Näyttää nykyveneissä olevan linjana että levankia ei ole. Moni ei edes osaa käyttää sitä. Oma kokemus on, että sen säätövaikutus on korkeintaan 1-5% prosenttia eli ajetaanko 5 solua vai 5.05 solmua.
Oleko mielestänne pähkäillyt oikein ...
Oleko mielestänne pähkäillyt oikein ...
Vastaukset 66
Vanhimmat
Tuohan voi tuntua aika pieneltä erolta tuo 0.5kn, mutta se vaikuttaa yllättävän suurelta esim. välille Helsinki-Pirita suuntautuvalla avomerilegillä. Ensin tuo vene, joka on lähtenyt samoihin aikoihin satamastasi saavuttaa sinut, ohittaa sinut, ja tuntien kuluessa siitä näkyykin vainharmaa hahmo utuista iltataivasta vasten. Ei tule myöskään unohtaa, että levangilla saa myös vähennettyä purjeen tehoa huomattavasti kovilla tuulilla, jolloin reivauksen tarve tulee vastaan myöhemmin. Tällöin tuo nopeusero saattaa olla paljonkin suurempi, kuin tuo 0.5kn.
Levangin vaikutus on kysyjän mukaan vain reilusti alle 10% hänen kokeluksien mukaan..
Oletkos oikein diplomi-insinööri, kun tuon keksit?
Voi myös ajatella näin levanki ei tarvii reivata, ei levankia ja reivaus. Kyllä levanki on aika välttämätön jos haluaa latistaa ison järkevään kovankelin skuuttikulmaan. Ja kevyellä tuulella sitten saa isoon pussikkuutta. Makuasioita ei varmaan tarvii en tosin ymmärrä miksi ei näitä enää tehdä uusiin veneisiin? Kai se on tiellä ruma ja kallis. Kikki taljalla voi tietysti kompensoida levangin puutetta mutta aikamoiset voimat tulee puomiin? On kuitenkin veneestä kiinni jos on cruiseri vene lienee melko yhdentekevää löytyykö levankia tai ei?
Minusta levanki on helpompi ja käytännöllisempi kuin pelaaminen kikin ja skuutin kanssa. Kun on levankiin kerran oppinut ja tottunut, on se puhtaassa cruiserissakin tosi hyvä. Asentaisin, jos se puuttuisi. Vaihdoin jopa isomman ja tehokkaamman levankivaunun cruiseriini.
Minusta kysymys on lähinnä siitä, onko levankikisko tarpeeksi pitkä!
Jos kikilllä meinaa korvata levangin niin kenties pieni laskuharjotelma kannatta tehdä ennen kuin paikat hajoaa.
Kikki on kiinni puomissa noin metrin päässä puomin päässtä. Levanki on usen saman verran puomn toisesta päästä.
Sitten fysikankirjat esiin ja mitenkäs se voima meneekään etäisyyden funktiona...
Joo on se levanki aika tarpeellinen. Kikin kanssa pelaaminen tuntuu vähän oudolta. Puuskien ottaminen menee helpommin levangilla. Lisäksi kikki on aika kaukana ruorimiehestä ja tarvii usein vinssiä avuksi. Ajatuksena oli se että jos vene tulee pelkkään cruisailuun kovemmalla kelillä voi reivata vähän aikaisemmin.
Kunnon levanki riittävillä välityksillä ja huomaa nopeasti mikä on oikea naru pitää kädessä kovemmalla kelillä. Kai se on niin että nykyään arvostetaan vapaata kulkua istuinkaukalossa. Eli tämäkin muoti ilmiö on tätä satama mukavuutta purjehdusominaisuuksien kustannuksella.
kevyessä tuulessa puomia pitäisi saada luuvarttiin. Levangilla se on todella yksinkertaista.
Trimmausohjeita niille, joille purjeiden trimmi ei ole ihan tuttua, on mm. webarin sivuilla:
http://www.wb-sails.fi/suomi/trimmaus/RikiTrim.pdf
puomia luun puolelle kevyessäkään tuulessa vedetä! Levanki sen sijaan vedetään luun puolelle ja skuutista löysätään niin, että puomi on keskellä. Näin saadaan pussikkuutta ja purje ei sulje liikaa
Omassa veneessä on 23 m2 isopurje ja kikissä 16x talja. Kyllä tuolla hyvin pärjää ilman levankia, toisin kuin ajattelin venettä ostettaessa. Puuskat hoidetaan pelkällä skuutilla, joka toimii oikeastaan levangin tapaan, jos kiki on pohjassa. Kun vielä skuutti on aika korkealla tolpassa, saa puomin lähes keskelle ilman, että takaliikki sulkee liikaa kevyessä kelissä.
