on opiskella lääkäriksi, jos lääkäriksi valmistuvat eivät osaa tehdä hommia. Mistä johtuu, että Suomalaiset ottavat töihin Venäläisiä lääkäreitä, jotka eivät osaa puhua suomea tai tutkia kunnolla potilaita, vaan lähettävät potilaat koteihinsa sairastelemaan ja sanovat, että ei teitä mikään vaivaa. Ajatelkaa, että taillaiset ottavat 3000-4500 euroa kuukaudessa. Törkeää varastamista suomalaisesta yhteiskunnasta.
Mitä
järkeä
121073
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kello 3:30 aamulla :o)
Tervetuloa todellisuuteen!
Tervetuloa todellisuuteen, ei ne Suomessa työskentelevät lääkärit mitään 3000-4500 euroa tienaa kuukaudessa. Todelliset palkat ovat 5000-8000 euroa kuukaudessa.
Pikemminkin pitäisi kysyä, että miksi ei haluta kouluttaa tarpeeksi Suomalaisia lääkäreitä? Lääkäriliitto haluaa mieluummin Venäläisiä lääkäreitä, kunhan vain palkat ovat Eurooppalaisittain tähtitieteellistä tasoa. Onhan tietysti parempi että täällä on edes Venäläisiä lääkäreitä, ilman heitä lääkäripula olisi vielä pahempi.
Lääkäriliiton kartelli on törkeää varastamista Suomalaisesta yhteiskunnasta.
"Lääkäriliitto haluaa mieluummin Venäläisiä lääkäreitä, kunhan vain palkat ovat Eurooppalaisittain tähtitieteellistä tasoa."
Mistäs sä ton olet keksinyt? Jos palkat olisi kansainvälisesti hyvät, ei meillä olisi lääkäri pulaa.
Kansainvälisesti erinomaisetkaan palkat eivät auta lääkäripulaan, jos lääkäreitä koulutetaan jatkuvasti liian vähän.
Jos palkat olisivat kansainvälisesti huonot, ei tänne hakeutuisi niin paljon maahanmuuttajalääkäreitä kuin nyt. Nyt pitää lähes kielitaidottomilla maahanmuuttajalääkäreillä paikata liian vähäisen lääkärikoultuksen aiheuttamaa lääkäripulaa, joka jatkuu ja jatkuu.
Pitäisi olla joustavammat koulutukset, että esim alemmat koulutustasot lähihoitaja/sairaanhoitaja voisivat kouluttautua nopeammin ammattiin tai sitten mikä parempi vielä joustavasti työn ohella.
Lääkäripulaa ei Suomessa silti kai ole muuta kuin yleisellä puolella, koska yksityiset vetävät niin hyvin, eli mikä on ratkaisu siihen?
Sinänsä lääkäri on hyvä ammatti ja tarpeellinen, mutta nykyisin vähän yliarvostettu.
Ja koulutus keskittyy liikaa tutkijoiksi valmistamiseen. Pitäisi olla peruslinja, jolta tulee tekijöitä ja sitten tutkijajatkolinja, jolta tulee (kunhan on kerännyt työkokemusta), tutkijoita... Toki lahjakkaita neroja löytyy ja hehän voisivat aloittaa tutkijalinjan ilman erityistä työkokemusta, mutta ettei kaikista lääkäreistä edes yritettäisi tehdä tutkijoita, eikä kaikille automaattisesti esim. palkkaa maksettaisi kuten tosiälykkäille tutkija/tai erikoislääkäreille.
Esim. hammaslääkäreiden palkat ovat aivan riistoluokkaa... 117 euroa 15 minuuttia. ei pääkaupunkiseutua lähelläkään...
jos tarkoitetaan lääkäritiheyttä suhteutettuna asukaslukuun. Pula tekijöistä julkisella puolella johtuu muista tekijöistä, kuin koulutusmäärien vähäisyydestä. Palkkaakin saa niin paljon, kun kehtaa pyytää.
Julkisen puolen työ on huonosti organisoitua, pakkotahtista, raskasta ja palkitsematonta. Pula on myös alueellinen. Pikkuterveysasemille on vaikea saada lääkäreitä edes rahalla. Syy ei ole siinä, ettei lääkäreitä ole. Paikka ei vaan houkuttele.
