Luther:
"Älä pidä muita jumalia minun rinnallani." Se merkitsee: koska minä yksin olen Jumala, niin tulee sinun panna kokonaan turvasi, luottamuksesi ja uskosi vain minuun, ei yhteenkään muuhun. Sillä ei sinulla siinä ole Jumala, että ulkonaisesti suullasi häntä mainitset tai rukoilet häntä polvistuen ja muita eleitä tehden, vaan jos sydämestäsi häneen turvaat ja toivot häneltä kaikkea hyvää, armoa ja mielisuosiota niin teoissa kuin kärsimyksissä, niin elämässä kuin kuolemassa, myötäkäymisissä kuin myös vastoinkäymisissä.
-----
Niin kuin Herra Kristus sanoo pakanavaimolle Joh. 4, 24: "Minä sanon sinulle, sen, joka tahtoo rukoilla Jumalaa, tulee rukoilla häntä hengessä ja totuudessa." Ja tämä SYDÄMEN PERINPOHJAINEN USKO, VILPITTÖMYYS ja LUOTTAMUS ON ENSIMMÄISEN KÄSKYN TODELLISTA TÄYTTÄMISTÄ eikä ilman sitä ole yhtään tekoa, joka voi tämän käskyn vaatimuksia tyydyttää.
-----
Katso: niin olen sanonut, niin aina ylistänyt uskoa ja hyljännyt kaikki teot, jotka tapahtuvat ilman uskoa, johtaakseni siten ihmiset vääristä, ulkokullatuista, farisealaisista ja epäuskossa tehdyistä hyvistä teoista, joita nyt kaikki luostarit, kirkot, talot sekä korkeammat ja alemmat säädyt ovat täynnä, oikeisiin, todellisiin, perin pohjin hyviin, uskossa tehtyihin tekoihin. -----
Nämä eivät tahdo sietää yhtään mitään erotusta hyvissä teoissa, vaan rehentelevät pöyhkeinä: kun vain on kyllin rukoiltu, paastottu, tehty lahjoituksia, käyty ripillä, niin silloin muka kaikki onkin hyvin, vaikka heillä ei niin tehdessään ole rahtuakaan uskoa JUMALAN ARMOON ja MIELISUOSIOON.
Niin, silloin heistä useimmiten teko on hyvä, kun vain ovat tehneet paljon, suurta ja aikaa vaativaa, vaikka luottamus kokonaan puuttuukin. Vasta sitten he uskaltavat odottaa jotakin hyvää, kun teot on tehty.
He eivät siis perusta luottamustansa Jumalan mielisuosioon, vaan tekemiinsä tekoihin, he rakentavat hiekalle ja vedelle, josta heidän lopuksi täytyy hirveästi kukistua, niin kuin Kristus sanoo Matteuksen 7. luvussa.
-----
Nyt näet itse, ettei kukaan, joka ei alati luota Jumalaan ja kaikissa teoissaan ja kärsimyksissään, elämässä niin kuin kuolemassakin häneltä odota armoa, laupeutta ja suosiota, vaan etsii niitä muista asioista tai itsestään, pidä tätä käskyä, vaan harjoittaa pahinta epäjumalanpalvelusta, vaikkakin hän tekisi kaikkien pyhien rukoukset, paastot, kuuliaisuus, kärsivällisyys, puhtaus ja viattomuus yhteen koottuna.
Sillä puuttuu pääteko, jota ilman kaikki muut ovat pelkkää kiiltoa ja loistoa, ulkonäköä, josta Kristus meitä varottaa Matteuksen seitsemännessä luvussa: "Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa." Sellaisia ovat kaikki ne, jotka monilla hyvillä teoilla (niin kuin itse sanovat) tahtovat tehdä Jumalan itselleen suosiolliseksi ja ostavat Jumalalta hänen armonsa, ikään kuin hän olisi kaupustelija tai päivätyöläinen, joka ei tahdo ilmaiseksi antaa armoaan ja laupeuttaan. Sellaiset ovat kaikkein nurjimpia ihmisiä maan päällä, ja heitä on hyvin vaikea, jopa aivan mahdoton saada kääntymään oikealle tielle.