Varmaankin 30 m2 isoissa alkaa mennä jo hyvin vaikeaksi ilman levankia.
ymmärretyksi siitä linkistä....
asiavirheen, jos vaikka et tajunnut tuota linkkiä oikein.
hyvät ihmiset ostako purjevenettä ilman kunnon levankia. Kuvastaa jo venevalmistajan taholta tietämättömyyttä purjehduksesta, jos levanki jätetään pois.
Kicki ei korvaa levankia missään nimessä.
taholta tietämättömyyttä. Epäilen, että venevalmistajan markkinatutkimuksen mukaan sen suurin kohderyhmä ei ymmärrä purjehduksesta niin paljoa, että levangin puuttuminen vaikuttaisi ostopäätökseen.
Valmistuskustannuksissa tulee säästöä, kun heloituksessa tingitään.
Levankikisko skuuttivaunu päätypylpyräsarjat lukkoineen maksavat, lisäksi tulee työtuntien kustannukset.
Niissä veneissä, joita olen itse katsellut (perhepurjehdusmielessä, eli ei mitään jollia), on kuitenkin ollut ainakin lyhyt levankin kajuutan katolla. Kyllähän silläkin puomia säätää, vaikkakin tarvittavat voimat ovat suuria verrattuna puomin takapään pitkään levankiin. Cruisailussa arvostaa myös istuinkaukalon mukavuutta, jota leveä levanki köysineen haittaa. Jollekin mukavuus voi olla tärkeämpi asia kuin mahdollisuus trimmata purjeesta viimeisetkin mehut. Yleensä cruising-vene on muutenkin suunniteltu ja varustettu eri tavalla kuin "performance"-paatti.
Olet oikeassa siinä, että cruising-vene on suunniteltu eri tavalla kuin performance-racing-vene.
Cruising-veneissä kuitenkin on perheveneitä, offshore-cruisereita ja puhtaita ocean-cruising veneitä. Se mikä on mukavuus suojaisten vesien perhekäytössä ei välttämättä ole mukavuus avomerikäytössä tai pitkillä valtamerireissuilla.
Omasta mielestäni avomeri-cruiserin levanki on mukava vain, jos se on käden ulottuvilla. Istuinlaatikko on mukava, jos genuavinssit ja ison skuutti levangin säädöt ovat ruorimiehen ulottuvilla. Levankikiskon on syytä olla tarpeeksi pitkä, että siitä on selvä hyöty cruisatessakin.
Perheen kanssa seilatessa kippari on käytännössä yksinpurjehtija varsin usein. Sekin kannattaa muistaa. On pirun hankalaa, jos ratin takaa ei ulotu mihinkään. Autopilotin kanssa temppuileminen ei ole mielestäni yhtä mukavaa kuin levanki ja skuutit käden ulottuvilla.
ruoria veivaa autopilotti.
"Omasta mielestäni avomeri-cruiserin levanki on mukava vain, jos se on käden ulottuvilla. Istuinlaatikko on mukava, jos genuavinssit ja ison skuutti levangin säädöt ovat ruorimiehen ulottuvilla."
Avomerellä vahti on yleensä ruorin etupuolella. Siksi levanki, vinssit yms pitää olla sieltä hoidettavissa.
Istuinlaatikko on mukava, jos se on tilava eikä levanki haittaa siinä liikkumista.
Totta kai on olemassa erilaisia välimuotoja tukipurjeella varustetun hydrauliohjatun moottoripurren ja jonkun VOR veneen välillä purjehdusheloituksessa. Siitä ei kai kuitenkaan ollut kyse.
Jos valitsee veneekseen sellaisen version, jossa on levanki ja sen säädöt kajuutan katolla, niin tuskin lähtee siitä, että sitä pitäisi kovin aktiivisesti olla säätämässäkään. Lyhyempikin levanki katolla riittää samaan säätövaraan kuin pitempi istuinkaukalossa. Ison skuutti käden mitan päässä riittää yllättävien puuskien varalta. Mitä tulee pitkiin avomerireissuihin, niin siellä nimenomaan ei jaksa istu koko ajan levankiköysi kädessä trimmaamassa, vaan tyypillisesti samoilla säädöillä voidaan mennä päiväkausia. Paino on mukavuudessa eikä nopeuden maksimoinnissa. Joillekin voi tosiaan merkitä enemmän se, että istuinkaukalossa on enemmän tilaa, vähemmän köysisotkuja ja ehkä vielä pöytä, vaikka joutuu tinkimään pitkän levangin säätömukavuudesta ja -mahdollisuuksista.
minun veneessäni "ruoria veivaa autopilotti", vaan venettä ohjaa tuuliperäsin tai pinnapilotti. Jos tuuliperäsin on esim. Winpilot Pacific Plus tai Hydrovane, ruori lukitaan liikkumattomaksi ja tuuliperäsin toimii peräsimestä riippumatomana itsenäisenä ohjausyksikkönä.
