Meinaan kun kaikki täällä retostelee tekemisillään ja veneillään ja taidollaan, niin kysyisin, kuka on käynyt läisaarella nimeltään Svenska Högarna. Ja ikäänkuin vakuudeksi, mainitse jokin selkeä tuntomerkki saaresta. Siis sellainen, jota et löydä satamakirjasta. Kerro vaikka minkälainen on PuuCeen säppi tai onko rannassa tai lähistöllä jotain muuta mainittavaa. No niin jätkät, antakaa tulla! Turha selittää, että vedetään "merten yli".
Galluppia...
koville skönäreille...
251759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Sekö on kovan skönärin merkki, jos on käynyt kyseisellä saarella?
vaan miten se Svenska Högarna liittyy tähän
"No niin jätkät, antakaa tulla! Turha selittää, että vedetään merten yli".
Minä olen luullut, että Helsingistä Svenska Högarnalle purjehtiessa ei vielä käydä merellä, koko matka kuljetaan murtovesialueella.
purjehtii avomerellä. Eihän siellä tarvitse kuin katsella, josko muita näkyisi.
Sehän tais olla se tukholman saariston itäsin saariryhmä, eikös siellä oo joku kappeli ja sellainen punanen pikkunen ruosteinen majakka. Satuin vaan tunniksi pullalle, enkä ehtinyt tarkistamaan puuceen säppiä.
Eikö olisi parempi kysäistä tuntomerkkejä esim Köpiksestä, Visbystä, tai muusta pikkaisen kauempana olevasta saaresta/paikasta esim Curacao? :) Eipä se kauhiasti todista jos on purjehtinut vielä yhden päivän Mariksesta länteen, vai?
käyny kumpikaan. Kukavaan menee Vibyy tai Köpikseen, ajankäyttökysymys viitsiikö.
Kumman vähän viitsitään, kun verrataan venekantaan. Isoja hienoja paatteja, joilla ei tosiaan viitsitä ajankuluksi seilata edes Köpistä kauemmaksi.
En tiedä viitsiikö kukaan mennä Vibyyn, koska se on jonkin matkaa rannasta
http://www.fallingrain.com/world/DA/10/Viby.html
Tarkoitithan Tanskan Vibytä?
Ootko muuten itse seilannut Svenska Stenarnan kivisille saarille mereltä käsin? Kävin kerran, kun eksyin sumussa ilman gps:ää....eikä konekaan toiminut, oli lähes pläkä ja näkyvyys alle 200 m. Oli pakko mennä kartan kanssa kysymään sveduilta, että mikäs saari tämä mahtaa olla. Saaren nimi oli Vånskär. Odoteltiin sumun hälvenemistä nelisen tuntia Vånskärillä.
suoraan Svenska Högarnalle. Svenska Stenarna saarilla ei tietääkseni ole satamapaikkaa yöpymiseen. Ollaan useamman kerran purjehdittu Kökarista Svenska Högarnalle. Tämä on ihan kiva vaihtoehto Ruotsin matkan aloittamiselle. Marianhaminan voi jättää väliin ja aina ei vitsi Visbyynkään mennä.
Mutta sellainen pieni ristiriitä jutussasi, että Vånskär niminen saari kuuluu Ut-Fredeln saariryhmään. Olen käynyt siellä. Onko todellakin Svenka Stenarna saarilla myös Vånskär niminen saari? Ut-Fredel on noin 8 NM suunilleen lounaaseen Svenska Stenarnalta. Perin outoa vai eikö Ruotsalaisetkaan tienneet missä ovat? Sinänsä Ut-Fredeln on suositeltava paikka. Paljon punaisia mökkejä ja myös rauhallisia rantaurumispaikkoja purjehtijoille.
Meret on samaa vettä kylpyammeesta atlanttiin. Mutta kenellä on ollut eniten naisia?
Kenellä on ollut vähiten naisia kontra ikä.
Ja kenellä on eniten varallisuutta kontra ikä.
