Esitteet ja myyntimiehet kyllä lupaavat yhtä ja toista. LTO on mielestäni sinänsä loistava keksintö, jos se vaan toimisi kunnolla myös pakkasella. Minulla on jo kolmas asunto ja LTO menossa, ja tuntuu, että 15 vuotta sitten hankkimani laite oi paras.
Jos laitteessa ei ole ulkoa tulevan ilman esilämmitystä aiheutuu erittäin ikävä ilmiö: laite alkaa pätkiä sisään puhallettavaa ilmaa viimeistään 10 asteen pakkasella. Asuntoon syntyy alipaine, jolloin rakenteista revitään pölyistä ilmaa sisälle. Lisäksi tämä pölyinen korvausilma ei suinkaan tule tasaisesti jokaisesta huoneesta, vaan sieltä mistä sattuu helpoimmin sisälle pääsemään. Esitteet ja monet tahot antavat ymmärtää,että ehkä se nyt ihan vähäsen joskus käy tässä tilassa, mutta totuus on varsin ruma: suurin osa ajasta mennään pölyisessä alipaineessa jo 10 pakkasessa.
Selityksenä tälle idiotismille on tietenkin se, että laite on "niin hyvä ottamaan lämpöä talteen" että se jäätyy kovalla pakkasella. -10 on siis kova pakkanen. Kenellekähän tulee yllätyksenä että näitä "kovia" pakkasia meillä kyllä riittää. Toisekseen, se hyvä talteenottohan menee aivan pipariksi siinä vaiheessa, kun ilmaa revitään alipaineella rakenteista: silloinhan se tulee täysin kylmänä taloon. Se näkyy vain lämmityslaskussa, ei LTO:n arvoissa. Mutta sen muun lämmityksenhän omakotitalossa varmaan maksaa seurakunta tai valtio...
Tässä ei pidä tyytyä huoneeseen tulevan ilman lämmitysvastukseen, joka on aika monessa mallissa vakiona. Se ei auta tähän vähääkään. On lämmitettävä nimenomaan ulkoa koneeseen tulevaa ilmaa, joko etukäteen omassa vehkeessään tai sitten on hankittava alunperin laite jossa ko ominaisuus on olemassa.
Ja joka päivä moni ihminen ostaa "Suomen oloihin tehdyn puhdasta ilmaa sisään tuovan ja energiaa säästävän " LTO koneen joka tosiasiassa -10 asteen pakkasessa imee kovalla alipaineella rakenteista kylmää pölyistä ilmaa.
KErtokaa eteenpäin, tässä menee yksikertaisempi vipuun kuten minulle on käynyt. Kyllä harmittaa. Ja TM olisi kyllä tästä voinut jotain enemmänkin mainita testissään, minusta asia on olennainen.
Jos laitteessa ei ole ulkoa tulevan ilman esilämmitystä aiheutuu erittäin ikävä ilmiö: laite alkaa pätkiä sisään puhallettavaa ilmaa viimeistään 10 asteen pakkasella. Asuntoon syntyy alipaine, jolloin rakenteista revitään pölyistä ilmaa sisälle. Lisäksi tämä pölyinen korvausilma ei suinkaan tule tasaisesti jokaisesta huoneesta, vaan sieltä mistä sattuu helpoimmin sisälle pääsemään. Esitteet ja monet tahot antavat ymmärtää,että ehkä se nyt ihan vähäsen joskus käy tässä tilassa, mutta totuus on varsin ruma: suurin osa ajasta mennään pölyisessä alipaineessa jo 10 pakkasessa.
Selityksenä tälle idiotismille on tietenkin se, että laite on "niin hyvä ottamaan lämpöä talteen" että se jäätyy kovalla pakkasella. -10 on siis kova pakkanen. Kenellekähän tulee yllätyksenä että näitä "kovia" pakkasia meillä kyllä riittää. Toisekseen, se hyvä talteenottohan menee aivan pipariksi siinä vaiheessa, kun ilmaa revitään alipaineella rakenteista: silloinhan se tulee täysin kylmänä taloon. Se näkyy vain lämmityslaskussa, ei LTO:n arvoissa. Mutta sen muun lämmityksenhän omakotitalossa varmaan maksaa seurakunta tai valtio...
Tässä ei pidä tyytyä huoneeseen tulevan ilman lämmitysvastukseen, joka on aika monessa mallissa vakiona. Se ei auta tähän vähääkään. On lämmitettävä nimenomaan ulkoa koneeseen tulevaa ilmaa, joko etukäteen omassa vehkeessään tai sitten on hankittava alunperin laite jossa ko ominaisuus on olemassa.
Ja joka päivä moni ihminen ostaa "Suomen oloihin tehdyn puhdasta ilmaa sisään tuovan ja energiaa säästävän " LTO koneen joka tosiasiassa -10 asteen pakkasessa imee kovalla alipaineella rakenteista kylmää pölyistä ilmaa.
