Ei ole maata joka vähemmin soveltuisi kuljeksivaan elämään kuin Englanti missä vähäisetkin vapaat maapalat ovat otettu hyötykäyttöön ja mistä uupuvat villit niityt ja suuret metsät. Noita hyötyalueita valvotaan ja vartioidaan kateellisin katsein. Laajoja tasankoja tällä saarivaltiolla ei ole ja monet lait ja asetukset on saatettu voimaan paikallisesti ja yleisesti, säätelemään ihmisien vapaata kulkua ja asumista tässä maassa.
Sellaiselle väelle kuin liikkuville mustalaisille ei voisi ole epäkiitollisempaa liikkumatilaa missään muualla Euroopassa.. Ja kuitenkin tässä saarivaltiossa elää ja asustaa 250000 tuon kansaosan jäsentä, ja on ainoa maaosa jossa vielä näihin päiviin asti romanit asuttavat suurelta osin vaunuissa ja asuntoautoissa, ja ovat tällä tavoin asuneet jo sukupolvien ajan.
Heti sen jälkeen kun romanit saapuivat Britanihan saarille, käynnistettiin näitä maahan muuttajia kohtaan säälimättömät vainot, jo pelkkä arvelu jonkun syntyperästä oli riitättävä syy kuolemantuomioon ja Englannin vähien metsien puiden oksat olivat katketa hirtettyjen mustalaisien painosta.
Henkienjääneiden oli kaivauduttava henkensä säilyttääkseen sanamukaisesti maan alle, kunnes vainoojat uupuivat metsästämään näitä muukalaisia ja vasta silloin romanit yhä lisääntyvinä joukkoina uskalsivat ilmestyä ihmisien ilmoille piilopaikoistaan.
Englannissa miespuolinen romani on poikkeuksetta sitoutunut hevoskauppoihin ja muuhun hevosiin liittyvien asioiden hoitoon, ja vain joskus vapa-aikoneinaan saattaa valmistaa tina-astioita alueen talonpojille, samalla kun naiset kulkevat povaamassa.
Tavallisesti romanit pystyttävät teltan jonkin kylän laidalle, taikka asuma-alueen tienoilla, tien varteen, puiden siimekseen, eikä missään kauniin luonnon helmassa maassa istuvat romanit vangitse katseita samalla lailla kuin Englannissa.
Siellä romanien iho on tumma, mutta ei tummanpuhuva, kasvot soikeat ja säännölliset. otsa enimmäkseen matala ja kädet ja jalat pienet.
Romanimiehet ovat pitempikasvuisia kuin englantilaismiehet yleensä, ja paljon rivakampia liikeässään ja toimissaan.. Kaikki romanit puhuvat englanninkieltä, heidän käyntinsä ja käytöksensä on vapaata ja varovaista, mikä poikkeaa suuresti englantilaisista talopojista, joiden käytös ja puhetapa ovat paljon verkaisempaa.
Se murre jota Englannin romanit käyttävät keskimmäisissä puheissaan, on epäilemättä lähtöisin alkujaan keskivenäjältä.
Mitä rikoksia nämä ihmiset sitten tekevätkään, yksi asia on selvä: mies ei koskaan ole juoppo retku, eikä nainen toimi huorana. Nämä ovat kaksi sellaista asiaa, joista tuo väki pitää tiukasti kiinni.
Rikoksia mistä romaneja syytetään on monta, mutta varkaus on yksi niistä yleisimmistä. Se jälkeen ovat noituus ja karjan myrkyttämin. On kuitenkin selvää, etteivät kaikki mustalaiset voi olla kaikki yhdessä syyllisiä näihin rikoksiin.
Itse noituus on ajatuksenakin mahdoton silloin kun se yritettävän liitytä mustalaisiin - ei yksin englantilaisiin mustalaisiin, vaan koko kyseiseen rotuun, sillä ei ole toista ihmisrotua maan päällä joka enenemän kavahtaisi ja kammoksuisi kaikkia henkimaailmaan liittyviä asioita ja seremonioita, kuin mustalainen.
