– Missä tilanteessa kuvanvakaajalla saa parempia kuvia kuin tuetulla kameralla?
– Kannattaisiko ostaa saman hintainen lasi ilman vakaajaa?
– Paljonko vakaajalinssi syö virtaa, toimiiko pakkasella?
– Miksi kuva näyttää terävämmältä jos kytkee vakaajan pois päältä?
Ehkä provosoin, ehkä en
– Kannattaisiko ostaa saman hintainen lasi ilman vakaajaa?
– Paljonko vakaajalinssi syö virtaa, toimiiko pakkasella?
– Miksi kuva näyttää terävämmältä jos kytkee vakaajan pois päältä?
Ehkä provosoin, ehkä en
Vastaukset 42
Vanhimmat
Tai mielipiteitä.
– Missä tilanteessa kuvanvakaajalla saa parempia kuvia kuin tuetulla kameralla?
Ei
– Kannattaisiko ostaa saman hintainen lasi ilman vakaajaa?
Riippuu lasista
– Paljonko vakaajalinssi syö virtaa, toimiiko pakkasella?
Aika vähän, toimii
– Miksi kuva näyttää terävämmältä jos kytkee vakaajan pois päältä?
Jaa, mitähän vakaajaa oikein käyttelet?
Vakaajia on niin monenlaisia, optiikkoja on niin monenlaisia, käyttötapoja on niin monenlaisia.
Yleisesti ottaen ei siitä vakaajasta ainakaan mitään haittaa ole. Sen voi kytkeä pois päältä jos ahdistaa.
– Missä tilanteessa kuvanvakaajalla saa parempia kuvia kuin tuetulla kameralla?
* Ei missään. Hyvin tuetulla kameralla saa aina parempia kuin käsivaralla vakaajalla.
– Kannattaisiko ostaa saman hintainen lasi ilman vakaajaa?
* Ilman vakaajaa oleva samanhintainen linssi on luultavasti parempi, koska vakaaja ei sisälly hintaan.
– Paljonko vakaajalinssi syö virtaa, toimiiko pakkasella?
* Ei mitattu kulutusta, mutta toimii niin kauan kuin kamera toimii.
– Miksi kuva näyttää terävämmältä jos kytkee vakaajan pois päältä?
* Mikä kuva? Otettu kuva, vai etsinkuva?
Vakaaja luultavasti rikki, tai loppuun kulunut, mutta jalustalta otetut kuvat voi todella olla terävämpiä ilman vakaajaa. Kamera ei jalustalla tärise, eikä pois kytketyn vakaajan toleranssi vaikuta.
"Ehkä provosoin, ehkä en"
* Sekä, että.
> – Missä tilanteessa kuvanvakaajalla saa parempia kuvia kuin tuetulla kameralla?
* Ei missään. Hyvin tuetulla kameralla saa aina parempia kuin käsivaralla vakaajalla.
Koitas, pelle, joskus ottaa kuvia
- veneestä
- tai sillalta, jota ohikulkeva liikenne tärisyttää
- väkijoukossa, jossa ohikulkijat kompastelevat niihin kamerasi koipiin
...ja tule sitten uudelleen kertomaan jalustan autuudesta
Aina löytyy poikkeustapauksia.
99% kaikista kuvista joissa vakaajalla on merkitystä onnistuisi myös hyvällä jalustalla.
Sitä paitsi voihan jaluistassakin olla gyroskooppi joka vakauttaa sen ;-)
Minulla on useita vakaajallisia optiikoita, mutta en kyllä valkkaa niitä sen mukaan onko niissä vakaaja vai ei. Hyvä apu, silloin kun ei ole jalustaa.
"Koitas, pelle, joskus ottaa kuvia
- veneestä
- tai sillalta, jota ohikulkeva liikenne tärisyttää
- väkijoukossa, jossa ohikulkijat kompastelevat niihin kamerasi koipiin "
Voisin melkein syyttää sinua solvauksesta!
kokeiltu on!
Jos vene aallokossa keinuu ei vakaajasta ole mittän hyötyä, eikä hyvin tuettu kamera ole koskaan veneessä, vaan veneen vieressä. -??? Menikö yli hilseen?
Muissakin tilanteissa sama. Jos maa lelluu jalkojesi alla on vakaajasta vähän iloa, kun ei kohde edes ruudussa pysy. sama tungoksessa. Kun joku sinua tönäisee laukaistessasi....
Vakaaja on loppujen lopuksi lapsellisempi lelu kuin luullaan.