Siinä olen samaa mieltä, että genuavinssit ja skuutit levangin säädöt pitää olla ruoripinnan tai ohjauspedestaalin ratin etupuolella - missä muuallakaan? Niitä täytyy pystyä hoitelemaan sprayhoodin suojasta. Aivan samasta syystä autopilotin ja tuuliperäsimen säädöt, kuten myös navigointi-instrumenttien ja tuulimittareiden näytöt on hyvä olla sisäänkäynnin lähettyvillä eikä istuinlaatikon peräosassa.
Istuinlaatikko on mukava, jos se on roiskeilta mahdollisimman suojainen ja tyhjenee nopeasti = korkealaitainen ja tyhjennysputket ovat riittävän kokoiset (90mm läpimittaiset on sopivat). Huono istuinlaatikko avomerellä on sellainen, jossa matalien ja liukkaiden reunusten sekä turvavaljaskoukkujen puuttumisen takia miehistöllä on riski huuhtoutua laidan yli.
Levanki ei haittaa liikkumista, jos se on istuinlaatikon etuosassa välikannessa tai istuinlaatikon peräosassa.
juuri pitkillä avomerilegeillä kovassa tuulessa, kun reivi tai useita reivejä on purjeessa.
Eihän levankia koko ajan tarvitse säädellä. Kovassa kelissä en yleensä, eikä gastikaan, edes istu ulkona kastumassa, vaan tähystän sprayhoodin suojasta tai ruffin ikkunoista. Tuuliperäsin ohjaa. Levangin säätöliinat eivät ole kovin pitkiä eivätkä sen vuoksi aiheuta mitään köysisotkua.
Edustan myös sitä "koulukuntaa", jonka mielestä kaikkien fallien ja reiviliinojen paras paikka on sittenkin mastolla (jonka kummallakin puolella on syytä olla riittävän korkea turvakaide). Varsinainen köysien spagetti tulee, jos kaikki reiviliinat ja fallitkin on istuinlaatikossa. Sotku on pahimmillaan silloin kun kaikki kolme reiviä on käytössä - ja merenkäynti sen mukainen. On tullut tarpeeksi monta vuotta koettua sitäkin vaihtoehtoa.
Istuinlaatikon pöydän voi nostaa paikalleen satamassa, kauniilla ilmalla. Muulloinhan se on pelkästään tiellä.
Vaikka paino meillä kummallakin on mukavuudessa ja käytännöllisyydessä, mielipiteissä on silti eroja. Siksi kai asiasta on kiva keskustella!
Mielestäni välikannen takaosassa oleva levanki on se huonoin vaihtoehto. Ruorimies ei yllä sen paremmin kuin kajuutan katollekaan, säätö on raskasta ja köydet istuinkaukalossa tiellä. Lisäbonuksena ison skuutti kajuutan sisäänkäynnin edessä ainakin näissä n. 30 jalan kokoluokissa.
Riippuu tietenkin istuinlaatikon koosta ja myös peräsinakselin sijainnista, miten lähellä pinnamiehen kättä levangin säätököydet on. Omassa veneessäni ei tarvitse edes kurkottaa ulottuakseen skuutteihin tai levangin säätöön.
Säätö on kevyt, jos vaunu on laakeroitu ja taljassa riittävästi välitystä.
Mielestäni ainoa haitta välikannen levangissa on jiippaustilanne. Juuri silloin ei kannata kulkea välikannen yli. En ole huomannut muuta haittaa. Hankalampi oli ed.veneeni istuinlaatikon poikittainen skuuttipalkki levankeineen ja ison skuttivinsseineen. Piti aina harpata yli päästäkseen ratin taakse eikä ratin takaa ulottunut mihinkään muuhun kuin levangin säätöihin, ei edes genuan skuutteihin. Eikä kompassikurssia nähnyt kuin ratin takaa...
Veneiden avotilat ja kansirakenteet voivat olla kovin erilaisia. Siksi yksi järjestelmä ei sovi kaikkiin.
Vahinkojiippien varalle kannattaa laittaa pysyvästi puomipreventterin köydet käyttövalmiiksi kummallekin puolelle, jolloin ei tarvitse mennä niiden takia kannelle. Monet tykkää puomijarrusta, mutta siitä itselläni ei ole kokemusta.
Tuosta "köydet mastolle" opista olen jyrkästi eri mieltä. Mielestäni tarve poistua istuinlaatikon suojasta kulussa pitää minimoida.