Kysymyksestä päätellen et ole lukenut seikkailujani
Svenska Högarna:lle en ole vielä ehtinyt käymään mutta siinä vieressä on saariryhmä nimeltä Kallskär, jossa tuli piipahdettua. Kallskäriltä löytyy luonnonmuodostama kapea kanava, jonka perältä löytyy suojainen luonnonsatama. Tuon luonnonsataman keskellä on mehukannusta tehty poiju, joka varoittaa kivestä, joka on n. metrin syvyydessä. Puuceet löytyy tuon luonnonsataman yhteydessä ja toisessa niistä on kaksi istuinta samassa kopissa.
Kaunista ulkosaaristoa tuo alue kokonaisuudessaan ja olet todennäköisesti pannut itsekin merkille että alue on kovin karikkoista ja ainoastaan pääväylät on merkitty ja nekin pääasiassa lateraalimerkeillä, joita on aika harvakseltaan. Suomen rannikkoon ja varsinkin Saaristomereen verrattuna koko Tukholman saaristo on todella huonosti merkitty laivaväyliä lukuunottamatta. Kardinaali viittoja on tuskin ollenkaan. Möjan suunnasta Kallskärille tullessa ei ollut yhtään viittaa tai väylää merkittynä vaikka saariryhmä on suosittu retkikohde.
oikeastaan ole virallisia väyliä, vaan veneväyliä ja uusissa kartoissa jotkut reitit merkattu katkoviivoilla, pääsääntöisesti merkkaamattomia. Nykyään joissain paikoissa tosin on noita lateraalimerkkejä, mutta paljonhan siellä purjehditaan "omia reittejä".
Hieno "samoilureitti" on kulkea Svenska Högarnalta ulkosaaristoa pitkin Huvudskärille. Vielä kun malttaa pari päivää varata aikaa.
Onko se jotain niitä saaria siinä tukholman edustalla? lähellä suomen jellonaa. joo olen varmaan kartasta nähnyt, kun olen ohi pyyhkäissyt. Öölannin bodössä on ihan kiva vessa, joka on punainen. ei ole hakaa ovessa, vaan ihan väännettävä lukko. kielistä ei meinannut köytyä vessaa mistään, niin piti paskoa omaan septiin. Doverissa kandee pysähtyä, kivat kalliot ja satama-altaassa voi olla ilmaiseksi ankkurissa. Hamble Southamptonin kupeessa on kiva paikka. Kandee ottaa full breakfast hamble marinan raflasta, niin ei ole nälkä koko päivänä. Siinä on kiva pieni venetarvikeliike siinä raflan takana olisko ollut alladins cave. cuxhaven Saksassa on sonta mesta, ei ole veneiille tankkauspaikkaa rannassa, vaikka kartassa näkyy. myyvät vain löpöä ammattimiehille, ei huviveneisiin, en käynyt paskalla, joten vessoista en tiedä. .... joo en ole tosiaan ikänä pysähtynyt ruotsin korkeilla.
Joku mainitsi viestissään Curacaon. Sekin on tuttu. Ankkuroitiin Penso nimisen pikkusaaren vieressä, kiva pubi ja vessa Sandisfuryn laiturilla. Nimet on vieraskirjassa. Pikkubussilla ilmaiskuljetus supermarketiin.
Onhan niitä paikkoja....Enkä tiedä mikä Svenska Hörgarnassa voisi viehättää. Jos jää tupeksimaan lähivesien kivikkoihin ja pusikkoihin, ei ehdi seilata.
jäi Cuxhavenista positiivinen kuva kun tultiin Englannista. Eityisesti jäi mieleen aamiainen paikallisessa kuppilassa auringonpaisteessa. No, meidän ei tarvinnut Cuxhavenissa miettiä tankkausta, joten siitä puolesta en tiedä mitään. Kielkin on minusta ok mutta suurin yllätys Saksassa on koettu Travemündessä. Odotukset lähentelivät nollaa, mutta vanha kaupunki on todella viihtyisä kalasatamoineen. Samoin Tanskan lukuiset pikkukylät ja tietysti Köpenhamina ja Christiansö. Etelä-Ruotsista voisi mainita Ystdin. Ölannista en osaa nimetä suosikkiani, ehkä Sandvik, mutta Gotlannissa se mielestäni on Herrvik.
