Tunnen vahvaa masennusta ja ahdistusta. Tunnen myös vahvaa yksinäisyyttä vaikka muutamia ihmisiä onkin olemassa. En kykene masennuksen takia tekemään työtä. Olen liki 25 ja olen koko elämän vain sinnitellyt opiskelussa, monia vuosia olen myös ollut tekemättä mitään. En tajuu miksei mun kaverit tai vanhemmat anna mulle sitä jotain arvoa elämään. Edes terapia ei tunnu riittävän elämän arvoon. Olen erittäin heikossa kunnossa. Kroppa ja mieli on todella väsyneitä. Ajattelen kaikkea pahaa vaan itelle, tulee hyvä olo ku aattelee jotain pahaa. En tiedä haluunko pois täältä, mutta olen todellankin loppuun palanut. Tuskin oon ainoo tällänen nuori mies. En kaipaa mitään ihme vastauksia/sääliä. Jos joku haluu jotain laittaa nii mielellää omia realistisia kokemuksia.
"elämään kyllästynyt"
Henri....
2284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Et ole ainut. Minäkin tunnen syvää masennusta ja yksinäisyyttä. Mulla on joitakin kavereita, perhe ja sukulaisia, mut tuntuu välillä että minut torjutaan masennuksen takia. Ja minullekin tulee hyvä olo kun ajattelee mitä pahaa voi tehdä itselleen. Tuntuu että olen syyllinen kaikkeen mikä menee pieleen mun elämässä. Ja halu tehä itsemurha on suuri. Olen kuitenkin taistelija enkä luovuttaja, olethan sinäkin.
En aio luovuttaa. En anna periks kyl millää mutta kyllä tää sattuu tää kaikki. Sen takii kaikki ku ite on niin heikko ja väsynyt nii ei pääse millää täst "kuoresta" irti ja ei nää ulkopuolelle yhtään. Tää vuos tuntuu viel pelottavalta ku en tiiä mitä rahaa tuun saamaan loppuvuodesta vai saanko mitään ja mitä oon valmis tekemään et saisin rahaa. En tiiä ku en jaksa. En jaksa ajatella yhtään mitään ylimääräistä. Kiitos vastauksestasi.