KErtokaa eteenpäin, tässä menee yksikertaisempi vipuun kuten minulle on käynyt. Kyllä harmittaa. Ja TM olisi kyllä tästä voinut jotain enemmänkin mainita testissään, minusta asia on olennainen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Ovat kytkettyinä yhteen eli ne menevät molemmat pois päältä yhtäaikaa.
Ei mene poisto ja puhallus samaan aikaan pois päältä kaikissa laitteissa. Esim minulla olevassa Ilto 440 mallissa se säätelee niitä mielensä mukaan, eli kun noin 10 astetta pakkasta, sisään ei puhalleta ilmaa, mutta ulos sitä kyllä imetään. Tämä on ihan selvästi sekä käyttöohjeissa että varmistettu tehtaalta. Uskon että varsin moni laite toimii samalla tavalla.
Eli kun pakkasta alkaa olla lähelle 10, ei lämmön talteenottoa tapahdu paljoakaan, vaan kone repii rakenteista kylmää pölyistä ilmaa sisään. Paitsi tietysti jos talo on niin tiivis että se ei saa korvausilmaa muualta kuin LTO koneen kanavista, mikä tietysti selittäisi sen että kone käy jatkuvasti tällä "sulatetaan kennoa, ei puhalleta ilmaa huoneisiin" toiminnolla.
> Eli kun pakkasta alkaa olla lähelle 10, ei lämmön talteenottoa tapahdu paljoakaan, vaan kone repii rakenteista kylmää pölyistä ilmaa sisään.
Siis oikeasti homma toimii niin, että koneessa on poistoilmapuolella termostaatti, joka estää poistoilmaa jäähtymästä alle X astetta, jotta vältetteisiin LTO:n huurtuminen umpeen.
Eli kun jäteilman (poistoilma, josta on otettu lämpö talteen) lämpötila laskee alle X astetta, pistetään tulopuhallin seis (köyhimmissä virityksissä) tai minimikierroksille ja lämpötilan noustessa asteen tai kaksi X:n yläpuolelle puhallin käynnistetään uudelleen/laitetaan normaaliteholle.
Jos termostaatin hystereesi eli ero kytkentä- ja katkaisulämpötilojen välillä on 2 astetta, jäteilman lämpötila seilaa kovilla pakkasilla X:n ja X+2:n välillä ts. keskiarvo on X+1 astetta.
Tämä X:n arvo näyttäisi olevan +4...+7°C, joten +7 eli liene huono arvaus jäteilman keskimääräiselle lämpötilalle (vaihteluväli +6...+8), kun jäätymisenesto on toiminnassa.
Lasketaan ensin ulkolämpötila, jossa "pätkiminen" alkaa ts. jäteilman lämpötila saavuttaa +6 (termostaatin kytkeytymislämpötila):
Poistoilma +22, jäteilma +6, hyötysuhde (poistoilma) 55 % -> ulkoilma -7 °C.
Entä käykö tulopuhallin enää lainkaan -30°C ulkolämpötilassa? Ilman tulopuhallinta pätkivää termostaattia kone tykkäisi jäähdyttää jäteilman -6,6°C lämpötilaan 55 % hyötysuhteella. "Pätkimisohjaus" rajoittaa keskilämpötilaksi +7°C, joten keskimääräinen LTO-hyötysuhde on tässä tilanteessa 29 %.
Jos tuloilmavirta olisi tasan 0 l/s tulopuhaltimen ollessa seis, voisimme myös laskea hyötysuhteiden perusteella, että tulopuhallin olisi käynnissä 29/55 = 52 % ajasta ja seis (jolloin kaikki ilma sisään vuotoina) 48 % ajasta.
Käytännössä talon alipaine imee ilmaa sisään tulokoneen läpi myös puhaltimen seisoessa, mikä hidastaa kennon lämpenemistä ja aiheuttaa sen, että seisontajaksojen pituus voi olla yli puolet ajasta. Ilmamäärien suhteen laskelman pitäisi silti päteä eli kovimmillakin pakkasilla vähintään puolet tulee konee läpi eli suodatettuna ja esilämmitettynä, osa tosin "vapaasti" eli pelkällä alipaineella imettynä.
PS. valtaosassa kerrostaloasuntoja on "sulatus jatkuvasti päällä" ... kun ei ole lainkaan koneellista tuloilmaa! Eli voisivat asiat olla huonomminkin.
Tuohan oli varsin valaisevaa. Eli jo 7 asteen pakkasella alkaa tuloilma pätkiä ja alipainetta syntyä. Upeaa.
Minulla poistoilman tulo katkeaa täysin valtaosaksi aikaa jo noin 10 asteen pakkasella. Se imee jonkin verran tuloilmaa kanavista, mutta ei selvästikään niin paljon kuin pitäisi eli rakenteista tulee loput... Ja makuuhuoneissa ei juuri ilma vaihdu, sattumalta muiden huoneiden venttiileistä tuntuu tulevan enemmän. Vaikea uskoa että 30 asteen pakkasella homma toimisi niin hyvin kuin laskelmasi antaa olettaa kun jo 10 astetta tuntuu näin ongelmallisesta. Olisipa virtausmittari niin näkisin mikä se tilanne oikeasti on.