Siksi on sanottava, että missä ikinä joku on kärsinyt tämän tyyppisistä ilmiöistä – ovat aina ja kaikkialla tulleet esille omien pelkojensa ja intohimojensa ajamana, ja - eikä näiden kuvitelmia asuinpaikka ole mistään muualla kuin asianomaisen omassa päästää.
Henkimaailman asiat saattavat vaikuttaa olevan kysymyksessä silloin kun mustalaisnainen ennustaa tulevaisuutta jollekin, povaamalla tämän kädestä, kuten nyt tiedetään ennen olleen tapana. Melkein poikkeuksesta kysymyksessä tahdotaan tietää miten rakkaus-asia tulisivat etenemään, sillä harva kai kyselen yhdeltäkään povarilta oikeaa veikkausnumerosarjaa.
Mustalaisnaisen kädestä ennustaminen ei perustu ennalta näkemiseen, ei liioin siinä ole mitään salaista tietoa. Siinä on yksiomaisena laukaisevana voimana povarin lempeä käden ojennus, kädestä pitäen puhutella ihmistä, tilaisuudessa jossa naispuolista kutsutaan varmalla mutta lempeällä sointuvalla äänenpainolla arvokkaaksi rouvaksi, vaikka povattavana olisi sitten vain tehtaan tyttö ja herra, pelkkä maatyöläinen.
Tämä kaikki yhdessä on hoitoa josta on syntynyt kokonaisia oppikuntia ja jota instituutionalisessa kielenkäytössä tunnetaan psykologiana.
Kädestä ennusteltava kerrankin saa keroa jollekin murheensa, noista murheista ei ole vaikea tehdä kuvaa näiden murheiden kantajasta ja lähiennusteta. Kykeneväthän muotokuvamaalaritkin maalamaan ihmisestä kuva, siinä ei ole taikaa, ei yliluonnollisia kykyjä.
Mustalaisia on syytetty karjan myrkyttämisistä. Itse asiassa kysymyksessä ei ole minkäänlainen myrkyttäminen ja sana myrkyttämine ovat, niin kuin nyt yleensä pahoissa kielissä – ottelu siihen sen vuoksi, että se sana jo kuulostaa vakavammalta terrorilta. Romanien, mustalaisien, tai miksi sitten kutsuttaisikin meitä, taikka näitä ihmisiä – niin yksi tunne on ainaisena ja loputtomana kulkenut tuo väen jäljessä, tuo sama kaikille eläville olennoille tuttu tunne joka läpi historian on ahdistanut mustalaisia, on elintarvikkeiden alituinen ja huutava tarve, nälkä.
Elämälle tuiki tärkeiden ainesten hankkimiseen on täyttynyt mobilisoida koko heimo, ja panna sivuun toinen ihmisolennoille tuiki tärkeä asia, kuten suoja, missä pitää paikkaa ja missä elää. Koko heimon tarmo ja kekseliäisyys on keskittynyt vuosisatojen ajan pelkästään henkiinjäämiseen ja sille välttämättömien elintarvikkeiden hankkimiseen.
Mustalaisen joutuivat käyttämään matkoillaan monenlaisia keinoja ruokkiakseen vaikka ei muuta kuin kerran päivässä, perheensä. Yksi tapa oli valita suuresta lammaslaumasta yksilö panna teroitettu puupiikki lampaan suuhun jolloin lammas lamaantui lyhyessä ajassa. Mustalaiset tunnettiin myös eläinten lääkitsijöinä ja pian lammastarhuri sai tietää lauman sairaasta yksilöstä. Eläinparantajan tutkittua eläintä hetken nämä ilmoittivat eläimen olevan mennyttä, ja että he ottaisivat sen kyllä hoitopalkkiona itselleen.
Minä olin neljätoista vanha kun olin seuraamassa *vedosta tappelua,* jonka piti olla jonkinlainen nyrkkeilyottelu, Tämä järjestettiin vihreällä nurmella, virtaava puron äärellä, lähellä vanhaa kirkkoa, penikulma päästä erästä kaupunkia,
Armoton tappelija Thurtell oli paikalla, ympäriinsä mustelmilla, lyömätön herra, sillä mihin hän vain meni siellä hän oli mestarina mestari. Paikalle oli kerääntynyt ”hamppeja” ja rikollisia, joita tällaiset tapahtumat aina vetivät puoleensa. Pääpukari Thurtell oli kuuluisa taloissa ja ulkopuolella ja kun hän puhui häntä kuunneltiin vaikka hän olisi ollut kahleissa, silloin toiset olivat hiljaa.
