kannattaako aukon

Pysytään kohtuudessa kuitenkin.

Laadukkaita objektiiveja saa halvalla, tosin kiinteäpolttovälisiä (20-135 mm välillä vielä suht edullisia)

Laadukkaat zoomit, pitkät telet, tiltshiftit tai ultrawidet maksavatkin useimmiten jo hunajaa.

Pari poikkeusta em. säännöstä:

Tokina 11-16mm /f2.8 ja Canon EF 70-200 f/4 L USM
ovat kohtuuhintaisia ja todella hyviä.

Ei laadukkaan objektiivin tarvitse olla mikään superlasi valovoimaltaan, F2.8 - 4.0 riittä moneen tarpeeseen, toki tähän väliin suurin osa laseista sijoittuu.

Jos valo ei riitä ja joudutaan kiduttamaan kennoa suurilla ISO herkkyyksillä sitä raetta tulee. Kun ei ole valoa ei sitä suurireikäinen lasi mistään tuo lisää.

Se aukko lisää isompaan reikään ei ratkaise kuvausongelmia. Siitä valovoimasta on joskus hyötyä, mutta kannattaako maksaa siitä, että tarvitsee joskus F1.2 valovoimaista lasia.

Jos meillä on hyvin suurella valovoimalla oleva lasi, vaikka 85/F1.2. Täydellä aukolla sen syväterävyys vaikka metrin päästä 2cm. Jos kuva tarkennetaan ihmisen nenään korvat jäävät epäteräviksi. Syväterävyyttä ei voi lisätä kuvankäsittelyohjelmalla, kuva on terävä juuri siltä matkalta mihin objektiivi sen rajaa.

Himmentämällä haetaan haluttu syväterävyys riippuen kuvattavasta kohteesta. Kuvaan mielelläni laajakulmalla ja himmennän siten, että syväterävyys ulottuu 0,5m..äärettömään. Lähikuvauksessa käytetään usein hyväksi terävyysalueen ulkopuolelle jäävän osan häivytystä bokeh.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/01/Jonquil_flowers_at_f5.jpg

Jos kuvaaja ei ymmärrä himmentää tai tarkistaa syväterävyyttä, hän saa suurivalovoimaisella lasilla varsin pehmeitä kuvia. Suuresta valovoimasta on hyötyä kuvattaessa hämärässä ja hieman kauempaa, lähikuvaus ei hämärässä onnistu.

no tieten YrjöJurri ehti ensin ja palijon paremmin mutta panempa tämänki vaikka on enämpi peräkylänpapan näkemys:
äläkää hyvät ihimiset sekottako kahta ihan eri asiaa. valovoima ja optinen suorituskyky. kyllähän isua aukkua saapii vaikka ikkunalasista tehtyä. mutta piirto ja optinen suorituskyky on ihan eri asioita. tietysti net jossainmäärin käytännössä kulukevat käsikäjesä ko eiväthän net optiikan valamistajat idiootteja ole. mutta valovoimaa voipii aina korijata monenlaisila konsteila. vakkaajala, tuela, herkkyyela. mutta piirtua on meleko vaikia tehä jäläkeenpäin.

perapappa

Ammattikuvaajan ja harrastajan tarpeet optiikassa.

Riippuu paljon, mille tasolle sen harrastuksensa kohottaa. Tämä siis kuvanlaadun ja rahan "tuhlauksen" kantilta katsoen. Yleensähän kuvanlaatu myös paranee siinä valovoimaisemmassa linssissä. Silti...

Ainahan ne rajat tulee vastaan, ja monessa seikassa. Vaikka ISOa nostaakin, niin voi tulla tilanne, jossa silti tarvittaisiin vielä yksi aukko lisää tai vielä säätövaraa ISOon. Ja jos vaikka vielä kuvanvakaajalla voidaan käyttökelpoista valaistusta laajentaa, niin raja se tulee sielläkin vastaan. Ja tärähtänyttä kuvaa ei kyllä oikein millään voi terävöittää kuvankäsittelyllä. Eikä kohinanpoistokaan toimi kovin hyvin kuvankäsittelyn keinoin.

Valovoimalla on toki muutakin merkitystä kuin suppea terävyysalue. Suuri aukko päästää enemmän valoa läpi ja se helpottaa tarkentamista (AF on nopeampi ja tarkempi). Hyvä valovoima tarkoittaa usein kohtuullista herkkyyttä, liikkeen sopivaa pysäyttämistä... ja aina valovoimaista linssiä voi himmentää, jolloin linssi kuitenkin tarkentaa täydellä aukolla.

Pikkukennoisella - kuten Olyllani - monet valovoiman haitoista puuttuu. Syvyysterävyyttä on "paljon" enemmän kuin kinokennoisella samalla kuvakulmalla. Toisaalta suuremmilla kennoilla voi käyttää korkeampia herkkyyksiä, joten todellinen etu on varsin pieni.

Pienen kennon syvyysterävyysetu on kaikilla polttoväleillä. Minulla taitaa olla vain yksi 7 mm polttovälillä otettu kuva, jossa tausta on epäterävä, sillä linssin hyperfokaalinen etäisyys on täydellä f/4 aukolla 82 cm (lyhyenä tarkennan kenkiin, jolloin niitä kaukaisempi maailma on aina terävä :-)

Tietenkin kohdaltani on osittain puhe myös kateudesta. Olympukselle on saatavissa vain f/1.4 linssejä. Varsinkin E-1:n kanssa käyton paljon ainoaa f/1.4 -linssiäni.


Varsinainen kysymys - kannattaako maksaa suuremmasta valovoimasta - on pikemmin filosoofinen kuin tekninen. Valovoimainen linssi on minusta parempi ratkaisu kuin rahojen polttaminen ympäristöä saastuttaen bensassa tai napurisopua koetellen alkoholina maksassa. Valovoimainen linssi on huono ratkaisu, jos niiden takia joutuu kieltäytymään jostain tärkeästä. Teknisesti valovoima on kiva asia, mutta usein sen voi korvata jalustalla tai salamalla. Kysymys on viimekädessä kukkaron paksuudesta ja arvoista.