Sen siitä saa kun köyhien vehkeitä hankkii. Tilasin juuri esilämmityslaitteen tuloilmakanavaan. Ehkä se auttaa edes vähän.
Mutta jos ilman laatu kiinnostaa kylmälläkin niin ulkoa tulevan ilman esilämmitin ennen kennoa lienee ainoa vaihtoehto.
on alle 10 astetta pakkasta, meitin lammitalon ilto 440 pätkii kanssa, mutta mitään pölyjä ei tule, enkä aio hankkia tuloilman esilämmitystä tahi ottaa käyttöön kiertoilmamahdollisuus.
Olen myös havainnut tämän saman ongelman. Takan poltto mahdotonta, koska kun kone katkoo, niin vetää savut takasta asuntoon. Olisko tähän jotain apua?
kun se mahdollista, esim e-suomessa hyvin eristetty talo lämpenee pelkällä kynttilällä huhtikuusta marraskuuhun.
Talvella sitten et käytä ollenkaan tulisijaa vaan hommaat lämpöä vaikkapa metsätöillä ja muuten talo lämpenee sillä päälämmönlähteellä.
Jahas, nyt se typerä Ilto sitten on lopullisesti seonnut. Katsoin sen ohjain paneelista antureiden lämpötiloja ja kaksi anturia, joiden pitäisi näyttää huoneista poistulevan ilman lämpötilaa, näyttävät että se on esim 1 asteista tai kaksiasteista tai parhaimmillaan jopa 8 asteista. Ko putket on kunnolla eristetty, ja toisen pituus on sitäpaitsi alle puoli metriä, joten aika hyvin jäähdytty sillä matkalla (alkaapi olla fysiikan Nobel lähellä kun keksin miten tämänkin ihmejäähtymisen saan toistettua muuallakin). Kävivät juuri takuuhuoltona vaihtamassa ohjainkortin, sen jälkeen on ko anturit näyttäneet edes samoja lukuja keskenään, mutta ko luvut kyllä kuulostavat entistä hullummilta minun mielestäni...
No, katsotaan mitä ne sanovat ko lukemista, kunhan nyt kerkeävät asiaan palata.
21 asteen pakkasessa, jäteilma seilaa -0,6 asteen ja 6 asteen välissä. Ja tuo 6 astetta laskee nopeasti tulopuhaltimen käynnistyessä. Katkaisulämpötila väännetty minimiin.
Tehdasasetus 4 astetta.
sammutat koko iv-koneen takan polton ajaksi. Takka vetää tulokanavista raikasta ilmaa asuntoon ja "jäteilma" poistuu savupiipusta. Et huomaa ilmanlaadussa käytännössä mitään eroa.
Tuohan on hauskaa. Eniten hyötyä silloin kun sitä ei juuri tarvita :-)
Oma LTR-3 ei sammuta mitään puhallinta missään vaiheessa, eikä ainakaan toistaiseksi ole jäätynyt edes 30 asteen pakkasilla.
kun missään suomeesa olisi lämpimämpää kuin -10 sopisi paremminkin ainakin edelliseen kahteen talveen!!!!!!!1
mutta en nyt ihan silti diiba daabaa kirjoittelisi...seuraan itse mielenkiinnolla omaa kuutiokonettani ja tiedän aika tarkkaan mitä siinä tapahtuu.
"uurin osa ajasta mennään pölyisessä alipaineessa jo 10 pakkasessa."
Säädin termostaatin nollaan ja tämä värkki aloittaa tuloilman pätkimisen noin 12-14 asteen pakkasessa. Tällöin korvausilma ei tule nurkista vaan edelleen tuloilmakanavista, tämä on helppo päätellä jäteilman lämpötilaseurannasta ja tulokanavan tarkastusluukusta. Jos sinulla on tuloilmakanavassa perhospelti niin ota se pois toiminnasta. Sen tarpeellisuuden pohtikoot kukin itsekseen.
"Toisekseen, se hyvä talteenottohan menee aivan pipariksi siinä vaiheessa, kun ilmaa revitään alipaineella rakenteista: silloinhan se tulee täysin kylmänä taloon."
Tämäkään ei pidä siis paikkaansa, paitsi jos pitää esim. ikkunaa auki.
"On lämmitettävä nimenomaan ulkoa koneeseen tulevaa ilmaa, joko etukäteen omassa vehkeessään tai sitten on hankittava alunperin laite jossa ko ominaisuus on olemassa."
Mikset laita kiertoilmaputkea tähän tulokanavaan kiinni ja siihen nopeasti säädettävä venttiili? Saat sekoitettua lämmintä sisäilmaa tuloilmaan ja kas kummaa ei pätki enää, eikä tarvitse sähkövastusta kuumottaa.
" LTO koneen joka tosiasiassa -10 asteen pakkasessa imee kovalla alipaineella rakenteista kylmää pölyistä ilmaa."
Jaksat tätä hokea kirjoituksessasi, vaikka näin ei tapahdu (huom. se perhospelti).
