Evoluution etenemisen väitetään tuottaneen ja tuottavan aina vain monimutkaisempia muotoja. Tätä monimutkaistumista perustellaan paremmalla sopeutumisella. Mutta siinä on iso ongelma, jota evolutionistit
Missä on se luonnonlaki, joka sanoo ja määrää, että monimutkaisempi eliömuoto on sopeutuneempi kuin yksinkertaisempi? Itse väitän, että näin ei suinkaan ole vaan oikeastaan se onkin ihan päinvastoin. Nisäkkäät eivät ole yhtään sen sopeutuneempia tai kilpailukykyisempiä kun matelijat tai linnut tai sammakkoeläimet tai maan matoset.
Matelija kykenee syömään kerralla mahdottoman saaliin ja pärjää viikkoja, kuukausia tai jopa vuodenkin ilman uutta ateriaa. Lintu lentää muualle etsimään ruokansa, tuhansien kilometrienkin päähän. Mutta mites käy nisäkkään kun ruoka loppuu ja alkaa vastaava nälkäkuuri?
Tasalämpöisyyskin on jossain tilanteessa etu mutta jossain toisessa tilanteessa se on kuolettava haitta. Matelija painuu kylmäksi ajaksi horteeseen eikä sen tarvitse huolehtia ruoasta. Nisäkkään on sen sijaan pakko löytää ruokaa kylmänäkin aikana tai käy huonosti. Kuolee itse tai jälkeläiset nälkään ja/tai kylmään. Onko tasalämpöisyys silloin etu vaiko haitta? On syytä huomata sekin seikka, että kun matelijan lämpö laskee esim. yöllä niin myös sen energiankulutus alenee. Lämmön ottaminen yleensäkin auringosta eikä ravinnosta ei ole suinkaan pelkästään haitta vaan myös suuri etu. Pärjää vähemmällä ruoalla.
Entäs sammakoitten kyky aavikoillakin painua maan alle 11 kuukaudeksi ja nousta iloisesti kirmaamaan kun sateet taas sateet tulevat. Onko tällainen ominaisuus merkki huonommasta sopeutumisesta verrattuna nisäkkääseen joka kuolee nälkään ja janoon kuivuuden tullessa ja ruoan loppuessa? Minun mielestäni sammakoilla on hyvin suuri valintaetu.
Kuten jo muutamasta esimerkistä havaitaan niin evo-oppi perustuu kestämättömiin väittämiin, jotka eivät luonnossa todellakaan pidä paikkaansa. Ei ole osoitettavissa mitään todellista faktaa, joka osoittaisi, että kuviteltu kehittyminen yksinkertaisista elämänmuodoista ihmiseen asti perustuisi jonkunlaiseen valintaetuun. Vaikka kuinka uskoisi evoluutioon niin tuo väitetty evon moottori on uskomatonta taikauskoa.
Luonto ei siten suinkaan perustu kilpailuun vaan yhteistyöhön. Se toimii kuten ihmisyhteisö, ei toinen toistaan kampittaen vaan yhteistyössä. Kukin omilla ominaisuuksillaan kokonaisuutta täydentäen.
Miksi monimutkaisempaa?
54
1750
Vastaukset
saat olla mitä mieltä tahdot.
"Evoluution etenemisen väitetään tuottaneen ja tuottavan aina vain monimutkaisempia muotoja." Jos olet tuota mieltä niin siitä vaan. Mitähän tuollakin olkiukolla koitat sanoa?
"Missä on se luonnonlaki, joka sanoo ja määrää, että monimutkaisempi eliömuoto on sopeutuneempi kuin yksinkertaisempi?"
No niimpä, tässä sitte jo pieksetään olkiukkoa. Monimutkaisuus ei olekkaan se menestymisen avain, niinkuin itse alunperin väität.
"Nisäkkäät eivät ole yhtään sen sopeutuneempia tai kilpailukykyisempiä kun matelijat tai linnut tai sammakkoeläimet tai maan matoset."
Eri laijiryhmien keskinäisen hyvyyden vertailu on mahdotonta, järjetöntä, ja tarpeetonta. Siksi se sopiikin kreationismin arvomaailmaan.
"Tasalämpöisyyskin on jossain tilanteessa etu mutta jossain toisessa tilanteessa se on kuolettava haitta."
Anna esimerkki ominaisuudeta, mistä ei ole missään olosuhteessa haittaa?
"Nisäkkään on sen sijaan pakko löytää ruokaa kylmänäkin aikana tai käy huonosti."
Joku taisi unohtaa että muutamat nisäkäslajit ovat talvihooroksesa. Kuten esimerkiksi karhu.
"Kuten jo muutamasta esimerkistä havaitaan niin evo-oppi perustuu kestämättömiin väittämiin, jotka eivät luonnossa todellakaan pidä paikkaansa"
Kuten edeltä voimme huomata, kreationismin väittämät ovat muuten hyviä, mutta niissä ei ole järjen hiventä. Olkiukoja, mielettömiä väittämiä, myyttejä, tietämättömyyttä ja valtaosin täyttä valehtelua.- kurvinen
Olkiukossa on ongelma.
Esimerkki olkiukosta wikipediassa:
"Evoluutioteorian kannattajat väittävät elävän solun syntyneen vain sattumalta" – väite, joka voi maallikosta kuulostaa oikealta, mutta on täysin koko kehitysopin ja luonnonvalinnan ideaa vastaan."
Tarkoitetaanko tuolla esimerkillä:
1. Kehitysoppi ja luonnonvalinta on totuus ja muuta totuutta ei ole löydettävissä?
VAI
2. Sitä että kehitysoppi ja luonnonvalinta ei mitenkään liity elämän syntyyn
VAI
3. Sitä, että kehitysopin ja luonnonvalinnan idean mukaan elävä solu ei ole syntynyt sattumalta.
Mitä veikkaat? kurvinen kirjoitti:
Olkiukossa on ongelma.
Esimerkki olkiukosta wikipediassa:
"Evoluutioteorian kannattajat väittävät elävän solun syntyneen vain sattumalta" – väite, joka voi maallikosta kuulostaa oikealta, mutta on täysin koko kehitysopin ja luonnonvalinnan ideaa vastaan."
Tarkoitetaanko tuolla esimerkillä:
1. Kehitysoppi ja luonnonvalinta on totuus ja muuta totuutta ei ole löydettävissä?
VAI
2. Sitä että kehitysoppi ja luonnonvalinta ei mitenkään liity elämän syntyyn
VAI
3. Sitä, että kehitysopin ja luonnonvalinnan idean mukaan elävä solu ei ole syntynyt sattumalta.
Mitä veikkaat?että evoluutioteoria on ainut teoria joka on kykeneväinen selittämään luonnon monimuotoisuuden.
"Evoluutioteorian kannattajat väittävät elävän solun syntyneen vain sattumalta"
Evoluutioteoria EI käsittele abiogeneesiä. Ei vieläkään. Lisäksi, orgaanista materiaalia syntyy alkuaineista. Eli vastaus on kohta kaksi, edellämainitusta syystä.- sen että
..."Evoluution etenemisen väitetään tuottaneen ja tuottavan aina vain monimutkaisempia muotoja." Jos olet tuota mieltä niin siitä vaan.....
ihmine ei ole sen monimutkaisempi rakenne kuin sieni tai arkki. Arkin aivot ovat ihmisen aivojen tasoa, loistavaa. Oikeastaan uskon jo melkein kun lukee palstaa ja evojen tuotoksia. - Salccari
sen että kirjoitti:
..."Evoluution etenemisen väitetään tuottaneen ja tuottavan aina vain monimutkaisempia muotoja." Jos olet tuota mieltä niin siitä vaan.....
ihmine ei ole sen monimutkaisempi rakenne kuin sieni tai arkki. Arkin aivot ovat ihmisen aivojen tasoa, loistavaa. Oikeastaan uskon jo melkein kun lukee palstaa ja evojen tuotoksia.Vedätpä herkästi johtopäätöksiä.
Evoluutio VOI tuottaa monimutkaisempia muotoja, mutta se VOI johtaa myös yksinkertaisempaan elämään.
Osoitatko tarkemmin, missä kohtaa ravenlord todisti, että ihminen ei ole sen monimutkaisempi rakenne kuin sieni tai arkki? Vai valehtelitko? - asianharrastaja
Salccari kirjoitti:
Vedätpä herkästi johtopäätöksiä.
Evoluutio VOI tuottaa monimutkaisempia muotoja, mutta se VOI johtaa myös yksinkertaisempaan elämään.
Osoitatko tarkemmin, missä kohtaa ravenlord todisti, että ihminen ei ole sen monimutkaisempi rakenne kuin sieni tai arkki? Vai valehtelitko?..on kreationisteilla aika yleinen ja Apolla ihan tavaramerkki. Tässä kohtaa se on jopa helppo nähdä.
Perusjekku on, että sanojen "aina vain" vastakohdaksi väitetään "ei koskaan". Tai jotakin vähän hämärämpää, mutta asiallisesti samaa. sen että kirjoitti:
..."Evoluution etenemisen väitetään tuottaneen ja tuottavan aina vain monimutkaisempia muotoja." Jos olet tuota mieltä niin siitä vaan.....
ihmine ei ole sen monimutkaisempi rakenne kuin sieni tai arkki. Arkin aivot ovat ihmisen aivojen tasoa, loistavaa. Oikeastaan uskon jo melkein kun lukee palstaa ja evojen tuotoksia.vai johtuuko se siitä että et ymmärrä lukemaasi?
Mitä epäselvää tuossa on? Vai yritätkö vain vääristellä ja johdatella keskustelua pois kiusalliseksi kokemastasi aiheesta?
Eli, monimuotoinen ja monimutkainen eivät ole synonyymejä, eikä niillä termeillä ole kuvittelemasi kaltaista riippuvuus suhdetta. Monimuotoisuuteen kuuluu muunkinlaisia ilmenemismuotoja kuin monimutkaisia rakenteita. Hankajalkaiset lajit kehittyvät eri suuntaan, eri tavalla kuin vaikkapa koiraeläimet.ravenlored kirjoitti:
vai johtuuko se siitä että et ymmärrä lukemaasi?
Mitä epäselvää tuossa on? Vai yritätkö vain vääristellä ja johdatella keskustelua pois kiusalliseksi kokemastasi aiheesta?
Eli, monimuotoinen ja monimutkainen eivät ole synonyymejä, eikä niillä termeillä ole kuvittelemasi kaltaista riippuvuus suhdetta. Monimuotoisuuteen kuuluu muunkinlaisia ilmenemismuotoja kuin monimutkaisia rakenteita. Hankajalkaiset lajit kehittyvät eri suuntaan, eri tavalla kuin vaikkapa koiraeläimet."Hankajalkaiset lajit kehittyvät eri suuntaan, eri tavalla kuin vaikkapa koiraeläimet."
Ei koiraeläimet, vaan istukkanisäkkäät. Koiraeläimet ovat heimo, hankajalkaiset alaluokka...- Apo-Calypso
asianharrastaja kirjoitti:
..on kreationisteilla aika yleinen ja Apolla ihan tavaramerkki. Tässä kohtaa se on jopa helppo nähdä.
Perusjekku on, että sanojen "aina vain" vastakohdaksi väitetään "ei koskaan". Tai jotakin vähän hämärämpää, mutta asiallisesti samaa."..on kreationisteilla aika yleinen ja Apolla ihan tavaramerkki. Tässä kohtaa se on jopa helppo nähdä."
Apolla? - .........
Apo-Calypso kirjoitti:
"..on kreationisteilla aika yleinen ja Apolla ihan tavaramerkki. Tässä kohtaa se on jopa helppo nähdä."
Apolla?.......
- asianharrastaja
Apo-Calypso kirjoitti:
"..on kreationisteilla aika yleinen ja Apolla ihan tavaramerkki. Tässä kohtaa se on jopa helppo nähdä."
Apolla?On jo useammin yrittänyt mennä Apo ja Aito sekaisin, mutta nytpä lkivahti julkisuuteenkin.
- Apo-Calypso
asianharrastaja kirjoitti:
On jo useammin yrittänyt mennä Apo ja Aito sekaisin, mutta nytpä lkivahti julkisuuteenkin.
No pbm. Tekevälle sattuu...
- liikkuu ?
Tuollaista seko tekstiä ei saa aikaiseki kuin tekemällä. Miksi = ? Oi miksi ? Arvaan, tää on joku projekti nolla. Päätelmä = Ei uskottava. Thx !
-evvk- - anti-aito-outsides
"Evoluution etenemisen väitetään tuottaneen ja tuottavan aina vain monimutkaisempia muotoja."
Kyllä, mikäli vertailukohtana stromatoliitti tms.
Nykyään puhutaan monimuotoisuudesta, jolla ei tarkoiteta monimutkaisuutta. Monimuotoisuus on tulosta jatkuvasta kehityksestä.- SANANSAATTAJA 10
Osoitappa minulle tuo jatkuva kehitys, kuinka se
on alkanut, ja varsinkin miten se ilmenee, ja miten se voidaan osoittaa todeksi.
Millä ihmeellä voit pystyä osoittamaan, että
elämän monimuotoisuus olisi kehityksen tulos?
Ja millä ihmeen keinolla voit osoittaa eliölajeista kehittyneitä uusia lajeja, niinkuin
sinun käsityksesi elämän monimuotoisuudesta
edellyttää?
Oletko niin tyhmä ja eksytetty tietoisesti valehtelemalla, että uskot seuraavat väittämät,
jotka ovat osoitettavissa geneettisesti mahdottomiksi?
Pieni muutos pienessä ajassa, joka tarkoittaa
eliölajien sopeutumista ja kehitystä kulloinkin
vallitseviin olosuhteisiin, eli luonnonvalintaa;
josta seuraa vastaavasti luonnonlakina, että suuri
muutos suuressa ajassa, eli eliölajeista kehittyviä uusia eliölajeja, ja lajien muuttumista
uusiksi lajeiksi. - Apo-Calypso
SANANSAATTAJA 10 kirjoitti:
Osoitappa minulle tuo jatkuva kehitys, kuinka se
on alkanut, ja varsinkin miten se ilmenee, ja miten se voidaan osoittaa todeksi.
Millä ihmeellä voit pystyä osoittamaan, että
elämän monimuotoisuus olisi kehityksen tulos?