Toisaalta lääkäreistä vaikuttaisi olevan jonkin verran vajausta, koska virkoja on täyttämättä satoja, mutta työttömiä lääkäreitä ei juuri ole. Jos lääkäreistä ei olisi lainkaan pulaa, niin toimettomia (työttömiä) lääkäreitä pitäisi olla yhtä paljon kuin avoimia virkoja. Nythän näin ei ole.
Lääkäreistä vaikuttaisi olevan suhteellisen tasaisesti pulaa koko maassa, myös pääkaupunkiseudulla on paljon täyttämättömiä virkoja.
Toisaalta voihan olla niin, että lääkärit menevät mieluummin yksityiselle puolelle töihin. Tosin yksityiselläkin puolella on lääkäreistä pulaa, joten tämä ei selitä asiaa.
se että lähihoitajalle/sairaanhoitajalle pitää opettaa lähestulkoon kaikki mitä suoraan lukiostakin tulevalle. Eli aikaa hommassa ei säästy. Uskokaa tai älkää ne luonnontieteisiin pohjaavat perusasiat ovat oikeasti tärkeitä lääketieteessä ja älykäs lukiolainen oppii nämä huomattavasti nopeammin kuin joku lääkelaskujen kanssa yli-inhimillisiä ponnistuksia kokeva hoitaja.
Tietysti voisi tehdä jonkun pikakoulutuksen mutta tuloksena olisi mitään teoriaa ymmärtämättömiä AMK-välskäreitä jotka tappaisivat potilaita kun hankalampi tapaus tulisi eteen. Tätä emme varmaankaan halua?
Olen henkkoht nähnyt vielä opiskellessani miten hoitajataustaiset vouhottavat ensimmäisinä vuosina sitä miten tietävät millaista sairaaloissa oikeasti on yms. Sitten tenteissä lukiopohjalta tulevat saavatkin yllättäen selkeästi parempia pisteitä...tiettyä nöyryyttä on oltava mikäli aikoo elämäntyönsä tehdä potilaita hoitaen.
Niin varmasti on henkilökohtaisia eroja, mutta esim. itse olen kirjoittanut matikasta ällän ja päässyt esim sillä suoraan aikanaan Otaniemeen ja Tampereelle soveltuvuuskokeen perusteella samalle linjalle, joihin en kuitenkaan sitten mennyt, vaan opiskelin tradenomiksi ja nyt lasten jälkeen hoitoala on kiinnostanut, eli lähihoitajaksi olen opiskellut, mutta tuntuisi että rahkeet riittäisi enempäänkin, eli siihen syventäväänkin opiskeluun.
Se onkin jännä, että kaikki lähtee samalta viivalta lääkiksessä ja kaikki suorittaa samat opinnot, missä on joustavuus, hyväksiluvut, koulutuksen nopeutus, silloin kun niihin olisi aihetta (en sano, että itselläni välttämättä olisi, mutta joillakin varmasti olisi).
Jos on lukenut biotieteitä yliopistolla niin saa kyllä hyväksiluettua opintoja. Tälläisessä tapauksessa valmistumista voi nopeuttaa alkupään opinnoista 0,5-1v, kaupungista riippuen.
Hyväksilukua tulee siis paremmin entiselle luonnontieteen opiskelijalle kuin hoitajalle. Tämä kuvastaa mielestäni hyvin perustieteiden merkitystä lääketieteessä: biokemian, solu- ja molekyylibiologian, fysiologian jne. ymmärtäminen on paljon tärkeämpää kuin se, että on aiemmin ollut sairaalassa töissä tai lukenut hoitoalan tutkinnon.
Sinuna kyllä harkitsisin lääketieteeseen hakeutumista sillä kertomasi perusteella (pitkän matikan ällä) kykyjä olisi.
"Pitäisi olla peruslinja, jolta tulee tekijöitä ja sitten tutkijajatkolinja, jolta tulee (kunhan on kerännyt työkokemusta), tutkijoita..."
Tismalleen näin onkin Suomen lääketieteellisissä. Opiskelijat joutuvat päättämään, vieläpä suhteellisen varhaisessa vaiheessa, alkavatko opiskella lääkäriksi vai tutkijalääkäriksi.
Lisäksi nämä asiat ovat kirjattuna joka ikisen lääketieteellisen opetussuunnitelmiin ja tiedekunnan strategioihin varsin selkeästi; eli kaikenlaisia lääkäreitä tarvitaan, käytännönläheisiä ja sosiaalisesti lahjakkaita peruslääkäreitä sekä matemaattisesti lahjakkaita tieteentekijöitä.