Minäkin olen siihen raskaasti pettynyt.
...äärimmäisen harvoin. Kyllä objektiivia hankittaessa tärkeysjärjestys tässä mielessä on valovoima, valovoima ja valovoima. Kun ne ovat tapissa, niin sitten se vakaaja.
> Vakaajasta on hyötyä, mutta äärimmäisen harvoin. Kyllä objektiivia hankittaessa tärkeysjärjestys tässä mielessä on valovoima, valovoima ja valovoima. Kun ne ovat tapissa, niin sitten se vakaaja.
...kuvassa pitäisi olla muutakin terävää kun pelkkä tarkennuskohde, niin tuon aukon pitää ollakin pienempi jolloin valotusaika tuppaa kasvamaan. Myös nuo objektiivit tuppaavat piirtämään tarkemmin kun vähän aukkoa pienennetään. ISO-arvoa nostamalla kyllä valotusaika pienenee toki merkittävästi dynamiikan kustannuksella eli valojen ja varjojen yksityiskohdissa hävitään.
Se on kuvaustyylistä ja siitä kiinni, miten asiat haluaa tehdä.
Itselläni ei ole ainoassakaan putkessa ja rungossa vakaajaa, ja hyvin on pärjätty. En myöskään omista jalustaa.
Eilen kävin kuvaamassa hautausmaalla pikkulintuja ja keskustassa torielämää käsivaralta kiinteällä vakaajattomalla telellä.
Kivaa oli, sain jopa pari onnistunutta kuvaa hömötiaisesta ja hippiäisestä, sekä liudan kuvia askareisiinsa kiirehtivistä ihmisistä.
Niin, kuvathan ovat sitä parempia, mitä vaikeammalla tavalla ne on otettu.
Vanhalla, mekaanisella kameralla saa parempia kuvia kuin automaatti-ihmeellä.
Käsin tarkentaen tulee parempia kuvia kuin automaatilla.
Filmikameralla saa parempia kuvia kuin digillä. Erityisen suuri merkitys on sillä, että filmi on paitsi kehitetty, niin myös purkitettu itse.
Harmi vaan, ettei tämä näy kuvista, vaan tämä paremmuus pitää aina selittää erikseen.
Niin, kyllä sitä ennenkin kuvattiin, vaikka ei paljon elektroniikkaa ollut. Yhteen asiaan kommentoisin. Jos halutaan hyviä kuvia, niin käsintarkennusta ei kyllä mikään automaatti voita. Esim. muotokuvauksessa tarkennuskohdan täytyy olla ihan oikein eikä melkein. Riippuen siitä, mitä haluat kuvallasi kertoa. Tietysti digillä voit räpsiä päättömästi ja sitten yrittää valkata, mikä silmää miellyttää. Mutta tässä tapauksessa tieto vähentää tuskaa.
Onko sinulla joku alemmuuskompleksi vai mistä on kyse?
En minä mitään ole selittelemässä enkä yritä päteä.
Sanoin vain että itse en koe vakaajaa tarpeelliseksi, koska saan hyviä kuvia ilmankin.
Kuvaan digillä ja tilanteiden nopeuden vuoksi useimmiten automaattitarkennuksella, näin niinkuin mainitakseni.
Olen pohtinut tuota samaa, kun olen pojan kameraa räplännyt. Ennen hyvä nyrkkisääntö oli, että 1/polttoväli oli riittävän lyhyt aika käsivarakuvaukselle. Eli 50 mm:n optiikalla valotusaika 1/50 s (käytännössä siihen aikaan siis 1/60) oli tarpeeksi lyhyt aika terävän kuvan saamiseksi. Silloinkin piti vielä olla hyvä ote kamerasta ja laukaisinta piti painaa oikein.
Mitenkähän nämä vakaajat ovat tähän vaikuttaneet. Vai ovatko oikeasti mitenkään.
Tuohon nyrkkisääntöön (1/polttoväli) pitää lisätä tuo croppikerkkoin mukaan.
Eli pienin käytettävä suljinaika on 1/(polttoväli * croppikerroin).
Tällä saavutetaan sama tulos kuin tuolla "vanhalla" ohjeella.
Aina, kun keksitään joku lisähärpäke näihin sähkökameroinin tms. niin heti on niitä julistajia, jotka vannovat, että eihän ilman niitä voi millään toimia kyseisellä rakkineella.
Ja väittäisin, että tähän mennessä maailman parhaat valokuvat ovat kuitenkin otettu ilman vakaajia, tai muita ylimääräisiä remputtimia kamerassa... jopa useimpien tämän palstan kirjoittelijoiden harmiksi filmikameralla.