Ja millä ihmeen keinolla voit osoittaa eliölajeista kehittyneitä uusia lajeja, niinkuin
sinun käsityksesi elämän monimuotoisuudesta
edellyttää?
Oletko niin tyhmä ja eksytetty tietoisesti valehtelemalla, että uskot seuraavat väittämät,
jotka ovat osoitettavissa geneettisesti mahdottomiksi?
Pieni muutos pienessä ajassa, joka tarkoittaa
eliölajien sopeutumista ja kehitystä kulloinkin
vallitseviin olosuhteisiin, eli luonnonvalintaa;
josta seuraa vastaavasti luonnonlakina, että suuri
muutos suuressa ajassa, eli eliölajeista kehittyviä uusia eliölajeja, ja lajien muuttumista
uusiksi lajeiksi."...Oletko niin tyhmä ja eksytetty tietoisesti valehtelemalla, että uskot seuraavat väittämät,
jotka ovat osoitettavissa geneettisesti mahdottomiksi? "
Osoitapa sitten mahdottomaksi. Vai valehteletko vain tavallisen kunnon hihun tavoin? - aito-outsider
***Nykyään puhutaan monimuotoisuudesta, jolla ei tarkoiteta monimutkaisuutta.***
mistä nykyään tykätään puhua. Kun tullaan evopuuta ylöspäin niin et voi kiistää etteivätkö kuvitellut eliöt muutu koko ajan monimutkaisemmiksi. Ihan sama mitä termiä käytättekään.
Alun kuvitellusta kopioitujasta on aikamoinen harppaus ihmiseen. Vai kiistätkö jo senkin?
Mutta avauksen pointti oli se, että lähdettäessä arkeista "ylöspäin" ei voida osoittaa mitään paremman sopeutumisen etua. Päinvastoin, mikä monimutkainen tai monimuotoinen eliömuoto sopeutuu paremmin kuin arkit tai bakteerit jne... - juutas.
aito-outsider kirjoitti:
***Nykyään puhutaan monimuotoisuudesta, jolla ei tarkoiteta monimutkaisuutta.***
mistä nykyään tykätään puhua. Kun tullaan evopuuta ylöspäin niin et voi kiistää etteivätkö kuvitellut eliöt muutu koko ajan monimutkaisemmiksi. Ihan sama mitä termiä käytättekään.
Alun kuvitellusta kopioitujasta on aikamoinen harppaus ihmiseen. Vai kiistätkö jo senkin?
Mutta avauksen pointti oli se, että lähdettäessä arkeista "ylöspäin" ei voida osoittaa mitään paremman sopeutumisen etua. Päinvastoin, mikä monimutkainen tai monimuotoinen eliömuoto sopeutuu paremmin kuin arkit tai bakteerit jne..."Päinvastoin, mikä monimutkainen tai monimuotoinen eliömuoto sopeutuu paremmin kuin arkit tai bakteerit jne..."
- Sopeutuneisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan samoissa olosuhteissa (ekolokerossa) eläviä eliöitä. Eihän ole mielekästä vertailla vaikkapa varpusen ja silakan sopeutuneisuutta. Molemmat ovat erinomaisesti omaan ympäristöönsä sopeutuneita, mutta vaihdapas ympäristöjä keskenään...
Kilpailua on samassa ekolokerossa, ei lokeroiden välillä. Siksi lajiutumista tapahtuu. Ei varpunen kilpaile silakan kanssa eikä syrjäytä sitä, eikä päin vastoin. Samassa ekolokerossa saman lajin eri yksilöt kilpailevat keskenään. Tehokkaimmin lisääntyvien yksilöiden ominaisuudet yleistyvät, joten laji ajan kuluessa muuttuu näiden sopeutuneimpien kaltaiseksi. Tuota on evoluutio.
Samaten täsmälleen samassa ekolokerossa olevista lajeista toinen joutuu aikaa myöten väistymään, kuolee sukupuuttoon.
Nisäkkäät ovat yhdestä matelijalajista erityineet ja erikoistuneet erilaiseen ympäristöön ja elintapohin. Muut matelijat ovat jääneet omiin ympäristöihinsä. Sikäli kun päällekkäisyyksiä on ollut ja tullut, on tullut sukupuuttojakin. Nykyiset lajit ovat tuon edelleen jatkuvan kehityksen tulosta.
"Mutta avauksen pointti oli se, että lähdettäessä arkeista "ylöspäin" ei voida osoittaa mitään paremman sopeutumisen etua."
- En ymmärrä mitä tuolla sopeutuneisuuden paremmuudella tarkoitat. Sopeutunut mikä sopeutunut. Elinvoimainen laji on sopeutunut, sukupuuttoon kuollut laji ei ollut. Ei sopeutuneisuutta voida panna numerojärjestykseen. Vaihtoehtoja on vain kaksi: Elämä tai kuolema.
Ei olemassaolon kamppailussa jaeta lajeille erivärisiä mitaleja tai pistesijoja, on vain jaettuja ykkössijoja.
Tämä "universaali sopeutuminen" josta Siideri aika ajoin kirjoittelee on sitten kaikessa älyttömyydessään huvittava. Miten ihmeessä voidaan sanoa yleispätevästi että A on sopeutuneempi kuin B? Eikö sopeutuminen liity aina johonkin tiettyyn olosuhteeseen tai toimintoon?
Kumpi on sopeutuneempi: Pallo vai kuutio? Entä mies shortseissa vai mies sadeasussa? Vai olisiko sittenkin pallo kuutiota paremmin sopeutunut vierimiseen? Ja sadepukuinen mies sopeutunut paremmin sateeseen ja shortseissa hilluva kaveri paremmin helteeseen?
Aloitusviestillään Siideri myös hyvin havainnollisti "kieltäydyn oppimasta virheistäni" -asennettaan. Nämäkin virheet on oikaistu ties kuinka monta kertaa, mutta silti niitä vain pitää toistaa yhä uudelleen ja uudelleen. Kenties kyky olla oppimatta on juuri se, mitä kreationistina säilyminen vaatii.- aito-outsider
yksityiskohtaisesti käsittelemään. Mutta ilmeisesti kumoat siinä evo-opin perusteena olevan opin siitä miten sopeutunein saa eniten jälkeläisiä jne...ja siten sen ominaisuudet siirtyvät seuraaviin sukupolviin blaa blaa blaa jalostuen edelleen edullisten geenimutaatioitten kautta johtaen lopulta uusiin eliölajeihin.
Outoa vaan, että esittelet yht'äkkiä tuon evohurmoksen minun oppinani. Ehei, kyllä se on evojen oppia kaikki tuo satuilu sopeutuneimman jne...... aito-outsider kirjoitti:
yksityiskohtaisesti käsittelemään. Mutta ilmeisesti kumoat siinä evo-opin perusteena olevan opin siitä miten sopeutunein saa eniten jälkeläisiä jne...ja siten sen ominaisuudet siirtyvät seuraaviin sukupolviin blaa blaa blaa jalostuen edelleen edullisten geenimutaatioitten kautta johtaen lopulta uusiin eliölajeihin.
Outoa vaan, että esittelet yht'äkkiä tuon evohurmoksen minun oppinani. Ehei, kyllä se on evojen oppia kaikki tuo satuilu sopeutuneimman jne......Ei ei eih... Etkö tosiaan ymmärrä lukemaasi tekstiä lainkaan? Jäikö peruskoulu välistä? Kumoan siinä ajatuksesi (tai ei siinä mitään kumoamista ole kun se on itsestäänselvyys) jossa väität että eliöt voidaan asettaa yleiseen järjestykseen sopeutuneimmasta vähiten sopeutuneeseen. Tämä ei tietenkään ole mahdollista koska sopeutuminen liittyy aina johonkin spesifiin OLOSUHTEESEEN.
Älä yritä esittää typerämpää kuin olet. Kyllä sinäkin tämän seikan ymmärrät. Sen hyväksyminen vain veisi evoluutiosta rakentamasi olkiukon ns. "evo-opin" askeleen lähemmäs todellisuutta ja sitähän sinä et halua tehdä.- aito-outsider
Vanellus kirjoitti:
Ei ei eih... Etkö tosiaan ymmärrä lukemaasi tekstiä lainkaan? Jäikö peruskoulu välistä? Kumoan siinä ajatuksesi (tai ei siinä mitään kumoamista ole kun se on itsestäänselvyys) jossa väität että eliöt voidaan asettaa yleiseen järjestykseen sopeutuneimmasta vähiten sopeutuneeseen. Tämä ei tietenkään ole mahdollista koska sopeutuminen liittyy aina johonkin spesifiin OLOSUHTEESEEN.
Älä yritä esittää typerämpää kuin olet. Kyllä sinäkin tämän seikan ymmärrät. Sen hyväksyminen vain veisi evoluutiosta rakentamasi olkiukon ns. "evo-opin" askeleen lähemmäs todellisuutta ja sitähän sinä et halua tehdä.***Tämä ei tietenkään ole mahdollista koska sopeutuminen liittyy aina johonkin spesifiin OLOSUHTEESEEN.***
Mitenkä on. Yhdellä neliömetrillä maata kasvaa yleensä 30-50 erilaista kasvia tms. Siis sieniä, sammalia, kasveja. Lisäksi bakteereista matoihin vielä useita kymmeniä. Kaikilla niillä on taatusti samat spesifiset olosuhteet mutta toinen toisensa syrjäyttävästä kilpailusta ei näy jälkeäkään? aito-outsider kirjoitti:
***Tämä ei tietenkään ole mahdollista koska sopeutuminen liittyy aina johonkin spesifiin OLOSUHTEESEEN.***
Mitenkä on. Yhdellä neliömetrillä maata kasvaa yleensä 30-50 erilaista kasvia tms. Siis sieniä, sammalia, kasveja. Lisäksi bakteereista matoihin vielä useita kymmeniä. Kaikilla niillä on taatusti samat spesifiset olosuhteet mutta toinen toisensa syrjäyttävästä kilpailusta ei näy jälkeäkään?Et vieläkään ymmärtänyt lukemaasi. Suosittelen jatkamaan harjoituksia.
Lähestytäänpä ongelmaasi yksinkertaisen kysymyksen avulla:
-Kumpi on sopeutuneempi: Pohjanlepakko vai pullonokkadelfiini?- aito-outsider
Vanellus kirjoitti:
Et vieläkään ymmärtänyt lukemaasi. Suosittelen jatkamaan harjoituksia.
Lähestytäänpä ongelmaasi yksinkertaisen kysymyksen avulla:
-Kumpi on sopeutuneempi: Pohjanlepakko vai pullonokkadelfiini?sopeutuneempi, Vanellus vai Kalypso?
aito-outsider kirjoitti:
sopeutuneempi, Vanellus vai Kalypso?
Juuri näin. Kysymykseen ei pysty vastaamaan. Mitään universaalia sopeutumista ei ole. Mainituista lajeista kumpikin on erittäin hyvin sopeutunut tiettyihin toisistaan poikkeaviin tekijöihin. Ei niiden yleistä sopeutuneisuutta voi vertailla. Yhtä älytöntä kuin miettiä kumpi on parempi: Iskuporakone vai lapio. Riippuu tietty käyttötarkoituksesta.
Tiedät siis itsekin olkiukkosi olevan vain olkiukko. Ongelma ei ollutkaan ymmärryskykysi puutteessa vaan siinä, että et yksinkertaisesti suostu myöntämään virhettäsi suoraan. Itsepetokseksikin jotkut tuota ilmiötä kutsuvat. Mutta tämä epäsuora tunnustus riittää minulle. Kiitos siitä.- kas vanellus
Vanellus kirjoitti:
Juuri näin. Kysymykseen ei pysty vastaamaan. Mitään universaalia sopeutumista ei ole. Mainituista lajeista kumpikin on erittäin hyvin sopeutunut tiettyihin toisistaan poikkeaviin tekijöihin. Ei niiden yleistä sopeutuneisuutta voi vertailla. Yhtä älytöntä kuin miettiä kumpi on parempi: Iskuporakone vai lapio. Riippuu tietty käyttötarkoituksesta.
Tiedät siis itsekin olkiukkosi olevan vain olkiukko. Ongelma ei ollutkaan ymmärryskykysi puutteessa vaan siinä, että et yksinkertaisesti suostu myöntämään virhettäsi suoraan. Itsepetokseksikin jotkut tuota ilmiötä kutsuvat. Mutta tämä epäsuora tunnustus riittää minulle. Kiitos siitä.mutta esimerkkisi ovat sangen syvältä. Niin naurettavia että ovat naurettavan ja ylimiinuksen rajamailta. Tuollaisin iskuporakonevertauksin evoa nykyään jo joutuu puolustaan? Paremmat paukut on tainneet jo loppua vai mitä?
Käärme joka syö pikkueläimiä ja nisäkäs joka elää samoissa maisemissa kuin käärme ja syö samoja pikkuelukoita eivät ole kuin porakone ja lapio vaan kuin kaksi lapiota tai kaksi poraa. Että se siitä, koetas keksiä jotain parempaa. kas vanellus kirjoitti:
mutta esimerkkisi ovat sangen syvältä. Niin naurettavia että ovat naurettavan ja ylimiinuksen rajamailta. Tuollaisin iskuporakonevertauksin evoa nykyään jo joutuu puolustaan? Paremmat paukut on tainneet jo loppua vai mitä?
Käärme joka syö pikkueläimiä ja nisäkäs joka elää samoissa maisemissa kuin käärme ja syö samoja pikkuelukoita eivät ole kuin porakone ja lapio vaan kuin kaksi lapiota tai kaksi poraa. Että se siitä, koetas keksiä jotain parempaa.Syytön minä sinun luetunymmärtämättömyyteesi olen.
Ainoa virhe, jonka havaitsen tehneeni on se, että toistuvasti arvion kanssakeskustelijan ymmärryskyvyn yläkanttiin. Te kreationistit ette koskaan lakkaa yllättämästä typeryydellänne. Vaikka asiaa selittäisi kuin esikoululaiselle, silti jälkeenpäin toteaa käyttäneensä liian monimutkaista argumentaatiota aikuisen kreationistin ymmärryskyvylle.
Jos luet kirjoitukseni uudelleen, havaitset ettei "iskuporakone&lapio" vertaus liittynyt millään tapaa evoluutioon enkä rinnastanut noita työkaluja edes eläviin organismeihin vaan esitin siinä vastaavan ajatteluvirheen toisessa muodossa. Tässä rautalankaa, ole hyvä:
Ei ole mitään universaalia sopeutumista. Emme pysty sanomaan kumpi on sopeutuneempi: lepakko vai delfiini. Siiderikin epäsuorasti myöntää, ettei tähän kysymykseen pysty vastamaan. Tämä on totta. Sopeutuminenhan liittyy aina johonkin tiettyyn olosuhteeseen/tekijään kuten todettu.