Tässä muutamia
- Kaikkein huonoin vaihtoehto on se, että reivatessa tai ison alasotossa täytyisi toimia sekä istuinlaatikossa että mastolla. Joskus isopurje on pakko laskea kovassa myötäisessä, yksin. Jos falli on istuinlaatikossa ja vapautat lukon, kumminkin on mentävä kannelle vetelemään purjetta alas. Irti päästetty falli voi sotkeutua. Jos falli ja reivit hoidetaan istuinlaatikosta, myös mastoliikissä on oltava reiviliina: tulee kolmet reiviliinat lukot ja kaikissa kitkaa plokien takia. Yhden reiviliinan järjestelmät kolmea reiviä varten on hankala.
- Spinnun nosto yksin vaikeutuu, ellei falli ja fallivinssi ole mastolla. Kun toiminta on mastolla, spinnun nosto ja lasku onnistuu yksin.
- Nostaessa kyljeltä jollaa kannelle joutuisi vinssaamaan istuinlaatikosta, kun samanaikaisesti pitäisi ohjata jolla mantoogin yli keulakannelle. Miten se tehdään yksin? (Sama koskee nostoa laidalta MOB tilanteessa, jos uhri on voimaton).
En ole huomannut ongelmaksi käydä kannella edes myrskyfokan takia. Reivin laitto kestää joitakin kymmeniä sekuntteja. Oma kokemus tästä järjestelmästä on parempi kuin "köydet sitloorassa" systeemistä.
Molemmissa on puolensa, ei kannata olla liian jyrkkä tai ennakkoluuloinen.
"Lyhyempikin levanki katolla riittää samaan säätövaraan kuin pitempi istuinkaukalossa. Ison skuutti käden mitan päässä riittää yllättävien puuskien varalta. "
Annapa esimerkki veneestä, jossa on levanki katolla JA skuutti käden mitan päässä.
(Näitä on olemassa vähän isommissa veneissä, en tiedä yhtään 33 jalan tai pienemmissä kokoluokissa.)
Minusta tuossa väitettiin, että ison skuutti käden mitan päässä riittää yllättävien puuskien varalta. Levanki on sitten missä on ja säädetään jos jaksetaan.
saksalainen ison jalustus: skuutti tulee ruorin viereen spinaakkeri vinssille. Jos ajat spinnulla voit käyttää viereistä genua-vinssiä ison skuutille.
No katos, kelpaa vastaukseksi. Yllättävää että Bavaria on tehnyt näin fiksun ratkaisun vaikka vain lisävarusteena. Jos se levanki on jonkun mielestä pakko saada sinne katolle, niin saksalaisella jalusjärjestelmällä saadaan kyllä huomattavasti käyttökelpoisempi kokonaisuus kuin jos skuutti olisi katolla, missä se silti yleensä on, vaikka tämä positiivinen poikkeus nyt löytyikin.
avomerellä reippaammalla kelillä, kun rauhaton ratsu viedään isoa alemmas jalustamalla ja sen voimaa vähentämällä maltilliseen kulkuun. On pinnamiehelle ja kaikille mukana olijoille eroa kuin yöllä ja päivällä. Saaristossakin takaliikin avaaminen ja ison twistin säätö vaikuttavat nopeuteen taatusti paljon enemmän kuin kokemuksesi valossa annoit ymmärtää. Onko jokin nykyisin valmistettava matkavene ilman levankia?
Kyllä se näyttää olevan niin että levanki alkaa olemaan lisävaruste, joka pitää tilata erikseen. Joihinkin veneisiin tuota ei edes ole lisäoptiona?
Osatko kertoa joitakin esimerkkejä perhepurjedukseen sopivista veneistä, joissa ei ole minkäänlaista levankia vakiovarusteena? Minulla on hämärä muistikuva jostakin pikkupurresta, olisiko ollut traileroitavakin malli, mutta ei isommista.
Tämä nyt ei ole 100% tietoa mutta tässä käsityksessä olen. Hanse, Bavaria Beneteau ainakin ensimmäisenä. Kaikissa lisävarusteena saatavana.
Muistaakseni pienimmissä Hansessa ja Beneteaussa ei ole levankia, mutta ainakin uudemman mallin Bavariajuniorissa olisi.
Taitaa visionissa olla vakiona
Bavaria 31:
Standard Specification 31 cruiser:
Main sheet traveller, adjustable
http://www.bavaria-yachtbau.com/index.php?id=992&L=1
ulottua ratin takaa säätelemään levankia. Mahtaako ison skuuttikaan olla käden ulottuvilla?
Mainitsemiasi beneteau veneitäkin on paria eri lajia, oceanis ja first. Ainakin firsteissä on levanki.
First onkin jo purjevene, eikä mikään kelluva kesämökki.
Beneteau First 21.7:ssä ja 25.7:ssä ei ole levankia ainakaan vakiona.
