Millainen aviopuoliso??

Kysymys lähinnä naimattomille lestadiolaisille...

Elikkä millainen olis hyvä aviopuoliso?

Eikö Raamatussa sanota jotain, että ei rikkaus tai köyhyys ole välttämättä hyvä?

Minä olen ajatellu, että kohtuutoimeentulon omaava mies olis paras. Ja ehkäpä sellainen, joka olisi kokenut köyhyyttä, jottei pääsis ylpistymään. Tosin kai äkkirikastuneetkin ja rikastuneet ylipäänsä saattavat ylpistyä.

En haluaisi rikasta ja siten usein myös pihiä miestä. En viihtyisi sellaisen kans. Minua alkaisi ärsyttää tuollaisen ihmisen saituus ja kenties hän määrittäisi kaikki, mitä ostetaan ja mitä jätetään ostamatta. Rikas ahnehtisi vaan kaikki itselleen. Mikään ei hänelle piisaisi.

Rutiköyhää en myös haluaisi. Kuka perheen köyhyydessä elättäisi? En haluaisi kuunnella ainaista valitusta, ja kenties masennukseen asti joutunut ihminen ei jaksaisikaan tehdä mitään. En haluaisi olla mikään hyysääjä. Enkä haluaisi sääliviä katseita ympärilläni. Minua ei kiinnostaisi olla jatkuvasti elämälle tyytymätön.

Pointtina tässä on se, että monesti ylpeys ja rikkaus kulkevat käsi kädessä... eikä raha tuo onnea..

Ps. Miksei uskovaisille miehille saa tehdä aloitetta edes, jos on pelkästään kiinnostunut?
291742
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Sellainen tyytyväinen elämäänsä ja siihen mitä se tuo tullessaan , riittävän hyvän näkönen ett vois rakastua, uskovainen, pitää ymmärtää mun huumoria. Kunhan ei vaadi liikoja, niin ei ainakaan liikaa pety.

Neitsytkin olis raamatun mukaan Jumalan lahja niin miksei olis parempi.

Nainen saa tehdä aloitteen, se on suotavaa, jos kerta joku niin kiinnostaa..
Miten jollain tämänlainen luulo, ettei vois??

Äänestä
  • epäuskoiset ovat paljon helpommin tekemässä tuttavuutta jne... Mutta uskovaiset ovat arkoja, ja luulevat kaiken heti johtavan vakavaan juttuun ilman, että mitään tuttavuutta olisi juuri syntynytkään. Tekevät myös suoralta kädeltä johtopäätöksiä. No, ehkä kärjistettyä, mutta näin olen kokenut. Minuun on helpommin tutustuneet epäuskoiset tai muun uskoiset miehet. Tosin joskus lukioaikana tilanne oli vähä toinen.

    Ja lisäksi olen aivan oikeasti kuullut, ettei naisen kannata paljon mitään tehdä. Yks kaverikin sanoi, että kun se oikea tuli, ei sen tarvinnu mitään tehdä. Sitä ennen se oli ollut kovin aktiivinen näissä asioissa.

    Äänestä

  • Leenu kirjoitti:

    epäuskoiset ovat paljon helpommin tekemässä tuttavuutta jne... Mutta uskovaiset ovat arkoja, ja luulevat kaiken heti johtavan vakavaan juttuun ilman, että mitään tuttavuutta olisi juuri syntynytkään. Tekevät myös suoralta kädeltä johtopäätöksiä. No, ehkä kärjistettyä, mutta näin olen kokenut. Minuun on helpommin tutustuneet epäuskoiset tai muun uskoiset miehet. Tosin joskus lukioaikana tilanne oli vähä toinen.

    Ja lisäksi olen aivan oikeasti kuullut, ettei naisen kannata paljon mitään tehdä. Yks kaverikin sanoi, että kun se oikea tuli, ei sen tarvinnu mitään tehdä. Sitä ennen se oli ollut kovin aktiivinen näissä asioissa.

    Toisille on jotenki tärkein asia olla jonkun kanssa, uskovaisille ei tärkein vaan enintään toseksi tärkein.

    Uskovaiselle on vähän vakavampi päätös, sitä ajatelee aviopuolisona.

    Epäuskoisiin on helppo tutustuu, ja ystävyyssuhde on hiipunut kun usko on tullut esteeksi, ennenkuin pidemmälle menee.