Jos muotoilisimme kysymyksen uudelleen: "Kumpi on paremmin sopeutunut hankkimaan ravintonsa pimeässä" niin vastaus olisi helppo antaa.
Alkuperäinen kysymys on samalla tavalla epäkorrekti kuin "Kumpi on parempi: iskuporakone vai lapio?" Siihen ei pysty antamaan vastausta koska kysymys ei anna mitään määritelmää sille, minkä tekijän pohjalta paremmuutta lähdetään vertailemaan.
"Parempi kuin" ja "sopeutuneempi kuin" kysymykset vaativat molemmat jonkin vertailutekijän. Parempi missä? Sopeutuneempi mihin?- juutas.
Vanellus kirjoitti:
Syytön minä sinun luetunymmärtämättömyyteesi olen.
Ainoa virhe, jonka havaitsen tehneeni on se, että toistuvasti arvion kanssakeskustelijan ymmärryskyvyn yläkanttiin. Te kreationistit ette koskaan lakkaa yllättämästä typeryydellänne. Vaikka asiaa selittäisi kuin esikoululaiselle, silti jälkeenpäin toteaa käyttäneensä liian monimutkaista argumentaatiota aikuisen kreationistin ymmärryskyvylle.
Jos luet kirjoitukseni uudelleen, havaitset ettei "iskuporakone&lapio" vertaus liittynyt millään tapaa evoluutioon enkä rinnastanut noita työkaluja edes eläviin organismeihin vaan esitin siinä vastaavan ajatteluvirheen toisessa muodossa. Tässä rautalankaa, ole hyvä:
Ei ole mitään universaalia sopeutumista. Emme pysty sanomaan kumpi on sopeutuneempi: lepakko vai delfiini. Siiderikin epäsuorasti myöntää, ettei tähän kysymykseen pysty vastamaan. Tämä on totta. Sopeutuminenhan liittyy aina johonkin tiettyyn olosuhteeseen/tekijään kuten todettu.
Jos muotoilisimme kysymyksen uudelleen: "Kumpi on paremmin sopeutunut hankkimaan ravintonsa pimeässä" niin vastaus olisi helppo antaa.
Alkuperäinen kysymys on samalla tavalla epäkorrekti kuin "Kumpi on parempi: iskuporakone vai lapio?" Siihen ei pysty antamaan vastausta koska kysymys ei anna mitään määritelmää sille, minkä tekijän pohjalta paremmuutta lähdetään vertailemaan.
"Parempi kuin" ja "sopeutuneempi kuin" kysymykset vaativat molemmat jonkin vertailutekijän. Parempi missä? Sopeutuneempi mihin?Mitä eroa on ankalla?
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- Se ui paremmin kuin kävelee. Vanellus kirjoitti:
Syytön minä sinun luetunymmärtämättömyyteesi olen.
Ainoa virhe, jonka havaitsen tehneeni on se, että toistuvasti arvion kanssakeskustelijan ymmärryskyvyn yläkanttiin. Te kreationistit ette koskaan lakkaa yllättämästä typeryydellänne. Vaikka asiaa selittäisi kuin esikoululaiselle, silti jälkeenpäin toteaa käyttäneensä liian monimutkaista argumentaatiota aikuisen kreationistin ymmärryskyvylle.
Jos luet kirjoitukseni uudelleen, havaitset ettei "iskuporakone&lapio" vertaus liittynyt millään tapaa evoluutioon enkä rinnastanut noita työkaluja edes eläviin organismeihin vaan esitin siinä vastaavan ajatteluvirheen toisessa muodossa. Tässä rautalankaa, ole hyvä:
Ei ole mitään universaalia sopeutumista. Emme pysty sanomaan kumpi on sopeutuneempi: lepakko vai delfiini. Siiderikin epäsuorasti myöntää, ettei tähän kysymykseen pysty vastamaan. Tämä on totta. Sopeutuminenhan liittyy aina johonkin tiettyyn olosuhteeseen/tekijään kuten todettu.
Jos muotoilisimme kysymyksen uudelleen: "Kumpi on paremmin sopeutunut hankkimaan ravintonsa pimeässä" niin vastaus olisi helppo antaa.
Alkuperäinen kysymys on samalla tavalla epäkorrekti kuin "Kumpi on parempi: iskuporakone vai lapio?" Siihen ei pysty antamaan vastausta koska kysymys ei anna mitään määritelmää sille, minkä tekijän pohjalta paremmuutta lähdetään vertailemaan.
"Parempi kuin" ja "sopeutuneempi kuin" kysymykset vaativat molemmat jonkin vertailutekijän. Parempi missä? Sopeutuneempi mihin?Evoluution sanotaan perustuvaan sopeutuneimman valintaan. Sinun tekstiäsi lukiessa tulee mieleen, että kiistätkö jo koko teorian perustan.
Sano suoraan onko luonnossa teidän mielestänne vaikuttamassa luonnonvalinta, joka valitsee yleensä sopeutuneimman vai eikö ole.- vanha-kissa
tanhio_takatalvi kirjoitti:
Evoluution sanotaan perustuvaan sopeutuneimman valintaan. Sinun tekstiäsi lukiessa tulee mieleen, että kiistätkö jo koko teorian perustan.
Sano suoraan onko luonnossa teidän mielestänne vaikuttamassa luonnonvalinta, joka valitsee yleensä sopeutuneimman vai eikö ole.tanhio_takatalvi odottelee kevättä:
"Evoluution sanotaan perustuvaan sopeutuneimman valintaan. "
Sopeutuneimman mihin? Tästähän tässä on ollut kyse.
"Sano suoraan onko luonnossa teidän mielestänne vaikuttamassa luonnonvalinta, joka valitsee yleensä sopeutuneimman vai eikö ole. "
Luonnonvalinta on juuri se prosessi, joka pääsääntöisesti vie populaation perimää sinne sopeutuneimman suuntaan. Samassa yhteydessä pitää kuitenkin muistaa, että luonnonvalinnassa on kyse populaation elinympäristössä vaikuttavista, (enimmäkseen) ulkoisista tekijöistä. Jos joku laji/populaatio elää erilaisessa ympäristössä kuin joku toinen, ei näiden välillä voida tehdä vertailuja "sopeutunein" - arvoulottuvuudessa.
Aito-outsiderin tyhmääkin tyhmempi kaikkien ominaisuuksien ja elinympäristöjen projektio vain tuohon yhteen "sopeutunein" - arvoakselille on hölmöä. Analogia vastaavalle olisi kaikkien värien ja värisävyjen luokittelu mustavalkoiseksi. - lienee
juutas. kirjoitti:
Mitä eroa on ankalla?
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- Se ui paremmin kuin kävelee.ankalla ja Juutaksella. No ei paljon mitään.
- Apo-Calypso
tanhio_takatalvi kirjoitti:
Evoluution sanotaan perustuvaan sopeutuneimman valintaan. Sinun tekstiäsi lukiessa tulee mieleen, että kiistätkö jo koko teorian perustan.
Sano suoraan onko luonnossa teidän mielestänne vaikuttamassa luonnonvalinta, joka valitsee yleensä sopeutuneimman vai eikö ole.Onko "luonto" sinusta yksi ympäristö, jossa joku "universaali" sopeutuminen riittäisi?
- Anteeksi että ajattlen
"Missä on se luonnonlaki, joka sanoo ja määrää, että monimutkaisempi eliömuoto on sopeutuneempi kuin yksinkertaisempi? Itse väitän, että näin ei suinkaan ole vaan oikeastaan se onkin ihan päinvastoin."
Siinä olet varmasti ihan oikeassa, että tuollaista luonnonlakia, joka tekisi minimutkaisemmasta sopeutuneemman ei varmaankaan ole.
Tietyn rajan jälkeen on myös hyvin vaikea mitata eliön monimutkaisuutta. Mikä sinusta on mittari? Toimivien geenien määräkö vain mikä?
"Nisäkkäät eivät ole yhtään sen sopeutuneempia tai kilpailukykyisempiä kun matelijat tai linnut tai sammakkoeläimet tai maan matoset."
Jos laji ei ole kuollut sukupuuttoon eikä edes sen partaalla, niin voimme sanoa, että se on kyllin sopeutunut. Tämän jälkeen sopeutumisen vertailu menee helposti makuasioista kiistelemiseksi.
Se mikä varmasti on väärin, on luokitella eläinten sopeutuneisuus sen mukaan mihin taksonomiseen luokkaan (nisäkäs, sammakkoeläin,...). Nisäkkäitä on moneen lähtöön yhtä lailla kuin sammakkoeläimiäkin.
Eliöihin pätee sanonta "kukin taaplaa tyylillään" ja kunkin lajin on edelleen sopeuduttava siitä lähtöhkohdasta johon on sattunut evoluutionsa myötä päätymään. Kuten eräs viisas ministerimme loihe lausumaan: siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.
"Tasalämpöisyyskin on jossain tilanteessa etu mutta jossain toisessa tilanteessa se on kuolettava haitta."
Olet asian ytimessä! Evoluutio on jatkuvaa kompromissien tekoa. Mitään ei saa "ilmaiseksi". Se mikä on yhdeltä kantilta hyvä on toiselta kantilta huono.
"Matelija painuu kylmäksi ajaksi horteeseen eikä sen tarvitse huolehtia ruoasta. Nisäkkään on sen sijaan pakko löytää ruokaa kylmänäkin aikana tai käy huonosti."
Pätee moneen nisäkkääseen, mutta muista, että Suomessakin elää esimerkiksi lepakoita, jotka yhdistävät tasalämpöisyyden ja horrostamisen edut.
"Kuten jo muutamasta esimerkistä havaitaan niin evo-oppi perustuu kestämättömiin väittämiin, jotka eivät luonnossa todellakaan pidä paikkaansa."
Havaintosi luonnosta ja sen monimuotoisuudesta olivat tällä kertaa (poikkeuksellisesti) sangen osuvia. Siinä olet kuitenkin karkeasti väärässä, että nuo edellä luettelemasi seikat olisivat jotenkin evoluutioteorian kanssa ristiriidassa.
Evoluutiota ajaa eteenpäin satunnainen muuntelu ja luonnonvalinta. Luonnonvalinta pitää huolen siitä, että eläimet sopeutuvat joskus ällistyttävänkin haastaviin olosuhteisiin (kuten vaikka sammakot, jotka Australiassa voivat parikin vuotta kököttää maan alla sadetta odottamassa), mutta peimän muuttumisen satunnaisuus aiheuttaa sen, että kukin laji on kulkenut sopeutumisessaan omaa polkuaan ja siksi tuloksena on ollut se häkellyttävän rikas ja ihmeellinen lajien ja selviytymiskeinojen kirjo minkä ympärillämme näemme.
"Luonto ei siten suinkaan perustu kilpailuun vaan yhteistyöhön."
Luonto perustuu sekä kilpailuun että yhteistyöhön. Yhteistyö on yksi selviytymiskeino. Kuten vaikka meillä ja suolistomme n. puolentoistakilon bakteerikasvustolla, jotka elämme symbioosissa tehden toistemme elämän mahdolliseksi.- aito-outsider
***"Siinä olet varmasti ihan oikeassa, että tuollaista luonnonlakia, joka tekisi minimutkaisemmasta sopeutuneemman ei varmaankaan ole.***
Ei niin, ei ole. Mutta evo-opin tapa käsitellä tuota sopeutuneimman valintaa tekee siitä de facto luonnonlain. Miksi muuten luonnonvalinta olisi johtanut äärimmäisen yksinkertaisista olioista ihmiseen ja hänen aivoihinsa? Kyllä luonnonvalinnan voidaan sanoa toimivan tai toimineen lainomaisesti elämänmuotoja monimutkaistavaan suuntaa. Ei siitä mihinkään pääse.
***Tietyn rajan jälkeen on myös hyvin vaikea mitata eliön monimutkaisuutta. Mikä sinusta on mittari? Toimivien geenien määräkö vain mikä?***
Varmaankaan ei yksiselitteistä mittaria ole. Yleistuntuma on paras. Verrataan evon viimeisimpiä tuotoksia ensimmäisiin niin eron näkee, ei sitä tarvitse sen kummemmin selittää eikä perustella.
***"Nisäkkäät eivät ole yhtään sen sopeutuneempia tai kilpailukykyisempiä kun matelijat tai linnut tai sammakkoeläimet tai maan matoset."
Jos laji ei ole kuollut sukupuuttoon eikä edes sen partaalla, niin voimme sanoa, että se on kyllin sopeutunut. Tämän jälkeen sopeutumisen vertailu menee helposti makuasioista kiistelemiseksi.***
Jos noin on niin onko evo sotkeutunut painimaan makuasioitten kanssa? Miksi sinun tavallasi ajatellen olisi sopeutuneimman valitsemisen periaatteella toimiva luonto tuottanut matelijoista välimuotoja ja näistä välimuodoista edelleen nisäkkäät. Ilmeisesti matelijat eivät kuitenkaan ole olleet kyllin sopeutuneita kun valintapaine on tuottanut niistä nisäkkäät.
***Se mikä varmasti on väärin, on luokitella eläinten sopeutuneisuus sen mukaan mihin taksonomiseen luokkaan (nisäkäs, sammakkoeläin,...). Nisäkkäitä on moneen lähtöön yhtä lailla kuin sammakkoeläimiäkin.***
Niin on minustakin, sitähän juuri avauksessa koetin selittää. Mutta evo-opin mukaan ajateltaessa luonnonvalinta ei ole noin ajatellut. Selvää logiikkaa tässä vain tarvitaan.
***"Tasalämpöisyyskin on jossain tilanteessa etu mutta jossain toisessa tilanteessa se on kuolettava haitta."
Olet asian ytimessä! Evoluutio on jatkuvaa kompromissien tekoa. Mitään ei saa "ilmaiseksi". Se mikä on yhdeltä kantilta hyvä on toiselta kantilta huono.***
Mutta luonnonvalinnan kannalta ajatellen tasalämpöisyyden pitäisi olla edullisempi vaikka sen osoittaminen on ylivoimaisen vaikeaa. Molempia, sekä matelijoita että nisäkkäitä, elelee täysin samoissa maisemissa. Suurissa joissa, sademetsissä, aavikoilla...
