Anteeksi saat sinä tyhmä mies
kun minut jätit oli syy mikä lie
Halusin sinua etsiä ja löytäväni toivoin
oliko se särkynyt sydän joka etsintöjä hidasti
Olit levoton ja arvaamaton
Etkä tunteitasi osannut näyttää
Sinua kuitenkin aina rakastan
vaikken itse osannut järkeä käyttää
Kun tummalla metsätiellä yksin astelen
Sinua vain sinua mielessäni ajattelen
ja suudelmin sinut peitän rakastaen
kun minut jätit oli syy mikä lie
Halusin sinua etsiä ja löytäväni toivoin
oliko se särkynyt sydän joka etsintöjä hidasti
Olit levoton ja arvaamaton
Etkä tunteitasi osannut näyttää
Sinua kuitenkin aina rakastan
vaikken itse osannut järkeä käyttää
Kun tummalla metsätiellä yksin astelen
Sinua vain sinua mielessäni ajattelen
ja suudelmin sinut peitän rakastaen
Vastaukset 2
Vanhimmat
hyvin kuvaat tunteitasi tässä runossa.
sellaista se on. karuinta rakastamisessa on,
että vaikka itse antaa kaikensa toinen ei ymmärrä.
sitten käy noin.
mutta rakkaus rakastaneella ei kuole sittenkään :(
voimia sinne metsätielle, kaikesta pääsee yli.
äläkä loukkaannu, vaikka vakioväki ei kommentoi.
se on meidän vierailijoiden kohtalo täällä.
-jykä-
ja lohduttavista sanoistasi - kaikkea hyvää sinulle!