Hän esiintyi ankarana ja kalpeana niin kuin tavallisesti vartalo täynnä kuhmuja ja ruhjeita, Hän todella oli se joka pani pystyyn tappelun kuten hän oli lukemattomia kertoja tehnyt aikaisemmin, ja hän kerskui esitellen ruhjeitaan ja verisiä kuhmujaan. Näiden happien ja rikollinen läsnäolo oli muuttanut tämän hiljaisessa rauhassa uinuneen pikku kaupungin Juutalaisten. Adeniksi ja varkaiden Metropolitaniksi.
Hetkeä ennen ottelujen alkua kolme miestä hevosien selässä ratsasti paikalle ylittämällä virtaavan puron yhdellä komealla loikalla.
”Mustalais- Wili ja hänen porukkansa”, kuulin erään juutalaisen taskuvarkaan sanovan toverilleen.
Sana mustalainen on aina herättänyt minussa uteliaisuutta ja katselin suuren mielenkiinnon vallassa paikalle ilmestyneitä kolmea miestä.
Olen myöhemmin tavannut mustalaisia eri maissa, Venäjällä, unkarissa ja Turkissa ja olen nähnyt näitä lainsuojattomia monessa maanosassa.
Mutta en koskaan aikaisemmin, en jälkeen, ole kohdannut sellaista kolmikkoa jonka tapasin täällä englantilaisen pikku kaupungin markkina-alueella jonne oli pystytetty nyrkkeilykehä vedonlyöntiä varten..
Tuon kolmikon kaikki jäsenet olivat mustalaismiehiä – kaksi oli laskeutunut ratsailta ja pitelivät hevosiensa ohjaksia käsissään. Toinen noista hevosen vierellä seisovista oli silmiinpistävän kookas, melkoinen jätti, lähes kahden metrin mittainen ja iältään siinä kahdenkymmenen viiden taikka kahdeksan tienoilla.
On mahdotonta yrittää kuvat mitään täydellisempää komeutta ihmisessä, joka oli nähtävissä tämän miehen ulkoisessa olemuksessa. Kaikkein pystyvinkään kuvanveistäjä ei olisi riittävän hyvä vangitsemaan tämän miehen olemusta.
Miehen otsa oli korkealla, joka on harvinaista mustalaisien piirteissä. Nenä muistutti enemmän roomalaista kuin g-alealaista, silmät olivat suuret ja silmäluomet raskaat joka anto miehen kasvoille alakuloisen ilmeen. Silloin kun nuo luomet nousivat, katse niiden takaa oli enemmän kiinteä kuin pelkkä silmäys – katsanto joka on ominaista mustalaisille. Iho tällä miehellä oli oliivin värinen ja hampaat virheettömät ja valkoiset.
Mies oli pukeutunut karkeaan ajurin nuttuun, mutta tuo vaatekapalle ei kyennyt peittämään miehen atleetista jäntevää ruumista.
Miehen seurana oli myöhemmin hyvin tuntemani Gipsy Willy, joka siinä viidenkymmenen ikäisenä myöhemmin tuli hirtetyksi ST Emouudin vankilan edessä.(Englannissa lopetettiin hirttotuomiot vasta niin myöhään kuin kuusikymmenluvulla)
Minulla on mielessäni edelleen kuva hänen mustasta jäykästä tukastaan ja tummista kasvoistaan ja suurista mustista silmistään joiden katse oli kiinteä.
Hänen asunsa tuolla vedonlyöntipaikalla koostui sinisestä takista, löysistä housuista ja saappaista, kädessään hän piteli rautaruoskaa ja päässä hänellä oli andluusialainnen korkea hattu. Hän oli mitaltaan lyhyempi kuin edellä kuvaamani mies, mutta rakenteeltaan tätäkin vankempi.
