NÄIN YÖLLÄ EN UNTA SAA, KOSKA KAIPAAN LÄHEISTÄ. OLEN VL-POIKA JA RAKASTUNUT EI VL TYTTÖÖN. OLEMME JONKIN AIKAA SEURUSTELLEET. SUURIMPANA ONGELMANA OVAT SE MITEN IHMISET TULEVAT MINUUN SUHTAUTUMAAN. HOITAVATKO KANSSASISARET TAI VELJET MINUT ULOS MIKÄLI EN JÄTÄ TÄTÄ EPÄUSKOISTA NAISTA, VAAN HALUAN RAKENTAA HÄNEN KANSSA YHTEISEN PERHEEN. TÄSSÄ VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA MINUN ON VAIKEA OLLA, KOSKA EN VOI OIKEIN PUHUA KENELLEKÄÄN. MINUN PITÄISI ILOITA TÄSTÄ IHANASTA ASIASTA, KUN VOIN ELÄÄ TYTÖN KANSSA. TÖISAALTA HIRVITTÄÄ SEKIN MITEN VANHEMPANI SUHTAUTUU TÄHÄN. TÄMÄ ON KYLLÄ KARMEAA, KOSKA USKO SULKEE PALJON ASIOITA POIS. SANOTAAN, ETTÄ KAIKILLE LÖYTYY JA JUMALA SIUNAA AVIOPUOLISON, MUTTA MINULLE SITÄ PUOLISOA EI OLE SIUNAANTUNUT VIELÄ. EN HALUAISI TÄTÄ LIITTOA SÄRKEÄ, KOSKA TÄSSÄ ON PALJON HYVÄÄ. MITÄ MINUN TULEE TEHDÄ, JOTTA JAKSAN YLEENSÄ ELÄÄ. KENELLE USKALTAA PAUHUA JA KENELLE EI. VOI MINUA..ASIALLISET KOMMENTIT OVAT TERVETULLEITA.
AUTTAKAA...
Sami,, vaan..
11522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kannattaa tuoda asia julki. Itekkin alkuun salailin, tutustuin ja ihastuin ja rakstuin siis epäuskoiseen mieheen. Kerroin sitten siskolleni..parillekkin. Niiltä sain neuvoja ja tukea. Ohjeena oli elä jätä uskoa..jätä mielummin epäuskoinen mies. Ja ite olin samalla kannalla vaikka aluksi tuntui, et jätän uskon jos ei muuta. Ja kun perheeni siis sisarukset ja vanhemmat katsoo asian niin, että kiellän teollani uskon jos epäuskoisen puoliso otan..niihän aina kehotetaan et ottakaa uskovainen puoliso. Ja ite oon samaa mieltä, onhan se elämä helpompaa niin. Oma usko voi mennä siinä, jos alkaa epäuskoisen kans, olipa sen elämäntavat kuinka samanlaisia kuin omat.
Mut mieti..ole avoin ja rehellinen niin tytölle kun itsellesi ja läheisille. Ole avoin kirje. Elä niinkuin usko opettaa..mietin just seurustelua yms ku epäuskosilla on niin erikäsitykset siitä kuin serustellaan. Onko tyttö valmis menee naimisiin..entä alkoholi, televiso,ehkäisy..? Onko teilä sama linja näissä? kasvatusasiat..yms. Entä oletko jutellut tytölle uskon asioista, et miten uskot? ja elävällä elämällä sitä hänelle todeksi tehnyt? Meinaan et eihän ikinä tiiä jos tyttöki saisi parannuksen..et ei kannata ainakaan kiirehtiä naimisiin ja pitemmälle. Mut sen sanon et kannattaa tuoda asia julki ja jutella..se helpottaa kummasti. Itellä ainakin.
Ite samassa tilanteessa, mut läheiseni tietää ja myöskin mies tietää, että uskoani en halua menettää ja sen mukaan haluan elää ja sen ki tietää et uskovaisen puolison haluan myös. Ja seuroissakin tämä mies on käynyt...rukoilen vain että hän saisi parannuksen, käsittäisi tämän uskon, kiinnostunut kun kuitenkin on.
Et hyvinki voi käydä..elä kiirehi. Ja kerro ja juttele, ole rehellinen ja avoin. Pidä usko ja hyvä omatunto. Siinä mun neuvot.
Onhan niitäkin jotka on menny epäskoisen kanssa, itsekin mietin ensiksi vain ympäristön, läheisten suhtautumista kun ne ei katsoisi hyvällä..mut sit ajan kanssa tajusin itsekkin etten haluaisi edes epäuskoisen kanssa. Kun mietti asioita pidemmälle ja laajemmin. Että näin.
Meitä taitaa olla aika monta, jotka tässä jamassa olemme. Minulla on nainen, joka ei ole sukovainen, mutta ei käytä alkoholia ja elää säntillistä elämää, on työkavari. Ei kaikki ole jotenkin rempallaan. Surimpana erona on erilainen usko. Hän ei ole uskomassa, taida paljona jumalaan uskoa. No sitäpä se on ja tässä mennä jöllötetään. Eipä tällä uskolla paljoa ole voitettavissa. Mikäli tällainen rajoite on olemassa niin aika "kiinalaista" mallia on.