Olen tässä nyt seuraillut anturien lämpötiloja ja tämä yksilö näyttää nyt kyllä olevan pahan kerran rikki. Ulkona on 2 metriä ilman ottoa alempana olevan mittarin mukaan -7 ja sisään tuleva ilma on laitteen mielestä -5. Tämä sinänsä ok, mutta se ei että koko ajan vaan mennään sillä että laite ilmoittaa pysäyttäneensä ilman puhaltamisen sisään... Kaikki muut anturit ovat 0-4 asteisia, paitsi anturi 6 = 17 astetta. Ei oikein uskottavaa... Anturi 6 seilaa 13 ja 17 asteen välissä (taitaa olla huoneista saatava laitteelle tuleva ilma), ja vieläpä niin että mitä kylmempi ulkona sen lämpimämmältä sisältä tuleva ilma vaikuttaa...
Käsittääkseni minulla ei ole perhospeltiä.
Tuota noin, miksei alipaine muka aiheuttaisi sitä että rakenteista alkaa tulla kylmää pölyistä ilmaa sisään? Toki siitä ilmasta tulee osa kanavista, mutta mikä ihme pakottaisi että sieltä tulee kaikki? Jos näin olisi, mitä ihmeen iloa olisi alunperin puhalluksesta per huone? No tietysti ainakin se että se tulee tasaisesti joka huoneesta sen verran kun on suositeltu, toisin kun nyt: osa huoneista viuhuu ja osassa ei juuri mitään tule. Ja jos kerran ilma jatkaa kanavia pitkin sisään tulemista, miksi LTO kone sitten lakkaa sitä puhaltamasta, eihän se sitten paranna sulamistilannetta lainkaan vai mitä?
Sinänsä oli hyvä idea sekottaa sisäilmaa ulkoa imettävään ilmaan, mitä nyt tietenkin se kumoaa ilmanvaihtoa joka laitteen alkuperäinen tarkoitus oli. Lisäksi haluaisin automaattisen järjestelmän, tarkoitukseni ei todellakaan ollut ruveta harrastamaan ilmanvaihtoa ja mittarointia. Niin että toivottavasti se sähkövastuslaite auttaa. Tai se vika noista antureista löytyy.
No jo selvisi omituiset anturilukemat tähän hätään. Kenno oli jäässä, oikein kunnon huurros karkeasuodattimen ja kennon välissä, jotain oli levyjenkin välissä. Outo paikka minusta. Eli ei paljon poistunut ilmaa talosta vaikka vehje niin luuli. Vakuuttivat vaan tehtaalla että kun se vilkuttaa vihreää valoa niin se on ihan normaalitila... Luulisi että se tuon jostain osaisi päätellä mutta ei näemmä osannut. Saas nähdä miten tästä eteenpäin. Olin vaan jo niin monta kertaa käynyt myös laitteen sisällä että nyt korjauksen jälkeen olin tyytynyt vain lukemaan antureita ja tunnustelemaan paljoko ilmaa mistäkin tuntuu tulevan ja menevän. Ei huvittanut 39 asteen kuumeessa mennä ulkotilan kautta konehuoneeseen.
Ehkä se pääsi jäähtymään kun korjaaja piti sitä auki tuntikaupalla ja silloin oli ovi ulos auki että kaveri mahtui työnsä tekemään eli varmaan 10 minuutin kuluttua työn alkamisesti oli tilassa kunnon pakkanen.
"Tuota noin, miksei alipaine muka aiheuttaisi sitä että rakenteista alkaa tulla kylmää pölyistä ilmaa sisään? Toki siitä ilmasta tulee osa kanavista, mutta mikä ihme pakottaisi että sieltä tulee kaikki? Jos näin olisi, mitä ihmeen iloa olisi alunperin puhalluksesta per huone?"
Jos se ilma tulisi sieltä rakenteista niin sittenhän sitä ALIPAINETTA ei olisi, eikö? Ei se poistoilman määräkään ole yhtä suuri kuin tuloilmapuhaltimen pyöriessä.
Paranemisiin...
> No jo selvisi omituiset anturilukemat tähän hätään. Kenno oli jäässä, oikein kunnon huurros karkeasuodattimen ja kennon välissä, jotain oli levyjenkin välissä. Outo paikka minusta.
No ei lainkaan outo. Jäätyminenhän alkaa juurikin siltä puolelta, josta kylmä ulkoilma menee sisään ja vaikein paikka on ns. kylmä nurkka, jossa kylmä ulkoilma ja kennosta ulos virtaava (=jäähtynyt) poistoilma kohtaavat.
Jos tämä oli omaa tekstiäsi
"Katkaisulämpötila väännetty minimiin. Tehdasasetus 4 astetta."
Niin vika on just eikä melkein tuossa kohtaa. Mikäli jäteilman lämpötila yritetään laskea nollaan, niin kennon kylmimmässä osassa lämpötila on jo tukevasti pakkasen puolella ja kenno huurtuu umpeen, mikäli poistoilmassa on kosteutta.
