to 15.1.2009 klo 07:40
Erityisopetuksen muutokset huolettavat opettajia
Peruskoulualaisista lapsista jo kahdeksan prosenttia kuuluu erityisopetuksen piiriin. Määrä on vuosien aikana jatkuvasti kasvanut. Marja Väänänen
Erityisopetuksen järjestämiseen kaavaillaan muutoksia siten, että eskarilaisia, ykkös- ja kakkosluokan oppilaita ei enää siirrettäisi erityisopetukseen, vaan opetusta tarjottaisiin tehostetusti tarpeen mukaan pienemmissä ryhmissä. Muutosehdotuksen takana on opetusministeriö. Asiasta kertoi HS:fi.
Opettajat ovat huolissaan siitä, sysätäänkö erityisopetusta nyt liikaa kuntien vastuulle, kun myös valtionosuusjärjestelmästä poistuu erityisopetuksen perusteella maksettu portaittainen lisäkorvaus.
Erityisasiantuntija Hanna-Mari Sarlin rauhoittelee opettajien pelkoa todeten, että erityisopetusta annetaan jatkossakin todellisen tarpeen mukaan. Myös tarkastustoiminnan tehostamista harkitaan.
Erityisopetuksessa on tällä hetkellä kahdeksan prosenttia peruskoululaisista.
http://www.vartti.fi/artikkeli/34612288-4c2d-4085-9282-546171a81708
Erityisopetuksen muutokset huolettavat opettajia
Peruskoulualaisista lapsista jo kahdeksan prosenttia kuuluu erityisopetuksen piiriin. Määrä on vuosien aikana jatkuvasti kasvanut. Marja Väänänen
Erityisopetuksen järjestämiseen kaavaillaan muutoksia siten, että eskarilaisia, ykkös- ja kakkosluokan oppilaita ei enää siirrettäisi erityisopetukseen, vaan opetusta tarjottaisiin tehostetusti tarpeen mukaan pienemmissä ryhmissä. Muutosehdotuksen takana on opetusministeriö. Asiasta kertoi HS:fi.
Opettajat ovat huolissaan siitä, sysätäänkö erityisopetusta nyt liikaa kuntien vastuulle, kun myös valtionosuusjärjestelmästä poistuu erityisopetuksen perusteella maksettu portaittainen lisäkorvaus.
Erityisasiantuntija Hanna-Mari Sarlin rauhoittelee opettajien pelkoa todeten, että erityisopetusta annetaan jatkossakin todellisen tarpeen mukaan. Myös tarkastustoiminnan tehostamista harkitaan.
Erityisopetuksessa on tällä hetkellä kahdeksan prosenttia peruskoululaisista.
http://www.vartti.fi/artikkeli/34612288-4c2d-4085-9282-546171a81708
Vastaukset 4
Vanhimmat
enää muistaa sitä aikaa kun oli toinen koulu pihalla jossa olivat ns. apukoululaiset omine juuri erityistä opetusta antavine opettajineen.
Nyt on vain ylisuuria luokkia ja vielä suurempia ghettokouluja ja kaikki oppilaat,
niin erityiset kuin muutkin,
sulassa sovussa sekaisin ja aivan oman onnensa nojalssa
jos opitaan niin opitaan ja jos ei niin sitten ei.
Nämä erityisopetuksen suurta määrää ihmettelevät eivät muista tätä 2000-luvun ihmeitä tekevää kaikkien erityisten oppijoiden intergaatiota tavallisiin koululuokkiin.
Silloin luvattiin lisää opetusväkeä luokkiin, pieniä luokkakoja ja opettajille lisäkoulutusta ja -ohjausta kaikkien oppilaiden opettamiseen.
Mitä on jäänytkään tästä ihanasta ja kaiken muuttavasta oppilaiden integroinnista käteen
- ylisuuret luokat huonosti voivine lapsineen ja nuorineen ja sekopäisiksi mahdottoman tehtävän alle jätettyine yksinäisine opettajineen.
Ne siellä pärjäävät, joilla ei ole mitään keskittymisongelmaa, lukihäiriötä tai esim. hahmotushäiriötä tai mitään, mikä vaikeuttaa tai hidastaa oppimista etenkin ala-asteella. JA LISÄKSI vanhemmat, joilla on loputtomiin aikaa opettaa ja syventyä lapsen kouluasioihin.
Kaikilla muilla on oppiminen sitä sun tätä. Vain aniharvoissa kouluissa on hyviä pienryhmiä, jotka täyttävät tarkoituksensa. JA HUOM: erityisluokka EI OLE SAMA kuin apukoulu!
Miten on selitettävissä, että tämän poliitikkojen niin iki-ihanaksi kehuman koulun pääsee läpi ilman, että osaa kirjoittaa ja lukea? Tällaistahan on saatu lehdistä lukea, että joidenkin kohdalla onnistuu sellainenkin koulun suorittaminen.
juurensa ns. entisistä apukouluista.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/opett/pg/kontturi/4.htm
..............
Sakari Moberg toteaa vuoden 1985 peruskouluasetuksen käyttävän yleisempää termiä erityisluokka aiempien apukoulu- ja tarkkailuluokkien sijaan.
Samassa yhteydessä Moberg kertoo asetuksen 40. §:ssä todettavan, että erityisopetuksen antamiseen on syynä oppilaan sellainen vamma, kehityksen viivästymä, tunne-elämän häiriö tai muu syy, ettei hän kykene selviytymään peruskoulun tavanomaisessa opetuksessa.
Moberg myös kertoo peruskoululain 5. §:ssä mainittavan, että peruskouluun voi kuulua erityisluokkia ja että niistä voidaan myöskin muodostaa oma koulunsa.
..................
Ennen käsitys oli, että apukouluun joutuu tyhmät ja vajaamieliset. Näin normaaliälyiset apukouluun joutuneet saivat väärän määritelmän itsestään.
Nykyisin tajutaan, ettei oppimisvaikeus olekaan tyhmyyttä eikä vajaamielisyyttä ja entinen väärä käsitys korjattiin muuttamalla apukoulun nimi erityisluokaksi ja erityisopetukseksi.
Esim. huononäköisellä tai huonokuuloisella on samalla lailla oppimisvaikeus kuin jos on jokin neurologinen oppimisvaikeus.