Eikä ole näkyvissä merkkiäkään, että nisäkkäät olisivat syrjäyttämässä matelijoita tai mitään muutakaan eliölajia. Jos ihmisen typeryyttä ei oteta huomioon. Niin, oikeastaan ihminen on ensimmäine "laji" joka kykenee toteuttamaan evo-opin perustana oleva syrjäyttämisen periaatetta.
***Pätee moneen nisäkkääseen, mutta muista, että Suomessakin elää esimerkiksi lepakoita, jotka yhdistävät tasalämpöisyyden ja horrostamisen edut.***
Lepakot ja karhut ovat pieni pisara isossa nisäkkäitten meressä eikä poikkeuksesta voi muodostaa sääntöä.
Susien ei liene yhtään helpompaa selvitä Pohjolan talvesta kuin käärmeittenkään. Joten missä on se valintaetu?
***Havaintosi luonnosta ja sen monimuotoisuudesta olivat tällä kertaa (poikkeuksellisesti) sangen osuvia. Siinä olet kuitenkin karkeasti väärässä, että nuo edellä luettelemasi seikat olisivat jotenkin evoluutioteorian kanssa ristiriidassa.***
Ovat ne ristiriidassa, jyrkässäkin, evoluutioteorian moottorin eli sopeutuneimman valintaan perustuvan opin kanssa.
***"Luonto ei siten suinkaan perustu kilpailuun vaan yhteistyöhön."
Luonto perustuu sekä kilpailuun että yhteistyöhön. Yhteistyö on yksi selviytymiskeino. Kuten vaikka meillä ja suolistomme n. puolentoistakilon bakteerikasvustolla, jotka elämme symbioosissa tehden toistemme elämän mahdolliseksi.***
Kilpailua luonnossa toki on. Mutta ei suinkaan erilaisten elämänmuotojen välillä vaan samaa lajia olevien eliöitten välillä. Eli ei ole yleistä kilpailua nisäkkäitten ja matelijain välillä siten, että nisäkkäät sopeutuneempina koettaisivat syrjäyttää matelijat. Tai jotain muuta vastaavaa, puut koettaisivat syrjäyttää sienet jne...
Kaikkialla vallitsee hämmästyttävä tasapaino ja lähes tulkoon harmonia. Ei tämä biosfääri muutoin kasassa pysyisikään. - Anteeksi että ajattelen
aito-outsider kirjoitti:
***"Siinä olet varmasti ihan oikeassa, että tuollaista luonnonlakia, joka tekisi minimutkaisemmasta sopeutuneemman ei varmaankaan ole.***
Ei niin, ei ole. Mutta evo-opin tapa käsitellä tuota sopeutuneimman valintaa tekee siitä de facto luonnonlain. Miksi muuten luonnonvalinta olisi johtanut äärimmäisen yksinkertaisista olioista ihmiseen ja hänen aivoihinsa? Kyllä luonnonvalinnan voidaan sanoa toimivan tai toimineen lainomaisesti elämänmuotoja monimutkaistavaan suuntaa. Ei siitä mihinkään pääse.
***Tietyn rajan jälkeen on myös hyvin vaikea mitata eliön monimutkaisuutta. Mikä sinusta on mittari? Toimivien geenien määräkö vain mikä?***
Varmaankaan ei yksiselitteistä mittaria ole. Yleistuntuma on paras. Verrataan evon viimeisimpiä tuotoksia ensimmäisiin niin eron näkee, ei sitä tarvitse sen kummemmin selittää eikä perustella.
***"Nisäkkäät eivät ole yhtään sen sopeutuneempia tai kilpailukykyisempiä kun matelijat tai linnut tai sammakkoeläimet tai maan matoset."
Jos laji ei ole kuollut sukupuuttoon eikä edes sen partaalla, niin voimme sanoa, että se on kyllin sopeutunut. Tämän jälkeen sopeutumisen vertailu menee helposti makuasioista kiistelemiseksi.***
Jos noin on niin onko evo sotkeutunut painimaan makuasioitten kanssa? Miksi sinun tavallasi ajatellen olisi sopeutuneimman valitsemisen periaatteella toimiva luonto tuottanut matelijoista välimuotoja ja näistä välimuodoista edelleen nisäkkäät. Ilmeisesti matelijat eivät kuitenkaan ole olleet kyllin sopeutuneita kun valintapaine on tuottanut niistä nisäkkäät.
***Se mikä varmasti on väärin, on luokitella eläinten sopeutuneisuus sen mukaan mihin taksonomiseen luokkaan (nisäkäs, sammakkoeläin,...). Nisäkkäitä on moneen lähtöön yhtä lailla kuin sammakkoeläimiäkin.***
Niin on minustakin, sitähän juuri avauksessa koetin selittää. Mutta evo-opin mukaan ajateltaessa luonnonvalinta ei ole noin ajatellut. Selvää logiikkaa tässä vain tarvitaan.
***"Tasalämpöisyyskin on jossain tilanteessa etu mutta jossain toisessa tilanteessa se on kuolettava haitta."
Olet asian ytimessä! Evoluutio on jatkuvaa kompromissien tekoa. Mitään ei saa "ilmaiseksi". Se mikä on yhdeltä kantilta hyvä on toiselta kantilta huono.***
Mutta luonnonvalinnan kannalta ajatellen tasalämpöisyyden pitäisi olla edullisempi vaikka sen osoittaminen on ylivoimaisen vaikeaa. Molempia, sekä matelijoita että nisäkkäitä, elelee täysin samoissa maisemissa. Suurissa joissa, sademetsissä, aavikoilla...
Eikä ole näkyvissä merkkiäkään, että nisäkkäät olisivat syrjäyttämässä matelijoita tai mitään muutakaan eliölajia. Jos ihmisen typeryyttä ei oteta huomioon. Niin, oikeastaan ihminen on ensimmäine "laji" joka kykenee toteuttamaan evo-opin perustana oleva syrjäyttämisen periaatetta.
***Pätee moneen nisäkkääseen, mutta muista, että Suomessakin elää esimerkiksi lepakoita, jotka yhdistävät tasalämpöisyyden ja horrostamisen edut.***
Lepakot ja karhut ovat pieni pisara isossa nisäkkäitten meressä eikä poikkeuksesta voi muodostaa sääntöä.
Susien ei liene yhtään helpompaa selvitä Pohjolan talvesta kuin käärmeittenkään. Joten missä on se valintaetu?
***Havaintosi luonnosta ja sen monimuotoisuudesta olivat tällä kertaa (poikkeuksellisesti) sangen osuvia. Siinä olet kuitenkin karkeasti väärässä, että nuo edellä luettelemasi seikat olisivat jotenkin evoluutioteorian kanssa ristiriidassa.***
Ovat ne ristiriidassa, jyrkässäkin, evoluutioteorian moottorin eli sopeutuneimman valintaan perustuvan opin kanssa.
***"Luonto ei siten suinkaan perustu kilpailuun vaan yhteistyöhön."
Luonto perustuu sekä kilpailuun että yhteistyöhön. Yhteistyö on yksi selviytymiskeino. Kuten vaikka meillä ja suolistomme n. puolentoistakilon bakteerikasvustolla, jotka elämme symbioosissa tehden toistemme elämän mahdolliseksi.***
Kilpailua luonnossa toki on. Mutta ei suinkaan erilaisten elämänmuotojen välillä vaan samaa lajia olevien eliöitten välillä. Eli ei ole yleistä kilpailua nisäkkäitten ja matelijain välillä siten, että nisäkkäät sopeutuneempina koettaisivat syrjäyttää matelijat. Tai jotain muuta vastaavaa, puut koettaisivat syrjäyttää sienet jne...
Kaikkialla vallitsee hämmästyttävä tasapaino ja lähes tulkoon harmonia. Ei tämä biosfääri muutoin kasassa pysyisikään."Kyllä luonnonvalinnan voidaan sanoa toimivan tai toimineen lainomaisesti elämänmuotoja monimutkaistavaan suuntaa."
Tämä on aika eri asia kuin se, että monimutkaisin otus on aina sopeutunein - niin kuin aluksi väitit. Evoluutio on tuottanut monimutkaisia eliöitä, mutta pitää muistaa, että samalla myös yksinkeraisimpien eliöiden (bakteerit, arkit) kirjo on valtava. Eli diversiteetti on kasvanut tässäkin suhteessa.
"Verrataan evon viimeisimpiä tuotoksia ensimmäisiin niin eron näkee, ei sitä tarvitse sen kummemmin selittää eikä perustella."
Tässä on vain se riski, että itserakkaasti pidämme ihmistä monimutkaisuuden mittarina. Meillä on monimutkaiset aivot, mutta siihen meidän poikkeava monimutkaisuus jää. Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä. Useat kasvit ovat kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia kuin nisäkkäät.
" Miksi sinun tavallasi ajatellen olisi sopeutuneimman valitsemisen periaatteella toimiva luonto tuottanut matelijoista välimuotoja ja näistä välimuodoista edelleen nisäkkäät. Ilmeisesti matelijat eivät kuitenkaan ole olleet kyllin sopeutuneita kun valintapaine on tuottanut niistä nisäkkäät."
Tämä on väärinkäsitys, jota toistat koko ajan. Tämä on selitetty sinulle kymmeniä kertoja, mutta yritetään vielä kerran: ei matelijoista kehittynyt nisäkästä, vaan yhdestä matelija lajista. Tietyissä oloissa tietyn matelijalajin valintapaine ajoi "nisäkäsmäiseen" suuntaan ja tuon kehityksen tuloksena syntyivät nisäkkäät.
Sopeutuneisuus ei ole kiinni taksonomisesta luokasta.
"Mutta luonnonvalinnan kannalta ajatellen tasalämpöisyyden pitäisi olla edullisempi vaikka sen osoittaminen on ylivoimaisen vaikeaa."
Tasalämpöisyys on edullinen ominaisuus niille joille se on edullinen. Jokainen laji on lukuisien (sattumalta syntyneiden) ominaisuuksien summa ja tasalämpöisyys on yksi noista ominaisuuksista, vaikkakin hyvin moneen muuhun ominaisuuteen vaikuttava.
Tasalämpöisyys merkitsee yleensä sitä, että eläin voi liikkua aktiivisemmin, se sulattaa ruokansa nopeammin jne. Vastaavasti tasaisen lämmön ylläpito kuluttaa huomattavia määriä energiaa. Silloin tasalämpöisen "strategia" on yleensä aktiivinen ja tehokas ruuan hankinta, kun taas vaihtolämpöiselle sopii paremmin energiaa säästävät strategiat (esimerkiksi horrostaminen).
Eläinten ominaisuuksia ei ole suunniteltu älykkäästi ja siksi samaan "ongelmaan" on löytynyt lukuisia erilaisia ratkaisuja. Tästä johtuu luonnon monimuotoisuus. - näihin !
aito-outsider kirjoitti:
***"Siinä olet varmasti ihan oikeassa, että tuollaista luonnonlakia, joka tekisi minimutkaisemmasta sopeutuneemman ei varmaankaan ole.***
Ei niin, ei ole. Mutta evo-opin tapa käsitellä tuota sopeutuneimman valintaa tekee siitä de facto luonnonlain. Miksi muuten luonnonvalinta olisi johtanut äärimmäisen yksinkertaisista olioista ihmiseen ja hänen aivoihinsa? Kyllä luonnonvalinnan voidaan sanoa toimivan tai toimineen lainomaisesti elämänmuotoja monimutkaistavaan suuntaa. Ei siitä mihinkään pääse.
***Tietyn rajan jälkeen on myös hyvin vaikea mitata eliön monimutkaisuutta. Mikä sinusta on mittari? Toimivien geenien määräkö vain mikä?***
Varmaankaan ei yksiselitteistä mittaria ole. Yleistuntuma on paras. Verrataan evon viimeisimpiä tuotoksia ensimmäisiin niin eron näkee, ei sitä tarvitse sen kummemmin selittää eikä perustella.
***"Nisäkkäät eivät ole yhtään sen sopeutuneempia tai kilpailukykyisempiä kun matelijat tai linnut tai sammakkoeläimet tai maan matoset."
Jos laji ei ole kuollut sukupuuttoon eikä edes sen partaalla, niin voimme sanoa, että se on kyllin sopeutunut. Tämän jälkeen sopeutumisen vertailu menee helposti makuasioista kiistelemiseksi.***
Jos noin on niin onko evo sotkeutunut painimaan makuasioitten kanssa? Miksi sinun tavallasi ajatellen olisi sopeutuneimman valitsemisen periaatteella toimiva luonto tuottanut matelijoista välimuotoja ja näistä välimuodoista edelleen nisäkkäät. Ilmeisesti matelijat eivät kuitenkaan ole olleet kyllin sopeutuneita kun valintapaine on tuottanut niistä nisäkkäät.
***Se mikä varmasti on väärin, on luokitella eläinten sopeutuneisuus sen mukaan mihin taksonomiseen luokkaan (nisäkäs, sammakkoeläin,...). Nisäkkäitä on moneen lähtöön yhtä lailla kuin sammakkoeläimiäkin.***
Niin on minustakin, sitähän juuri avauksessa koetin selittää. Mutta evo-opin mukaan ajateltaessa luonnonvalinta ei ole noin ajatellut. Selvää logiikkaa tässä vain tarvitaan.
***"Tasalämpöisyyskin on jossain tilanteessa etu mutta jossain toisessa tilanteessa se on kuolettava haitta."
Olet asian ytimessä! Evoluutio on jatkuvaa kompromissien tekoa. Mitään ei saa "ilmaiseksi". Se mikä on yhdeltä kantilta hyvä on toiselta kantilta huono.***
Mutta luonnonvalinnan kannalta ajatellen tasalämpöisyyden pitäisi olla edullisempi vaikka sen osoittaminen on ylivoimaisen vaikeaa. Molempia, sekä matelijoita että nisäkkäitä, elelee täysin samoissa maisemissa. Suurissa joissa, sademetsissä, aavikoilla...
Eikä ole näkyvissä merkkiäkään, että nisäkkäät olisivat syrjäyttämässä matelijoita tai mitään muutakaan eliölajia. Jos ihmisen typeryyttä ei oteta huomioon. Niin, oikeastaan ihminen on ensimmäine "laji" joka kykenee toteuttamaan evo-opin perustana oleva syrjäyttämisen periaatetta.