Näyttää myös siltä, että perämiehen paikalta ei yllä myöskään paskapytylle eikä hellan ääreen. Onneksi kaljakorin voi siirtää käden ulottuville. Tosimiehet eivät levankeja kaipaa niin kauan kuin kaljaa riittää.
Laiturissa ratin takana kaljaa. Merellä promilleraja!
Jos homma on hanskassa ja promillet alle yhden, ei rikota lakia. Ja kun levanki on katolla, on istuinkaukalo turvallisempi kulkea laitamyötäisessäkin.
Mikä hiton säätövaikutus 1-5%??!?
Mulla on levanki siinä missä pitää. Puuskassa purjeen säätöön menee ehkä 0,5 sekuntia ja iso takaisin sisään välittömästi puuskan loputtua. Vene kulkee kuin juna puuskan läpi poukkoilematta mihinkään.
Tee tämä rattisi takaa ruffinkattolevangilla ja skuuttisikin on vielä ruffin katolla. Puuskan tullessa et voi siis tehdä juuri mitään järkevää.
Hyvä kiki ja skuutti sitloorassa ilman levankia on ihan siedettävä ratkaisu. Jos kiki on tehokas, skuutista voi päästää puuskissa ilman että ison takaliesma löystyy liikaa. Tämä on ihan kelpo ratkaisu perhepurjehtijalle. Mutta ruffin katolla oleva levanki ja skuuttaus on perkeleestä.
Oikeesti kuka haluaa tällaisia ominaisuuksia:
- ison säätö kipparin ulottumattomissa
- köysissä ja plokeissa helkutin kovat voimat, paljon kovemmat kuin mitä samankokoisessa veneessä muuten olisi, skuutin käyttö vaatii vinssin ja kovan väännön että purjetta saa säädettyä, ja kaikki tämä aivan turhaan
Kokemattomat veneilijät menee ostamaan tämmösiä kun eivät ymmärrä mitä ostavat. Ulkomaiden väljillä vesillä ei joudu niin paljoa manööveeraamaan kuin Suomessa, joten siellä ongelma ei ole yhtä paha.
Toki jos sulla on yksi pätevä henkilö miehistössä aina hoitamassa skuuttia, niin silloin kattoskuuttauksen kanssa tulee toimeen.
Vielä kerran: ilman levankia tulee toimeen, mutta kattoskuuttaus on syvältä ja poikittain.
asian ihan oikein?
Oletetaan, että veneessä A on 1 m levanki puomin puolivälin kohdalla ruffin katolla ja levangin köysissä on välitys 1:4.
Oletetaan, että veneessä B on 2 m levanki puomin pään kohdalla avotilan keskellä ja levangin köysissä on välitys 1:2.
Kun puomia halutaan siirtää esim. 20 astetta paapuuriin, molemmissa veneissä vedetään levangin säätököyttä juuri yhtä monta metriä ja juuri yhtä lujaa (tai oikeastaan veneessä A ehkä 2% lujempaa, rissan kitkan verran).
on keskellä puomia.
Kun isopurjeen puomiliikki on vapaana ja purje on kiinnitetty puomiin vain skuuttikulmastaan (niinkuin nykyisin yleensä), keski-puomin skuuttipiste kuormittaa puomia. Jos siis levanki on ruffin katolla ja skuuttiplokit kiinni puomin keskellä, puomiin kohdistuu suuria taivutusvoimia. Puomin taipumisen voi silmin havaita. Puomin murtuminen voi sattua vahinkojiipissä. (Sama voi tietenkin sattua kikin tempaisustakin ja on nähty etenkin hydrauliikalla toimivissa kikkipuomeissa).
Puomiongelma ei ole teoreettinen vaan todellinen. Siitä löytyy myös keskustelua purjehdusfoorumeilla, esim. tällaisia juttuja:
"I was tacking in 15kt winds and going from a beam to a beam, didn't pulled my sheet in and when the boom came over it just kept going and split in two pieces just at the fixed bale".
"The mid boom location is more highly stressed (loaded) because it lacks the mechanical advantage of end boom sheeting".
"The bending loads are more than double in the loose footed example. Add to that the shock of letting the boom "slam" on a tack or gybe and I can see the failure happening".
http://www.cruisersforum.com/forums/f116/mid-boom-sheeting-and-a-broken-boom-10575.html
"Boom end sheeting is the way to go if at all possible. All loads become compression loads if the sail is loose-footed. The boom can actually be lighter, and fewer blocks are needed (which reduces effort and cost)".
http://www.boatdesign.net/Forums/boat-design/broken-boom-mid-boom-sheeting-problem-19851-post166886.html
Tämäkin tekninen näkökohta kannattaa muistaa, kun vertaillaan ruffin katolle sijoitetun levangin etuja ja haittoja.
Jos skuuttipiste onkin keskellä puomia, kannattanee silti preventerin kiinnitys asentaa puomin päähän.
