Niin, olen 15-vuotias. Nuori, elämä edessä, mutta tunteet toimii. Olen ihastunut, vai rakastunut, tähän yhteen tyttöön yli vuoden. Olen nyt yhdeksännellä luokalla, ja hän on luokallani. Olen melko ujo ja hiljainen, mutta ujous ilmenee vain häneen. Hiljaisuus ilmenee ihan osana persoonaa. Voin ihan puhtaalla omallatunnolla sanoa, että olen mukava. Ajattelen aika paljon, ja en koskaan sano kenestäkään mitäkään pahaa (koulukiusaamiset jne.). Koulussa en kuitenkaan ole sellainen yksinäinen, vaan ihan pyörin tutuissa porukoissa, mutta eiköhän tämä ole tarpeeksi minusta. Tämä tyttö on tunteellinen, ja jotenkin niin samanlainen kuin minä. Kuitenkin sydämmessäni oikeasti tuntuu jokin outo tunne, kun ajattelen häntä. En vain pääse siitä ajattelemisesta eroon. Joka päivä, joka yö. Aina se sama nimi pyörii ajatuksissa. Se tunne sydämmessä... se pyrkii ulos. En kestä ajatella elämää ilman häntä peruskoulun loputtua.. Koska olen hiljainen, niin kuuntelen melko paljon muita ja seurailen muiden tekemisiä. Näin olenkin saanut ihan pelkällä kuuntelulla pala palalta selville, että kaksi muutakin luokaltani ovat tähän samaan tyttöön ihastuneita. En tosin tiedä heidän tunteistaan enää, mutta sydän ei ainakaan anna hyvää tunnetta kun ajattelen tätäkin asiaa.
Joskus seitsemännellä luokalla minulle oli erittäin hyvät mahdollisuudet puhua tämän tytön kanssa. Tällöin olin täysin erilainen persoona. Iltaisin mietin, että miksi, miksi en silloin tajunnut puhua hänelle? Nyt tietäisin tarkalleen mitä olisin silloin sanonut..
Tekstistä taisi tulla aika sekaista, mutta juu.. sydän murtuu.. ää..
Joskus seitsemännellä luokalla minulle oli erittäin hyvät mahdollisuudet puhua tämän tytön kanssa. Tällöin olin täysin erilainen persoona. Iltaisin mietin, että miksi, miksi en silloin tajunnut puhua hänelle? Nyt tietäisin tarkalleen mitä olisin silloin sanonut..
Tekstistä taisi tulla aika sekaista, mutta juu.. sydän murtuu.. ää..
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuin sulla on nyt, usko tai älä. Siis 13-16-vuotiaana. Tää mun tyttö pyöri mielessäini jatjuvasti nykyäänkin, jolle en saanut sanottua silloin yhtään mitään sen kummempaa, joidenkin "pakollisten sanojen ja tekojen" lisäksi. Sä olet rakastunut, tee asialle jotain ennen kuin on liian myöhäistä. Nimettäin mä kannan edelleenkin sitä samaa rakastumista sielussani ja sydämmessäni, kun en sillon aikoinaan tehnyt yhtään mitään asian hyväksi, vaik tää tyttö oli muhun silmin nähden ihastunut ja kenties rakastunutkin palavasti.
Jep, onhan tässä vielä aikaa, ja koitan hiljalleen koota rohkeutta toimia. Mietin vain miten, mutta hiljalleen näkyy jo valoa.. kai?
Tajusin juuri kuinka vitun idiootti olen ollut. Anteeksi huonohko käytös, mutta siltä se tuntuu. Muistelin hieman niitä hetkiä jolloin olen ollut tämän tytön kanssa tekemisissä. Minullahan on hänen MSN-osoitteensa, kun hän kerran pyysi minun omaani. Ja minä en ole näyttänyt mitään kiinnostuksen merkkejä.. Arrrggg.....