***Pätee moneen nisäkkääseen, mutta muista, että Suomessakin elää esimerkiksi lepakoita, jotka yhdistävät tasalämpöisyyden ja horrostamisen edut.***
Lepakot ja karhut ovat pieni pisara isossa nisäkkäitten meressä eikä poikkeuksesta voi muodostaa sääntöä.
Susien ei liene yhtään helpompaa selvitä Pohjolan talvesta kuin käärmeittenkään. Joten missä on se valintaetu?
***Havaintosi luonnosta ja sen monimuotoisuudesta olivat tällä kertaa (poikkeuksellisesti) sangen osuvia. Siinä olet kuitenkin karkeasti väärässä, että nuo edellä luettelemasi seikat olisivat jotenkin evoluutioteorian kanssa ristiriidassa.***
Ovat ne ristiriidassa, jyrkässäkin, evoluutioteorian moottorin eli sopeutuneimman valintaan perustuvan opin kanssa.
***"Luonto ei siten suinkaan perustu kilpailuun vaan yhteistyöhön."
Luonto perustuu sekä kilpailuun että yhteistyöhön. Yhteistyö on yksi selviytymiskeino. Kuten vaikka meillä ja suolistomme n. puolentoistakilon bakteerikasvustolla, jotka elämme symbioosissa tehden toistemme elämän mahdolliseksi.***
Kilpailua luonnossa toki on. Mutta ei suinkaan erilaisten elämänmuotojen välillä vaan samaa lajia olevien eliöitten välillä. Eli ei ole yleistä kilpailua nisäkkäitten ja matelijain välillä siten, että nisäkkäät sopeutuneempina koettaisivat syrjäyttää matelijat. Tai jotain muuta vastaavaa, puut koettaisivat syrjäyttää sienet jne...
Kaikkialla vallitsee hämmästyttävä tasapaino ja lähes tulkoon harmonia. Ei tämä biosfääri muutoin kasassa pysyisikään.>
Nyt pitää muistaa, että evoluutio on johtanut samaan aikaan myös nykyisiin viruksiin, jotka ovat sopeutuneet varsin yksinkertaisiksi vai mitä.
Tietenkin jos on paljon aikaa, voi löytyä uusia selviytymiskeinoja. Tämä uusi keino vaan usein on myös hieman vaikeampi oivaltaa, johon vaaditaan monimutkaista prosessia eli vähän kuin shakkipelissä: pidempi miettimisaika voi tuoda uusia vaihtoehtoja, miten pelissä voi pärjätä. Helpoimmat siirrot tulee mieleen ekana, mutta ne monimutkaisemmat sitten myöhemmin - tosin se ei sitä sano, etteikö se helppo siirto olisi hyvä (vrt. virukset). Tämä siis tuosta ideasta, miten minä sen ajattelen. Missä kohdassa olen mielestäsi väärässä ? - juutas.
aito-outsider kirjoitti:
***"Siinä olet varmasti ihan oikeassa, että tuollaista luonnonlakia, joka tekisi minimutkaisemmasta sopeutuneemman ei varmaankaan ole.***
Ei niin, ei ole. Mutta evo-opin tapa käsitellä tuota sopeutuneimman valintaa tekee siitä de facto luonnonlain. Miksi muuten luonnonvalinta olisi johtanut äärimmäisen yksinkertaisista olioista ihmiseen ja hänen aivoihinsa? Kyllä luonnonvalinnan voidaan sanoa toimivan tai toimineen lainomaisesti elämänmuotoja monimutkaistavaan suuntaa. Ei siitä mihinkään pääse.
***Tietyn rajan jälkeen on myös hyvin vaikea mitata eliön monimutkaisuutta. Mikä sinusta on mittari? Toimivien geenien määräkö vain mikä?***
Varmaankaan ei yksiselitteistä mittaria ole. Yleistuntuma on paras. Verrataan evon viimeisimpiä tuotoksia ensimmäisiin niin eron näkee, ei sitä tarvitse sen kummemmin selittää eikä perustella.
***"Nisäkkäät eivät ole yhtään sen sopeutuneempia tai kilpailukykyisempiä kun matelijat tai linnut tai sammakkoeläimet tai maan matoset."
Jos laji ei ole kuollut sukupuuttoon eikä edes sen partaalla, niin voimme sanoa, että se on kyllin sopeutunut. Tämän jälkeen sopeutumisen vertailu menee helposti makuasioista kiistelemiseksi.***
Jos noin on niin onko evo sotkeutunut painimaan makuasioitten kanssa? Miksi sinun tavallasi ajatellen olisi sopeutuneimman valitsemisen periaatteella toimiva luonto tuottanut matelijoista välimuotoja ja näistä välimuodoista edelleen nisäkkäät. Ilmeisesti matelijat eivät kuitenkaan ole olleet kyllin sopeutuneita kun valintapaine on tuottanut niistä nisäkkäät.
***Se mikä varmasti on väärin, on luokitella eläinten sopeutuneisuus sen mukaan mihin taksonomiseen luokkaan (nisäkäs, sammakkoeläin,...). Nisäkkäitä on moneen lähtöön yhtä lailla kuin sammakkoeläimiäkin.***
Niin on minustakin, sitähän juuri avauksessa koetin selittää. Mutta evo-opin mukaan ajateltaessa luonnonvalinta ei ole noin ajatellut. Selvää logiikkaa tässä vain tarvitaan.
***"Tasalämpöisyyskin on jossain tilanteessa etu mutta jossain toisessa tilanteessa se on kuolettava haitta."
Olet asian ytimessä! Evoluutio on jatkuvaa kompromissien tekoa. Mitään ei saa "ilmaiseksi". Se mikä on yhdeltä kantilta hyvä on toiselta kantilta huono.***
Mutta luonnonvalinnan kannalta ajatellen tasalämpöisyyden pitäisi olla edullisempi vaikka sen osoittaminen on ylivoimaisen vaikeaa. Molempia, sekä matelijoita että nisäkkäitä, elelee täysin samoissa maisemissa. Suurissa joissa, sademetsissä, aavikoilla...
Eikä ole näkyvissä merkkiäkään, että nisäkkäät olisivat syrjäyttämässä matelijoita tai mitään muutakaan eliölajia. Jos ihmisen typeryyttä ei oteta huomioon. Niin, oikeastaan ihminen on ensimmäine "laji" joka kykenee toteuttamaan evo-opin perustana oleva syrjäyttämisen periaatetta.
***Pätee moneen nisäkkääseen, mutta muista, että Suomessakin elää esimerkiksi lepakoita, jotka yhdistävät tasalämpöisyyden ja horrostamisen edut.***
Lepakot ja karhut ovat pieni pisara isossa nisäkkäitten meressä eikä poikkeuksesta voi muodostaa sääntöä.
Susien ei liene yhtään helpompaa selvitä Pohjolan talvesta kuin käärmeittenkään. Joten missä on se valintaetu?
***Havaintosi luonnosta ja sen monimuotoisuudesta olivat tällä kertaa (poikkeuksellisesti) sangen osuvia. Siinä olet kuitenkin karkeasti väärässä, että nuo edellä luettelemasi seikat olisivat jotenkin evoluutioteorian kanssa ristiriidassa.***
Ovat ne ristiriidassa, jyrkässäkin, evoluutioteorian moottorin eli sopeutuneimman valintaan perustuvan opin kanssa.
***"Luonto ei siten suinkaan perustu kilpailuun vaan yhteistyöhön."
Luonto perustuu sekä kilpailuun että yhteistyöhön. Yhteistyö on yksi selviytymiskeino. Kuten vaikka meillä ja suolistomme n. puolentoistakilon bakteerikasvustolla, jotka elämme symbioosissa tehden toistemme elämän mahdolliseksi.***
Kilpailua luonnossa toki on. Mutta ei suinkaan erilaisten elämänmuotojen välillä vaan samaa lajia olevien eliöitten välillä. Eli ei ole yleistä kilpailua nisäkkäitten ja matelijain välillä siten, että nisäkkäät sopeutuneempina koettaisivat syrjäyttää matelijat. Tai jotain muuta vastaavaa, puut koettaisivat syrjäyttää sienet jne...
Kaikkialla vallitsee hämmästyttävä tasapaino ja lähes tulkoon harmonia. Ei tämä biosfääri muutoin kasassa pysyisikään."Jos noin on niin onko evo sotkeutunut painimaan makuasioitten kanssa? Miksi sinun tavallasi ajatellen olisi sopeutuneimman valitsemisen periaatteella toimiva luonto tuottanut matelijoista välimuotoja ja näistä välimuodoista edelleen nisäkkäät. Ilmeisesti matelijat eivät kuitenkaan ole olleet kyllin sopeutuneita kun valintapaine on tuottanut niistä nisäkkäät."
- Ajatuksesi ilmeisesti on, että jos kehittyy jokin uusi laji jostakin toisesta lajista, niin sen pitäisi syrjäyttää koko biosfäärin kaikki eliömuodot. Että yksi muita sopeutuneempi lajit syrjäyttäisi kaikki muut lajit (tai ainakin lahkot) koko planeetalta.
Vähän sama ajatus siis kuin että kaikki kaupat vaikkapa muuttuisivat kenkäkaupoiksi.
Molemmissa on sama ongelma, sapuska pian loppuu. Tuollainen sopeutuja kuolee nälkään ja sukupuuttoon, joten ei se niin kovin sopeutunut ollutkaan.
Lajimäärien kasvaessa sopetuminen on erikoistumista ja sellaisten elinympäristöjen hyödyntämistä, jotka ovat vielä vapaana muilta lajeilta, kilpailun välttämistä. Koska kilpailu on kovaa, tuloksena on yleensä tappio. Siksi valintapaine ohjaakin evoluutiota nopeasti selvästi alkuperäisestä erilaiseen muotoon, jos ja kun muuttuminen on lähtenyt alulle.
Kehitys on mennyt karkeasti ottean vedestä maalle ja maalta ilmaan ja eliöt levinneet lämpimästä kylmään, sinne missä on vielä tilaa. Ekolokero-käsitehän pitäisi olla jo tullut tutuksi?
Ihminenhän tosin on lajina jo melko lähellä tällaista "ylisopeutumista", syrjäyttämässä useimpia muita lajeja. Ja ongelmatkin ollaan tiedostamassa. Seurauksena voi olla paskaan hukkuminen ja nälkään kuoleminen, kuten ylipopulaatiotapauksissa yleensäkin. - aito-outsider
Anteeksi että ajattelen kirjoitti:
"Kyllä luonnonvalinnan voidaan sanoa toimivan tai toimineen lainomaisesti elämänmuotoja monimutkaistavaan suuntaa."
Tämä on aika eri asia kuin se, että monimutkaisin otus on aina sopeutunein - niin kuin aluksi väitit. Evoluutio on tuottanut monimutkaisia eliöitä, mutta pitää muistaa, että samalla myös yksinkeraisimpien eliöiden (bakteerit, arkit) kirjo on valtava. Eli diversiteetti on kasvanut tässäkin suhteessa.
"Verrataan evon viimeisimpiä tuotoksia ensimmäisiin niin eron näkee, ei sitä tarvitse sen kummemmin selittää eikä perustella."
Tässä on vain se riski, että itserakkaasti pidämme ihmistä monimutkaisuuden mittarina. Meillä on monimutkaiset aivot, mutta siihen meidän poikkeava monimutkaisuus jää. Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä. Useat kasvit ovat kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia kuin nisäkkäät.
" Miksi sinun tavallasi ajatellen olisi sopeutuneimman valitsemisen periaatteella toimiva luonto tuottanut matelijoista välimuotoja ja näistä välimuodoista edelleen nisäkkäät. Ilmeisesti matelijat eivät kuitenkaan ole olleet kyllin sopeutuneita kun valintapaine on tuottanut niistä nisäkkäät."
Tämä on väärinkäsitys, jota toistat koko ajan. Tämä on selitetty sinulle kymmeniä kertoja, mutta yritetään vielä kerran: ei matelijoista kehittynyt nisäkästä, vaan yhdestä matelija lajista. Tietyissä oloissa tietyn matelijalajin valintapaine ajoi "nisäkäsmäiseen" suuntaan ja tuon kehityksen tuloksena syntyivät nisäkkäät.
Sopeutuneisuus ei ole kiinni taksonomisesta luokasta.
"Mutta luonnonvalinnan kannalta ajatellen tasalämpöisyyden pitäisi olla edullisempi vaikka sen osoittaminen on ylivoimaisen vaikeaa."
Tasalämpöisyys on edullinen ominaisuus niille joille se on edullinen. Jokainen laji on lukuisien (sattumalta syntyneiden) ominaisuuksien summa ja tasalämpöisyys on yksi noista ominaisuuksista, vaikkakin hyvin moneen muuhun ominaisuuteen vaikuttava.
Tasalämpöisyys merkitsee yleensä sitä, että eläin voi liikkua aktiivisemmin, se sulattaa ruokansa nopeammin jne. Vastaavasti tasaisen lämmön ylläpito kuluttaa huomattavia määriä energiaa. Silloin tasalämpöisen "strategia" on yleensä aktiivinen ja tehokas ruuan hankinta, kun taas vaihtolämpöiselle sopii paremmin energiaa säästävät strategiat (esimerkiksi horrostaminen).
Eläinten ominaisuuksia ei ole suunniteltu älykkäästi ja siksi samaan "ongelmaan" on löytynyt lukuisia erilaisia ratkaisuja. Tästä johtuu luonnon monimuotoisuus.***Tämä on aika eri asia kuin se, että monimutkaisin otus on aina sopeutunein - niin kuin aluksi väitit.***
Noinhan en ole väittänyt, opettele lukemaan tai vaihtoehtoisesti lakkaa valehtelemasta. Olen ihmetellyt miksi sopeutuneimman valinta olisi johtanut monimutkaisempiin.
***Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä. Useat kasvit ovat kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia kuin nisäkkäät.***
Meinaatko siis, että alussa kun kasvien kuvitellaan syntyneen on ollut monimutkaisuuden huippu ja siitä alkaen on menty yksinkertaisuuden suuntaan? Kannatatko siis geneettistä rappiota, jonka virallinen evo-oppi kiistää?
