Kohdun ulkopuolinen raskaus

Toisaalta helpottavaa ja toisaalta pelottavaa kuulla että riski suurempi kohdunulkopuolisiin hoidoilla kuin luomusti.

Mulla oli melkolailla normaalit menkat, testin olin tehnyt 3pv ennen menkkoja, negatiivinen.
Kuukautisten loppumisen aikoihin alkoi alavatsakivut jotka kävivät melko pahoiksi.
Hakeuduin tutkimuksiin ja olihan se yllätys että hcg oli 3500, eli raskaana, mutta kohdussa sitä ei näkynyt.

Tarkkaa seurantaa, lääkehoito jolla täma raskauden alku tuhottiin.
Olen onnellinen ettei käynyt huonommin, tarkoitan sitä että ei tarvinnut leikata munatorvea.

Se harmittaa että 8000e laitettu vuoden aikana hoitoihin ja lopputulos on myrkkyhoito jolla aikaansaannos tuhotaan. Eihän siinä vaihtoehtoja ole kun ei kasvu alkanut oikeassa paikassa, mutta ehkä vähän katkeruutta ilmassa :(((

Uskalsitko tämä kohdunulkopuolisen raskauden jälkeen vielä lähteä hoitoihin?

vastauksesta kirjoitti:

Toisaalta helpottavaa ja toisaalta pelottavaa kuulla että riski suurempi kohdunulkopuolisiin hoidoilla kuin luomusti.

Mulla oli melkolailla normaalit menkat, testin olin tehnyt 3pv ennen menkkoja, negatiivinen.
Kuukautisten loppumisen aikoihin alkoi alavatsakivut jotka kävivät melko pahoiksi.
Hakeuduin tutkimuksiin ja olihan se yllätys että hcg oli 3500, eli raskaana, mutta kohdussa sitä ei näkynyt.

Tarkkaa seurantaa, lääkehoito jolla täma raskauden alku tuhottiin.
Olen onnellinen ettei käynyt huonommin, tarkoitan sitä että ei tarvinnut leikata munatorvea.

Se harmittaa että 8000e laitettu vuoden aikana hoitoihin ja lopputulos on myrkkyhoito jolla aikaansaannos tuhotaan. Eihän siinä vaihtoehtoja ole kun ei kasvu alkanut oikeassa paikassa, mutta ehkä vähän katkeruutta ilmassa :(((

Uskalsitko tämä kohdunulkopuolisen raskauden jälkeen vielä lähteä hoitoihin?

Lue lisää

Seurantaa oli pari kuukautta, jo seurannan aikana kuukautiset tulivat normaalisti, mutta työmatkojen yms. takia soitin klinikalle vasta lokakuun alussa sen kierron kuukautisten 1. päivänä. Olin yllättynyt, että taas tarvittiin suunnittelukäynti, eli PAS meni seuraavaan kiertoon.

Marraskuussa siirrettiin kaksi alkiota (olen 40 v., joten lääkäri piti sitä parempana vaihtoehtona), plussaa tuli 10 pv siirrosta.

Viikon päästä plussasta tuli vuotoa useampana päivänä, yhtenä päivänä enemmän, muuten niukemmin, mutta klinikalla kehotettiin odottamaan, kun muutakaan ei voi tehdä siinä vaiheessa.

Klinikan varhaisultrassa 7. viikolla näkyi kuitenkin yksi syke, vaikka olin aivan varma, että alkanut raskaus on mennyt kesken. Lääkäri arvelin, että mahdollisesti molemmat alkiot ovat kiinnittyneet ja toinen on mennyt kesken tai sitten on ollut vain "normaalia alkuraskauden vuotoa".

Seuraava ultra oli kahden viikon kuluttua ja tiesin lääkärin ilmeestä nopeasti, että kaikki ei ole kunnossa. Raskaus oli mennyt kesken jo pian ensimmäisen ultran jälkeen. Olin itsekin ollut hieman skeptinen, kun mitään raskausoireita ei ollut koko aikana.