Kyllä sinun tulisi miettiä vielä toiseen kertaan, sen verran asian vierestä omat laskelmasi ovat.
Epäedullisen momenttivarren voi toki korvata voimakkaammalla taljalla, joka lisää kitkaa taljan verran PLUS sen levangin kitkan, joka on katolla tuplavoimien takia huomattavasti suurempi, tai sitten osien pitää vastaavasti olla helvetin kalliita luokkaa järeämmän veneen osia. Näin ei sarjatuotantoveneissä yleensä ole, vaan kattolevanki on yksinkertaisesti käyttökelvoton. Ja vaikka siihen toimivan taljan saisitkin rakennettua, sen säätö ei silti ole kipparin ulottuvilla ja silti skuutissa vaaditaan SEKÄ taljan ETTÄ vinssin käyttöä. Mikä toimii teoriassa ei välttämättä toimi käytännössä ja kattolevanki ei toimi edes teoriassa ellei skuuttausta hoida joku muu kuin pinnamies.
Esimerkissäsi sekä levanginsäädön, että skuutin säädön voimat kaksinkertaistuvat B->A. Omassa veneessäni on 6x skuuttitalja, joten vastaavan voiman saadakseen pitäisi kattoversioissa olla 12x talja. Levankia mulla ei ole, mutta 3-4x välitys siinä olisi, jos sellainen olisi. Ruffin katolla pitäisi siis olla 6-8x. Noin suuret välityssuhteet vaativat jo todella hyvä plokit, jotta kitka ei kumoa välityssuhteen kasvua. Lisäksi tuplaantunut skuutin veto lisää merkittävästi vaunun kitkaa. Enpä ole myöskään nähnyt riittäviä välityksiä noissa.
Perusongelma on kuitenkin se, ettei kippari voi ajaa skuuttia eikä levankia ohjauspaikaltaan. Kun tämän yhdistää siihen, että valtaosa nykyveneistä vaatii ehdottomati isopurjeen "ajamista" ellei reivaa todella ajoissa, on yhdistelmä huono.
Lisäksi taitaa vielä olla niin, että kattolevanki ei yleensä ole edes puolivälissä, vaan vielä hieman edempänä. Taljaan tulee myös epäedullinen geometria ja maston tyveen kitkan kannalta haitallinen lähes 180 asteen mutka köyteen.
useissa uusissa cruisereissa (joissa levanki ruffin katolla) puomi on samankokoista vanhaa vahvempi ja ison skuutti on 3 blokilla puomissa. Blokeista 1 on puomin keskikohdassa, 1 noin 1/3 etäisyydellä ja 1 noin 2/3 etäisyydellä.
Viitteessäsi mainitussa veneessä oli myös 3 blokia, mutta väärin asennettuna, ei kuten yllä. Ilmeinen syy puomin katkeamiseen selitettiin, jos luit viestit.
olen purjehtinut jo yli 30.000 mailia Itämeren altaan ulkopuolella veneellä, jossa levanki on ruffin katolla ja mielestäni se on toiminut hienosti. Myös vinssit on ihan käden ulottuvilla siinä sprayhoodin suojassa (ei tietysti siellä ruorin takana, jossa autopilotti ahkeroi yksinään).
taitavat vielä odotella Suomi24-asiantuntijoiden neuvoja, koska kattolevanki on mm. seuraavien uusissa veneissä:
Sweden Yachts, Nautor Swan, Bavaria, Beneteau, Dufour...
Nuo nyt ensiksi tsekkasin.
Halusin katsoa uusia 45-jalkaisia laatuveneitä
http://www.swedenyachts.se/
klikkaa 45-jalkainen: ei ollutkaan ruffin katon levankia! (Pienemmässä mallissa oli).
Kuten ei myöskään Nautorin 45-jalkaisessa ollut kattolevankia (muita malleja en tsekannut):
http://www.nautorswan.com/swanlineproducts/tabid/295/SwanLine/45/boatId/1/boatVersionId/3/Default.aspx
Eikä toisessa suomalaisessa laatuveneessä, Baltic 45:ssä
http://www.balticyachts.fi/graphics/45/drawings/draw.php?gal=1&pic=3
Nuo nyt ensiksi tsekkasin.
Bavariat eivät kiinnostaneet varsinkaan, koska niiden kattolevangit tunnetaan. Beneteaun puomin katkeamisesta näkyi olleen juttua eräällä foorumilla. Syynä pidettiin skuuttipistettä on keskellä puomia, joka on yksi kattolevangin haitoista.
Kenties kattolevankiratkaisuun on päädytty, koska se sopii charterveneiden biminikatoksiin. Ison skuutti ei ole aurinkokatoksen tiellä - se voi olla tärkeämpi pointti kuin purjehdukselliset näkökohdat tai puomin mahdolliset ongelmat.
