Kaipaan nyt apua. Kuinka saisin koirani tajuamaan, että hihna täytyy olla myös kävellessä löysällä, eikä vaan silloin kun pysähdyn? Koira aina pysähtyessä pomppaa takaperin tai peruuttaa hihnan löysälle ja pysyy paikoillaan niin kauan että otan askeleenkin, ja sitten on taas hihna kireällä, ja kun taas sen metrin päästä pysähdyn, sama takaperinhyppy toistuu ja hihna löystyy.
Tätä pysähtymistaktiikkaa on siis harjoiteltu jo viime kesästä mutta ei ole edistynyt yhtään vaan on tämmöistä jojoilua. Kuonopanta on käytössä. Se säästää käsiä ja hermoja todella paljon, mutta en haluaisi sitä koko koiran elämää käyttää. Eli kuinka jatkaisin opetusta, ettei koira koko ajan kävele hihna kireällä ja vain pysähtyessä löysää? Kun koira on oikein väsynyt, menee lenkki paremmin, mutta muuten ei.
Makupalat ei kiinnosta lenkillä, ja suunnanvaihto on yhtä pyörimistä ilman minkäänlaisia tuloksia ja valjaat (tavalliset ja vedonesto) on myös koitettu, mutta nekään ei auttanut. Vedonestovaljaista en niin tykkää, kun aiheuttaa koiralle kipua ja kaksi tuntemaani koiraa tottui niihin, eikä vetäminen loppunut.
Koira saa juosta paljon vapaana, että tulee liikunnantarve tyydytettyä, mutta haluaisin siitä myös lenkkikaverin. Olisiko kellään mitään hyviä neuvoja kun itsellä alkaa olla keinot vähissä?
Tätä pysähtymistaktiikkaa on siis harjoiteltu jo viime kesästä mutta ei ole edistynyt yhtään vaan on tämmöistä jojoilua. Kuonopanta on käytössä. Se säästää käsiä ja hermoja todella paljon, mutta en haluaisi sitä koko koiran elämää käyttää. Eli kuinka jatkaisin opetusta, ettei koira koko ajan kävele hihna kireällä ja vain pysähtyessä löysää? Kun koira on oikein väsynyt, menee lenkki paremmin, mutta muuten ei.
Makupalat ei kiinnosta lenkillä, ja suunnanvaihto on yhtä pyörimistä ilman minkäänlaisia tuloksia ja valjaat (tavalliset ja vedonesto) on myös koitettu, mutta nekään ei auttanut. Vedonestovaljaista en niin tykkää, kun aiheuttaa koiralle kipua ja kaksi tuntemaani koiraa tottui niihin, eikä vetäminen loppunut.
Koira saa juosta paljon vapaana, että tulee liikunnantarve tyydytettyä, mutta haluaisin siitä myös lenkkikaverin. Olisiko kellään mitään hyviä neuvoja kun itsellä alkaa olla keinot vähissä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olit itsekin huomannut että koiran ollessa väsynyt, menee lenkki paremmin. Käytä siis tilaisuutta hyväksesi eli lenkille lähtö kun koira nukkuu tai on muuten rauhallisessa vireessä. Älä kiihdytä kierroksille kun olette lähdössä, vaan ole kuin olisit itse vain lähdössä ja kysy lopuksi että haluatko mukaan.
Toinen asia että käytätkö lyhyttä remmiä vai fleksiä? Jos lyhyttä niin siirry fleksiin, se antaa koiralle enemmän vapautta kulkea omaan tahtiin. Ja jos kuljette nyt fleksissä, niin silloin kannattaa siirtyä hetkeksi lyhyeen ja pitää se niin lyhyellä että koira ei voi kulkea muualla kuin vieressä. Nopeasti meillä oppi arvostamaan fleksin suomaa vapautta.
Itse kuljemme nyt pääasiassa fleksillä mutta välillä kun oppi unohtuu, siirrymme muutamaksi päiväksi lyhyelle, joskus riittää että näyttää mukana olevaa lyhyttä, ja joskus että sitä käyttää esim. loppulenkin ajan.
Ollaan koitettu fleksiä myös. Mutta silloin tuntuu että pienimmätkin opetuksen rippeet katoavat jonnekkin avaruuteen. Ja sitten tuntuu kun ollaan lähdössä, että koira aina tietää jos pääsee mukaan, ja on ihan innoissaan vaikka en olisi sanallakaan sanonut, ja taas toisaalta on ihan allapäin kun tietää, ettei pääse mukaan. Sillä on joku yliluonnollinen kyky lukea mun ajatuksia=) Tai sit lukee vaan eleitä niin hyvin. Täytyy nyt koittaa vielä fleksillä kun kuljetan yleensä lyhyemmällä remmillä.