Lääkäri lohdutteli, että kohdun ulkopuolisella ja keskenmenolla ei ole mitään tekemistä keskenään ja on positiivista jatkon kannalta, että molemmissa alkionsiirroissa alkio on kuitekin kiinnittynyt. Hän totesi, että minulla on hyvät mahdollisuuden tulla normaalisti raskaaksi, mutta toisaalta ei ole mitään takuita, että uutta keskenmenoa ei tulisi. Alkuraskauden keskenmenon taustalla kun on sikiön paha kehityshäiriö tai kromosomivirhe.

Jonkin päivän päästä pääsin Kätilöopistolle ultraan, jossa vahvistettiin sikiön kuolleen ja sain kotiin lääkkeet. Lääkäri oli muuten aivan kamala, ei katsonut silmiin, ei tervehtinyt, oli jopa vähän ärtynyt, kun itkin ultrauksen aikana. Onneksi oma lääkärimme oli niin pehmeästi kun mahdollista kertonut raskauden keskeytyneen ja ollut hyvin empaattinen.

Vuoto alkoi jo parin tunnin tästä lääkkeiden ottamisesta ja tkuu nyt kolmatta viikkoa, enää hyvin niukkana. Vuoto ei muutenkaan ole ollut erityisen voimakasta ha särytkin menivät ohi parissa tunnissa, lakkasivat aika nopeasti kun otin sairaalasta saamani Panacodin (tosin odotin liian pitkään särkylääkkeen ottamista, ja ehdin oksentaa pari kertaa, kun vatsaa kouristi pahasti).

Seuraavista kuukautisista voidaan lähteä taas PASiin, kun alkioita on vielä pakkasessa. Näiden kokemusten jälkeen tietysti pelottaa että edes ultrassa näkyneestä raskaudesta ei voi iloita, mutta kyllä me silti vielä kokeilemme.

hoidoissa kirjoitti:

Seurantaa oli pari kuukautta, jo seurannan aikana kuukautiset tulivat normaalisti, mutta työmatkojen yms. takia soitin klinikalle vasta lokakuun alussa sen kierron kuukautisten 1. päivänä. Olin yllättynyt, että taas tarvittiin suunnittelukäynti, eli PAS meni seuraavaan kiertoon.

Marraskuussa siirrettiin kaksi alkiota (olen 40 v., joten lääkäri piti sitä parempana vaihtoehtona), plussaa tuli 10 pv siirrosta.

Viikon päästä plussasta tuli vuotoa useampana päivänä, yhtenä päivänä enemmän, muuten niukemmin, mutta klinikalla kehotettiin odottamaan, kun muutakaan ei voi tehdä siinä vaiheessa.

Klinikan varhaisultrassa 7. viikolla näkyi kuitenkin yksi syke, vaikka olin aivan varma, että alkanut raskaus on mennyt kesken. Lääkäri arvelin, että mahdollisesti molemmat alkiot ovat kiinnittyneet ja toinen on mennyt kesken tai sitten on ollut vain "normaalia alkuraskauden vuotoa".

Seuraava ultra oli kahden viikon kuluttua ja tiesin lääkärin ilmeestä nopeasti, että kaikki ei ole kunnossa. Raskaus oli mennyt kesken jo pian ensimmäisen ultran jälkeen. Olin itsekin ollut hieman skeptinen, kun mitään raskausoireita ei ollut koko aikana.

Lääkäri lohdutteli, että kohdun ulkopuolisella ja keskenmenolla ei ole mitään tekemistä keskenään ja on positiivista jatkon kannalta, että molemmissa alkionsiirroissa alkio on kuitekin kiinnittynyt. Hän totesi, että minulla on hyvät mahdollisuuden tulla normaalisti raskaaksi, mutta toisaalta ei ole mitään takuita, että uutta keskenmenoa ei tulisi. Alkuraskauden keskenmenon taustalla kun on sikiön paha kehityshäiriö tai kromosomivirhe.