Kyllä minä vaan vakavasti epäilen että asunnoissa on jatkuvasti painevaihtelua vaikka kuinka ja paljon. Ei varmaan kauhean kovaa, sillä paine-erot pyrkivät tasaamaan toisensa.
Eikö LTO laitteet yleensä asenneta siten että huoneistoon syntyy lievä alipaine (ainakin LTO laitteiston osalta)? Tämä tehdään siten että ilmaa imetään hieman enemmän (10-20%) kuin sisään puhalletaan. Huoneistoon ei toki synny tyhjiötä, vaan huoneisto imee "puuttuvan" ilman sieltä mistä helpoimmin sen saa. Osittain sen saattaa saada juuri tuloputkistosta, mutta suhtaudun varsin epäileväisesti siihen, etteikö vallan merkittävä osa tulisi rakenteista, etenkin vanhoissa taloissa. Tämä on sinänsä hyvä, koska jos ylipainetilanteessa kostea ilma (huoneistossa oleva ilma lähtökohtisesti keskimäärin jonkin verran kosteampaa kuin ulkona) menee rakenteisiin, saattaa se aiheuttaa ongelmia (hometta rakenteisiin). Tietysti jos talo on niin maan tiivis (saahan sitä kuvitella varsinkin jos on itse rakentanut ja ajattelee että missään ei ole mitään aukkoa), että se ei anna periksi tippaakaan muuta kuin tuloputkien osalta, niin silloin LTO ei tietenkään saa revittyä ilmaa talosta ulos yhtään enempää kuin mitä se palauttaa.
Mutta mitä tuohon jäätymisen estotoimintoon tulee, niin kun kerran tuloilmamoottori pysähtyy siksi, että huoneistoon ajettaisiin vähemmän kylmää ilmaa LTO:n kautta, jotta kennolle tulisi suhteessa vähemmän kylmää ilmaa ulkoa ja enemmän lämmintä ilmaa sisältä, niin eikö ole silloin selvää että joko
a) toiminto on turha, koska alipaine repii jokatapauksessa saman verran ilmaa kennon kautta sisään kuin ulos menee eli tulos on +- nolla. Vaikka kennon läpi ehkä tällä tavalla kulkee vähemmän ilmaa, ei se muuta hyötysuhdetta eikä tulevan ja menevän ilman lämpötiloja yhtään mihinkään. Kone itsehän ei tuota kennolle lämpöä (siis tämä b-luokan karvalakkimalli)joten ainoa mikä kennoa pitää sulana on sisältä tuleva ilma, ja ainoa mikä sitä jäähdyttää on ulkoa tuleva ilma, joten jos molempia hidastetaan, mikään ei muutu.
b) toiminto aiheuttaa sen että rakenteista tulee ilmaa huoneistoon (jolloin sitä imetään kennon läpi vähemmän), ja näin ollen kennon läpi virtaa enemmän lämmintä kuin kylmää ilmaa.
Joskus aiemmin luin koneellisen ilmanvaihdon vastustajien höpöjuttuja siitä tästä ja tuosta asiasta ja huomasin, että maailmassa on paljon monenlaista ennakkoluuloa ja kuvitelmaa. Mm paineen käsite ja sen aiheuttama kokonaisvaikutus eri tilanteissa ilmanvaihdossa on yllättävän vaikea monelle, ja se mikä toimi 1800 luvulla, on joidenkin mielestä yhä ainoa oikea vaihtoehto ja muiden asioiden tuuminta on jumalanpilkkaa.
Minusta tuntuu, että kieltämällä tämä pakkasongelma niiden koneiden osalta, joissa ei ole ennen kennoa ulkoa tulevan ilman lämmitystä ei johda hyvään lopputulokseen. Se on helpompi myydä, se kuulostaa mukavammalta osta laite jossa on kauheat hyötysuhteet ja mahdollisimman vähän tekniikkaa. Kuulostaahan se ikävältä, että "juuri kun kovalla pakkasella laitetta eniten tarvittaisiin energian säästöön, joudutaan ennen kennoa lämmittämään ilmaa, ja vieläpä kalliilla sähköllä" ihan kauhealta, mutta onko sillä merkitystä todellisuudessa kokonaislämmityskuluissa? Kyllä minä mieluummin vaihtaisin ilmaa pakkasellakin ihan samalla vauhdilla kuin lauhalla ilmalla. Ei meidän taloudessa ianakaan hengittäminen tai pölyn tuotanto vähene yhtään vaikka ulkona olisi kylmä.
Toisaalta, niinhän se on että paras on hyvän pahin vihollinen. Eli jos tuommoinen halpa LTO kone ei ole täydellinen, niin sitten moni haluaa vaan jonkun systeemin, joka ei ota mitään energiaa talteen (pelkkä imu ja korvausilmavennttiilejä) tai hoitaa ilmanvaihdon sattumanvaraisesti (painovoimainen ja epämääräiset tuuletukset ikkunasta) täysin hallitsemattomasti. Nämä toki on huonompia vaihtoehtoja, niin ilman laadunin kuin energian säästön kannalta. Ehkä minulla vaan on turhan kovat vaatimukset, haluaisin että pakkasellakin homma toimisi justiinsa eikä melkein (saati päin hemmettiä).
