Laitanpa tekstin tännekin. Oletteko törmänneet samaan ongelmaan?
Tässä epätarkka artikkeli aiheesta, muut googlauksen tulokset olivat uskonnollista hapatusta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eutanasia
Olen parantumattomasti sairas (kaksisuuntainen mielialahäiriö) ja haluaisin kuolla mahdollisimman kivuttomasti ja aiheuttamatta toisille haittaa (esim. junan alle hyppääminen aiheuttaisi kuljettajalle traumoja). Epäilen että Alankomaissa eutanasian saa vain, jos kyse on FYYSISESTÄ sairaudesta tai kehitysvammasta. Epäreilua, sillä krooninen psyykkinen sairaus varmasti täyttää tämän ehdon:
"Potilas kokee sietämätöntä kärsimystä eikä tilanteen paranemisesta ole toivoa."
Tilanteen paraneminen on tapauksessani mahdollista kenties joskus tulevaisuudessa. Joitakin kokeiluja on jo tehty aivojen sisäisillä implanteilla. Valitettavasti on pelkkää scifiä, että ihminen pystyttäisi esim. jäädyttämään ja herättämään henkiin tulevaisuudessa, kun hänen sairauteensa on löydetty hoitokeino.
Tässä epätarkka artikkeli aiheesta, muut googlauksen tulokset olivat uskonnollista hapatusta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eutanasia
Olen parantumattomasti sairas (kaksisuuntainen mielialahäiriö) ja haluaisin kuolla mahdollisimman kivuttomasti ja aiheuttamatta toisille haittaa (esim. junan alle hyppääminen aiheuttaisi kuljettajalle traumoja). Epäilen että Alankomaissa eutanasian saa vain, jos kyse on FYYSISESTÄ sairaudesta tai kehitysvammasta. Epäreilua, sillä krooninen psyykkinen sairaus varmasti täyttää tämän ehdon:
"Potilas kokee sietämätöntä kärsimystä eikä tilanteen paranemisesta ole toivoa."
Tilanteen paraneminen on tapauksessani mahdollista kenties joskus tulevaisuudessa. Joitakin kokeiluja on jo tehty aivojen sisäisillä implanteilla. Valitettavasti on pelkkää scifiä, että ihminen pystyttäisi esim. jäädyttämään ja herättämään henkiin tulevaisuudessa, kun hänen sairauteensa on löydetty hoitokeino.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja siinä esiinyneitä asioita.
tiedät tietenkin, että tuollaiseen kirjeeseen ylipäätään minkäänlainen vastaaminen on vaikeata.
Mutta voisitko/haluaisitko hieman valottaa sairaushistoriaasi: kuinka kauan kestänyt, mitä hoitoja, mitä lääkityksiä, onko muita sairauksia, onko riippuvuuksia jne.
Jos et, selvä.
JOs kerrot, en voi sanoa onko siitä mitään hyötyä, mutta voisin kenties ehdottaa tai keksiä jotakin muuta ulospääsyä. Kenties.
On sekä omaa kokemusta, että lääketieteellistä.
Sairastunut 9 vuotta sitten, oireet enimmäkseen masennuksen suuntaisia, varsinkin 3 viime vuoden aikana. Kymmeniä lääkkeitä kokeiltu, tällä hetkellä Triptyl/Xanor/Seroquel. Masennukseen eivät ole toimineet SSRI- tai SNRI-lääkkeet, tai myöskään MAO-estäjä (Aurorix). Ei fyysisiä sairauksia: epäilty esim. kilpirauhasen vajaatoimintaa, kortisolin liikatuotantoa, B12-vitamiinin puutetta...labrakokeet normaalit. Ei päihderiippuvuuksia.
