Lars Levi Laestadiuksesta (1800-1861) , joka toimi 1826-1861 kirkkoherrana Pohjois-Ruotsin suomenkielisellä alueella. Olikohan Larssilla tulkki, kun on väitetty, ettei hän puhunut kuin ruotsia ja saamea??? ken tietää, kertokoon.
Papin kielitaito
ja saamenkieli.
13439
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyl hää puhhui, Suomea, saamea, ruotsia, latinaa, englantia, saksaa ja ranskaa.
Kotista: ruotsia, umeå-saamea
Töistä: tornelaakson suomea, pohjois-saamea
Koulusta, lyceoo, yliopisto:
* latinaa, saksaa, ranska (puh kirj)
* kreekaa, hebreaa (vain kirj)
EI: englantia
Summa: 9 kieliä
Ka sää puhu paskoo,, se faktoo.
Laestadius ei osannut lainkaan suomea saadessaan tiedon Kaaresuvannon virasta. Hän koetti aluksi opiskella kieltä sanakirjan ja kieliopin avulla, mutta totesi tämän mahdottomaksi. Luonnonmenetelmä osoittautui paremmaksi. Laestadius oppikin suomen kielen yllättävän hyvin, mutta suomea hän pystyi käyttämään kunnollisesti vain kotipiirissä ja uskonnollisista asioista puhuttaessa. Muuten Laestadiuksen kielitaito oli huomattava. Ruotsin ja suomen lisäksi hän osasi Lapin murteita, ranskaa ja latinaa, jonkin verran myös saksaa, kreikkaa ja hepreaa.
Nyt ymmärrän, että Lestadiuksen suomenkielen kielitaidon ollessa vajavaista jotain on tulkittu hiukan "mutu" tuntumasta.
Vaikea sanoa, osasiko LLL ranskaa.
Saamenkielen pohjalta ei ole suuri konsti oppia suomea.
Ikävää, että esikoisuudessa ja vanhoillisuudessa on hylätty Laestadiuksen seurakuntaoppi ja luterilainen opetus syntien anteeksisaamisesta. Vanhoilliset ovat hylänneet ehtoollisopinkin.
Tämä on vääri: "Saamenkielen pohjalta ei ole suuri konsti oppia suomea." Onko sinä yritänyt?
Mitä asiaa sinulla on tänne?
Sinun on esitettävä kysymys umpisaamelaiselle.
Mitä muuten ajat takaa tuollaisella turhalla kysymyksellä?
haluta, kun noin kirjoitat uskovana.
Nimittäin Suomenkieleksi kaikki kirjoitukset tulkittiin . Olen itse lukenut LLL.n. omaa tekstiä suomeksi, ja kyllä siitä selvän saa!
Mutta siksi esimerkiksi postillat on Bureman tai jonkun muun tulkitsemat .
Pitäs tietää kans, lait sit vast tänne.
On tykkänään eri asia kuka on Lestadiuksen saarnakartat koonnut postillaksi. Viimeinen suomennos on fil. tohtori M. Ihosen tekemä.
Siinä oli iso toimikunta sanomassa viisaan mielipiteensä. Hyväkään tohtori ei pärjää sellaisten kanssa.
Mahdat tarkoittaa kuin, Jumalan lakia ? Terkoitatko , että LLL. ei tiennyt?
Siinä punaisessa SAARNOJA kirjassa on, yksi malli esimerkki käsinkirjoitetusta LLL:n saarnasta, sopii arvostella ilman lakia ?