Kolmas mustalainen joka oli jäänyt istumaan hevosensa selkään, näytti enemmän kummitukselta kuin ihmiseltä. Hän oli kasvoiltaan tomun värinen ja samanväristä oli kaikki hänessä, Hänen saappaansa olivat pölyn peitossa ja hänen hevosensa pelkkä kaakki, ja hänen hampaansa suurelta osin kadonneen, Hän oli siinä kuudenkymmenen ikäinen ja vaikutti jotenkin lamaantuneelta, jota hän ei todellisuudessa ollut. Myöhemmin totesin moneen kerran, että hän oli tämän joukon ”nuppi” tietäjä, kapteeni.
Järjestetty ottelut alkoi loppuja ja oli päästävä eroon juopuneista 'hampeista ja muista' joukoittain paikalle tulleista kulkureista.
Thurtell meni mustalaisien luokse, jotka hän näytti tunteneen ennestään joille hän iloisesti hymyillen sanoi muutaman sanan jotka jäivät minulle käsittämättömäksi. Mustalaismiehet hymyilivät ja ojensivat hevosiensa ohjakset kummitukselle, joka istu hevosen selässä ja heti sen jälkeen ryhtyivät karkottamaan paikalla pyörivää roskaväkeä.
Koko homma oli hetkessä ohi sillä ei ollut ketään joka olisi ollut halukas nousemaan noita jätilliskokoisia mustalaisia ja heidän rautaruoskaansa vastaa. Hetken oli paikalla hiljaista, ja kerran taas Thurtell tuli mustalaismiesten luokse ja sanoi jotakin jota ei ollut tarkoitettu minun kuultavakseni, vaikka seisoin lähettyvillä. Mustalaiset katsahtivat toinen toisiinsa. Nuorempi ja kookkaampi mustalaisista pudisti päätään.
No, Hyvä, toinen äkkiä sanoin Englannin kielellä. tuuppien ihmiset tieltään hän harppasi narulla ympäröityyn nyrkkeilykehään, heitti espanjalaisen hattunsa ilmaan ja mylvi suurella äänellä,
– Tässä on Englannin paras mies Gipsy Willy. lyön kaksikymmentä puntaa itseni puolesta. Onko vastaan tulijoita!
Kaksikymmentä puntaa on melkoinen summa rahaa ja paikalla oli raakalaisia jotka olisivat vuodattanee tuon summan takia vaikka isänsä. Mutta Mustalainen ei ollut tuntematon nimi, hänen voimansa ja tyylinsä tunnettiin ja ne olivat pelottavat, eikä kukaan joka sen tunsi ollut halukas tekemään tuttavuutta tuossa kehässä hilluvan miehen kanssa.
Eräs juutalaiset vilkuilivat ahneesti hetken, mutta kun heidän terävät katseensa kohtasivat mustalaisen villin katseen ja tumman olemuksen, luopuivat ajatuksesta.
West-ministerin kovanaamat katselivat Mustalais- Wilä syrjäsilmmin, - mustalais- kudin, kuulin heidän keskenään kuiskaileva, - Ne ovat aina treenaamassa. Näiden lauseiden sisältö ei ole koskaan koko elämäni aikana minulle valjennut.
Ei ollut miestä joka olisi ottanut tuon haasteen vasaa. Eräs maalaismies halusi yrittää ja oli heittämässä hattuaan ilmaan kun hänen toverinsa esti sen sanomalla, - Elä ole hullu, Se tapaa sut.
Mustalaisten noustua ratsaille kuulin kummituksen sanovan kahdelle toverilleen:
– Olette maffarinmoisia miehiä. Pelkään, että te kerran vielä katkotte niskanne näiden kajeiden kanssa
Kolmikko kannusti hevosensa liikkeelle ylittäen kevyellä loikalla virtaavan puron ja vain hevosien kavioiden nostamat pöly maatiellä osoitti näiden kulkusuunan.
Kumituksen ennustus kävi toteen, sillä Gipsy Willy hirtettiin tuomioistuimen päätöksellä paljastuneesta miehentaposta johon hän oli syyllistynyt nuorena.