-----
Katso, sinun tulee kuvitella ja nähdä Kristus sellaiseksi, jossa Jumala antaa ja tarjoo sinulle laupeuttaan ilman sinun edellä käyneitä ansioitasi, ja tästä hänen armonsa kuvasta sinun tulee ammentaa uskoa ja luottamusta siihen, että kaikki syntisi on annettu anteeksi.
Sen tähden ei usko aloita teoista eivätkä ne myöskään sitä vaikuta, vaan sen täytyy vuotaa ja virrata Kristuksen verestä, haavoista ja kuolemasta. Kun näet, että Jumala on sinulle niin armollinen, että hän sinun edestäsi antaa Poikansakin, niin täytyy sinun sydämesi puolestaan tulla lempeäksi ja suosiolliseksi Jumalaa kohtaan, ja luottamuksen siten kasvaa paljaasta suosiosta ja rakkaudesta, Jumalan sinua kohtaan ja sinun Jumalaa kohtaan.
Niinpä emme vielä milloinkaan ole lukeneet, että jollekkin olisi annettu Pyhä Henki hänen tekojensa perusteella, vaan aina, kun on kuunneltu evankeliumia Kristuksesta ja Jumalan armoa.
SIITÄ SAMASTA SANASTA, EI MISTÄÄN MUUSTA TÄYTYY USKON VIELÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄKIN SYNTYÄ. SILLÄ KRISTUS ON SE KALLIO, JOSTA SAADAAN IMEÄ VOITA JA HUNAJAA, NIIN KUIN MOOSES SANOO 5 Moos. 32, 13.
"Älä pidä muita jumalia minun rinnallani." Se merkitsee: koska minä yksin olen Jumala, niin tulee sinun panna kokonaan turvasi, luottamuksesi ja uskosi vain minuun, ei yhteenkään muuhun. Sillä ei sinulla siinä ole Jumala, että ulkonaisesti suullasi häntä mainitset tai rukoilet häntä polvistuen ja muita eleitä tehden, vaan jos sydämestäsi häneen turvaat ja toivot häneltä kaikkea hyvää, armoa ja mielisuosiota niin teoissa kuin kärsimyksissä, niin elämässä kuin kuolemassa, myötäkäymisissä kuin myös vastoinkäymisissä.
-----
Niin kuin Herra Kristus sanoo pakanavaimolle Joh. 4, 24: "Minä sanon sinulle, sen, joka tahtoo rukoilla Jumalaa, tulee rukoilla häntä hengessä ja totuudessa." Ja tämä SYDÄMEN PERINPOHJAINEN USKO, VILPITTÖMYYS ja LUOTTAMUS ON ENSIMMÄISEN KÄSKYN TODELLISTA TÄYTTÄMISTÄ eikä ilman sitä ole yhtään tekoa, joka voi tämän käskyn vaatimuksia tyydyttää.
-----
Katso: niin olen sanonut, niin aina ylistänyt uskoa ja hyljännyt kaikki teot, jotka tapahtuvat ilman uskoa, johtaakseni siten ihmiset vääristä, ulkokullatuista, farisealaisista ja epäuskossa tehdyistä hyvistä teoista, joita nyt kaikki luostarit, kirkot, talot sekä korkeammat ja alemmat säädyt ovat täynnä, oikeisiin, todellisiin, perin pohjin hyviin, uskossa tehtyihin tekoihin. -----
Nämä eivät tahdo sietää yhtään mitään erotusta hyvissä teoissa, vaan rehentelevät pöyhkeinä: kun vain on kyllin rukoiltu, paastottu, tehty lahjoituksia, käyty ripillä, niin silloin muka kaikki onkin hyvin, vaikka heillä ei niin tehdessään ole rahtuakaan uskoa JUMALAN ARMOON ja MIELISUOSIOON.
Niin, silloin heistä useimmiten teko on hyvä, kun vain ovat tehneet paljon, suurta ja aikaa vaativaa, vaikka luottamus kokonaan puuttuukin. Vasta sitten he uskaltavat odottaa jotakin hyvää, kun teot on tehty.
He eivät siis perusta luottamustansa Jumalan mielisuosioon, vaan tekemiinsä tekoihin, he rakentavat hiekalle ja vedelle, josta heidän lopuksi täytyy hirveästi kukistua, niin kuin Kristus sanoo Matteuksen 7. luvussa.