    Uskovaiset on arempia, pidättelen vähän tunteita, koska silloin on helpompi olla yksin, eikä tule sillei lemmenkipeeks.

    Kannattaa tehdä ihan vähän, vaikkei se olisikaan hyödyllistä, niin pieni pelitys on ihan piristävää ;)
    ja ainahan suhde alkaa jostain.

    Äänestä

  • Hynde kirjoitti:

    Toisille on jotenki tärkein asia olla jonkun kanssa, uskovaisille ei tärkein vaan enintään toseksi tärkein.

    Uskovaiselle on vähän vakavampi päätös, sitä ajatelee aviopuolisona.

    Epäuskoisiin on helppo tutustuu, ja ystävyyssuhde on hiipunut kun usko on tullut esteeksi, ennenkuin pidemmälle menee.

    Uskovaiset on arempia, pidättelen vähän tunteita, koska silloin on helpompi olla yksin, eikä tule sillei lemmenkipeeks.

    Kannattaa tehdä ihan vähän, vaikkei se olisikaan hyödyllistä, niin pieni pelitys on ihan piristävää ;)
    ja ainahan suhde alkaa jostain.

    miten voi sitten ikinä päästä tutustumaan, jos toisilla on aina mielessä ajatus naimisiinmenon pakosta? Millä perusteella miehet ovat valmiita tutustumaan naispuolisiin ihmisiin? Onko kauneus ensimmäinen tekjä ja ehto?

    Onhan Raamatussa myös, että ei ulkoisen kauneuden perusteella.. tosin on myös esimerkkejä miehistä, jotka kauniita naisia aviopuolisoikseen valitsivat.

    Sitten kauneusasiasta vielä, toisen mielestä voi olla kaunis ja toinen ei ehkä pidä niin kauniina. Totta siis sekin, että kauneus on katsojan silmissä. Mutta niinkin on, että ulkoinen kauneus rapistuu. Sisäinen sen sijaan saattaa jopa lisääntyä.

    Äänestä

  • Leenu kirjoitti:

    miten voi sitten ikinä päästä tutustumaan, jos toisilla on aina mielessä ajatus naimisiinmenon pakosta? Millä perusteella miehet ovat valmiita tutustumaan naispuolisiin ihmisiin? Onko kauneus ensimmäinen tekjä ja ehto?

    Onhan Raamatussa myös, että ei ulkoisen kauneuden perusteella.. tosin on myös esimerkkejä miehistä, jotka kauniita naisia aviopuolisoikseen valitsivat.

    Sitten kauneusasiasta vielä, toisen mielestä voi olla kaunis ja toinen ei ehkä pidä niin kauniina. Totta siis sekin, että kauneus on katsojan silmissä. Mutta niinkin on, että ulkoinen kauneus rapistuu. Sisäinen sen sijaan saattaa jopa lisääntyä.

    Sisäiseen kauneuteen vaatii liikaa tutustumista ennen valintaa.

    Helpompi:
    Otetaan kaunis ja toivotaan että pään alla olis jotain.

    Kauneus rapistuu, mutta ruma ei kaunistu. Tyly totuus.

    Toiset tutustuu moniin naisiin, ehkä minä olen sellainen, tutustuminen on suhteellisen pinnallista, minusta jää pinnallinen kuva, puhutaan pinnalllisista asioita
    enkä tarkemmin tutustu ellei tule tilaisuutta.
    Ei pysty keskittyy keneenkään, mutta ei se haittaa, kun keskityn enemmän minä "jäädyn".
    Minusta tulee päinvastaisesti ujo.
    Viimeinen sana jää sitten sanomatta.
    Mutta eipähän tule pilattua ihmissuhteita, liiallisella yrityksillä.
    Siksi pitää olla tosi hyvä tilaisuus, mistä alkaa se kynnys on sen verran iso.

    Äänestä

  • Hynde kirjoitti:

    Sisäiseen kauneuteen vaatii liikaa tutustumista ennen valintaa.

    Helpompi:
    Otetaan kaunis ja toivotaan että pään alla olis jotain.

    Kauneus rapistuu, mutta ruma ei kaunistu. Tyly totuus.