Mutta kyllä minusta olisi kohteliasta, että jos tämä pakkastilanne tämmöistä aiheuttaa, se kerrottaisiin etukäteen ja annettaisiin mahdollisuus ostaa asian korjaava vehje.
En ole säätänyt katkaisulämpötilaa, siitä kirjoitti joku muu.
Huomasin rakentaessani, että on täysin mahdotonta vertailla markkinoilla olevia ilmanvaihtokoneita luotettavasti.
Päädyin pitkällisen harkinnan jälkeen Enerventin Pingviniin, vaikkakin hankintahinta kirpaisi. Puhaltimet eivät ole vielä pysähtyneet kertaakaan, vaikka pakkanen pysytteli siellä 20 asteen tietämissä muutaman päivän.
Lämpötiloja olen seuraillut koneen näytöltä.Parhaimmillaan raitisilma oli -22 C ja jäteilma vastaavasti - 14 C.
Tällä hetkellä lämpötilat vastaavasti -6 ja -2 ja hyötysuhteet: tulo 95 ja poisto 86%
Onko kellään tästä kokemuksia kerrottavaksi asti?
Kyllä näistä ongelmista on paljonkin juttua täällä kun vähän selaa vanhoja viestejä. Ei oikein hyvältä tuo valosilmäkään kuulostanut, vaikeuksia asentaa ja toimivuuskin kai vähän sitä ja tätä.
En usko että auttaa mikään muu kuin sisään tulevan ilman esilämmitys ennen kennoa (kovilla pakkasilla).
Taas oli ILTO 440 pistänyt kesäpellin päälle. Ihan vaan huvikseen. En kyllä voi tätä laitetta kenellekään suositella.
Asiaa puhut.
tosin monelle tämä asia selviää vasta jälkeenpäin.
Markkinoilta kyllä löytyy sellaisiakin laitteita (laite) jotka eivät jäädy ja pätki.
Tämä tosin vaatii hieman asiaan perehtymistä.
Edellä hyviä varoituksia, mutta varokaa myös, että ette osta liian pientä konetta. Messutaloonkin meni yllättävän iso kone. Pegasos ecco:
http://img8.imageshack.us/img8/9159/pegasosedw.jpg
- iso kone lienee normikäytössä hiljaisempi ja hyvä suodatus eu7 filtterillä
- iso kone, mutta miksi silmin nähden noin pienet suodattimet ?
Eko-Pegasos lähempää
http://img13.imageshack.us/img13/9408/pegasosedw2.jpg
video:
http://www.enervent.fi/videos.asp?menuid=80000&countryid=100&langid=1
Varokaa lait muuttuu
Peruskone vanha kuutio niistä paras...halvin.
Jos varaa leikkiä sitten dineroja pöytään ja ammattilainen asenteleen..n.8000€ 120neliön tönössä..
valitsin 760€ itse asennettuna no putket päälle..300€ kimpsuineen tietenkin oma työ ja toimii ilma raikasta ja kone pelaa..Lisäksi jos kulupuolelle alennusta sähkökilpailutus 200€ vuosi ja ilmalämpöpumppu hm..maksaa itsensä takasin n.3 vuoden päästä......ehkä enemmän miten sitä laskee..kaikkinensa kaikkihan on vain miten euroja löytyy ja ketä haluaa lihottaa jollain lailla ne köyhän rahat kuitenkin veroina kerää mitä lämmityksessä säästyy..fortumissa herroja lukeneita vain sitä varten töissä..polta puuta kun vielä voi, kerää risuja kerjää, nouki ojan penkoilta tai mistä löytyy..villasukat talvel jalkaan vain...
Tässähän oli puhe ilmanvaihdosta. Miten lämmitys ilmalämpöpumpulla liittyy asiaan..?
Kuutiokonesta ei kannata ottaa muita kuin noita pätkimättömi malleja. Jos puulämmitys on sopivassa vaiheessa ja sulatuksen takia taloon vetäistään koneelliseti alipaine, niin siinä on hiippakunnan vaihto lähellä.
Enerventtejä ylistetään, mutta niiden takkakytkin toiminto on syvältä: Ylipaineistusaika on kiinteä 15 minuuttia. Takka tarvitsee sitä korvausilmaa koko lämmityksen ajan, ei vain sytytettäessä. Tuollainen rajoitus johtaa siihen että rakenteista vedetään pölyt, itiöt jne sisälle. Ilmeisesti tuo tekniikka ei kestä pitkään tilannetta, jossa lämmönvaihtimeen tulee vain pieni määrä lämmin jäteilmaa talosta.