Veikkaan, että laihtuminen auttaisi, koska inhoan itseäni lihavana ja ylipainosta on muutakin kiusaa arkielämässä(äkillisen painonnousun syyksi arveltiin lääkkeiden sivuvaikutuksia). Jaksoin harrastaa syksyllä 4 kk ajan liikuntaa 5 kertaa viikossa (sitä ennen vain 2 kertaa viikossa, mutta säännöllisesti kuitenkin) ja ehdin laihtua vähän. Luulin jo toipuneeni, mutta sitten tuli taas romahdus enkä jaksaisi itseäni sängystä nostaa.
lukenut; toivottavasti se ei masenna lisää, se ei ole tarkoitus vaan selkeyttää ja mahdollisesti olet E-EPAA kokeillutkin ja tutkimuksia masennus ja bipolaarisesta suosiollisia E-EPAn vaiktuksesta tulee kokajan enemmän. http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=794 Itselläni on tuo Subthreshold BPD, eli on samaan aikaan syväkin masennus ja hypomaanis-maaninen tila, johon ei auta mikään muu kuin alkoholi - ei sentään jatkuva käyttöisenä, vaan silloin kun on pahimmillaan. Muuten käytän Seroquel Diapam ja nyt aloitetaan valproaattia. Itsekin sairastanut 15 vuotta tai jotain ja kokeillut myös SSRI ja SNRI - lääkkeitä monia ja Mao. Ei ole helppoa, kun on vielä jatkuvia flunssaoireita ja myös aika vaikea ylipaino jota ei vaan jaksa saada pois. eutanasian pohtiminen tuo joskus toivoa, mutta toivon ettei sinun tarvitse siihen turvata vaan, että olosi kohentuisi. Kaikesta huolimatta parempaa kevättä!
Ja siitä, että ravitsemushoitoa kannattaa tutkia, itse olen saanut siitä apua jonkin verran, ongelma on se, että rahat eivät riitä jatkuvien annostusten ylläpitoon. Esin E-Epa on niiin kallista jos otta vaikka 2g päivässä tai 3g. Olet varmastikin ainakin jonkin verran tutkinut, mutta tietoa on aika hyvin saatavilla pitkin maailmaa. uusimpana tietona D3 pitoisuudet poihjoisen ihmisillä. suosittelisin - lue artikeleita asiasta, ottamaan sitä vaikka 50mcg tai 100. Muita mahdollisia puutoksi tilassa: B-vitamiinit, C, E, sinkki, magnesium, kalsium, kalium, kromi. Niin ne olisi hyvä mitata verikoikeissa, muttta ovat sairaan kalliit. Siksi niitä joutuu vaan umpimähkään kokeilemaan ja pitämään tarkkaa päipväkirjaa - jota ei tietenkään aina jaksa ja sitten on aloitettava alusta että mitä syönyt, kuinka paljon, kuinka pitkään, mitkä oireet. Aika vaikeata se on kun muuttujia on niin paljon muutakin. Kyllä vakavasti masentuneille ja vastaaville pitäisi olla ilmaiset ravintoaine mittaukset. http://www.biovita.fi/uusi/articles.php?lang=fi&id=185
Kyllä kaksisuuntaisen kanssa voi elää lähes normaalia elämää.Silloin kun on oikein vaikea jakso,niin eutanasia ja itsemurha ovat mielessä.Oman sairauden aikana(yli 10v), olen huomannut,että kaikki ne ahdistavatkin jaksot menevät aikanaan ohi.Joskus lääkkeistä on apua,joskus ei.Usein lääkitys kyllä hieman helpottaa ja tasaa oloa.Vuoristoradalla kun ollaan,niin alamäetkin on hyvä pysyä kyydissä.
Kirjoitit, että on epäreilua, että Alankomaissa saa eutanasiaa vain fyysisiin sairauksiin joissa paranemisesta ei ole toivoa. KOet vääryytenä, ett samaa kriteeriä ei käytetä psyykkisesti sairaasta. Uskon ymmärtävän tilanteesi - olen kokenut yhtä sun toista hyvin hyvin tuskaisaa. Asia on kuitenkin niin, että eutanasia Alankomaissa on hyvin hyvin pientä ja siihen vaaditaan ties mitä kaikkea vuosien seurantaa ja tutkimuksia. Ja toinen: joissakin fyysisissä sairauksissa voidaan olla 99,9% varmoja että se ei parane, mutta psyyken kanssa on toisin: ei voi tietää paraneeko.