Jonkin päivän päästä pääsin Kätilöopistolle ultraan, jossa vahvistettiin sikiön kuolleen ja sain kotiin lääkkeet. Lääkäri oli muuten aivan kamala, ei katsonut silmiin, ei tervehtinyt, oli jopa vähän ärtynyt, kun itkin ultrauksen aikana. Onneksi oma lääkärimme oli niin pehmeästi kun mahdollista kertonut raskauden keskeytyneen ja ollut hyvin empaattinen.

Vuoto alkoi jo parin tunnin tästä lääkkeiden ottamisesta ja tkuu nyt kolmatta viikkoa, enää hyvin niukkana. Vuoto ei muutenkaan ole ollut erityisen voimakasta ha särytkin menivät ohi parissa tunnissa, lakkasivat aika nopeasti kun otin sairaalasta saamani Panacodin (tosin odotin liian pitkään särkylääkkeen ottamista, ja ehdin oksentaa pari kertaa, kun vatsaa kouristi pahasti).

Seuraavista kuukautisista voidaan lähteä taas PASiin, kun alkioita on vielä pakkasessa. Näiden kokemusten jälkeen tietysti pelottaa että edes ultrassa näkyneestä raskaudesta ei voi iloita, mutta kyllä me silti vielä kokeilemme.

Lue lisää

Kohdun ulkopuolisessa raskaudessa alkio kulkeutuu munatorveen tai johonkin muuhun paikkaan kuin kohtuun. Pahimmillaan alkion kasvaessa se voi aiheuttaa voimakastakain sisäistä verenvuotoa. Onneksi säästyin siltä. Nyt hcg:tä tarkkaillaan viikottain ja raskaushormoonia voi olla verenkierrossa jopa 14vk! Kolmeen kuukauteen ei ole lupa edes yrittää raskautua.

hoidoissa kirjoitti:

Seurantaa oli pari kuukautta, jo seurannan aikana kuukautiset tulivat normaalisti, mutta työmatkojen yms. takia soitin klinikalle vasta lokakuun alussa sen kierron kuukautisten 1. päivänä. Olin yllättynyt, että taas tarvittiin suunnittelukäynti, eli PAS meni seuraavaan kiertoon.

Marraskuussa siirrettiin kaksi alkiota (olen 40 v., joten lääkäri piti sitä parempana vaihtoehtona), plussaa tuli 10 pv siirrosta.

Viikon päästä plussasta tuli vuotoa useampana päivänä, yhtenä päivänä enemmän, muuten niukemmin, mutta klinikalla kehotettiin odottamaan, kun muutakaan ei voi tehdä siinä vaiheessa.

Klinikan varhaisultrassa 7. viikolla näkyi kuitenkin yksi syke, vaikka olin aivan varma, että alkanut raskaus on mennyt kesken. Lääkäri arvelin, että mahdollisesti molemmat alkiot ovat kiinnittyneet ja toinen on mennyt kesken tai sitten on ollut vain "normaalia alkuraskauden vuotoa".

Seuraava ultra oli kahden viikon kuluttua ja tiesin lääkärin ilmeestä nopeasti, että kaikki ei ole kunnossa. Raskaus oli mennyt kesken jo pian ensimmäisen ultran jälkeen. Olin itsekin ollut hieman skeptinen, kun mitään raskausoireita ei ollut koko aikana.

Lääkäri lohdutteli, että kohdun ulkopuolisella ja keskenmenolla ei ole mitään tekemistä keskenään ja on positiivista jatkon kannalta, että molemmissa alkionsiirroissa alkio on kuitekin kiinnittynyt. Hän totesi, että minulla on hyvät mahdollisuuden tulla normaalisti raskaaksi, mutta toisaalta ei ole mitään takuita, että uutta keskenmenoa ei tulisi. Alkuraskauden keskenmenon taustalla kun on sikiön paha kehityshäiriö tai kromosomivirhe.