    Toiset tutustuu moniin naisiin, ehkä minä olen sellainen, tutustuminen on suhteellisen pinnallista, minusta jää pinnallinen kuva, puhutaan pinnalllisista asioita
    enkä tarkemmin tutustu ellei tule tilaisuutta.
    Ei pysty keskittyy keneenkään, mutta ei se haittaa, kun keskityn enemmän minä "jäädyn".
    Minusta tulee päinvastaisesti ujo.
    Viimeinen sana jää sitten sanomatta.
    Mutta eipähän tule pilattua ihmissuhteita, liiallisella yrityksillä.
    Siksi pitää olla tosi hyvä tilaisuus, mistä alkaa se kynnys on sen verran iso.

    voi keskittyä keneenkään, niin et sitten tarvikaan aviopuolisoa... Vai onko niin, että olet jotain parikymppinen? Siinä vaiheessa ei ehkä niin syvemmin haluakaan tutustua... Äh olkoot, ei tarvi vastata tuohon.

    Meikäläisissä on kyllä tosissaan toinen toistaan kauniimpia, niin kyllä valinnan vaikeus voi olla tosiongelma. Mutta moni kakku päältä kaunis harva sisältä. Olen kyllä sen verran tutustunut miehen näkökulmaan, että tiedän sen, etteivät he valitse esim. lihavaa ja epämiellyttävän näköistä, vaikka luonne olisi kuinka ihana tahansa. Mutta sen verran myös tiedän, että "ihan nätti" hyväluonteinen kelpaa, ei siis tarvi olla huippu kaunis..

    Äänestä

  • Hynde kirjoitti:

    Toisille on jotenki tärkein asia olla jonkun kanssa, uskovaisille ei tärkein vaan enintään toseksi tärkein.

    Uskovaiselle on vähän vakavampi päätös, sitä ajatelee aviopuolisona.

    Epäuskoisiin on helppo tutustuu, ja ystävyyssuhde on hiipunut kun usko on tullut esteeksi, ennenkuin pidemmälle menee.

    Uskovaiset on arempia, pidättelen vähän tunteita, koska silloin on helpompi olla yksin, eikä tule sillei lemmenkipeeks.

    Kannattaa tehdä ihan vähän, vaikkei se olisikaan hyödyllistä, niin pieni pelitys on ihan piristävää ;)
    ja ainahan suhde alkaa jostain.

    sitten kymmenen vuoden päästä sullakin on kymmenen mukulaa ja nahistunut muija...miltäs sitten tuntuu?

    Äänestä

  • teukka kirjoitti:

    sitten kymmenen vuoden päästä sullakin on kymmenen mukulaa ja nahistunut muija...miltäs sitten tuntuu?

    Ootko sä säilynyt nuorena koko elämäsi???

    Äänestä

  • Leenu kirjoitti:

    voi keskittyä keneenkään, niin et sitten tarvikaan aviopuolisoa... Vai onko niin, että olet jotain parikymppinen? Siinä vaiheessa ei ehkä niin syvemmin haluakaan tutustua... Äh olkoot, ei tarvi vastata tuohon.

    Meikäläisissä on kyllä tosissaan toinen toistaan kauniimpia, niin kyllä valinnan vaikeus voi olla tosiongelma. Mutta moni kakku päältä kaunis harva sisältä. Olen kyllä sen verran tutustunut miehen näkökulmaan, että tiedän sen, etteivät he valitse esim. lihavaa ja epämiellyttävän näköistä, vaikka luonne olisi kuinka ihana tahansa. Mutta sen verran myös tiedän, että "ihan nätti" hyväluonteinen kelpaa, ei siis tarvi olla huippu kaunis..

    tavoiltaan oon n.20. vaikka olen vähän vanhempi.

    En osaa päättää keneen keskittyisin. En tarkoita, etten voi keskittyä keneenkään.

    Kerran aloitin nopeesti seurustelun ja se päätyi yhtä nopeesti. tuntui että olisimme sopineet, mutta olimmekin ihan eri ajatusmaailmoissa...


    Kerran päätin, tiesin että se pitää minusta ja huomasin myöhästyneeni. tosi noloa.
    Ei ollutkaan oikea, meni naimisiin.

    Ja muita jäätymistarinoita ja huonoa tuuria.