Ei tässä ihan mahdottomassa tilanteessa olla kun se kuonopanta kuitenkin estää vetoa niin ettei kädet tule kipeäksi eikä luikastele tuolla jäällä. Ja sitä voi sitten käyttää ja tyytyä siihen, ettei tuota piskiä voi pannasta taluttaa.
"Koira aina pysähtyessä pomppaa takaperin tai peruuttaa hihnan löysälle ja pysyy paikoillaan niin kauan että otan askeleenkin, ja sitten on taas hihna kireällä, ja kun taas sen metrin päästä pysähdyn, sama takaperinhyppy toistuu ja hihna löystyy. "
Onko tuolloin koiralla kuonopanta? Jos on niin ota myös tavallinen panta (tai valjaat) ja tavallinen remmi käyttöön. Eli kun kaulapannan remmi kiristyy, niin pysähdyt. Kuonopanta voi olla varmistamassa, että koira pysyy hallinnassa, mutta sillä ei opeteta koiraa kulkemaan nätisti. (Koiraan siis menee kaksi remmiä: toinen kaulapantaan (tai valjaisiin) ja toinen kuonopantaan.)
Sinun antamien tietojesi perusteella, epäilen että kuonopanta aiheuttaa koiran peruutuksen/takaperinhypyn, koska koira varmaankin yrittää vältää päähän kohdistuvaa kuonopannan painetta. Joten koira löysää remmiä kuonopannan takia, ei pysähtymisen takia.
Voit kokeilla onko teoriani oikeassa, siten että laitat koiralle tavallisen pannan ja kokeilet pysähtymistä. Jos ei tee takaperihyppyä tavallisella pannalla, niin kuonopanta oli sen väistöliikkeen aiheuttaja (eli ei pysähtyminen). Mutta jos tekee niin olen väärässä.
Vinkkinä myös, että ihmisen käsi joustaa = taluttaja EI välttämättä tunne HETI, kun koira alkaa vetämään. Jotta vetämisen pystyy tuntemaan heti sen alettua, niin koiraa taluttava käsi kannattaa tukea omaan vartaloon.
Meillä oli vetäväkoira. Koiralle vetämisen rangaistuksena toimi hetken kestävä pysähdys ja palkintona oli matkanjatkuminen. Ennen kuin jatkettiin matkaa odotin, että koira itse löysäsi remmiä (josta palkitsin matkan jatkumisella). Koira ei tarvinnut kehuja, rapsutuksia tai edes nameja.
Nyt tämä alkoi jotain herjaa koko palsta mun viesteistä, eli en saa nyt sanottua vastausta. Täytyypi koittaa heti tänään tuota.
Itse sain vetäjän kanssa seuraavat, ainakin meillä tosi tehokkaat, neuvot. Koiran rotu tosin vaikuttaa kovasti näiden neuvojen toimivuuteen, sillä kaikki rodut eivät aktiivisesti etsi kontaktia ihmiseen... suurimmalle osalle näiden pitäisi kyllä toimia. Osa näistä on jo sinulle annettu, mutta kirjoitan nyt siti kaikki.
Käytä yhdessä kuonopantaa ja tavallista kaulapantaa, puolikuristava tosin on vielä parempi sillä se varoittaa äänellään vedon alkamisesta. Kytke molempiin pantoihin hihna. Koiraa talutetaan tavallisesta pannasta, kuonopannalla vain muistutetaan ja tarvittaessa hillitään. Käsi tosiaan joustaa, etkä heti huomaa koiran vetoa. Parasta olisi jos saat kaulapantan kulkevan hihnan sidottua esim. vyötäisillesi ja pidät kuonopantaan menevän hihnan kädessäsi... jos ei onnistu niin tue käsi tiukasti vartaloosi, jotta huomaat vedon heti. Heti kun koira vetää, muistutat sitä kiristämällä kuonopantaan menevää hihnaa, kiellät napakasti vetämisen ja pysähdyt. Ei riitä, että koira löysyttää hihnaa vaan matka jatkuu vasta kun koira kiinnittää huomionsa sinuun. Odota, että koira alkaa katsoa sinua (ei vain vilkaise, vaan oikeasti katsoo) ja huomion saatuasi kehu koiraa. Todennäköisesti koira tulee tässä vaiheessa luoksesi ja kehut sitä vielä enemmän, annat vaikka makupalan, mutta älä riehaannuta. Jos koira ei tule, odotat lisää. Saatuasi koiran huomion sanot rauhallisesti esim. mennään ja matka jatkuu. Heti vedon alettua uudelleen sama juttu toistuu Meillä ei tarvittu montaa toistoa siihen, että koira alkoi jo vähän tajuta mistä oli kyse ja kontakti löytyi helpommin.