-----
Nyt näet itse, ettei kukaan, joka ei alati luota Jumalaan ja kaikissa teoissaan ja kärsimyksissään, elämässä niin kuin kuolemassakin häneltä odota armoa, laupeutta ja suosiota, vaan etsii niitä muista asioista tai itsestään, pidä tätä käskyä, vaan harjoittaa pahinta epäjumalanpalvelusta, vaikkakin hän tekisi kaikkien pyhien rukoukset, paastot, kuuliaisuus, kärsivällisyys, puhtaus ja viattomuus yhteen koottuna.
Sillä puuttuu pääteko, jota ilman kaikki muut ovat pelkkää kiiltoa ja loistoa, ulkonäköä, josta Kristus meitä varottaa Matteuksen seitsemännessä luvussa: "Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa." Sellaisia ovat kaikki ne, jotka monilla hyvillä teoilla (niin kuin itse sanovat) tahtovat tehdä Jumalan itselleen suosiolliseksi ja ostavat Jumalalta hänen armonsa, ikään kuin hän olisi kaupustelija tai päivätyöläinen, joka ei tahdo ilmaiseksi antaa armoaan ja laupeuttaan. Sellaiset ovat kaikkein nurjimpia ihmisiä maan päällä, ja heitä on hyvin vaikea, jopa aivan mahdoton saada kääntymään oikealle tielle.
-----
Katso, sinun tulee kuvitella ja nähdä Kristus sellaiseksi, jossa Jumala antaa ja tarjoo sinulle laupeuttaan ilman sinun edellä käyneitä ansioitasi, ja tästä hänen armonsa kuvasta sinun tulee ammentaa uskoa ja luottamusta siihen, että kaikki syntisi on annettu anteeksi.
Sen tähden ei usko aloita teoista eivätkä ne myöskään sitä vaikuta, vaan sen täytyy vuotaa ja virrata Kristuksen verestä, haavoista ja kuolemasta. Kun näet, että Jumala on sinulle niin armollinen, että hän sinun edestäsi antaa Poikansakin, niin täytyy sinun sydämesi puolestaan tulla lempeäksi ja suosiolliseksi Jumalaa kohtaan, ja luottamuksen siten kasvaa paljaasta suosiosta ja rakkaudesta, Jumalan sinua kohtaan ja sinun Jumalaa kohtaan.
Niinpä emme vielä milloinkaan ole lukeneet, että jollekkin olisi annettu Pyhä Henki hänen tekojensa perusteella, vaan aina, kun on kuunneltu evankeliumia Kristuksesta ja Jumalan armoa.
SIITÄ SAMASTA SANASTA, EI MISTÄÄN MUUSTA TÄYTYY USKON VIELÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄKIN SYNTYÄ. SILLÄ KRISTUS ON SE KALLIO, JOSTA SAADAAN IMEÄ VOITA JA HUNAJAA, NIIN KUIN MOOSES SANOO 5 Moos. 32, 13.
Vastaukset 1
Vanhimmat
>>>Niin, silloin heistä useimmiten teko on hyvä, kun vain ovat tehneet paljon, suurta ja aikaa vaativaa, vaikka luottamus kokonaan puuttuukin. Vasta sitten he uskaltavat odottaa jotakin hyvää, kun teot on tehty.
He eivät siis perusta luottamustansa Jumalan mielisuosioon, vaan tekemiinsä tekoihin, he rakentavat hiekalle ja vedelle, josta heidän lopuksi täytyy hirveästi kukistua, niin kuin Kristus sanoo Matteuksen 7. luvussa.>>>
"Vasta sitten he uskaltavat odottaa jotakin hyvää, kun on teot tehty". Niin; vasta sitten.
****
Vasta sitten luotan Jumalan laupeuteen, kun käyn halusta säännöllisesti seuroissa.
Vasta sitten uskallan luottaa Jumalaan, kun olen ripittäytynyt mieltä painavista asioista.
Vasta sitten...kun en ole ajatellut lähimmäisestäni pahaa...kun en ole kuunnellut huonoa musiikkia...kun en ole katsonut teeveetä...vasta sitten.
Vasta sitten=ei millonkaan:(