Räiskähtelevän nuotion loimussa
kipinöivät liekit kohden taivasta
nuollen toisiaan kuin rakastuneet
sydämet
kirkkauden tulet
kisaillen toisilleen saavuttaen
lakipisteensä
katoavat savujuovina ilmavirtaan
matkaten
hiilloksen ritinöissä
jäälumen kohdatessaan
rannan hohteessa
valon ja varjon
taitteessa
huulemme kietoutuvat yhteen
- askel -
lähemmäksi toisiamme
jossa alkaa matkamme
roihuaviin haluihimme
toistemme nautintoihin
- ottaa Rakkaus omiin
käsiimme
salattuihin
lähteisiimme -
Rakastaa
rakkaus : Elämään !
kipinöivät liekit kohden taivasta
nuollen toisiaan kuin rakastuneet
sydämet
kirkkauden tulet
kisaillen toisilleen saavuttaen
lakipisteensä
katoavat savujuovina ilmavirtaan
matkaten
hiilloksen ritinöissä
jäälumen kohdatessaan
rannan hohteessa
valon ja varjon
taitteessa
huulemme kietoutuvat yhteen
- askel -
lähemmäksi toisiamme
jossa alkaa matkamme
roihuaviin haluihimme
toistemme nautintoihin
- ottaa Rakkaus omiin
käsiimme
salattuihin
lähteisiimme -
Rakastaa
rakkaus : Elämään !
Vastaukset 14
Vanhimmat
Rakkaus on aika vekkuli,
se lisää elämänhalua
ja saa maailman näyttämään
aivan toisenlaiselta
rakkauden kohteena
ei aina tarvitse olla
toinen ihminen..vaan
vaikkapa itse elämä..
Ja juu nyt täytyy tuumata
jotta johan sopan keitit,
tulista on mutta kippaan
lasillisen piimää kitusiin
niin eiköhän se siitä..
Noits =)
Mitä - lähes päivän viesti ja nyt
vasta aukaisin...äläkä luule että
kiertelen Sinua ja minä en noitia
pelkää...ainoastaan silloin kun...
ahaa nyt onkin tarkka paikka,ettet
taas manaa niitä helvetin tulia
rajan tuolle puollen.
Vai luulet sie piimällä tästä
selvitä,kyl mie koukkuja
kitusiis heitän...no nyt alkoi
pelottaa että ymmärtää tätä
vain mutruisin huulin.
Hyviä ilmoja noidan
padan alle. - Kiitos - !
ja erityisesti otsake
pisti ihan oikeasti
miettimään ja
puntaroimaan.
Nuotiopuita riittää.
kiitos runostasi : )
Mistähän näitä ilmaantuu jos
jonkinlaisia runon tapaista
kun täällä tehdään...tämäkin
väkisin väännetty ties mistä.
Kiitos Sinulle ja hyvää
nuotiopuun lämpöä,
vaikka takassa tmv.
on taito, jonka soisi meille jokaiselle. Vaan kun
emme ole aina siihen kykeneviä.
Todella nautinnollinen runosi hienoilla lausepa-
reilla ja säkeillä koottu. Aika viekotteleva on
sen loppu, kahden ihmisen lähestymisestä toinen
toisiaan kohti. Ja kuitenkin, loppu puhuu muuta;
elämän rakastamisesta.
Kiitos - tästä kommentistasi,joka
meinasi jäädä väliin mutta onneksi
ei niin käynyt.
Yritin ladata sanoja pikku koristuksin
elävöittämään ja sanoja,jotka vain
tulevat juuri kirjoitus hetkellä,enkä
niin etukäteen ole niitä miettinyt
- kokonaisuus ratkaisee - luettuani,
ennenkuin laitan tänne.
Voi hyvinkin olla pieniä
ristiriitaisuuksia runossa,
jos katsotaan tekniseltä
kannalta...niihin en paljon
kiinnitä huomiota,ehkä pahimpiin
vain.
Kiitos linda takuu kommentista,
joita on kehittävääkin lukea.
- Ei muuta kuin uutta viikkoa
kohden -....
Liekkien kainalossa
hehkusta nauttien
savuna ilmaan
tai hiillokseksi jäämään
valon ja varjon kohdatessa
suudelmaan sulautuessa
toisiimme kietoutuen
tuntien rakkauden
rakastaen rakkautta
rakastaen elämää
elämän suuruutta!!!
Kiitos Dolan, Kiitos!!!
Vastarunostasi - näin oletan :Kiitos !