Mutta kuten jos sanoin, avomerellä on helppo purjehtia. Saariston merkkaamattomilla väylillä samoilu antaa purjehdukseen sen puuttuvan mausteen.
Mekin purjehdimme monena kesänä ohi tuosta Tukholman ulkosaaristosta. Itseasiassa en edes tullut ajatelleeksi sen olemassaoloa. Kunhan vain ihmettelin upeita valokuvia ja mietin, missähän ne on otettu. Lähempänä kuin kuvittelinkaan. Nyt poiketaan joka kesä ainakin jossain siellä, jollei sitten viihdytä useampikin päivä.
No minulla saattaa vaikuttaa tunnelmiin sekin, että tultiin pohjanmereltä 17m/s tuulessa ja sateessa koko päivän ja rantauduttiin n. 03 yöllä. Aamulla noustiin turhan varhain, että päästäisiin päivänäöllä kanava läpi. Eli oltiin väsyneitä koko porukka. No rupeaahan se jyrsimään, että rantajakajalta ei meille suostuttu myymään, vaan piti lähteä keskustasta kävellen hakemaan. 25l kannettiin, että uskallettiin lähteä kanavalle, josta otettiin täydennystä.
Vierasvenesatama jossa oltiin oli kyllä asianmukainen kahviloineen ja suihkuineen. Enkä voi paikkaa moittia muuten, kuin tuon tankkauksen osalta.
tuohon reissuun liity mitään sankaritarinoita kovista tuulista. Normaalia alkukesän navakkaa korkeintaa. Tultiin Englannin itärannikolta muistaakseni puolitoista vuorokautta.Loppumatka kivaassa sivuvastaisessa (10 m/s) ja kovassa myötävirrassa. Aivan järjettömän kylmää oli toukokuussa, mutta kivasti sää lämpeni kun päästiin Itämerelle. Pohjanmerellä bongattiin delfinejä ja Tanskan salmissa pyöriäisiä.
pyöriäiset olivat siis Itämerrellä Tanskan rannikolla, oikeastihan mei siis käyty Tanskan salmissa, ehkä suulla itämeren puolella...
..kerro muuta kuin minkälainen keli sillä kerralla sattui olemaan. Keskimääräisesti Pohjanmeri on aina lämpimämpi kuin Itämeri. Pilottikartoista näkee todennäköisimmät tuulet ja tuulten suunnat.
Mistä mihin sinulla kesti puolitoista vuorokautta? Taisit tarkoittaa Pohjanmeren ylitykseen mennyttä aikaa? Englannin itärannikko on aika pitkä ja Itämerelle saapumisen voi tehdä Kielin kanavan, Limfjordenin tai Skagerrakin kautta.
Tulitteko vaikkapa Peterheadista Skagerrakille ja Kattegatille?
Sillä merialueella olen seilannut toistakymmenkunta kertaa, mutta vain yhden kerran nähnyt miekkavalasparven. Delfiinejä ja pyöriäisiä nähty miltei joka kerralla. Upeita elämyksiä - ja silti niin lähellä Itämerta! Olet varmaan samaa mieltä!
..on kyllä suurempi elämys kuin 100 km ojassa koneella Holtenauhun... Molemmat reitit hyvin tuttuja.
kirjoituksestani. Tosiaankin väitin, että Pohjanmerellä on AINA kylmempää kuin Itämerellä, oikein, kiitos. Näin se menee tällä palstalla.
Lähdetiin liikkeelle läheltä Ipswichiä (joesta) ja purjehdittiin suoraan Cuxhaveniin. Lähdettiin illalla juuri hämärtyessä liikkeelle ja seuraavana yönä oltiin perillä, tarkkaa aikaa en nyt muista, mutta alkoi sarastamaan. Altumatka oli tuskaisen kevyttä tuulta. Loppumatka (1/3 -osa tultiinkin mukavammin. Koko reissuun meni enemmän aikaa toki.