Et sitten saa missään nimessä houkutella koiraa katsomaan itseesi tai tulemaan luoksesi, koska muutoin palkkio tulee väärästä asiasta. Koiran täytyy itse keksiä mitä siltä odotetaan, yhdistää vetäminen pysähtymiseen ja kehu sekä matkan jatkuminen siihen, että se ottaa sinut huomioon. Ensimmäisillä kerroilla voi kestää todella kauan ennen kun saat huomiota ja jos ympärillänne on koiralle katseltavaa, niin kärsivällisyyttä vaaditaan paljon. Pääset helpommalla jos pystyt aloittamaan opettelun rauhallisessa paikassa ja siirtymään vilkkaammalle alueelle vasta kun koira on alkanut tajuta mitä siltä odotetaan. Homman alkaessa toimia voit pikkuhiljaa vähentää kuonopannan käyttöä. Ensiksi voit vaikka alkaa antaa huomautuksen vetämisestä ihan sanallisesti ja muistuttaa kuonopannalla vasta jos viesti ei mene puhuen perille. Kun tämä toimii niin voit kokeilla välillä irrottaa kuonopannan hihnan, mutta jättää pannan paikalleen jne.
Koiralle on tärkeää saada välillä liikkua vapaasti myös hihnassa. Flexi on tähän hyvä väline. Hyvä ajatus on tehdä yksi lenkki päivässä flexin kera. Pyrit pitämään hihnan aina löysällä ja ohjaamaan koiraa vain sanallisesti. Meillä tämän tajuaminen rauhoitti koiraa todella paljon, kun kerran päivässä mennään ihan täysin koiran tahtiin ja se saa nuuskia hajuja sydämensä kyllyydestä. Tietysti se oli jo aiemmin saanut juosta vapaana metsässä jne, mutta tien laidassa on ihan eri hajut. Toivottavasti näistä olisi teillekin edes vähän apua.
ok. Hyviä neuvoja on tullut. Kiitoksia vaan kaikille! koitan varmasti jokaista näistä. Tänään jo jätin kuonopannan pois, tuloksena kaksi katkennutta kynttä, mutta kyllä se ehkä vähän jo tajusi mitä odotetaan kun sillä kapistuksella oli tehty pohjaa jo harjoitteluun. En olisi itse keksinyt jättää sitä pois.
Meidän koira on sekarotuinen enkä tiedä yhtään, mitä rotua siinä on. Musta se on ja sillä on parta=)
Se on jo oppinut, miten hihna löystyy ja matka jatkuu jos se kerran osaa peruuttaa sun vierelle. Vielä kun päästät hihnan löysäksi vasta kun se ottaa kontaktin suhun niin vielä parempi. Mitään kuristavan tai puolikuristavan pannan antamaa äänimerkkiä se ei tarvitse. Sama asia kuin itse sanot aina hihnan kiristyessä "ei vedä". Se oppii kyllä tietämään mitä paineen kasvaminen kaulan ympärillä tarkoittaa jos seuraukset ovat aina samat.
Oppimisen nopeuttamiseksi sen pitää oppia, missä sen on kannattavaa kulkea ja sehän onnistuu ruoalla. Lisäksi tarvitaan tietenkin hyvä koulutussuunnitelma. Mutta jos sulla ei ole sille kelpaavia nameja niin joudut pelkän hihnan avulla kouluttamaan ja se on pitkä ja kivinen tie.
Ruoka alkaa kelpaamaan kyllä lenkilläkin, kun siitä tehdään sille tavoittelemisen arvoinen. Se ei välttämättä tarkoita nälässä pitämistä vaan assosiaation muodostamista ruoan ja työnteon välille. Silloin työskentelystä muodostuu vähitellen jo itsessään palkitsevaa, kuten joku taisi sanoakin. Varsinkin, jos koulutus toteutetaan aina palkkioilla. Myös vähän huonompi ruoka alkaa kuitenkin maistua aina koulutustilanteessa.
Ollaan jo edistytty tosi paljon. Heitin kuonopannan nurkkaan ja vaihdoin puolikuristavaan ja enään ei ole semmoista jatkuvaa kiskomista. Ainoastaan jonkun ihanan hajun ja toisten koirien luo. Ja tossa omassa pihassa kun ollaan just lähdetty, niin kaikki tarttee haistaa heti, mutta loppulenkistä se kävelee jo suurimman osan ajasta hihna löysällä. En ole kiskomalla antanut mennä mihinkään. Täytyy sitä kontaktia harjotella, kun ei oikeen koskaan sitä olla opeteltu. Vierelle sen sijaan osaa tulla (vaikkei siinä osaa kävellä vielä). En ole luovuttanu tuon kanssa, vaikka on välillä pitänyt olla paikallansa todella kauan ja naapurit on kyselly että mitä siinä oikeen seison=) Ja koira vaan kuuntelee kun toisilla koirilla on asiaa jossain kaukana, eikä pienintäkään kiirettä mihinkään. Onneksi nyt ollaan jo voiton puolella eikä tarvitse pysähtyä kuin hetkeksi vain.