Toisekseen, tiennet senkin, että pelkkä geenien lukumäärä ei yksin ratkaise. Siten lienee tietämättömyyttä väittää, että viiniköynnös on monimutkaisempi kuin ihminen. Ihmisen aivoissa oletetaan olevan jopa 100 000 erilaista kemiallista yhdistettä. Montakohan lienee viiniköynnöksessä?
***ei matelijoista kehittynyt nisäkästä, vaan yhdestä matelija lajista.***
Nisäkkäät ovat levinneet kaikkialle maailmaan. Siten kyse ei voi olla vain yhden matelijalajin paikallisesta "häiriöstä". Tosin todisteet eli välimuodot puuttuvat.
Kuten TV:n Prisma-ohjelmassakin, missä hiljattain näyteltiin dinojen elämää. Dinojen jaloissa juoksi pieniä nisäkkäitä. Sinänsä erikoista sillä missä vaiheessa ja missä juoksentelivat ne kuuluisat välimuodot? Ei missään, koska tiukan paikan tullen evo-oppineet itsekään eivät näytä niihin uskovan. - K-18_K-18
aito-outsider kirjoitti:
***Tämä on aika eri asia kuin se, että monimutkaisin otus on aina sopeutunein - niin kuin aluksi väitit.***
Noinhan en ole väittänyt, opettele lukemaan tai vaihtoehtoisesti lakkaa valehtelemasta. Olen ihmetellyt miksi sopeutuneimman valinta olisi johtanut monimutkaisempiin.
***Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä. Useat kasvit ovat kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia kuin nisäkkäät.***
Meinaatko siis, että alussa kun kasvien kuvitellaan syntyneen on ollut monimutkaisuuden huippu ja siitä alkaen on menty yksinkertaisuuden suuntaan? Kannatatko siis geneettistä rappiota, jonka virallinen evo-oppi kiistää?
Toisekseen, tiennet senkin, että pelkkä geenien lukumäärä ei yksin ratkaise. Siten lienee tietämättömyyttä väittää, että viiniköynnös on monimutkaisempi kuin ihminen. Ihmisen aivoissa oletetaan olevan jopa 100 000 erilaista kemiallista yhdistettä. Montakohan lienee viiniköynnöksessä?
***ei matelijoista kehittynyt nisäkästä, vaan yhdestä matelija lajista.***
Nisäkkäät ovat levinneet kaikkialle maailmaan. Siten kyse ei voi olla vain yhden matelijalajin paikallisesta "häiriöstä". Tosin todisteet eli välimuodot puuttuvat.
Kuten TV:n Prisma-ohjelmassakin, missä hiljattain näyteltiin dinojen elämää. Dinojen jaloissa juoksi pieniä nisäkkäitä. Sinänsä erikoista sillä missä vaiheessa ja missä juoksentelivat ne kuuluisat välimuodot? Ei missään, koska tiukan paikan tullen evo-oppineet itsekään eivät näytä niihin uskovan.---alussa kun kasvien kuvitellaan syntyneen on ollut monimutkaisuuden huippu ja siitä alkaen on menty yksinkertaisuuden suuntaan? Kannatatko siis geneettistä rappiota, jonka virallinen evo-oppi kiistää?----
Kun siis tiede väittää, että monet kauan sitten kehittyneet kasvit ovat monimutkaisempia kuin ihminen niin onko se tosiaankin todiste rappiosta. Jos se ei rappiota todista niin mitä sitten? Jostainhan sellaisen yksinkertaistumisen täytyy johtua. - vanha-kissa
aito-outsider kirjoitti:
***Tämä on aika eri asia kuin se, että monimutkaisin otus on aina sopeutunein - niin kuin aluksi väitit.***
Noinhan en ole väittänyt, opettele lukemaan tai vaihtoehtoisesti lakkaa valehtelemasta. Olen ihmetellyt miksi sopeutuneimman valinta olisi johtanut monimutkaisempiin.
***Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä. Useat kasvit ovat kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia kuin nisäkkäät.***
Meinaatko siis, että alussa kun kasvien kuvitellaan syntyneen on ollut monimutkaisuuden huippu ja siitä alkaen on menty yksinkertaisuuden suuntaan? Kannatatko siis geneettistä rappiota, jonka virallinen evo-oppi kiistää?
Toisekseen, tiennet senkin, että pelkkä geenien lukumäärä ei yksin ratkaise. Siten lienee tietämättömyyttä väittää, että viiniköynnös on monimutkaisempi kuin ihminen. Ihmisen aivoissa oletetaan olevan jopa 100 000 erilaista kemiallista yhdistettä. Montakohan lienee viiniköynnöksessä?
***ei matelijoista kehittynyt nisäkästä, vaan yhdestä matelija lajista.***
Nisäkkäät ovat levinneet kaikkialle maailmaan. Siten kyse ei voi olla vain yhden matelijalajin paikallisesta "häiriöstä". Tosin todisteet eli välimuodot puuttuvat.
Kuten TV:n Prisma-ohjelmassakin, missä hiljattain näyteltiin dinojen elämää. Dinojen jaloissa juoksi pieniä nisäkkäitä. Sinänsä erikoista sillä missä vaiheessa ja missä juoksentelivat ne kuuluisat välimuodot? Ei missään, koska tiukan paikan tullen evo-oppineet itsekään eivät näytä niihin uskovan.aito-outsider kirjoitti:
"***Tämä on aika eri asia kuin se, että monimutkaisin otus on aina sopeutunein - niin kuin aluksi väitit.***
Noinhan en ole väittänyt, opettele lukemaan tai vaihtoehtoisesti lakkaa valehtelemasta. Olen ihmetellyt miksi sopeutuneimman valinta olisi johtanut monimutkaisempiin. "
Hmm, kyllä tuosta avauksestasi saa sen käsityksen, että lähtökohdaksi otat väitteen:
"Evoluution etenemisen väitetään tuottaneen ja tuottavan aina vain monimutkaisempia muotoja. Tätä monimutkaistumista perustellaan paremmalla sopeutumisella. ...
Missä on se luonnonlaki, joka sanoo ja määrää, että monimutkaisempi eliömuoto on sopeutuneempi kuin yksinkertaisempi?" http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000040972199
Sitten sinulle on selitetty, mikä tuossa ajatuksessasi menee pieleen.
"Meinaatko siis, että alussa kun kasvien kuvitellaan syntyneen on ollut monimutkaisuuden huippu ja siitä alkaen on menty yksinkertaisuuden suuntaan? "
Jotenkin kummasti osaat taas vääntää toisen sanomiset ihan vinkuraan. Ei, kyse on siitä, mitä monimutkaisuudella käsitetään. Se ei tarkoita, että kasvit ovat olleet monimutkaisuuden huippu - ongelma tulee vastaan jo siinä, miten me voimme tehdä objektiivisen vertailun erilaisten muonimutkaisuuksien välillä, koska mitään absoluuttista mittaria ei ole (evoluution luonteesta johtune, muuten ;-).
"Dinojen jaloissa juoksi pieniä nisäkkäitä. Sinänsä erikoista sillä missä vaiheessa ja missä juoksentelivat ne kuuluisat välimuodot? Ei missään, koska tiukan paikan tullen evo-oppineet itsekään eivät näytä niihin uskovan."
Jos olisit tarkemmin katsonut tuon dokumentin, niin siellä sanottiin myös mistä nuo välimuodot, eli nisäkkäitä edeltävät muodot elivät. Ne kehittyivät niistä nisäkäsmäisistä matelijoista, jotka elivät rinnan dinosaurusten kansssa. Niille jäi sellainen ekologinen lokero, jossa dinosaurukset eivät hallinneet (yö, hyönteiset ruokavaliona -> tästä seuraa se, että olivat myös pienikokoisia pääsääntöisesti).
Tietenkin tässä voi olla taas miinana se, mitä sinä ymmärrät välimuotona. - Anteeksi että ajattelen
aito-outsider kirjoitti:
***Tämä on aika eri asia kuin se, että monimutkaisin otus on aina sopeutunein - niin kuin aluksi väitit.***
Noinhan en ole väittänyt, opettele lukemaan tai vaihtoehtoisesti lakkaa valehtelemasta. Olen ihmetellyt miksi sopeutuneimman valinta olisi johtanut monimutkaisempiin.
***Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä. Useat kasvit ovat kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia kuin nisäkkäät.***
Meinaatko siis, että alussa kun kasvien kuvitellaan syntyneen on ollut monimutkaisuuden huippu ja siitä alkaen on menty yksinkertaisuuden suuntaan? Kannatatko siis geneettistä rappiota, jonka virallinen evo-oppi kiistää?
Toisekseen, tiennet senkin, että pelkkä geenien lukumäärä ei yksin ratkaise. Siten lienee tietämättömyyttä väittää, että viiniköynnös on monimutkaisempi kuin ihminen. Ihmisen aivoissa oletetaan olevan jopa 100 000 erilaista kemiallista yhdistettä. Montakohan lienee viiniköynnöksessä?
***ei matelijoista kehittynyt nisäkästä, vaan yhdestä matelija lajista.***
Nisäkkäät ovat levinneet kaikkialle maailmaan. Siten kyse ei voi olla vain yhden matelijalajin paikallisesta "häiriöstä". Tosin todisteet eli välimuodot puuttuvat.
Kuten TV:n Prisma-ohjelmassakin, missä hiljattain näyteltiin dinojen elämää. Dinojen jaloissa juoksi pieniä nisäkkäitä. Sinänsä erikoista sillä missä vaiheessa ja missä juoksentelivat ne kuuluisat välimuodot? Ei missään, koska tiukan paikan tullen evo-oppineet itsekään eivät näytä niihin uskovan.------
***Tämä on aika eri asia kuin se, että monimutkaisin otus on aina sopeutunein - niin kuin aluksi väitit.***
Noinhan en ole väittänyt, opettele lukemaan tai vaihtoehtoisesti lakkaa valehtelemasta.
------
Alunperin kirjoitit:
"Missä on se luonnonlaki, joka sanoo ja määrää, että monimutkaisempi eliömuoto on sopeutuneempi kuin yksinkertaisempi?"
Voisitko kerto miten väitteesi / tulkintasi siitä, että monimukaisempi eliö on sopeutuneempi on ristiriidassa sen kanssa, että monimutkaisin on sopeutunein?
------
Meinaatko siis, että alussa kun kasvien kuvitellaan syntyneen on ollut monimutkaisuuden huippu ja siitä alkaen on menty yksinkertaisuuden suuntaan?
------
Tarkoitin mitä kirjoitin. Monimutkaisuudelle ei ole yksikäsitteistä mittaria. Viiniköynnös on omalla tavallaan monimutkainen ihminen toisella tavalla.
"Ihmisen aivoissa oletetaan olevan jopa 100 000 erilaista kemiallista yhdistettä."
Ihan mielenkiinnosta: saisinko jonkun viitteen? Eläimet kun ovat yleensä paljon "mekaanisempia" (kynevät liikkumaan, pureskelemaan jne) kuin kasvit, niin äkkiä luulisi kehittyneiden kasvien kemian olevan monimutkaisempaa kuin eläimen, mutta tätä en tiedä - pelkkä arvaus.
-------
***ei matelijoista kehittynyt nisäkästä, vaan yhdestä matelija lajista.***
Nisäkkäät ovat levinneet kaikkialle maailmaan. Siten kyse ei voi olla vain yhden matelijalajin paikallisesta "häiriöstä".
--------
Oletko nyt väittämässä että nisäkkäät eivät ole kehittyneet yhdestä kantamuodosta, vaan useasta matelijalajista on kehittynyt rinnakkain nisäkkäitä?
Ja fundamentalistilta moinen argumentointi paikallisen syntymisen ja laajalle leviämisen ristiriidasta kuulosta vähän kornilta, koska eikös teidän mukaanne koko miljoonan(?) maaeläinlajin biodiversiteetti ole levittäytynyt ympäri maailmaa Ararat-vuoren rinteeltä vain jokunen vuosituhat sitten? Nisäkkäät ei ehdi levitä sadassa miljoonassa vuodessa joka puolelle, mutta ihan kaikki maailäimet Etelä-Amerikkalaisesta mato-sammakosta Australialaiseen pussimaamyyrään pystyvät pääsemään maailman laitaan vaivatta?
--------
Kuten TV:n Prisma-ohjelmassakin, missä hiljattain näyteltiin dinojen elämää. Dinojen jaloissa juoksi pieniä nisäkkäitä. Sinänsä erikoista sillä missä vaiheessa ja missä juoksentelivat ne kuuluisat välimuodot?
--------
Nuo pienet nisäkkääthän eivät olleet nykyisiä nisäkäslajeja, vaan jotkut olivat välimuotoja matkalla nykyisiin nisäkkäisiin. - vanha-kissa
K-18_K-18 kirjoitti:
---alussa kun kasvien kuvitellaan syntyneen on ollut monimutkaisuuden huippu ja siitä alkaen on menty yksinkertaisuuden suuntaan? Kannatatko siis geneettistä rappiota, jonka virallinen evo-oppi kiistää?----
Kun siis tiede väittää, että monet kauan sitten kehittyneet kasvit ovat monimutkaisempia kuin ihminen niin onko se tosiaankin todiste rappiosta. Jos se ei rappiota todista niin mitä sitten? Jostainhan sellaisen yksinkertaistumisen täytyy johtua.K-18_K-18 kirjoitti:
"Kun siis tiede väittää, että monet kauan sitten kehittyneet kasvit ovat monimutkaisempia kuin ihminen niin onko se tosiaankin todiste rappiosta. "
Ei tiede tuollaista väitä. Menit aito-outsiderin kylvämään ns. halpaan.
"Jostainhan sellaisen yksinkertaistumisen täytyy johtua."
Evoluutio voi johtaa myös yksinkertaistumiseen. Esim. monet loiset ovat tästä esimerkkeinä, pelkistetyimmillään ne ovat vain sukuaanjatkavia lisääntymis- ja ruoansulatuselimistöjä.
Yksinkertaistuminen on yksi sopeutumis- ja selviytymisstrategia siinä missä monimutkaistuminenkin. - aito-outsider
vanha-kissa kirjoitti:
K-18_K-18 kirjoitti:
"Kun siis tiede väittää, että monet kauan sitten kehittyneet kasvit ovat monimutkaisempia kuin ihminen niin onko se tosiaankin todiste rappiosta. "
Ei tiede tuollaista väitä. Menit aito-outsiderin kylvämään ns. halpaan.
"Jostainhan sellaisen yksinkertaistumisen täytyy johtua."