Aika mielenkiintoista, että olet nähnyt miltei aina Delfinejä ja myös Pyöriäisiä. Englantilainen ystäväni, joka on purjehtinut Pohjanmerellä vuosia, imetteli kun kerroin Delfineistä. Hän ei kuulemma ole niitä koskaan nähnyt.
Joo, upeita kokemuksia ja kiva tuollakin on käydä. Jos jokus on niukalti aikaa purhedukseen syystä tai toisesta, löytyy upeita elämyksä lähempääkin. Itseänikin kyllä vähän riivaa menohalut. Koskaan ei suunnitella minnekkään menoa, mutta ei ole harvinaista, että ensimmäisenä lomapäivänä (maanantainan) todetaan olevamme jo Gotlannissa sieltähä ei ole enää pitkä matka Tanskaa, kun lomaakin on vielä täydet jäljellä...
Eipä ollut tarkoitus nälviä, kun mainitsin lämpötilasta. Ajattelin lähinnä, ettei pelotella niitä purjehtijoita, jotka eivät vielä ole Pohjanmerellä seilanneet.
"Aika mielenkiintoista, että olet nähnyt miltei aina Delfinejä ja myös Pyöriäisiä....". Pohjanmeri ulottuu pohjoisessa mm. Shetlannin ja Norjan vesille, jossa merinisäkkäät eivät ole mitenkään harvinaisia. Kuvittelin sinun purjehtineen siellä. Englannin etelä- tai kaakkoisrannikolla minäkään en ole nähnyt delfiinejä. Sitä englantilaistuttusi varmaankin tarkoitti eikä esim. Shetlannin ja Ålesundin välistä merialuetta. On suuri ero mitä Pohjanmeren aluetta tarkoitetaan!
Lähde ihmeessä uudelle Pohjanmeren reissulle, jos voit käyttää siihen täysmittaisen kesäloman! Minusta pohjoisempi alue on kaikin tavoin kiinnostavampi kuin eteläinen. Ota kääntöpisteeksi vaikka Stavangerin Lysefjord. Siellä ehtii mainiosti käydä 4-5 viikon lomalla, Shetlantiin 5-6 vi lomalla...
varmasti. Itselläni ei ole kokemusta pojoisempaa ollenkaan. Toivottavasti pian on. Miettinyt tässä vain sitä, onkohan 5 viikkoa liian lyhyt aika, jotta ehtisi muutakin tehdä, kuin olla merellä. Göta kanavakin on melko hidas oikoretti. Norja ja Jyllanti kyllä kiinostaisi kovasti. Perheenkanssa kun aina kuitenkin mennään.
Jos Itämeren ylittää vähin pysähdyksiin, loma kyllä riittää. Omia 5 viikon perhepurjehdusreittejä ko alueille ovat olleet
- Kielin kanavasta Helgonlandin kautta Jyllannin länsirannikkoa pohjoiseen. Satamia on päiväpurjehdusmatkojen päässä toisistaan. Limfjordenin tai Skagerrakin kautta takaisin Kattegatille.
- Skagenin tai Limfjordenin kautta Skagerrakille ja Norjan rannikolle. Lysefjord on lähin kokemisen arvoinen vuono.
- Pelkkä Pohjois-Jyllannin kierto Limfjornein ja Skagerrakin kautta.
Kannattaa ratkaista lopullinen reitti vasta Itämeren ylityksen jälkeen ja säätilan mukaan. Götan kanava ei todellakaan nopeuta matkantekoa, mutta voi ensikertalaiselle olla kiva retkeilykohde. Viiden viikon lomalla olen käynyt mm. Shetlannissa ja Bergenissä, mutta se edellyttää aika paljon nonstop purjehdusta, jotta aikaa jäisi kohteisiin tutustumisiin ja sään odotteluun.
Kevään odottelua!