    Mutta eipä haittaa elämä on nyt siisteintä
    ja uusiin tyyppeihin on mukava tutustua vailla liikoja paineita.

    Äänestä

  • Leenu kirjoitti:

    miten voi sitten ikinä päästä tutustumaan, jos toisilla on aina mielessä ajatus naimisiinmenon pakosta? Millä perusteella miehet ovat valmiita tutustumaan naispuolisiin ihmisiin? Onko kauneus ensimmäinen tekjä ja ehto?

    Onhan Raamatussa myös, että ei ulkoisen kauneuden perusteella.. tosin on myös esimerkkejä miehistä, jotka kauniita naisia aviopuolisoikseen valitsivat.

    Sitten kauneusasiasta vielä, toisen mielestä voi olla kaunis ja toinen ei ehkä pidä niin kauniina. Totta siis sekin, että kauneus on katsojan silmissä. Mutta niinkin on, että ulkoinen kauneus rapistuu. Sisäinen sen sijaan saattaa jopa lisääntyä.

    "Älä kaunista ota, sillä se rumistuu. Ota ruma, niin se vain kaunistuu..."


    :D

    Äänestä

  • Hynde kirjoitti:

    tavoiltaan oon n.20. vaikka olen vähän vanhempi.

    En osaa päättää keneen keskittyisin. En tarkoita, etten voi keskittyä keneenkään.

    Kerran aloitin nopeesti seurustelun ja se päätyi yhtä nopeesti. tuntui että olisimme sopineet, mutta olimmekin ihan eri ajatusmaailmoissa...


    Kerran päätin, tiesin että se pitää minusta ja huomasin myöhästyneeni. tosi noloa.
    Ei ollutkaan oikea, meni naimisiin.

    Ja muita jäätymistarinoita ja huonoa tuuria.

    Mutta eipä haittaa elämä on nyt siisteintä
    ja uusiin tyyppeihin on mukava tutustua vailla liikoja paineita.

    ja vanhanpiian elämään tietysti myös; vapaus mennä ja tulla miten haluaa, yleensä saa nukkua rauhassa ilman, että toinen ihminen häiritsee esim. yöunta, vapaus päättää mitä syö, vapaus käyttää rahansa, mihin haluaa (jos sitä on), vapaus yritää etsiä itselleen puolisoa...

    Ja miehille erityisen nautittava vapauden kohde: kukaan ei kahlitse sinua, ei tukahduta liialliseen rakkauteen ja eikä kenties puhekyllästä sinua (ellei joku ihalijia piiritä).

    Äänestä

Ei onnistu tämä kirjoittaminen.. tuo viesti lähti ennen aikojaan ehkä tulee joskus takas?,.. vielä sellaista piti laitta väliin että sananlaskuissa taidettiin pitää pahimpina laiskaa miestä ja toraisaaa vaimoa.

Äänestä

Hynde

Äänestä
  • "Hynde

    Äänestä

Olen naimisissa mutta vastaan kuitenkin. Luther jo 1500-1600 luvulla opettaa että nuoret miehet ja naiset tulee opettaaa RUKOILEMAAN aviopuolisoa Jumalalta. Eli aviopuolisoa ei etsitäkään vain omien listojen ja kriteetien mukaan vaan rukouksen kanssa siten, että Jumala tietää paljon paremmin kuin minä itse millaisen ihmisen kanssa sovin yhteen. SIllä Jumala tietää tulevaisuuden ja ne vaiheet missä tulen elämään ja minkälainen puoliso minulle on paras juuri noihin vaiheisiin.

Olen täysin eri mieltä tuosta että rikkaus a koppavuus kulkisivat käsi kädessä. No: ehkä lottovoittajalla. Rikas ihminen on usein sinnikäs puurtaja joka ei ehdi koppavoitumaan.

Miksi ihmeessä uskovaiselle miehelle ei voi tehdä aloitetta?Mistä Leenu keksit tuon? Jos mies on tuollainen eli ei hyväksy tyyliäsi/aktiivisuuttasi hän ei ole sielunkumppanisi. Kohdista huomio mieheen joka hyväksyy sinut omana itsenäsi. Rukoile itsellesi sellaista miestä. Ja kun arvelet sellaisen sattuneen kohdallesi anna palaa, mutta muista toki että vastavuoroisuus on a ja o. Onnea matkaan!