Jonkin päivän päästä pääsin Kätilöopistolle ultraan, jossa vahvistettiin sikiön kuolleen ja sain kotiin lääkkeet. Lääkäri oli muuten aivan kamala, ei katsonut silmiin, ei tervehtinyt, oli jopa vähän ärtynyt, kun itkin ultrauksen aikana. Onneksi oma lääkärimme oli niin pehmeästi kun mahdollista kertonut raskauden keskeytyneen ja ollut hyvin empaattinen.

Vuoto alkoi jo parin tunnin tästä lääkkeiden ottamisesta ja tkuu nyt kolmatta viikkoa, enää hyvin niukkana. Vuoto ei muutenkaan ole ollut erityisen voimakasta ha särytkin menivät ohi parissa tunnissa, lakkasivat aika nopeasti kun otin sairaalasta saamani Panacodin (tosin odotin liian pitkään särkylääkkeen ottamista, ja ehdin oksentaa pari kertaa, kun vatsaa kouristi pahasti).

Seuraavista kuukautisista voidaan lähteä taas PASiin, kun alkioita on vielä pakkasessa. Näiden kokemusten jälkeen tietysti pelottaa että edes ultrassa näkyneestä raskaudesta ei voi iloita, mutta kyllä me silti vielä kokeilemme.

Lue lisää

Ja anteeksi jos en ymmärtänyt ihan oikein viestiäsi. Oliko sinulla siis ensin kohdunulkopuolinen raskaus, mitä seurattiin pari kk ja sitten suunnittelu uuteen pas:iin johon pääsit vasta seuraavasta kierrosta?

jatkoa kirjoitti:

Ja anteeksi jos en ymmärtänyt ihan oikein viestiäsi. Oliko sinulla siis ensin kohdunulkopuolinen raskaus, mitä seurattiin pari kk ja sitten suunnittelu uuteen pas:iin johon pääsit vasta seuraavasta kierrosta?

Lue lisää

Kohdun ulkopuolinen raaskaus todettiin kesäkuun lopulla, HCG-arvoja seurattiin elokuun puoliväliin (arvo suunnilleen puolittui viikottain ja arvon alenenminen meni kätilöiden mukaan normaalia tahtia).

Työmatkojen yms. takia siirsin PASia muutamalla kuukaudella, soittelin lokakuussa kuukautisten alkaessa Väestöliittoon, koska luulin, että pääsemme heti hoitoja jatkamaan, mutta PASia varten piti käydä suunnittelukäynnillä ja tämän ajan saimme vasta parin viikon päästä eli siinä kierrossa meni ohi (yleensä Väestöliitosta on saanut samantien aikoja). Alkiot siirrettiin marraskuun puolivälissä ja uuden vuoden alla sevisi, että raskaus on mennyt kesken. Samalle kalenterivuodelle mahtui siis kaksi inssiä, joista negaa ja kaksi alkionsiirtoa, joista toinen kohdun ulkopuolinen ja toinen keskenmeno...

Ihmeellisen rauhallisesti olen ottanut, mutta olen lähtenyt hoitoihin alunperin sillä asenteella, että katsotaan mitä tapahtuu, ainakin on yritetty. En ole koko aikan ajatellut että tulen varmasti raskaaksi ja että raskauden onnistuvat, sitä kun ei valitettavasti kukaan voi tietää ja taata.

jatkoon kirjoitti:

Kohdun ulkopuolisessa raskaudessa alkio kulkeutuu munatorveen tai johonkin muuhun paikkaan kuin kohtuun. Pahimmillaan alkion kasvaessa se voi aiheuttaa voimakastakain sisäistä verenvuotoa. Onneksi säästyin siltä. Nyt hcg:tä tarkkaillaan viikottain ja raskaushormoonia voi olla verenkierrossa jopa 14vk! Kolmeen kuukauteen ei ole lupa edes yrittää raskautua.