Hyvän valokuvan voi ottaa ilman vakaajaa, tai vakaajalla tai minkälaisella kameralla tahansa.
Kaikki on kiinni kuvaajasta.
Suurin osa kuvaajista ei kuvaa liikkuvista autoista, heiluvilta silloilta, helikopterin roottorin päältä ym. He miettivät kuvakulmia, sommittelua, valoja ja ennen kaikkea kuvan kerrontaa.
Ehkä otin – ehkä en:
– lapsellisempi lelu kuin luullaan
– pihlajanmarjat ovat happamia
– olen siihen raskaasti pettynyt
– pitää ostaa siltä varalta, että jos joskus käsivaralta joutuu aallokkoon
– Ilman vakaajaa luultavasti parempi
– lisähärpäke remputin sähkökameroihin
– jos tukee kameran esim. lyhtypylvääseen niin ohikulkijat kompastelevat koipiin
– en valkkaa sen mukaan onko vakaaja
Kivaa oli …Harmi vaan, ettei tämä näy kuvista … oikeasti mitenkään – tieto vähentää tuskaa.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Kun minulla on hieman tiukkaa tuon budjetin kanssa enkä haluaisi maksaa mistään turhasta, niin olisiko viisaampi satsata esim pölynpoistoon kuin vakaajaan.
Nyrkkisääntö groppikertoimesta vielä:
Nyrkkisääntö on nyrkkisääntö, mutta vain sitä.
Joskus kädet (kamera) maanantaiaamulla tärisee enemmän joskus vähemmän. Kamera ei taida tietää, että nyrkkisääntö on voimassa myös darra-aamuina.
Aina kannattanee tukea kameraa – paitsi jos on pakko käyttää vakaajaa käsivaralta aallokossa.
Tuskinpa kamera tietää onko se kädessä vai jalustassa...
Kamera ei tiedä olevansa jalustassa ja "tietämätön" vakaaja heiluttaa kuvaa.
Ehkä vakaajien evo-versioon tulee tuenta/jalustaruuvi-tunnistin sekä käsien tärinä- tunnistin auttamaan kaltaisiani muistamattomia ja kytkemään vakain päälle/pois aina tarpeen mukaan
Vakaaja toimii, kun kamera tärisee - ei muulloin.
Jos kamera on tukevasti käsissä, jalustaan kiinnitettynä tai tuettu hyvin johonkin muuhun, eivät vakaajan anturit mittaa mitään tärinää eivätkä myöskään anna mekanismille käskyä liikutella kennoa tai linssejä valotuksen aikana.
Jos jalusta on hutero ja sallii kameran heilahtelun, on hyvä jos vakaaja korjaa liikkeen vaikutuksen.
Joskus 70 luvun alussa pääsin oikeitten valokuvaajien kanssa samaan ryppääseen. Varsinkin talvisin tämä joukko haisi melko raikkaasti viinalle:
A) Viina vakautti kättä (vanha ampujien konsti)
B) Viina lämmitti mukavasti
C) Kun ilmatteeks sai piti ottaa
Koskaan en ole tuolla nestevakaajalla saanut kunnon kuvaa, vaikka itse kuvaaminen sen avulla on hauskaa. Aamulla ne räpsyt on nykysin helppo poistaa, mutta ennen vanhaan meni paljon filmiä hukkaan. Onneksi en sentään kertaakaan juonut vahingossa kehitepullosta.
Tikanheittoon ja ilmakiväärillä ampumiseen auttaa tuo vakaaja tehokkaasti ja katsojat pysyvät kauempana.
Kovin vaarallista. Kehittelin joskus takavuosina mustavalkoisia ja yhtäkkiä alkoi kuulua kummaa liputusta. Kissanpentu siinä lipitti suoraan altaasta. Maukasta tuntui olevan. Ei edes nikotellut jälkeenpäin. Värikehitteitä eivät sentään päässeet maistelemaan.
Tuolla nestevakaajalla saa kyllä hyvin vaakakuvia. Pystykuvat on vaikeampia.
Pari olutta kyllä rentouttaa ja vakaa käsiä, mutta sixpakin jälkeen tulee enää "taide"-kuvia.
Mites kissalle kävi lopulta, muuttuiko negatiiviseksi latkittuaan kehitettä?
Kaikille asiallisesti vastanneille
Provosoivatkin kysymykseni tulevat siitä, että olen "päivittämässä" kalustoani totaalisesti.