Sellaiselle väelle kuin liikkuville mustalaisille ei voisi ole epäkiitollisempaa liikkumatilaa missään muualla Euroopassa.. Ja kuitenkin tässä saarivaltiossa elää ja asustaa 250000 tuon kansaosan jäsentä, ja on ainoa maaosa jossa vielä näihin päiviin asti romanit asuttavat suurelta osin vaunuissa ja asuntoautoissa, ja ovat tällä tavoin asuneet jo sukupolvien ajan.
Heti sen jälkeen kun romanit saapuivat Britanihan saarille, käynnistettiin näitä maahan muuttajia kohtaan säälimättömät vainot, jo pelkkä arvelu jonkun syntyperästä oli riitättävä syy kuolemantuomioon ja Englannin vähien metsien puiden oksat olivat katketa hirtettyjen mustalaisien painosta.
Henkienjääneiden oli kaivauduttava henkensä säilyttääkseen sanamukaisesti maan alle, kunnes vainoojat uupuivat metsästämään näitä muukalaisia ja vasta silloin romanit yhä lisääntyvinä joukkoina uskalsivat ilmestyä ihmisien ilmoille piilopaikoistaan.
Englannissa miespuolinen romani on poikkeuksetta sitoutunut hevoskauppoihin ja muuhun hevosiin liittyvien asioiden hoitoon, ja vain joskus vapa-aikoneinaan saattaa valmistaa tina-astioita alueen talonpojille, samalla kun naiset kulkevat povaamassa.
Tavallisesti romanit pystyttävät teltan jonkin kylän laidalle, taikka asuma-alueen tienoilla, tien varteen, puiden siimekseen, eikä missään kauniin luonnon helmassa maassa istuvat romanit vangitse katseita samalla lailla kuin Englannissa.
Siellä romanien iho on tumma, mutta ei tummanpuhuva, kasvot soikeat ja säännölliset. otsa enimmäkseen matala ja kädet ja jalat pienet.
Romanimiehet ovat pitempikasvuisia kuin englantilaismiehet yleensä, ja paljon rivakampia liikeässään ja toimissaan.. Kaikki romanit puhuvat englanninkieltä, heidän käyntinsä ja käytöksensä on vapaata ja varovaista, mikä poikkeaa suuresti englantilaisista talopojista, joiden käytös ja puhetapa ovat paljon verkaisempaa.
Se murre jota Englannin romanit käyttävät keskimmäisissä puheissaan, on epäilemättä lähtöisin alkujaan keskivenäjältä.
Mitä rikoksia nämä ihmiset sitten tekevätkään, yksi asia on selvä: mies ei koskaan ole juoppo retku, eikä nainen toimi huorana. Nämä ovat kaksi sellaista asiaa, joista tuo väki pitää tiukasti kiinni.
Rikoksia mistä romaneja syytetään on monta, mutta varkaus on yksi niistä yleisimmistä. Se jälkeen ovat noituus ja karjan myrkyttämin. On kuitenkin selvää, etteivät kaikki mustalaiset voi olla kaikki yhdessä syyllisiä näihin rikoksiin.
Itse noituus on ajatuksenakin mahdoton silloin kun se yritettävän liitytä mustalaisiin - ei yksin englantilaisiin mustalaisiin, vaan koko kyseiseen rotuun, sillä ei ole toista ihmisrotua maan päällä joka enenemän kavahtaisi ja kammoksuisi kaikkia henkimaailmaan liittyviä asioita ja seremonioita, kuin mustalainen.
Siksi on sanottava, että missä ikinä joku on kärsinyt tämän tyyppisistä ilmiöistä – ovat aina ja kaikkialla tulleet esille omien pelkojensa ja intohimojensa ajamana, ja - eikä näiden kuvitelmia asuinpaikka ole mistään muualla kuin asianomaisen omassa päästää.
Henkimaailman asiat saattavat vaikuttaa olevan kysymyksessä silloin kun mustalaisnainen ennustaa tulevaisuutta jollekin, povaamalla tämän kädestä, kuten nyt tiedetään ennen olleen tapana. Melkein poikkeuksesta kysymyksessä tahdotaan tietää miten rakkaus-asia tulisivat etenemään, sillä harva kai kyselen yhdeltäkään povarilta oikeaa veikkausnumerosarjaa.
Mustalaisnaisen kädestä ennustaminen ei perustu ennalta näkemiseen, ei liioin siinä ole mitään salaista tietoa. Siinä on yksiomaisena laukaisevana voimana povarin lempeä käden ojennus, kädestä pitäen puhutella ihmistä, tilaisuudessa jossa naispuolista kutsutaan varmalla mutta lempeällä sointuvalla äänenpainolla arvokkaaksi rouvaksi, vaikka povattavana olisi sitten vain tehtaan tyttö ja herra, pelkkä maatyöläinen.
Tämä kaikki yhdessä on hoitoa josta on syntynyt kokonaisia oppikuntia ja jota instituutionalisessa kielenkäytössä tunnetaan psykologiana.
Kädestä ennusteltava kerrankin saa keroa jollekin murheensa, noista murheista ei ole vaikea tehdä kuvaa näiden murheiden kantajasta ja lähiennusteta. Kykeneväthän muotokuvamaalaritkin maalamaan ihmisestä kuva, siinä ei ole taikaa, ei yliluonnollisia kykyjä.
Mustalaisia on syytetty karjan myrkyttämisistä. Itse asiassa kysymyksessä ei ole minkäänlainen myrkyttäminen ja sana myrkyttämine ovat, niin kuin nyt yleensä pahoissa kielissä – ottelu siihen sen vuoksi, että se sana jo kuulostaa vakavammalta terrorilta. Romanien, mustalaisien, tai miksi sitten kutsuttaisikin meitä, taikka näitä ihmisiä – niin yksi tunne on ainaisena ja loputtomana kulkenut tuo väen jäljessä, tuo sama kaikille eläville olennoille tuttu tunne joka läpi historian on ahdistanut mustalaisia, on elintarvikkeiden alituinen ja huutava tarve, nälkä.
Elämälle tuiki tärkeiden ainesten hankkimiseen on täyttynyt mobilisoida koko heimo, ja panna sivuun toinen ihmisolennoille tuiki tärkeä asia, kuten suoja, missä pitää paikkaa ja missä elää. Koko heimon tarmo ja kekseliäisyys on keskittynyt vuosisatojen ajan pelkästään henkiinjäämiseen ja sille välttämättömien elintarvikkeiden hankkimiseen.
Mustalaisen joutuivat käyttämään matkoillaan monenlaisia keinoja ruokkiakseen vaikka ei muuta kuin kerran päivässä, perheensä. Yksi tapa oli valita suuresta lammaslaumasta yksilö panna teroitettu puupiikki lampaan suuhun jolloin lammas lamaantui lyhyessä ajassa. Mustalaiset tunnettiin myös eläinten lääkitsijöinä ja pian lammastarhuri sai tietää lauman sairaasta yksilöstä. Eläinparantajan tutkittua eläintä hetken nämä ilmoittivat eläimen olevan mennyttä, ja että he ottaisivat sen kyllä hoitopalkkiona itselleen.
Minä olin neljätoista vanha kun olin seuraamassa *vedosta tappelua,* jonka piti olla jonkinlainen nyrkkeilyottelu, Tämä järjestettiin vihreällä nurmella, virtaava puron äärellä, lähellä vanhaa kirkkoa, penikulma päästä erästä kaupunkia,
Armoton tappelija Thurtell oli paikalla, ympäriinsä mustelmilla, lyömätön herra, sillä mihin hän vain meni siellä hän oli mestarina mestari. Paikalle oli kerääntynyt ”hamppeja” ja rikollisia, joita tällaiset tapahtumat aina vetivät puoleensa. Pääpukari Thurtell oli kuuluisa taloissa ja ulkopuolella ja kun hän puhui häntä kuunneltiin vaikka hän olisi ollut kahleissa, silloin toiset olivat hiljaa.
Hän esiintyi ankarana ja kalpeana niin kuin tavallisesti vartalo täynnä kuhmuja ja ruhjeita, Hän todella oli se joka pani pystyyn tappelun kuten hän oli lukemattomia kertoja tehnyt aikaisemmin, ja hän kerskui esitellen ruhjeitaan ja verisiä kuhmujaan. Näiden happien ja rikollinen läsnäolo oli muuttanut tämän hiljaisessa rauhassa uinuneen pikku kaupungin Juutalaisten. Adeniksi ja varkaiden Metropolitaniksi.