Onko siis millään valmistajalla pyöriväkennoista, jossa ylipaineistuksen voisi ajastaa pidemmäksi koko takan polton ajan?
ajattelin laittaa savu&häkäpelteihin magneettikytkimet jotka ohjaa yhtä tulopuhallinta joka tuo suodatettua ulkoilman ohi LTO:n, silloin kun peltit on auki (ja naula päässä)
Mielestäni takkakytkin on aika turha vekotin. Kyllä suurin osa takoista vetää hyvin ilman ylipainestusta. Kylmät kesämökit ja asunnossa syksyn ensimmäinen lämmitys voi tarvita hormin lämmitystä, tuuletusikkunan avaamista yms. Normaalisti sytytyksen ajaksi voi sammuttaa koko ilmanvaihdon ja kun piippu on lämminnyt voi sen taas käynnistää. Ja jos ei voi, niin käynnistää vasta sitten kun takan pellit saa suljettua.
Lämmennyt takka vetää kyllä ihan hyvin ilman takkakytkintäkin, mutta se vetää seinien 'läpi' likaista ilmaa huoneisiin. Sen takia takkakytkin on välttämätön.
Palamiseen kuluu niin vähän ilmaa, ettei sillä ole merkitystä rakenteiden
läpi virtaavan ilman määrään. Takkakytkimen tehtävä on vain sen aikaa ylipaineistaa,
jotta uuni saadaan savuttamatta lämpimäksi.
Palamiseen tarvittava ilmamäärä on käytännössä noin 10 kuutiometriä puukiloa kohti, eli varsin merkittävä, mutta sen lämmittäminen vaatii suhteellisen vähän energiaa, 1,2 J/l astetta kohti. Esim. -10 asteen keli: 7 kg puuta palaa tunnissa kuluttaen 70 kuutiota ilmaa eli 20 l/s ja tarvittava ilma sekoittuu sisäilmaan lämmeten 30 astetta, mikä ottaa 700 J/s eli 700 W tehon. Se ei tunnu enää missään normaalien lämpöhäviöiden päälle. Jos kylmä ilma viedään suoraan pesään, tulisijan teho laskee tuon 700 W, sillä jossain vaiheessa se ilma lämpenee joka tapauksessa.
Talon rakenteiden ja sisäilman laadun kannalta on pelkästään positiivista, että tulisija vaihtaa sisäilmaa.
Copy/Paste olisi voinut olla laajempikin vrt http://keskustelu.suomi24.fi/node/3708365
Palamisen aiheuttama alipaineen lisäys aiheuttaa myös sekä tuloilman lisääntymisen että
vastaavasti poistoilman vähentymisen, joten merkitys seinävuotojen osalta on vähäinen.
Eiköhän se takka vedä sieltä ilmanvaihtokanavista sen ilman. Seinien vuodot ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin 125mm-160mm kanavat. Toki puhaltimet pysäytettynä takka imee sekä tulo että poistokanavista ilmaa ja tällöin kanavissa oleva jäteilma tulee takaisin sisälle. Tuo ilmamäärä on kuitenkin aika pieni, että siitä olisi mitään haittaa.
Toisaalta, jos välttämättä haluaa ylipaineistaa talon IV laitteella, niin voihan poistopuhaltimeen laittaa ylimääräisen katkaisimen. Tällöin voi pyörittää tulopuhallinta pienellä teholla niin kauan kuin tarvitsee. Jos ilmaa työntää asuntoon enemmän kuin takasta poistuu, kulkeutuu ylimääräinen ilma poistokanavia pitkin LTO kennolle ja hyvinkin varmasti jäädyttää sen pakkasella kun tulo on huomattavasti poistoa suurempi.
> Palamiseen tarvittava ilmamäärä on käytännössä noin 10 kuutiometriä puukiloa kohti, eli varsin merkittävä,
Kilo puita vaatii 4,7 kuutiota ilmaa. Koska puussa on aina vettä, niin tuo tarvitsee vielä lisää ilmaa. Takassa tarvitaan ilmaa tyypistä riipuen 50-100% enemmän, eli 7,5-10 kuutiota puukiloa kohden.
Jos takassa polttaa puuta 7kg, niin tarvitaan 50- 70 kuutiota ilmaa. Puu palaa kahdessa tunnissa, eli tuosta saadaan 7-10 l/s. Aika vähän siis ja on pienempi kuin mitä esim yksittääiseen makkariin tulee. Meillä talosta vaihtuu ilma koneen vaihtamana yli 100 l/s. Mielestäni on aivan positiivista, että kone vaihtaa tuon ilman, eikä takka.
7 kg puuta tuotaa lämpöä 40 kWh, jolloin ilman 0,7kWh on aika olematon.
Tuo laskelma pitäisi paikkansa, jos palaminen työntäisi savun ulos. Niinhän uuni ei toimi.
Alipaine asuntoon syntyy tulisijan 'vedosta'. Tulisijan kautta kulkee ulos siis merkittävästi enemmän ilmaa, kuin pelkästään palamiskaasuina syntyy. Vaikka tulisijassa ei poltettaisi mitään, syntyy (yleensä) 'veto' joka vie ilmaa ulos. Kun puut poltetaan, niin lämpö saa tämän ilmiön hyvin voimkkaaksi. Toisin sanoen tulisija vetää ilmaa paljon enemmän, kuin pelkästään palamiseen tarvitaan.