Vanhasta jäänevät vain jalusta,(ehkä salamat) ja laukku.
Em. vuoksi lueskelin tätä foorumia ja päädyin umpikujaan: pitäisikö uudessa kamerassani olla vaakaaja rungossa vai optiikassa?
Ollako vai ei – siinäpä kysymys
Sitten selailin kauppiaiden, maahantuojien ja alan lehtien nettisivuja – mitä vakaaja laseja on saatavissa jos päädyn vakaajattomaan runkoon versus missä rungoissa on vakaaja.
Kokeiluihin (hakuammuntaostoksiin) kun ei ole varaa.
Jostakin testistä luin, että vakaajan poiskytkeminen (valikko) oli hieman hankala ja sitten jo päädyinkin tänne kyselemään "elämän tarkoitusta"
Mielipiteenne luettuani olen kallistumassa ratkaisuun: runko ilman vakaajaa – aallokkoa varten sitten (jos budjetti myöhemmin sallii niin) yksi vakaajalasi.
Mutta mutta ojasta alikoon olisiko nyt sitten viisainta valita runko vain pölynpoistajien joukosta???
Kun kamera muuten tuntuu toimivalta tarpeisiin, kyllä sillä pärjää. Telepuolella vakaajasta on eniten hyötyä, toki pitkillä torvilla kuvaavat käyttävät myös jalustaa. Jos se sattuu olemaan vaikka obiskassa hyvä, siitä voi olla jossain tapauksessa hyötyä. Esimerkiksi minun esittämäni super-zoomit reissukuvaukseen on hyvä olla vakaajalla. Olosuhteet muuttuvat ja jalustoja tuskin monikaan lomareissulla rahaa mukanaan.
Tämä ei nyt varsinaisesti liity kysymykseen, mutta kysäisenpä kuitenkin.
Millä perusteella siis moni taho neuvoo laittamaan vakaajan/vakaajat pois päältä, kun kuvataan jalustalta?
Itse kuvannut aina vakaajat päällä jalustalta, enkä ole havainnut mitään syytä tehdä toisin.
Koskeeko tämä kenties myös vakaajallisia runkoja?
Mitä järkeä on pitää vakaajaa päällä jalustaa käytettäessä?
Jos osaat vastata kysymykseen, niin saat samalla vastauksen myös omaan kysymykseesi.
Ainakin olyn ohjekirja neuvoo kytkemään vakaajan pois päältä kuvatessa jalustalta.
> Ainakin olyn ohjekirja neuvoo kytkemään vakaajan pois päältä kuvatessa jalustalta.
...laiska, etten viitsi tehdä mitään turhaa ja haluan säästää kuluvien osien käyttöä, joten en kytke vakaajaa juuri koskaan pois päältä. Eipä se ainakaan tähän päivään saakka ole kuvien laatua heikentänyt kun vakaaja on päällä myös jalustaa käytettäessä.
Otetaanpa pari esimerkkiä.
Teerien ja metson soidin kuvaaminen.
Kummassakin tapuksessa jalustan tarkoitus osittain vain kameran kannattajana. Kohteet liikkuu vinhaan ja niitä on seurattava. Haluan kuviini toimintaa...
Paikoillaan könöttävä kohde ei ole se, mitä olen hakemassa. Toki, täysin paikoillaan olevistakin otetaan kuvia,yhtä lailla.
Eli, vakaajan katkaisinta joutuisi hiplaan jatkuvasti.Se ei oikein ole houkutteleva ajatus, sillä työstän hyvin matalasta kupoliteltasta ja objektiivi on lähes kokonaan teltan ulkopuolella.
Teerien soidin kuvaus tapahtuu harmittavan usein 10-20 asteen pakkasessa, ja pidän sormikkaita.
(Näissä tilanteissa tärkeintä on olla viemättä lämpöä kameran/objektin lähelle, jottei etsin/näyttö huurru.)
Minulla on tuttava joka tuntee hyvin kameroiden sekä objektiivien rakenteet. Ainakin hän sanoo, että ei siellä ainakaan mikään hajoa.
Oikeastaan parempi, ettei kytkimiä koko ajan siirtele.