Vain siinä tapauksessa saa sanoa epäuskoiseksi, jos henkilö itse omalla suullaan kertoo ettei hän tunnusta Jeesusta Jumalan pojaksi, eikä
usko sydämessään että Jumala on Jeesuksen kuolleista herättänyt.
Muussa tapauksessa tuomitsette itsenne kadotukseen jos käytätte lähimmäisestänne
sanaa epäuskoinen. Painakaa tämä vakavasti nyt mieleenne tästä eteenpäin, ettei kenellekään tulisi pahinta vahinkoa tietämättään.
Luuk. 6:37
Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta.
Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
Kuitenkin levität kuin varmana asiana omia arveluitasi totena toisesta ihmisestä.
Sanon suoraan että et ole mainitsemasi henkilön rakkauden arvoinen, vaan olet itse varsinainen hengellisestä ylpeydestä paisunut luuseri, joka puhuu varmana asioista joista ei tiedä mitään.
Johan sekin kertoo sinusta että pidät itseäsi uskovana, mutta et kerro toiselle Jeesuksesta joka pelastaa. Siinähän se olisi paljastunut tuon toisenkin usko, onko hän uskossa vai ei.
kuka/ketkä ovat tuollaisen säännön tehneet?
Tunnetko Raamatun hyvin?
Jos tyttäystäväsi on kunnon tyttö, ole hänelle esimerkkinä, että jos menette naimisiin ei ole mitään häpeämistä, voidaksenne katsoa toisianne silmiin.
On totta että elämä on aika pitkä ja kuoppainen, että kannattaa olla rehellinen ja kertoa millätavoin uskot ja mitkä ovat sinun eläm än arvosi.
Keskustele tavoitteistasi tulevan perheesi suhteen.
Ole siis avoin eläkä pelkää menetäväsi hantä, jos hän hyväksyy sinut sellaisena kun olet, ja sinä ja hän silti haluatte aloittaa elämänne matkan yhdessä, ei kai siinä sitten muuta tarvita.
Mutta yhteinen sävel täytyy olla ettei se hajoa heti ensimäisten vaikeuksien tullessa, kun niitä aina kuitenkin tulee!
Ryhdistäydy ja tee oma päätöksesi. Eivät siihen jonkun uskonnollisen klikin jäsenet saa olla vaikuttamassa mitään suuntaan tai toiseen! Itselläni oli vastaava tilanne aikanaan: äitini tuhosi jo yhden lämpimän suhteen, tämän jälkimmäisen kohdalla jätin hänen juttunsa hänen jutuiksen ja toimin itsenäisesti. Ei vajaan kolmenkymmenen vuoden jälkeen kaduta niin pätkääkän.
Sinä ainakin uskot itse pyhitettyyn narsismiin.
Siinä kanssa yksi luuseri!
Tarkistapa viimeinkin vaimoltasi uskooko hän kirkkoon? Olen nimittäin varma että sinä valehtelet, hän ei usko kirkkoon, vaan Jeesukseen joka on maailmanlaajuisen seurakunnan Herra ja ruumiin vapahtaja.
minusta tuo oli täysi provo!
Jumalaan ja Jeesukseen.
Oletko uskovainen vain siksi, että miellytät siten vanhoillislestdiolaisia sukulaisisi?
Koetko päivittäin elämässäsi Jumalan johdatusta?
Tuotko rukouksessa tarpeesi ja huolesi Jumalan eteen?
Oletko kokenut rukousvastauksia ja Jumalan muutakin johdatusta elämässäsi?
Kun olet kokenut katumusta ja saanut syntisi anteeksi, niin oletko kokenut iloa?
Oletko kertonut näistä uskonkokemuksistasi tyttöystävällesi?
Oletteko rukoilleet yhdessä?
Tyttöystäväsikin on Jumalan lapsi, jonka Jumala haluaa pelastuvan. Jumala haluuaa johdattaa hänetkin pois syntielämästä?
Näitä asioita kannattaa pohdiskella. Se vaatii rohkeutta, mutta kannattaa varmasti.
jo niin sisäsiittoista, että uutta verta pitäis saada kehiin ja sassiin sittenkin ennen kuin lapsissa on niin paljon geenivikaa, että niistä tulee ihan pörröjä ja pörröisiä. Kaikki on kohta kaikille jotain sukua, eikä se ole Luonnon tarkoitus. HERÄTKÄÄ PAHVIT!
Mutta on sinun asiasi kuinka toimit tai oikeastaan uskallat toimia. Itse rakastuin epäuskoiseen tyttöön ja nyt olemme olleet naimisissa 5v (7v yhdessä)ja lisää kyllä seuraa.Sanonpahan vain että itse en uskoani ole menettänyt. Kaiken A ja O on keskustelu. Kerroin mitä haluaisin, sekä kysyin onko hän valmis sellaiseen elämänmuutokseen. Vastaus oli kyllä. Minulla on nyt maailman ihanimman vaimo! Että sellaista täällä.