Lue lisää

minulle sanottiin että pitäisi odottaa yhdet kuukautiset ennenkuin voin kokeilla tulla uudelleen raskaaksi. Minua vaan pelottaa kun minulta jouduttiin poistamaan toinen munajohdin. Kai se sitten riippuu henkilöstä mitä neuvotaan, mutta minä en saanut kunnollisia neuvoja siitä mitä kaikkea pitää esim. tehdä sitten kun on raskaana tai epäilee olevansa raskaana seuraavan kerran. Ainakin paljon tarkemmin pitää seurata sitä vissiin miten raskaus kehittyy....

dragonstar87 kirjoitti:

minulle sanottiin että pitäisi odottaa yhdet kuukautiset ennenkuin voin kokeilla tulla uudelleen raskaaksi. Minua vaan pelottaa kun minulta jouduttiin poistamaan toinen munajohdin. Kai se sitten riippuu henkilöstä mitä neuvotaan, mutta minä en saanut kunnollisia neuvoja siitä mitä kaikkea pitää esim. tehdä sitten kun on raskaana tai epäilee olevansa raskaana seuraavan kerran. Ainakin paljon tarkemmin pitää seurata sitä vissiin miten raskaus kehittyy....

Lue lisää

Sinulla vähän eri tilanne kun jouduttiin leikkaamaan. Positiivinen kommentti oli yhdellä lääkärillä kun kysyin että onko isompi riski että tulee uudestaan kohdunulkop. kun on kerran ollut, lääkäri totesi että hänellä oli ensimmäinen raskaus kohdun ulkop. ja sen jälkeen saanut kolme poikaa yhden munajohtimen turvin, kai luomusti.
Minulle annettiin lääkehoito jonka takia tämä 3kk raskauskielto. Eikä siitä pelkoa, ilman hoitoja ei mitään toiveita raskautumisesta.
Ei minullekään mitään neuvoja annettu, mutta jos joskus vielä plussaan, kyllä varmaan tarkkailen tilannetta. Minulla oireet alkoi viikko menkkojen alkamisesta, testi oli vielä kaikenlisäksi negatiivinen joten en kyllä osannut odottaa että vaivojen syy olisi raskaus.
Tsemppiä ja rohkeutta uuteen yritykseen!

mahdollisuuksia kirjoitti:

Sinulla vähän eri tilanne kun jouduttiin leikkaamaan. Positiivinen kommentti oli yhdellä lääkärillä kun kysyin että onko isompi riski että tulee uudestaan kohdunulkop. kun on kerran ollut, lääkäri totesi että hänellä oli ensimmäinen raskaus kohdun ulkop. ja sen jälkeen saanut kolme poikaa yhden munajohtimen turvin, kai luomusti.
Minulle annettiin lääkehoito jonka takia tämä 3kk raskauskielto. Eikä siitä pelkoa, ilman hoitoja ei mitään toiveita raskautumisesta.
Ei minullekään mitään neuvoja annettu, mutta jos joskus vielä plussaan, kyllä varmaan tarkkailen tilannetta. Minulla oireet alkoi viikko menkkojen alkamisesta, testi oli vielä kaikenlisäksi negatiivinen joten en kyllä osannut odottaa että vaivojen syy olisi raskaus.
Tsemppiä ja rohkeutta uuteen yritykseen!

Lue lisää

Kiitokset vastauksesta, tulee hiukan parempi olo kun kuulee muidenkin mielipiteitä ja kokemuksia. Eiköhän tässä vielä jonain päivänä ole aihetta hymyynkin...vaikka joka päivähän sitä saa hymyillä kun on jo onneksi yksi ihana poika.