Olisikin ollut aika yllätys, jos Frers olisi piirtänyt Swan 45:een levangin katolle...
Itselläni on ollut kattolevanki ja skuutti rattimiehen käsillä jo 15 vuotta. Toimii erinomaisesti ja tarvittaessa nopeasti, vaikka 0,5 sekunnissa. Puomissa taaemmaksi tai puomin päähän kiinnittyvä skuuttiköysinippu voi esimerkiksi huolimattomassa tai vahinkojiipissä huitaista viikatteen lailla avotilan yli. Kattolevankijärjestelyssä tämä vaara on lähes olematon. Skuuttausgeometria on hyvin yksinkertaista mutta vaatiihan sen suunnittelu ja toteutus hieman viitseliäisyyttä (ja osaamista).
Baltic 56
Baltic 66
Bavaria 46
Bavaria 49
Hanse 400
Hanse 430
Island Packet 370
Island Packet 440
Malö 40
Malö 43
Swan 66S
Swan 75S
Sweden Yachts 42
Sweden Yachts 45
Listaa voisi jatkaa ties kuinka pitkälle, eri kokoisia ja merkkisiä, monien arvostamia matkapursia.
On se harmi, ettei noidenkaan suunnittelijat ymmärrä tämän palstan asiantuntijoiden tavoin pinnan tai pitkän kölin paremmuutta tai edes sitäkään, missä sen levangin pitää olla.
Levangin ainut etou on mieletäni vain kilpailullinen. Mahdollisuus latistaa purjetta kelin kovetessa niin että isosta saadaan optimaalinen teho irti. Normaali sunnutaipurjehtija laskee ison skuuttia ja antaa purjeen lepattaa.
Jatkuva purjeen säätämien on kenties etu viikkokisoissa, jossa sekunnit ratkaisevat, mutta matkapurjehduksessa tilanne on toinen.
Joku suursaaren kiertäjä tai Gotland rundin kävijä, voisi tällä palstalla anonyymisti kertoa kuinka kauan todellisuudessa heidän venekunta jaksoi lähdön jälkeen pohtia levanki skuutti optimointia.
Levangin säätöä kilpailussa tarkkaillaan jatkuvasti, keskimäärin jotain säätöä tehdään vähintään vartin välein. Sen pidempään erittäin harvoin olosuhteet pysyvät muuttumattomina.
Ja korjataanpa se väärinkäsitys, että levangilla olisi jotain tekemistä latistamisen kanssa, siihen on aivan muut keinot. Levangilla säädetään ensisijaisesti puomin asentoa ja samalla ison kiertymää. Ja paitsi tehoa, säädöllä vaikutetaan huomattavasti balanssiin ja sitä myötä mukavuuteen.
Aloita nyt alusta ja katso läpi vaikka Nautorin kaikki mallit ja niiden isopurjeiden skuuttausjärjestelmät. Kerro sitten uudelleen mitä nyt oikeastaan tarkoitat.
Vai onko tarkoituksesi esimerkkien avulla todistella, että perhepurjehduskokoisten veneiden ruorimiehen ei tarvitsekaan ratin takaa tai pinnasta ulottua levangin säätöihin eikä skuutteihin? Vai mitä ihmettä ajat takaa? Vai yritätkö todistella, että oman veneesi ruffin katton levanki on jossain mielessä erinomainen ratkaisu?
Olisiko pallo hukassa?
muussa kuin, että säätöjä tehdään ehkä harvemmin.
Yksinpurjehtijana seilaan avomerellä enimmäkseen tuuliperäsimen ohjaamana. Tuuliperäsin toimii parhaiten, kun purjebalanssi on hyvä. Levanki helpottaa purjebalanssin säätöä. Ei levangin olemassaolo tarkoita sitä, että purjeita pitää yhtenään trimmailla.
Matkapurjehtijallekin on tärkeää, että vene kulkee mukavasti. Käytännössä hyvä purjebalanssi merkitsee myös hyvää nopeutta.
läpi ja koeta ymmärtää kirjoitettu.
levangin sijoitusta.
"Yksinpurjehtijana seilaan avomerellä enimmäkseen tuuliperäsimen ohjaamana. Tuuliperäsin toimii parhaiten, kun purjebalanssi on hyvä. Levanki helpottaa purjebalanssin säätöä."
Noinhan se on. Siinä Sprayhoodin suojassa on mukava oleilla ja tarkkailla ympäristöä. Ja samalla säätää levankia, ison skuuttia yms, jotka ovat kätevästi käden ulottuvilla, kun levanki on ruffin katolla ja skuutin vinssi siinä kulkuaukon vieressä.