Äänestä
  • hyviä ajatuksia sulla... Totta varmasti, että ei se oikea hylkää aktiivistakaan ihmistä. Tuo rikkaus, no toisaalta olihan Joosef maallisesti rikas, kaunis kasvoiltaan ja mitä kaikkea hyvää omasikaan... Rukoilu varmasti on tärkeä asia, olen toki rukoillut. Varmaan kaikki uskovaiset rukoilevatkin.

    Äänestä

  • Noin se on, kun vrk kirjoitti. Mitä sitä sen enempiä miettimään ja surkuttelemaan. Se tulee jos sen aika joskus on.

    Ja Leenu, se aikasempi juttu oli vaan tsoukki. Sun ajatukset oli vähän hauskoja mun mielestä, niin laitoin sen. Jos et tajunnut niin ei haittaa. Se tarkottaa tietenkin sydäntä =

    Äänestä

- ne on ahdasmielisiä, saitoja kitupiikkejä
- voi olla fanaattisiakin
- odottavat saavansa neitsyttä. Jollet ole: VARO
- sinusta tulee synnytys-, siivous-, nainti-,
koti-, keittäjä- ja yleiskone huusholliin
- mies katsoo oikeudekseen tehdä haluamansa määrän
lapsia. Muista: sinulta EI KYSYTÄ, olet kone.

Älä tyttö raasu siis lestaa ota. Maailma on täynnä hyviä, sallivia ja helliä miehiä. Jotka pitävät sinua läpi elämän kuin kukkaa kämmenelle.
Sinä olet arvokas ihmisenä, et koneena. Arvosta itseäsi ja valitse vapaus.

Äänestä
  • ei? Eihän elämä ole kellään helppoa, sitä en edes odota. Ja miksi pitäisi olla ennen avioliittoa kokenut mitää, mitä avioliitossa koetaan?
    Uskon, että avioerot ovat yleisempiä muualla kuin lestadiolaisuudessa. Tutkimusten mukaan avioeroja tapahtuu nykyään 50%. Ja syitä; esim. varallisuus on lisääntynyt > mahdollistaa erot. Liian nuorena solmitut avioliitot purkaantuvat herkemmin, erilainen sosiaalinen taso vaikuttaa...
    Ja avoliitot, jotka ovat yleistyneet todella paljon, särkyvät vieläkin useammin. Myös naimisiinmenoikä on kohonnut, naisilla 70-luvun n. 23:sta n. 28:aan vuoteen. Samalla ensimmäisen lapsen synnytysikä on noussut, kun se oli vuonna 70 muistaakseni jotain yli 23, niin nyt vähä yli 27. Huomioitavaa, että lapsi synnytetään siis keskimäärin ennen avioitumista!!!

    Ja kun puolet eroaa, niin vielä niistä kolmannes menee uusiin naimisiin..

    Onko siis ihminen "hellä", kun se ottaa eron??

    Äänestä

  • Siinä on taas RASISMI huipussaan! Oivoi tätä "suvaitsevaista" maailmaa.. :0

    Kaikki mitä listassasi on voi olla myös ei-vl:t!

    Äänestä

  • marza kirjoitti:

    Siinä on taas RASISMI huipussaan! Oivoi tätä "suvaitsevaista" maailmaa.. :0

    Kaikki mitä listassasi on voi olla myös ei-vl:t!

    "- sinusta tulee synnytys-, siivous-, nainti-,
    koti-, keittäjä- ja yleiskone huusholliin"

    kovin monella ei-lestalla on tätä kohtaloa.

    Vrt. 10-20 lasta.

    Äänestä

  • Noh kirjoitti:

    "- sinusta tulee synnytys-, siivous-, nainti-,
    koti-, keittäjä- ja yleiskone huusholliin"

    kovin monella ei-lestalla on tätä kohtaloa.

    Vrt. 10-20 lasta.

    montako lie semmoista kohtaloa, jossa lapset saavat katsoa väkivaltavideoita tai vanhempien ryyppäämistä... entä kielenkäyttö, kiroilevatko?

    Äänestä

  • sinä olet varemaan jossakin vaiheessa tullut aivopestyä.