Ja minä postiin kiiruhdan
kun ehdin sanaseni tuomaan.
Toivon hyvää Sunnuntaita
Sinulle edelleen.
Tapaamisiin.
runo herätti paljon kysymyksiä, pohdintoja, piti lukea se monta kertaa. Rakenne herätti ajatuksen polariteetistä ja keskikohdan leikauspisteestä, jossa valo ja varjo sulautuu toisiinsa, kuin suudelmaan. Alkuosan kielikuvien, vertausten jälkeen siirrytään tunneilmaisuun, kuin kaksi eri maailmaa. Tai kuin ensin asia yhdellä kielellä ja perään käännös samasta. Nimikin on jo dilemma itsessään, sitä voi käännellä moneen suuntaan painotuksen mukaan.Päätös; rakkaus elämään, joka voinee toteutua myös toisen ihmisen rakkauden kautta, rakkaus synnyttää rakkautta, myös elämään (tais olla melkonen klisee huh). No mutta kuitenkin tällaisia ajatuksia tällä kertaa, joka tapauksessa pidin runostasi.
Kiitos - runojeni tulkkaaja,taidanpa
pyytää Sinua hovilukijakseni/tulkkaajaksi,
sillä tuo ei nyt mene kliseen piikkiin.
Hienoa - että joku noinkin syvällisesti
paneutuu runosielun kulkuun.
Tuo valo ja varjon taite oli harkittu
nopeasti myös toteutettu - tunsin - mutta
en jäänyt pohtimaan sitä sen kummemmin.
Monesti minulla on runossa joku avain
siis sanoja,jotka ovat koko runon runko
tavallaan...jonka minä tunnen itsessäni.
Tekisi mieleni kysyä (jota en kuitenkaan)
että taidat olla jonkun alan
tuntija tältä alueelta...alkanee sitten
rimani vapista,että mitä arvaan
laittaa tänne - pilkkeellähän
minä tässä yritän.
Hyvää pian alkavaa uutta viikkoa
Sinulle.
voihan vitsi, sitten kun kerran yrittää ottaa aivot käteen ja ajatella, eikä reagoida pelkillä mutu-eväillä, ei vissiin oo tääkään hyvä :-(. Huh ja mitähän tästä nyt pitäis päätellä.....en sitten vissiin uskalla enään mitään sun runoihin sanoa. Mulla kait sit se rima ei enää vapise se on tainnu tippuu jo aikoja sitten.
HEI - lue nyt oikein Tarkkaan ja
rauhassa - äläkä panikoi - minähän
suitsutin nirhamia Sinulle :
Eli ts. olin otettu ja pidin
niin maan perusteellisesti
Reinikaisen sanoin.
Minähän juuri kehoitin Sinua ottamaan
kantaa runoihini : Juuri niin kuin teit.
Voi samperi...soitanko kännykkääsi,
vaiko sähkötän eli ts.me emme tunne
toisiamme niin hyvin - Että aakkosista
minä nyt aloitan Sinun kanssasi.
Minähän nautin Sinusta tällä puolen
ja niin maan pirskatisti...saat runoni
lytätä mitenpäin vaan ja en suutu,sillä
tunnen nämä sähkö oikut bitteineen.
Ei kuin uutta matoa koukkuun ja
rauhoitu,ettei kalat ala melskettä
pelkäämään ja katoa...tää on sitten
huumoria !
Älä hyvä ystävä nyt hikeenny,en minä
voi enään ylistää Sinua,kun tästäkin
suutut...mitäs sitten kun se paha ja
tosi paikka tulee eteen ?
Rauhaisaa yötä nyt vaan Sinulle...ja
rauhoitu ja lue se nyt :Bonuksena
uudelleen kun kerran kehaisin Sinua.
kuten jo laiton tonne toiseenkin palautteenpalautteeseen, koitan opetella lukemaan ja jopa ymmärtämään lukemani. Kiitän kärsivällisyydestä ja ennen muuta positiivisesta vastakommentistasi. Kiitos.
Tämähän menee kuin ohjekirjasesta,
joka on minulla - ei painettuna.
Ei se mitään,se on vain hyvä,että
pistetään asiat järjestykseen heti,
ja siinä ohessa aina jotain
toisestakin oppii kuin omastakin
kannoistaan - tarkistaen.
Todella otin positiivisena tuon
Sinun analyysisi runostani,eikä
tarvitse arkailla kommenteissaan
mitenkään,kaiken otan mielelläni
vastaan kun kerran tähän olen
lähtenyt.
Yön keveyttä ja
aamuun levollisuutta.