Tietenkin puomin paikallinen kuormitus jakaantuu laajemmalle alueelle, jos puomin skuuttiplokeja on kolme. Peruskysymys on silti se, että puomiin tulee taivuttavaa voimaa huomattavasti enemmän kuin skuuttipisteiden ollessa lähempänä puomin nokkaa.
Selkokielinen yhteenveto: "Boom end sheeting is the way to go if at all possible. All loads become compression loads if the sail is loose-footed. The boom can actually be lighter, and fewer blocks are needed (which reduces effort and cost)".
Eikö ole selvää pässinlihaa?
siihen kirjoitukseen, johon vastaat. Kirjoitin:
"useissa uusissa cruisereissa (joissa levanki ruffin katolla) puomi on samankokoista vanhaa vahvempi "
Eikö ole selvää pässinlihaa?
Toinen juttu, josta vähemmän puhutaan:
Koska rasitukset puomiin ovat kovimmillaan?
Myrskyssä.
Myrskyolosuhteissa purjeisiin tulee usein tempovia / todella rajuja voimia esim vahinkojiipissä, puomi on lujilla.
Myrskyoloissa ison skuuttikulma on reivattu puomin puoliväliin. Nyt levanki on puomin päässä väärässä kohtaa, puomiin tulee kovia rasituksia.
Siihen puomiin, joka on ohut! Nyt keskelle puomia 3 blokilla ohjattu levanki olisi voinut pelastaa puomin.
Käsiohjauksen aikana on eduksi, kun skuutteihin ja puomin levankiin ulottuu kurkottamatta.
Automaatin ohjatessa (tuuliperäsin tai autopilotti) pitää isompia säätöjä varten kömpiä pois sprayhodin tai ruffin suojasta, esim. reivin laitto tai puomin siirto levangilla. Ainakin minun täytyy nähdä purjeet, kun niitä trimmailen. Yöllä käytän fikkaria tai kansivaloa purjeiden näkemiseen eikä se oikein suju "mukavasti oleillen" sprayhoodin alla. Pikkusäätöjä tietysti voi tehdä ns perstuntuman perusteella tai jos kurssia täytyy vähän korjailla.
Jokainen tietenkin valitsee juuri sellaisen veneen, josta itse tykkää ja johon rahat riittää. Jos haluaa kattolevangin, se on oma valinta. Toisinaan vaan käy niin, että uuden veneen negatiiviset piirteet alkavat valjeta vasta vähitellen, ehkä muutaman purjehdusvuoden kuluttua. Mielipiteitä on kiva kuulla ja kertoa omiaan. Siksi täälläkin keskustellaan...
Omien purjehdusteni perusteella ajattelen, että kovimmat rasitukset puomiin tulevat:
- jiipatessa ns rysähdysjiipin
- puomin nokan osuessa aaltoon (sattuu kovan tuulen slöörissä, kun meri käy korkeana)
- preventerin kuormituksesta vahinkojiipissä.
Jos sekä preventeri että skuuttipiste on puomin keskellä, puomin kuormitus veteen osuessa tai vahinkojiipissa on varmaankin aika hurja.
En ole ihan varma siitäkään, että purjeen ollessa reivattuna, kuormitus siirtyisi pois puomin nokasta. Reiviliinat kulkevat puomin nokan kautta, ainakin omassa veneessäni, ja siksi reivatun purjeen kuorma jakaantuu sekä skuuttikulmaan että puomin nokkaan.
Ethän tosissaan väitä, etten jaksa syventyä tai etten ymmärrä? Eikö ole täsmälleen sama asia, kun kerrot vahvasta puomista ja kattolevangista kuin se, että puomin ulkopään skuuttauspiste ei edellytä erikoisvahvaa puomia?
PS. myrskyssä olen ajanut pelkällä myrskyfokalla tai myrskyfokalla trysaililla. Aika harvoin on sattunut myrskyjä. Viimeksi taisin olla myrskyssä Afrikan eteläpuolella uudenvuoden päivänä joitakin vuosia sitten. En silloinkaan käyttänyt isopurjetta....
niin ei tule jaluskulma reivattuna puomin puoleen väliin. Jos lisäksi takareivikulma on hieman korkeammalla kuin edellisessä purjeessasi, niin takareivi köyden voi myös jättää hieman löysemmäksi pohjaan reivatussa purjeessa. Tällöin kuorma pysyy riittävän lähellä puomin päätä jolloin sieltä jalustettu puomi kyllä kestää.
Puomin pään osumisesta mereen ei tule juurikaan kuormaa, jos preventteriä ei ole, kuten luovittaessa tai sivutuulessa kannattaisi asian olla. Aalto vaan työntää puomia keskemmälle venettä eikä mikään pane hirveästi vastaan, joten kuormia ei puomiin tule.