Iäkkäät työttömät jäänevät suurperhetehtailijoiden jalkoihin, jos ehdotetut uudistukset toteutuvat.
Perusturvaan kaavaillaan korotuksia, jotka toteutuessaan ylittäisivät selvästi hallituksen suunnittelemat suorat panostukset talouden elvyttämiseen. Tämä käy ilmi sosiaaliturvaa uudistavan Sata-komitean taustalaskelmista.
Komitealle tähän mennessä toimitettujen Kelan, valtiovarainministeriön ja Stakesin arvioiden mukaan perusturvaparannusten hintalappu on nousemassa jopa yli miljardin euron, jos hankkeet toteutetaan osapuilleen siinä laajuudessa kuin mitä komitean puheenjohtajan Markku Lehdon (kesk.) uusimmassa mietintöluonnoksessa ehdotetaan.
Lehto ei ole toistaiseksi tinkinyt käytännössä mistään. Komitea saattaakin jäädä erimieliseksi.
Etenkin komitean työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat hämmästelleet uudistusten määrää ja kalleutta samaan aikaan kun talous on taantumassa ja jyrkässä syöksyssä . Valtio on näillä näkymin antamassa suoria tukia ja elvytyspanoksia tuloa tuottavaan talouteen todennäköisesti vain noin 200 miljoonaa euroa eli selvästi vähemmän kuin mitä toimeentulotukia ja muita tulonsiirtoja saavalle köyhälle kansaosalle suunnitellaan.
Uudistuksista kallein on toimeentulotuen siirtäminen kuntien sosiaalitoimesta Kelalle. Stakesin tutkimuksen mukaan nykyisin jopa useampi kuin joka toinen jättää hakematta toimeentulotukia.
Jos ehdotus tästä niin kutsusta tulotakuusta toteutuu, ja Kela ryhtyy vastedes jakamaan tukia kaikille siihen oikeutetuille, toimeentulotukimenot saattaisivat kaksinkertartaistua. Menot olivat vuonna 2007 yhteensä 476 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö puolestaan on laskenut, että lapsilisän niin kutsuttu etuoikeuttaminen lisäisi menoja 152 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi sitä, että mahdollinen lapsilisän korottaminen ei nykyiseen tapaan leikkaisi toimeentulotukea.
Kaikkien uudistusten kustannuksia ei ole arvioitu eikä laskelmissa ole otettu huomioon taantumaa , joka todennäköisesti lisää menoja ennestään.
Toimikunta on tosin löytänyt myös säästöjä. Työttömyysturvaan kaavaillaan muutoksia, jotka leikkasivat menoja 213 miljoonaa nykytasolta.
Tästä suurin osa - noin 150 miljoonaa euroa - tulee, jos ikääntyneiden työntekijöiden työnhakuaikaa pidennetään 60 vuodesta 62 vuoteen.
Perusturvaan kaavaillaan korotuksia, jotka toteutuessaan ylittäisivät selvästi hallituksen suunnittelemat suorat panostukset talouden elvyttämiseen. Tämä käy ilmi sosiaaliturvaa uudistavan Sata-komitean taustalaskelmista.
Komitealle tähän mennessä toimitettujen Kelan, valtiovarainministeriön ja Stakesin arvioiden mukaan perusturvaparannusten hintalappu on nousemassa jopa yli miljardin euron, jos hankkeet toteutetaan osapuilleen siinä laajuudessa kuin mitä komitean puheenjohtajan Markku Lehdon (kesk.) uusimmassa mietintöluonnoksessa ehdotetaan.
Lehto ei ole toistaiseksi tinkinyt käytännössä mistään. Komitea saattaakin jäädä erimieliseksi.
Etenkin komitean työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat hämmästelleet uudistusten määrää ja kalleutta samaan aikaan kun talous on taantumassa ja jyrkässä syöksyssä . Valtio on näillä näkymin antamassa suoria tukia ja elvytyspanoksia tuloa tuottavaan talouteen todennäköisesti vain noin 200 miljoonaa euroa eli selvästi vähemmän kuin mitä toimeentulotukia ja muita tulonsiirtoja saavalle köyhälle kansaosalle suunnitellaan.
Uudistuksista kallein on toimeentulotuen siirtäminen kuntien sosiaalitoimesta Kelalle. Stakesin tutkimuksen mukaan nykyisin jopa useampi kuin joka toinen jättää hakematta toimeentulotukia.
Jos ehdotus tästä niin kutsusta tulotakuusta toteutuu, ja Kela ryhtyy vastedes jakamaan tukia kaikille siihen oikeutetuille, toimeentulotukimenot saattaisivat kaksinkertartaistua. Menot olivat vuonna 2007 yhteensä 476 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö puolestaan on laskenut, että lapsilisän niin kutsuttu etuoikeuttaminen lisäisi menoja 152 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi sitä, että mahdollinen lapsilisän korottaminen ei nykyiseen tapaan leikkaisi toimeentulotukea.
Kaikkien uudistusten kustannuksia ei ole arvioitu eikä laskelmissa ole otettu huomioon taantumaa , joka todennäköisesti lisää menoja ennestään.
Toimikunta on tosin löytänyt myös säästöjä. Työttömyysturvaan kaavaillaan muutoksia, jotka leikkasivat menoja 213 miljoonaa nykytasolta.
Tästä suurin osa - noin 150 miljoonaa euroa - tulee, jos ikääntyneiden työntekijöiden työnhakuaikaa pidennetään 60 vuodesta 62 vuoteen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.