    Äänestä

  • Leenu kirjoitti:

    ei? Eihän elämä ole kellään helppoa, sitä en edes odota. Ja miksi pitäisi olla ennen avioliittoa kokenut mitää, mitä avioliitossa koetaan?
    Uskon, että avioerot ovat yleisempiä muualla kuin lestadiolaisuudessa. Tutkimusten mukaan avioeroja tapahtuu nykyään 50%. Ja syitä; esim. varallisuus on lisääntynyt > mahdollistaa erot. Liian nuorena solmitut avioliitot purkaantuvat herkemmin, erilainen sosiaalinen taso vaikuttaa...
    Ja avoliitot, jotka ovat yleistyneet todella paljon, särkyvät vieläkin useammin. Myös naimisiinmenoikä on kohonnut, naisilla 70-luvun n. 23:sta n. 28:aan vuoteen. Samalla ensimmäisen lapsen synnytysikä on noussut, kun se oli vuonna 70 muistaakseni jotain yli 23, niin nyt vähä yli 27. Huomioitavaa, että lapsi synnytetään siis keskimäärin ennen avioitumista!!!

    Ja kun puolet eroaa, niin vielä niistä kolmannes menee uusiin naimisiin..

    Onko siis ihminen "hellä", kun se ottaa eron??

    Erolla ja hellyydellä, ei kai ole mitään yhteistä.

    Siispä ei yhdistellä jos ei ole yhdistettävää.

    Äänestä

Nauroin niin, että meinasin tuolilta pudota. Piti aina välillä vetää henkeä ennen kuin pystyi jatkamaan :)

Siinä oli ajatusvirtaa yhden Tonavan edestä :)

Äänestä
  • en kyllä tarkoittanut sitä sellaiseksi... Mutta olen huomannut, että jotkut mun jutut saattavat tosielämässäkin saada joitakin nauramaan, vaikken olisi varsinaisesti vitsiksi tarkoittanut. Tuonkin kirjoitin ihan tosimielellä. Mutta eipä se haittaa, jos naurua aiheutti. Tosiasiatkin voivat olla aika huvittavia.

    Äänestä

sinä sitä et petä koskaan, vaan pyhä yksinkertaisuutesi valaisee koko keskustelupalstan. Jatka tätä rataa! Juttusi ovat niiiiiiin huvittavia (mutta toisaalta säälittäviä).

PS. sinut mahdollisesti huolivaa tullaan syyttäämään vajaamieliseen kohdistuvasta haureudesta. Vai vielä Raamatusta ohjetta, ettei köyhä kelpaa...

Äänestä
  • että tee parannus. Ja en ole vajaamielinen.

    Mikä sinulla on minua vastaan?

    Äänestä

treffitkö haluaisit, entä ajankohta, "elä ota elättiä".

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Leenu kirjoitti:

Kysymys lähinnä naimattomille lestadiolaisille...

Elikkä millainen olis hyvä aviopuoliso?

Eikö Raamatussa sanota jotain, että ei rikkaus tai köyhyys ole välttämättä hyvä?

Minä olen ajatellu, että kohtuutoimeentulon omaava mies olis paras. Ja ehkäpä sellainen, joka olisi kokenut köyhyyttä, jottei pääsis ylpistymään. Tosin kai äkkirikastuneetkin ja rikastuneet ylipäänsä saattavat ylpistyä.

En haluaisi rikasta ja siten usein myös pihiä miestä. En viihtyisi sellaisen kans. Minua alkaisi ärsyttää tuollaisen ihmisen saituus ja kenties hän määrittäisi kaikki, mitä ostetaan ja mitä jätetään ostamatta. Rikas ahnehtisi vaan kaikki itselleen. Mikään ei hänelle piisaisi.

Rutiköyhää en myös haluaisi. Kuka perheen köyhyydessä elättäisi? En haluaisi kuunnella ainaista valitusta, ja kenties masennukseen asti joutunut ihminen ei jaksaisikaan tehdä mitään. En haluaisi olla mikään hyysääjä. Enkä haluaisi sääliviä katseita ympärilläni. Minua ei kiinnostaisi olla jatkuvasti elämälle tyytymätön.

Pointtina tässä on se, että monesti ylpeys ja rikkaus kulkevat käsi kädessä... eikä raha tuo onnea..

Ps. Miksei uskovaisille miehille saa tehdä aloitetta edes, jos on pelkästään kiinnostunut?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu