suomenlapinkoira

Suomen lapinkoira on niin ihmisrakas, että viihtyy paljon paremmin sisällä. Sitä ei missään nimessä pitäisi pistää yksikseen juoksunaruun tai tarhaan pihan perille haukkumaan. Haukkuisuus lisääntyy siinä määrin sen ollessa yksin ulkona, että naapurit varmasti häiriintyvät.

sisäkoirana on kerrostalossa. ulkoillaan nelisen tuntia päivässä. ei ole ollut haukkuongelmia, alusta alkaen sisällä haukkuminen on ollut kiellettyä. eipä juuri ulkonakaan hauku.

Sisällä asustaa meidänkin murre ja viihtyy hyvin. Ulkonakin viihtyy ja osaa olla pihalla ihan itsekseenkin.
Haukkuu vain jos on oikeasti "asiaa".

asumme kerrostalossa viihtyy hyvin lenkillä käymme usen 4-6kertaa päivässä ylläkin jos herään noin 1-1/2tuntia sisällä ei haukukerran käytävällä sanoi ruman sanan kun kolme vintti koiraa rähisi kerran kun lappari haukahti jo tuli hiljaista

Meillä lapinkoira on "ihmisten koira" eli oleilee siellä missä mekin. Pääasiassa on siis sisäkoira, mutta esimerkiksi kesällä mökillä se on lähes koko päivän pihalla tai kuistilla (kuten mekin...) ja tulee sisälle lähinnä vain yöksi nukkumaan.

Asumme kaupungissa pientalossa, joten talveksi koirasta tulee enemmän sisäkoira. Mielellään se täälläkin oleilee pihalla, mutta koska meillä ei ole ovessa koiranluukkua tai muuta vastaavaa että koira pääsisi halutessaan ihmisten luo sisälle, niin otetaan se aina sisään kun itsekin tullaan pihalta pois.

Ihannetapauksessa koira saisi tietysti itse päättää, haluaako oleskella ihmisten kanssa sisällä vai käydä välillä aidatulla pihalla/tarhassa. Mutta jos pitää valita joko sisäkoiraksi tai kokonaan ulkokoiraksi, niin ihmisten seura on lappalaiselle niin tärkeää että sisäkoiraksi ottaminen on sen henkiselle hyvinvoinnille parempi.

Minulla on kaksi lapparia aitauksessa pihalla. Aitauksen koko on n.60 neliötä ja kun ne sinne on kerran laittanut, ei niitä kyllä enää sisään voi tuoda. Turkista tulee niin paksu, ettei koirat viihdy enää sisällä vaan läähättävät tuskissaan ja pyytävät heti ulos. Eivät käytä edes lämmitettyä koppia, vaan makoilevat talvellakin lumihangessa ja lumisateen jälkeen onkin hauska katsoa mistä nousee höyry, eli koiran hengitysaukko tulee lumikinoksesta näkyviin ja kun pyydän koiria luokseni, nousevat ne "iglusta" ylös.
Harrastan niiden kanssa päivittäin ja yhdessä teemme kaikkea kivaa jäljityksestä myyrien jahtaamiseen.
Ovat erittäin hyviä vahtikoiria, haukkuvat vain, kun on asiaa ja ovet jopa jakaneet vahtireviirit, eli toinen vahtii pihaa ja toinen taloa.
Ruokkimaan niitä joutuu talvella hiukan enemmän, koska lämmöntuotto vaatii energiaa, mutta turkit on kiiltäviä ja koirat terveitä (10v 11v eikä koskaan sairaita).
Nyt alkaa vanhuus lähetä ja täytyykin seurata niitä tarkempaa, koska uusi elämänvaihe voi tuoda uudet kujeet. Voihan olla, että joudun ne sisälle vielä ottamaan, mutta turkin trimmaus voi silloin olla pakollinen.Mene ja tiedä?