Evoluutio voi johtaa myös yksinkertaistumiseen. Esim. monet loiset ovat tästä esimerkkeinä, pelkistetyimmillään ne ovat vain sukuaanjatkavia lisääntymis- ja ruoansulatuselimistöjä.
Yksinkertaistuminen on yksi sopeutumis- ja selviytymisstrategia siinä missä monimutkaistuminenkin.valehteluasi jos et sitä kokonaan voi lopettaa !! Jotkut kun valitettavasti eivät voi.
***"Kun siis tiede väittää, että monet kauan sitten kehittyneet kasvit ovat monimutkaisempia kuin ihminen niin onko se tosiaankin todiste rappiosta. "
Ei tiede tuollaista väitä. Menit aito-outsiderin kylvämään ns. halpaan.***
Minä en ollut se joka kertoi miten viiniköynnöksessäkin on enemmän geenejä kuin ihmisessä ja kaikkia muita esimerkkejä siihen suuntaan. Jos olet jonkun kaltaisesi evon kanssa eri mieltä niin viitsisitkö jättää minua siitä syyttämättä. Sopiiko semmonen? - aito-outsider
vanha-kissa kirjoitti:
K-18_K-18 kirjoitti:
"Kun siis tiede väittää, että monet kauan sitten kehittyneet kasvit ovat monimutkaisempia kuin ihminen niin onko se tosiaankin todiste rappiosta. "
Ei tiede tuollaista väitä. Menit aito-outsiderin kylvämään ns. halpaan.
"Jostainhan sellaisen yksinkertaistumisen täytyy johtua."
Evoluutio voi johtaa myös yksinkertaistumiseen. Esim. monet loiset ovat tästä esimerkkeinä, pelkistetyimmillään ne ovat vain sukuaanjatkavia lisääntymis- ja ruoansulatuselimistöjä.
Yksinkertaistuminen on yksi sopeutumis- ja selviytymisstrategia siinä missä monimutkaistuminenkin.ylempänä kirjoittaa nimimerkki "Anteeksi että ajattelen" otsikolla "Luonto on monimuotoinen" seuraavaa:
***Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä. Useat kasvit ovat kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia kuin nisäkkäät.***
Jos olet hänen kanssaan eri mieltä niin voisitko vastata hänelle etkä keksiä valheita minun niskaani.
Selvästi tuo nimimerkki kylläkin todistaa rappion puolesta. Olen siis edelleen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että rappiota todellakin on. - aito-outsider
vanha-kissa kirjoitti:
aito-outsider kirjoitti:
"***Tämä on aika eri asia kuin se, että monimutkaisin otus on aina sopeutunein - niin kuin aluksi väitit.***
Noinhan en ole väittänyt, opettele lukemaan tai vaihtoehtoisesti lakkaa valehtelemasta. Olen ihmetellyt miksi sopeutuneimman valinta olisi johtanut monimutkaisempiin. "
Hmm, kyllä tuosta avauksestasi saa sen käsityksen, että lähtökohdaksi otat väitteen:
"Evoluution etenemisen väitetään tuottaneen ja tuottavan aina vain monimutkaisempia muotoja. Tätä monimutkaistumista perustellaan paremmalla sopeutumisella. ...
Missä on se luonnonlaki, joka sanoo ja määrää, että monimutkaisempi eliömuoto on sopeutuneempi kuin yksinkertaisempi?" http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000040972199
Sitten sinulle on selitetty, mikä tuossa ajatuksessasi menee pieleen.
"Meinaatko siis, että alussa kun kasvien kuvitellaan syntyneen on ollut monimutkaisuuden huippu ja siitä alkaen on menty yksinkertaisuuden suuntaan? "
Jotenkin kummasti osaat taas vääntää toisen sanomiset ihan vinkuraan. Ei, kyse on siitä, mitä monimutkaisuudella käsitetään. Se ei tarkoita, että kasvit ovat olleet monimutkaisuuden huippu - ongelma tulee vastaan jo siinä, miten me voimme tehdä objektiivisen vertailun erilaisten muonimutkaisuuksien välillä, koska mitään absoluuttista mittaria ei ole (evoluution luonteesta johtune, muuten ;-).
"Dinojen jaloissa juoksi pieniä nisäkkäitä. Sinänsä erikoista sillä missä vaiheessa ja missä juoksentelivat ne kuuluisat välimuodot? Ei missään, koska tiukan paikan tullen evo-oppineet itsekään eivät näytä niihin uskovan."
Jos olisit tarkemmin katsonut tuon dokumentin, niin siellä sanottiin myös mistä nuo välimuodot, eli nisäkkäitä edeltävät muodot elivät. Ne kehittyivät niistä nisäkäsmäisistä matelijoista, jotka elivät rinnan dinosaurusten kansssa. Niille jäi sellainen ekologinen lokero, jossa dinosaurukset eivät hallinneet (yö, hyönteiset ruokavaliona -> tästä seuraa se, että olivat myös pienikokoisia pääsääntöisesti).
Tietenkin tässä voi olla taas miinana se, mitä sinä ymmärrät välimuotona.***Niille jäi sellainen ekologinen lokero, jossa dinosaurukset eivät hallinneet (yö, hyönteiset ruokavaliona -> tästä seuraa se, että olivat myös pienikokoisia pääsääntöisesti).***
Miksi ihmeessä yö ja hyönteisravinto olisivat edellyttäneet koko elimistön siirtymistä nisäkäsmäiseen suuntaan? Väitetäänhän tai arvellaanhan monien matelijainkin olleen tasalämpöisiä joten ei yön viileys olisi ollut niille este pyydystämiseen.
En myöskään usko, että matelijoissa ei olisi ollut hyönteissyöjiä. Enkä ymmärrä miksi hyönteissyönti olisi aiheuttanut lähes koko anatomian muuntumisen. Niinkuin munimisen lakkaamisen ja siirtymisen elävien poikasten synnyttämiseen.
Miten yöllä pyydystäminen ja hyönteisten syönti liittyvät munimiseen/poikasten synnyttämiseen? Eivätpä niin mitenkään. - vanha-kissa
aito-outsider kirjoitti:
ylempänä kirjoittaa nimimerkki "Anteeksi että ajattelen" otsikolla "Luonto on monimuotoinen" seuraavaa:
***Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä. Useat kasvit ovat kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia kuin nisäkkäät.***
Jos olet hänen kanssaan eri mieltä niin voisitko vastata hänelle etkä keksiä valheita minun niskaani.
Selvästi tuo nimimerkki kylläkin todistaa rappion puolesta. Olen siis edelleen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että rappiota todellakin on.aito-outsider kirjoitti:
"***Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä. Useat kasvit ovat kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia kuin nisäkkäät.***
Jos olet hänen kanssaan eri mieltä niin voisitko vastata hänelle etkä keksiä valheita minun niskaani. "
Jos lukisit tuon lainaamasi tekstin vähän huolellisemmin, niin huomaisit että siellä lukee "kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia". Lisäksi, kun olisit sisäistänyt "Anteeksi että ajattelen" kirjoituksista hänen pointtinsa, että monimutkaisuus ei ole mikään absoluutti mittari vaan riippuu täysin siitä, minkä suhteen monimutkaisuutta tarkastellaan, et olisi taas vääristelemässä asiaa.
Kai sinäkin ymmärrät, että esim. anatomisesti mitaten nisäkäät ovat monimutkaisempia kuin tuo mainitsemasi viiniköynnös.
"Selvästi tuo nimimerkki kylläkin todistaa rappion puolesta."
Eli olet sitä mieltä, että viiniköynnös olisi rappioitunut liikkuvaksi eliöksi?
Mielenkiintoisia nuo sinun ajatustesi polut. Vahinko, että kerkiät unohtamaan edellisen ajatuksen toista sorvatessasi, jolloin logiikkasi pääsee pahasti rappeutumaan viestistä toiseen. - Anteeksi että ajattelen
aito-outsider kirjoitti:
***Niille jäi sellainen ekologinen lokero, jossa dinosaurukset eivät hallinneet (yö, hyönteiset ruokavaliona -> tästä seuraa se, että olivat myös pienikokoisia pääsääntöisesti).***
Miksi ihmeessä yö ja hyönteisravinto olisivat edellyttäneet koko elimistön siirtymistä nisäkäsmäiseen suuntaan? Väitetäänhän tai arvellaanhan monien matelijainkin olleen tasalämpöisiä joten ei yön viileys olisi ollut niille este pyydystämiseen.
En myöskään usko, että matelijoissa ei olisi ollut hyönteissyöjiä. Enkä ymmärrä miksi hyönteissyönti olisi aiheuttanut lähes koko anatomian muuntumisen. Niinkuin munimisen lakkaamisen ja siirtymisen elävien poikasten synnyttämiseen.
Miten yöllä pyydystäminen ja hyönteisten syönti liittyvät munimiseen/poikasten synnyttämiseen? Eivätpä niin mitenkään."Miksi ihmeessä yö ja hyönteisravinto olisivat edellyttäneet koko elimistön siirtymistä nisäkäsmäiseen suuntaan?"
No mitäköhän nisäkäsmäisiä piirteitä noissa alkunisäkkäissä oli jo perintönä matelijoilta (itse mainitsit tasalämpöisyyden) ja miten paljon nisäkäsmäisiä piirteitä kehittyi jälkeenpäin?
"Enkä ymmärrä miksi hyönteissyönti olisi aiheuttanut lähes koko anatomian muuntumisen. Niinkuin munimisen lakkaamisen ja siirtymisen elävien poikasten synnyttämiseen."
Onko han ihan selvää, missä vaiheessa nisäkkäät lopettivat munimisen? Se ei välttämättä selviä fossiileista kovinkaan helposti? Munivia nisäkkäitähän on nykyäänkin.
"Miten yöllä pyydystäminen ja hyönteisten syönti liittyvät munimiseen/poikasten synnyttämiseen?"
No sellainen looginen riippuvuus tässä ainakin on, että yöaktiiviselle hyönteissyöjälle tasalämpöisyydestä on selkeä hyöty. Erityisesti lauhkeissa ja viileissä oloissa, jolloin saaliin ja saalistajan suorituskykyero on suurin.
Tasalämpöisyys on taas hyöty munien hautomisen ja poikasten kehittymisen nopeuden kannalta, mutta yöaktiivisuus merkitsee taas sitä, että munat pitäisi jättää hautomatta juuri yöllä, kun on viileintä.
Silloin poikaset kehittyvät nopammin, jos munat hautoo joko erillisessä niitä varten olevassa pussissa tai suoraan kehon sisällä munanjohtimissa/kohdussa. Munien hautomisesta kehon sisällä on taas kukonaskel istukattomiin nisäkkäisiin, koska niillähän sikiö sikiökalvoineen on oikeastaan lapsivedessä kelluva kuoreton muna. - vai kuka
Anteeksi että ajattelen kirjoitti:
"Miksi ihmeessä yö ja hyönteisravinto olisivat edellyttäneet koko elimistön siirtymistä nisäkäsmäiseen suuntaan?"
No mitäköhän nisäkäsmäisiä piirteitä noissa alkunisäkkäissä oli jo perintönä matelijoilta (itse mainitsit tasalämpöisyyden) ja miten paljon nisäkäsmäisiä piirteitä kehittyi jälkeenpäin?
"Enkä ymmärrä miksi hyönteissyönti olisi aiheuttanut lähes koko anatomian muuntumisen. Niinkuin munimisen lakkaamisen ja siirtymisen elävien poikasten synnyttämiseen."
Onko han ihan selvää, missä vaiheessa nisäkkäät lopettivat munimisen? Se ei välttämättä selviä fossiileista kovinkaan helposti? Munivia nisäkkäitähän on nykyäänkin.
"Miten yöllä pyydystäminen ja hyönteisten syönti liittyvät munimiseen/poikasten synnyttämiseen?"
No sellainen looginen riippuvuus tässä ainakin on, että yöaktiiviselle hyönteissyöjälle tasalämpöisyydestä on selkeä hyöty. Erityisesti lauhkeissa ja viileissä oloissa, jolloin saaliin ja saalistajan suorituskykyero on suurin.
Tasalämpöisyys on taas hyöty munien hautomisen ja poikasten kehittymisen nopeuden kannalta, mutta yöaktiivisuus merkitsee taas sitä, että munat pitäisi jättää hautomatta juuri yöllä, kun on viileintä.
Silloin poikaset kehittyvät nopammin, jos munat hautoo joko erillisessä niitä varten olevassa pussissa tai suoraan kehon sisällä munanjohtimissa/kohdussa. Munien hautomisesta kehon sisällä on taas kukonaskel istukattomiin nisäkkäisiin, koska niillähän sikiö sikiökalvoineen on oikeastaan lapsivedessä kelluva kuoreton muna....Onko han ihan selvää, missä vaiheessa nisäkkäät lopettivat munimisen?.....
se oli niin kertoi, että nisäkkäät tuli yösyömisen ja hyttysten syömisen takia. Että miksi et yhtä-äkkiä enää tiedäkään mitään. Minäkin muuten syön yällä mutta ei minkäänlaista evoa ole silti alkanut näkyä. - tuomarina
vanha-kissa kirjoitti:
aito-outsider kirjoitti:
"***Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä. Useat kasvit ovat kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia kuin nisäkkäät.***
Jos olet hänen kanssaan eri mieltä niin voisitko vastata hänelle etkä keksiä valheita minun niskaani. "
Jos lukisit tuon lainaamasi tekstin vähän huolellisemmin, niin huomaisit että siellä lukee "kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia". Lisäksi, kun olisit sisäistänyt "Anteeksi että ajattelen" kirjoituksista hänen pointtinsa, että monimutkaisuus ei ole mikään absoluutti mittari vaan riippuu täysin siitä, minkä suhteen monimutkaisuutta tarkastellaan, et olisi taas vääristelemässä asiaa.
Kai sinäkin ymmärrät, että esim. anatomisesti mitaten nisäkäät ovat monimutkaisempia kuin tuo mainitsemasi viiniköynnös.
"Selvästi tuo nimimerkki kylläkin todistaa rappion puolesta."
Eli olet sitä mieltä, että viiniköynnös olisi rappioitunut liikkuvaksi eliöksi?
Mielenkiintoisia nuo sinun ajatustesi polut. Vahinko, että kerkiät unohtamaan edellisen ajatuksen toista sorvatessasi, jolloin logiikkasi pääsee pahasti rappeutumaan viestistä toiseen.Löytyy sieltä tuokin lause....Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä.... Ei siideri sitä ole keksinyt niinkuin annat ymmärtää.