Hetkeä ennen ottelujen alkua kolme miestä hevosien selässä ratsasti paikalle ylittämällä virtaavan puron yhdellä komealla loikalla.
”Mustalais- Wili ja hänen porukkansa”, kuulin erään juutalaisen taskuvarkaan sanovan toverilleen.
Sana mustalainen on aina herättänyt minussa uteliaisuutta ja katselin suuren mielenkiinnon vallassa paikalle ilmestyneitä kolmea miestä.
Olen myöhemmin tavannut mustalaisia eri maissa, Venäjällä, unkarissa ja Turkissa ja olen nähnyt näitä lainsuojattomia monessa maanosassa.
Mutta en koskaan aikaisemmin, en jälkeen, ole kohdannut sellaista kolmikkoa jonka tapasin täällä englantilaisen pikku kaupungin markkina-alueella jonne oli pystytetty nyrkkeilykehä vedonlyöntiä varten..
Tuon kolmikon kaikki jäsenet olivat mustalaismiehiä – kaksi oli laskeutunut ratsailta ja pitelivät hevosiensa ohjaksia käsissään. Toinen noista hevosen vierellä seisovista oli silmiinpistävän kookas, melkoinen jätti, lähes kahden metrin mittainen ja iältään siinä kahdenkymmenen viiden taikka kahdeksan tienoilla.
On mahdotonta yrittää kuvat mitään täydellisempää komeutta ihmisessä, joka oli nähtävissä tämän miehen ulkoisessa olemuksessa. Kaikkein pystyvinkään kuvanveistäjä ei olisi riittävän hyvä vangitsemaan tämän miehen olemusta.
Miehen otsa oli korkealla, joka on harvinaista mustalaisien piirteissä. Nenä muistutti enemmän roomalaista kuin g-alealaista, silmät olivat suuret ja silmäluomet raskaat joka anto miehen kasvoille alakuloisen ilmeen. Silloin kun nuo luomet nousivat, katse niiden takaa oli enemmän kiinteä kuin pelkkä silmäys – katsanto joka on ominaista mustalaisille. Iho tällä miehellä oli oliivin värinen ja hampaat virheettömät ja valkoiset.
Mies oli pukeutunut karkeaan ajurin nuttuun, mutta tuo vaatekapalle ei kyennyt peittämään miehen atleetista jäntevää ruumista.
Miehen seurana oli myöhemmin hyvin tuntemani Gipsy Willy, joka siinä viidenkymmenen ikäisenä myöhemmin tuli hirtetyksi ST Emouudin vankilan edessä.(Englannissa lopetettiin hirttotuomiot vasta niin myöhään kuin kuusikymmenluvulla)
Minulla on mielessäni edelleen kuva hänen mustasta jäykästä tukastaan ja tummista kasvoistaan ja suurista mustista silmistään joiden katse oli kiinteä.
Hänen asunsa tuolla vedonlyöntipaikalla koostui sinisestä takista, löysistä housuista ja saappaista, kädessään hän piteli rautaruoskaa ja päässä hänellä oli andluusialainnen korkea hattu. Hän oli mitaltaan lyhyempi kuin edellä kuvaamani mies, mutta rakenteeltaan tätäkin vankempi.
Kolmas mustalainen joka oli jäänyt istumaan hevosensa selkään, näytti enemmän kummitukselta kuin ihmiseltä. Hän oli kasvoiltaan tomun värinen ja samanväristä oli kaikki hänessä, Hänen saappaansa olivat pölyn peitossa ja hänen hevosensa pelkkä kaakki, ja hänen hampaansa suurelta osin kadonneen, Hän oli siinä kuudenkymmenen ikäinen ja vaikutti jotenkin lamaantuneelta, jota hän ei todellisuudessa ollut. Myöhemmin totesin moneen kerran, että hän oli tämän joukon ”nuppi” tietäjä, kapteeni.
Järjestetty ottelut alkoi loppuja ja oli päästävä eroon juopuneista 'hampeista ja muista' joukoittain paikalle tulleista kulkureista.