Kuvailin 5 vuotta Olyn E-1:sellä ja luonnossa lempiobjektiivini oli Zuiko f/2.8-3.5 50-200mm. telekonvertteri 1,4x. Käytin kohtuullisen kevyttä hiilikuitu-magnesium jalustaa. Sittempä vaihdoin E-3 runkoon. Viidessä vuodessa tapahtuu tällä alalla paljon kehitystä. Nyt on rungossa vakaaja ja täysin uusi kokemus oli ottaa kuvia käsivaralta teleellä 560mm. Olympuksen kalustoon päädyin aikoinaan juuri keveyden takia. Liikun luonnossa ja mieluiten Länsi-Suomen saaristossa 8-10 tunnin päivälenkeillä. Paljon kallioita ja isoja maaston korkeuseroja. Peurapariskunnan ja niiden pikkuisen vasan varovaisessa seuraamisessa menee helposti pari kolme tuntia. Omissa tarpeissani arvostan kaluston keveyttä ja olen runkovakaajaan kovasti tyytyväinen.
Sanoit arvostavasi painoa. Oletko mahdollisesti vertaillut painoja vakaajallisen ja vastaavan ilman vakaajaa olevan välillä?( objektiivi)
Eli, kuinka paljon vakaaja tuo lisä painoa?
Entä runkot. Löytyykö esimerkkiä runkoista, joista näkisi, paljonko vakaaja toi lisä painoa.
Lähtökohtia kaluston päivitykseen.
Ikääkin on jo kertynyt (liiaksi) ja sen myötä pinttyneitä tapoja (lue:raskaasti urautunut).
– rungon budjetti max 25c€ (miel alle 20)
– rungon fyysisillä mitoilla ei muuten merkitystä mutta kädet on kuin "Manulla"
– kuvaan järkkärillä aina jalustalta tai tuelta (joten jos olen ymmärtänyt oikein niin vakaaja on minulle tarpeeton)
– lomalla mukana on ollut (ja tulee aina olemaan) vain pieni taskukamera ja ns. taskujalusta.
– lasitarpeet 24, 50 kiinteät ja n. 70/80 – 200/210 mm zoom
– makroa & lähikuvaa en kaipaa, niihin rittää tuo em. pokkari
– kuvailen mökillä, kotipihalla, kissanristiäisissä – maisemaa (myös kaupunki-), luontoa ja ihmisiä
Ehdotuksia em. harrastuksiin sopivista rungosta ja laseista (ilman vakaajia) perusteluineen otetaan kiitollisuudella vastaan.
Ota oma järki käteen ja mieti, sekä tutki omia tarpeitasi. Täältä on turha kysyä neuvoa. Etkö ole jo huomannut ?
Ehkä ole huomannut – ehkä en.
Älykkäitä ihmisiä saattaa joskus löytää aivan yllättävistä (vääristäkin) ympäristöistä.
Viisaus on …
Hätätilassa ja tungoksessa hyvä jalustan/vakaajan korvike on kameran pohjaruuviin kiinnitetty naru jonka toinen pää laitetaan jalan alle ja pidetään tiukalla.
Eli tulee tukispiste kuvaajan kengän ja kameran keskipisteen (jalustakierra) välille. Toimii aika hyvin, mahtuu taskuun eikä maksa paljon mitään.
Kallis narunpätkäksi, mutta:
Onko jalustakierre kennon optisen keskipisteen kohdalla järjestelmärungoissa?
Tuolla ei ole mitään merkitystä asian kannalta.
Tuo on helppo kenen tahasa kokeilla, vaikapa pitämällä sitä toista päätä käden ja kameran välissä. Ei tarvitse hommata sopåivaa ruuvia pohjakierteeseen.
Vaikutus on kenen tahasa heti huomattavissa.
Mitä ne tuumaa jossain sukujuhlissa jos alkaa pelleilemään narut kiinni kamerassa ja toinen pää kenkien alla. Tuo ei vaikuta ollenkaan pro-meiningiltä yleisön edessä. Mieluummin joku iso kamera mukaan ja iso lasku morsiusparille. Se herättää luottamusta ja arvostusta koko suvussa.
.... minäkin arvostaisin tosi paljon sellaista sukulaista, joka lähettelisi mulle laskuja osallistumisestaan.
Kiitos kutsusta!
Tulen mieluusti kuvaamaan häitäsi.
Ilmoittaisitko ajan ja paikan
Isokokoisia ammattikameroita on 3 kpl studiosalamat jalustat.
Laskutan vain 2000/pv kulut.
Mitä kireämmälle vetää narun sitä tiheämpää on käsien tärinä.
Helppoa oli ilman ruuvia.
Teinkö vai ymmärsinkö jotain väärin?
Kokeilin 240 mm:llä – ilman narua otettu kuva näyttää hieman terävämmältä.