Löytyy lisäksi tuokin...."kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia". .....
Siis mikä on vaikeeta, taas?
Kirjoitat muyös...Kai sinäkin ymmärrät, että esim. anatomisesti mitaten nisäkäät ovat monimutkaisempia kuin tuo mainitsemasi viiniköynnös.....
Sitähän siideri kai avauksessaan yrittää kertoa, että noin on. Niin minä ainakin ymmärrän mutta eräs nimimerkki koettaa sen kumota noilla alussa lainatuilla lauseillaan. Huomasitkos?
...Eli olet sitä mieltä, että viiniköynnös olisi rappioitunut liikkuvaksi eliöksi?....
Minun mielestäni on myös jotenkin niin, että jos geenien määärä ja kemiallinen monimutkaisuus luonnossa ja eliökunnassa vähenee niin se lienee ainakin jotakin rappioon viittaavaa. Vai pitäisikö se nähdä kehitykenä? - Anteeksi että ajattelen
tuomarina kirjoitti:
Löytyy sieltä tuokin lause....Geenejä meillä on paljon vähemmän kuin vaikkapa viiniköynnöksellä.... Ei siideri sitä ole keksinyt niinkuin annat ymmärtää.
Löytyy lisäksi tuokin...."kemiallisesti kovin paljon monimutkaisempia". .....
Siis mikä on vaikeeta, taas?
Kirjoitat muyös...Kai sinäkin ymmärrät, että esim. anatomisesti mitaten nisäkäät ovat monimutkaisempia kuin tuo mainitsemasi viiniköynnös.....
Sitähän siideri kai avauksessaan yrittää kertoa, että noin on. Niin minä ainakin ymmärrän mutta eräs nimimerkki koettaa sen kumota noilla alussa lainatuilla lauseillaan. Huomasitkos?
...Eli olet sitä mieltä, että viiniköynnös olisi rappioitunut liikkuvaksi eliöksi?....
Minun mielestäni on myös jotenkin niin, että jos geenien määärä ja kemiallinen monimutkaisuus luonnossa ja eliökunnassa vähenee niin se lienee ainakin jotakin rappioon viittaavaa. Vai pitäisikö se nähdä kehitykenä?Kymmenien eri nimimerkkien takana piilotteleva fundamentalisti yrittää "toimia tuomarina". Tuomitseminenhan on teille luontaista, kun te olette ainoita jotka tietää totuuden, mutta jos yritit selittää, että yrität olla puolueeton tuomari, niin se on melkoisen paksua.
Kun ketjussa on yritetty selittää aito-outsiderille, että monimutkaisuudelle ei ole yhtä absoluuttista mittaria ja käytetty esimerkkinä sitä, että jotkut kasvit ovat kemiallisesti ja geenien määrällä mitattuna monimutkaisempia kuin anatomisesti monimutkaisemmat nisäkkäät.
Se että aito-outsider tästä vetää johtopäätöksen, että "ahaa, kasvit ovat siis absoluuttisesti monimutkaisempia kuin nisäkkää" osoittaa että hän ei ymmärtänyt lukemaansa tai hänelle fundamentalistina on mahdotonta ajatella, ettei joka kysymykseen ("mikä on monimutkaisin eliö") olisi yksi ikuisesti tosi oikea vastaus. Huolimatta siitä miten tulkinnanvarainen tuo kysymys on.
"Minun mielestäni on myös jotenkin niin, että jos geenien määärä ja kemiallinen monimutkaisuus luonnossa ja eliökunnassa vähenee niin se lienee ainakin jotakin rappioon viittaavaa."
Mutta kun oikeasti evoluutio on johtanut sekä yhä monimutkaisempiin eliöihi että myös äärimmäisen yksinkertaisiin kuten viruksiin. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että kemiallinen monimutkaisuus luonnossa vähenee? - Anteeksi että ajattelen
vai kuka kirjoitti:
...Onko han ihan selvää, missä vaiheessa nisäkkäät lopettivat munimisen?.....
se oli niin kertoi, että nisäkkäät tuli yösyömisen ja hyttysten syömisen takia. Että miksi et yhtä-äkkiä enää tiedäkään mitään. Minäkin muuten syön yällä mutta ei minkäänlaista evoa ole silti alkanut näkyä.---"...Onko han ihan selvää, missä vaiheessa nisäkkäät lopettivat munimisen?.....
se oli niin kertoi, että nisäkkäät tuli yösyömisen ja hyttysten syömisen takia. Että miksi et yhtä-äkkiä enää tiedäkään mitään.---
Sekavia ole kirjoittanut ennenkin, mutta tämä alkaa olla huippu? Jos ei tiedetä koska nisäkkäät lopettivat munimisen ja siirtyivät elävien poikasten synnyttämiseen, niin ei tiedetä mitään? - taas täysin
Anteeksi että ajattelen kirjoitti:
Kymmenien eri nimimerkkien takana piilotteleva fundamentalisti yrittää "toimia tuomarina". Tuomitseminenhan on teille luontaista, kun te olette ainoita jotka tietää totuuden, mutta jos yritit selittää, että yrität olla puolueeton tuomari, niin se on melkoisen paksua.
Kun ketjussa on yritetty selittää aito-outsiderille, että monimutkaisuudelle ei ole yhtä absoluuttista mittaria ja käytetty esimerkkinä sitä, että jotkut kasvit ovat kemiallisesti ja geenien määrällä mitattuna monimutkaisempia kuin anatomisesti monimutkaisemmat nisäkkäät.
Se että aito-outsider tästä vetää johtopäätöksen, että "ahaa, kasvit ovat siis absoluuttisesti monimutkaisempia kuin nisäkkää" osoittaa että hän ei ymmärtänyt lukemaansa tai hänelle fundamentalistina on mahdotonta ajatella, ettei joka kysymykseen ("mikä on monimutkaisin eliö") olisi yksi ikuisesti tosi oikea vastaus. Huolimatta siitä miten tulkinnanvarainen tuo kysymys on.
"Minun mielestäni on myös jotenkin niin, että jos geenien määärä ja kemiallinen monimutkaisuus luonnossa ja eliökunnassa vähenee niin se lienee ainakin jotakin rappioon viittaavaa."
Mutta kun oikeasti evoluutio on johtanut sekä yhä monimutkaisempiin eliöihi että myös äärimmäisen yksinkertaisiin kuten viruksiin. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että kemiallinen monimutkaisuus luonnossa vähenee?Siis mitä haluat sanoa? Kysyn suoraan, että jos verrataan evoluution alkua, jotain nollahetkeä, nykyaikaan niin onko evoluutio luonut yleensä ottaen monimutkaisempia vaiko yksinkertaisempia luomuksia.
Olivatko luomukse hetkellä nollahetki 1000 vuotta monimutkaisempia vaiko yksinkertaisempia kun hetkellä nolla 100 milj. vuotta tai tällä hetkellä. Mikä on ollut kehityksen suunta?
Josko saisi lyheyen ja ytimekkään vastauksen ilman ees-taas soutamista ja huopaamista josta ei jää lopultakaan mitään käteen eikä saa selvää mitä mieltä vastaaja on. Anna tulkinnaton vastaus. - unissaan kävellyt
Anteeksi että ajattelen kirjoitti:
---"...Onko han ihan selvää, missä vaiheessa nisäkkäät lopettivat munimisen?.....
se oli niin kertoi, että nisäkkäät tuli yösyömisen ja hyttysten syömisen takia. Että miksi et yhtä-äkkiä enää tiedäkään mitään.---
Sekavia ole kirjoittanut ennenkin, mutta tämä alkaa olla huippu? Jos ei tiedetä koska nisäkkäät lopettivat munimisen ja siirtyivät elävien poikasten synnyttämiseen, niin ei tiedetä mitään?tarkoittanu että missä vaiheessa matelijat lopetti munimisen. Minkähän takia muuten?
- juutas.
Mikähän näissä jutuissasi on ajatuksena, kun poikkeuksetta esität jotain perättömiä väittämiä, ja sitten käyt niitä vastaan argumentoimaan. Etkö tajua vastustavasi omaa "evo-oppiasi", joka yhteisesti on moneen kertaan virheelliseksi todettu.
Ja sitten väittämiisi tarkemmin (miksiköhän jaksankaan niitä kommentoida?)
"Missä on se luonnonlaki, joka sanoo ja määrää, että monimutkaisempi eliömuoto on sopeutuneempi kuin yksinkertaisempi? "
- Ei missään. Sopeutuneisuutta ei voi oikein mitata muulla kuin lajin elinvoimaisuudella. Jos laji on olemassa. Se on sopeutunut. Jos se on kuollut sukupuuttoon, se ei kyennyt sopeutumaan.
"Itse väitän, että näin ei suinkaan ole vaan oikeastaan se onkin ihan päinvastoin."
- Ei se välttämättä kuitenkaan päinvastoin ole, vaikka yksinkertaiset eliöt voivatkin on hyvin sopeutuneita, mistä todisteena on yksisoluisten runsaus.
"Nisäkkäät eivät ole yhtään sen sopeutuneempia tai kilpailukykyisempiä kun matelijat tai linnut tai sammakkoeläimet tai maan matoset. "
- Eipä niin. Sopeutuneita ovat kaikki, koska ovat olemassa.
"Matelija kykenee syömään kerralla mahdottoman saaliin ja pärjää viikkoja, kuukausia tai jopa vuodenkin ilman uutta ateriaa. Lintu lentää muualle etsimään ruokansa, tuhansien kilometrienkin päähän. Mutta mites käy nisäkkään kun ruoka loppuu ja alkaa vastaava nälkäkuuri? "
- Kyllähän nisäkkäätkin vaeltavat ja nukkuvat talviunta. Älä unohda vaikka karhua tai kamelia. Selviytymiskeinoja on. Muutenhan nisäkkäät olisivat kuolleet pois, jos olisivat liian heikosti sopeutuneita.
"Tasalämpöisyyskin on jossain tilanteessa etu mutta jossain toisessa tilanteessa se on kuolettava haitta."
- Aivan. Mikä tahansa ominaisuus voi olla etu tai haitta, ihan olosuhteista riippuen.
" Matelija painuu kylmäksi ajaksi horteeseen eikä sen tarvitse huolehtia ruoasta. Nisäkkään on sen sijaan pakko löytää ruokaa kylmänäkin aikana tai käy huonosti. Kuolee itse tai jälkeläiset nälkään ja/tai kylmään. Onko tasalämpöisyys silloin etu vaiko haitta? On syytä huomata sekin seikka, että kun matelijan lämpö laskee esim. yöllä niin myös sen energiankulutus alenee. Lämmön ottaminen yleensäkin auringosta eikä ravinnosta ei ole suinkaan pelkästään haitta vaan myös suuri etu. Pärjää vähemmällä ruoalla. "
- Niinpä. Alkavatkohan biologian alkeet avautua sinullekin.
"Entäs sammakoitten kyky aavikoillakin painua maan alle 11 kuukaudeksi ja nousta iloisesti kirmaamaan kun sateet taas sateet tulevat. Onko tällainen ominaisuus merkki huonommasta sopeutumisesta verrattuna nisäkkääseen joka kuolee nälkään ja janoon kuivuuden tullessa ja ruoan loppuessa? Minun mielestäni sammakoilla on hyvin suuri valintaetu. "
- Tuossa tilanteessa voi olla. Jossakin toisessa tilanteessa taas nisäkkäillä voi olla paremmat selviytymis- ja lisääntymisemahdollisuudet.
"Kuten jo muutamasta esimerkistä havaitaan niin evo-oppi perustuu kestämättömiin väittämiin, jotka eivät luonnossa todellakaan pidä paikkaansa."
- Aivan "evo-oppisi" todellakin on todellisuudelle vieras. Tästä lienemme yhtä mieltä kaikki.
"Ei ole osoitettavissa mitään todellista faktaa, joka osoittaisi, että kuviteltu kehittyminen yksinkertaisista elämänmuodoista ihmiseen asti perustuisi jonkunlaiseen valintaetuun. Vaikka kuinka uskoisi evoluutioon niin tuo väitetty evon moottori on uskomatonta taikauskoa. "
- Nyt taas puhut toisesta asiasta kuin aluksi. Valintaetua on se, että lisääntyy tehokkaammin kuin joku toinen. Tämä on väistämätön prosessi. Ne yksilöt jotka saavat enemmän jälkeläisiä kuin toiset, saavat enemmän jälkeläisiä. Ja koska ominaisuudet ovat periytyviä, laji muuttuu tehokkaimmin lisääntyvien kaltaiseksi. Toisinhan ei voi olla.
"Luonto ei siten suinkaan perustu kilpailuun vaan yhteistyöhön. Se toimii kuten ihmisyhteisö, ei toinen toistaan kampittaen vaan yhteistyössä. Kukin omilla ominaisuuksillaan kokonaisuutta täydentäen. "
- Ei perustu luonto eikä ihmisyhteisö pelkkään yhteistyöhön vaan myös kilpailuun. Vai tekeekö jänis ketun kanssa yhteistyötä kun tarjoaa ketulle lounaan? Mutta toki yhteistyötäkin on. Muistatko biologian tunneilta sanan symbioosi?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskallanko vielä kaivata sinua?
Siitä on niin kauan aikaa. Harmi, kun kaikki meni niin kuin meni. Elämässä oli aika raskasta silloin, ja näen sen sinun429325T:ltä J-miehelle
Se kaunein jäi välillämme kokematta Sen olisin halunnut kokea. Miten olisit pitänyt mua hyvänä. Sen yhden kerran. Se oli332091Missä meetwursti on keksitty?
Tapasin hiljattain erikoisen rouvan Prisman leikkelehyllyjen välissä pälyilemässä. Kun tulin kohdalle, rouva alkoi raivo271810- 1351611
Miksi kirjoittelet sinkut-palstalla?
Olet sinkku? Kaipaat jutteluseuraa? Täällä on kivoja keskusteluja? Tapaat mielenkiintoisia ihmisiä? Joku muu syy?1951184Miten se pihvi pitää oikeaoppisesti paistaa?
Törmäsin erikoiseen episodiin eräässä ABC-ravintolassa. Pysähdyin kahvikupilliselle ja kohta ravintolan toisesta nurkast81139- 711107
- 92952
- 49855
- 78840