Thurtell meni mustalaisien luokse, jotka hän näytti tunteneen ennestään joille hän iloisesti hymyillen sanoi muutaman sanan jotka jäivät minulle käsittämättömäksi. Mustalaismiehet hymyilivät ja ojensivat hevosiensa ohjakset kummitukselle, joka istu hevosen selässä ja heti sen jälkeen ryhtyivät karkottamaan paikalla pyörivää roskaväkeä.
Koko homma oli hetkessä ohi sillä ei ollut ketään joka olisi ollut halukas nousemaan noita jätilliskokoisia mustalaisia ja heidän rautaruoskaansa vastaa. Hetken oli paikalla hiljaista, ja kerran taas Thurtell tuli mustalaismiesten luokse ja sanoi jotakin jota ei ollut tarkoitettu minun kuultavakseni, vaikka seisoin lähettyvillä. Mustalaiset katsahtivat toinen toisiinsa. Nuorempi ja kookkaampi mustalaisista pudisti päätään.
No, Hyvä, toinen äkkiä sanoin Englannin kielellä. tuuppien ihmiset tieltään hän harppasi narulla ympäröityyn nyrkkeilykehään, heitti espanjalaisen hattunsa ilmaan ja mylvi suurella äänellä,
– Tässä on Englannin paras mies Gipsy Willy. lyön kaksikymmentä puntaa itseni puolesta. Onko vastaan tulijoita!
Kaksikymmentä puntaa on melkoinen summa rahaa ja paikalla oli raakalaisia jotka olisivat vuodattanee tuon summan takia vaikka isänsä. Mutta Mustalainen ei ollut tuntematon nimi, hänen voimansa ja tyylinsä tunnettiin ja ne olivat pelottavat, eikä kukaan joka sen tunsi ollut halukas tekemään tuttavuutta tuossa kehässä hilluvan miehen kanssa.
Eräs juutalaiset vilkuilivat ahneesti hetken, mutta kun heidän terävät katseensa kohtasivat mustalaisen villin katseen ja tumman olemuksen, luopuivat ajatuksesta.
West-ministerin kovanaamat katselivat Mustalais- Wilä syrjäsilmmin, - mustalais- kudin, kuulin heidän keskenään kuiskaileva, - Ne ovat aina treenaamassa. Näiden lauseiden sisältö ei ole koskaan koko elämäni aikana minulle valjennut.
Ei ollut miestä joka olisi ottanut tuon haasteen vasaa. Eräs maalaismies halusi yrittää ja oli heittämässä hattuaan ilmaan kun hänen toverinsa esti sen sanomalla, - Elä ole hullu, Se tapaa sut.
Mustalaisten noustua ratsaille kuulin kummituksen sanovan kahdelle toverilleen:
– Olette maffarinmoisia miehiä. Pelkään, että te kerran vielä katkotte niskanne näiden kajeiden kanssa
Kolmikko kannusti hevosensa liikkeelle ylittäen kevyellä loikalla virtaavan puron ja vain hevosien kavioiden nostamat pöly maatiellä osoitti näiden kulkusuunan.
Kumituksen ennustus kävi toteen, sillä Gipsy Willy hirtettiin tuomioistuimen päätöksellä paljastuneesta miehentaposta johon hän oli syyllistynyt nuorena.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mielenkiintoinen tarina.
kiitos.
No joo kuulin juuri että eurioopassa mustalais sukulaiset oli huumannu taikakeinoin eräs mustalais mihen menemään naisen kanssa naimisiin jotta nainen pääsisi pois kyseisestä maasta, mies itse ei ollut tolallaan mennessään naimisiin, olivat kuulemma laittaneet jotain miehen kenkään joka sekoitti miehen pään.. että silleen.
Mies oli kauhuissaan kun tokeni olevansa vieraan naisen kanssa naimisissa ja erosi heti.
Tunnen tämän miehen että ei ole höpö puhetta.
jatkan lukemista kun lissää tullee. Tosi mielenkiintoinen laita huomenna tulemaan.
palauteetsa. Niiden tekemisessä on aika vaiva, mutta yritän saada aikkaan.