Tuo pätee hyvin avotakkoihin, mutta lämmityksessä käytettävissä luukullisissa takoissa turha ilma pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Liika ilma kun siirtää turhaan lämpöä piipun kautta ulos. Toki takka vetää sisältä enemmän ilmaa kuin mitä pelkkään polttoon tarvitaan, mutta jos sitä menee monikertainen määrä, on lämmitystapa väärä.
Edullisinta on antaa mahdollisimman paljon ilmaa, jolloin lämmitysaika lyhenee ja palaminen on täydellisintä. Myös päästöt ovat silloin pienimmät.
Ilman lämpökapasiteetti on niin pieni, ettei tulisijan viemän ilman lämpötilalla ole merkitystä.
Jos ilmavirta on vaikka 3 -kertainen aiemmin esitettyyn 20 l/s nähden, on
mitoituspakkasilla ulkoilman lämmitykseen tarvittava
teho = ( 20 - (-32)) x 1 kJ/kg x 1 kg/m3 20 l/s x 3 = 3,7 kW
Aikaisemmin päti, että avotakan lämpötase on negatiivinen ts se jäähdyttää
rakennusta enemmän kuin lämmittää.
Onko nyt uudet luonnonlait kehitteillä?
Ei hormi koko aikaa vedä täysillä ilmaa ulos. Eikä palamiseen kannata käyttää ylimääräistä ilmaa. Toisinkinpäin tämä pätee, eli kitupoltto on vieläkin huonompaa, koska silloin puusta ei saada täyttä energiaa ja lisäksi syntyy päästöjä moninkertainen määrä.
Varaavissa takoissa on toisiopesä, jossa palaminen tapahtuu korkeassa lämpötilassa. Käytännössä tuollainen 50-100% ilmaylimäärä on normaalia, mutta moninkertainen ilmamäärä tosiaankin saa nettohyödyn jo negatiiviseksi. Avaotakat, nuo 70- luvun järjen valo, ovat tästä hyviä esimerkkejä. Takan palaessa nämä vetävät monikertaisesti ilmaa lävitsee, eikä peltejä pysty pistämään kiinni kuin vasta monta tuntia palamisen jälkeen, koska muuten käryt tulevat sisään.
Kyllä nykypäivänäkin vielä moni takoilla lämmittää. Kyseiset lämmittäjät ovat oppineet kokemuksen kautta oman takkansa tarvitseman ilmamäärän. Toista äärilaitaa sitten edustavat nämä monesti kaupungissa asutelevat, jotka polttavat takkaa harvakseltaa ja ikävän usein silloin poltetaan maitopurkkeja, märkiä risuja ja muuta roskaa.
Takkaa ei kuulu polttaa suuluukut auki kuin sitä sytyttäessä. Kun luukut laittaa kiinni, niin ilmavirta kuristuu. Kuristamisen määrä sitten riippuu takan koosta, hormin lämpötilasta, sekä pituudesta.
Avotakkojen huono hötysuhde johtuu enemmänkin siitä että niissä ei ole mitään kiertoa, vaan tulisijasta on suora putki katolle. Eli jos pellin pistää auki, pään takkaan niin taivas näkyy.
Jos tarkastelun pohjaksi otetaan tuo satunnaisluku 3,7 kW, niin sekin on mitätön lämpöhävikki. Sehän on vain noin 15% siitä mitä kulutetaan suihkussa peseytyessä. Kuinka monella on suihku auki, kun levittää shampoota/saippuaa? Lisäksi lämmpöhävikkiä vähentää lämmitysajan lyhentyminen.
Olkaa varovaisia muovikennoisten keskieurooppalaisten mallien kanssa. Vaatikaa kirjallista toimintatakuuta ja virallista VTT vuosihyötysuhdelaskema ennenkuin ostatte. Oma kokemuskeni eräästä mallista antaa olettaa,että ne on suunneteltu toimivaksi vain keskieuroopassa. Oman laitteeni automatiikka pudottaa ilmamäärät olemattomiin pakkasella jäätymiseneston nimissä. silloin ei voi kuin sammuttaa kone ja tuulettaa ikkunoita avaamalla. Toimiakseen yli 20 asteen pakkasessa tarvitaan arviolta 3 kw etulämmitintä normaali ilmanvaihdolla. Ja säätöä tulee jotain 30 % vuositasolla. vaikka hetkellinen voi olla 90% optimioloissa. Vuosihyötysuhde ilmoittaa kuinka paljon vuoden aikana käytetystä ilmamäärästä on saatu energiaa takaisin.
Kotimaisissa on vara parempi. On se ihme että ne yleensä saadaan toimimaan, kun tuo kastepiste seilaa kosteuden ja lämpötilan mukaan. Hyvässä lto laiteessa molemamat puhaltimet ovat jatkuvasti päällä. Tuttavalla oli 20 vuotta vanha pieni kair . siinä oli vintillä laatikko, jossa "termostaatti" lisäsi kiertoilmaa tuloilmaan , eikä etulämmittimiä. Miten lie muilla toiminut, onko kokemusta?????
Kiertoilmalla siis hengitetään omaa hengitystä uudelleen ja saadaan siis etua?