Loppujen lopuksi kukaan ei oikeasti välitä siitä mitä kauheuksia maailmalla tapahtuu.
Oma mukavuus on tärkein niin kauan kuin sitä kestää.
Israel pommitti hengiltä yli tuhat palestiinalaista ja muu maailma hieman ynähteli myötätuntoaan julmasti tapettujen pienten veristen palestiinalaislapsien puolesta.
Samoin kauan sitten kun palestiinalaisterroristit
teurastivat hengiltä osan Israelin olympialaisjoukkueesta, osan heistä olympiakylässä, maailma vain seurasi tapahtumaa kiinnostuneena. Ja loppujen lopuksi jokaiselle maalle loputon mitalien kahmiminen oli niin tärkeää, että olympialaiset saivat jatkua ja jäljelle jääneet israelilaiset poistuivat paikalta kauhistuneina, pää painuksissa ja yksin vailla minkäänlaista tukea, moukareiden ja keihäiden viuhuessa heidän ympärillään.
Televisiosta olemme me ja muu maailma nähneet Sudanin kauhistuttavasta tilanteesta, mutta ohjelmia tulee ja menee, ne unohtuvat helposti
ja auttaminen vaatisi joitain ponnisteluja, on miellyttävämpää keskittää tarmonsa johonkin muuhun.
Mutta sama tapahtuu tasapuolisesti kaikille.
Jos Venäjä päättäisi hyökätä Suomeen, se saisi rauhassa tappaa puolet väestöstä. Maailmalla kyllä kauhisteltaisiin ja heiluteltaisiin huulia
ja siihen se jäisi.
Eli ollaan vaan tyytyväisiä niin kauan kuin meillä on kaikki hyvin. Ulkona paukuu pakkanen, muuta sisällä hehkuvat lämpöpatterit ja on rauhallista ja mukavaa, kaapista voi välillä ottaa suuhunpantavaa ja jatkaa uneksintaa.
Oma mukavuus on tärkein niin kauan kuin sitä kestää.
Israel pommitti hengiltä yli tuhat palestiinalaista ja muu maailma hieman ynähteli myötätuntoaan julmasti tapettujen pienten veristen palestiinalaislapsien puolesta.
Samoin kauan sitten kun palestiinalaisterroristit
teurastivat hengiltä osan Israelin olympialaisjoukkueesta, osan heistä olympiakylässä, maailma vain seurasi tapahtumaa kiinnostuneena. Ja loppujen lopuksi jokaiselle maalle loputon mitalien kahmiminen oli niin tärkeää, että olympialaiset saivat jatkua ja jäljelle jääneet israelilaiset poistuivat paikalta kauhistuneina, pää painuksissa ja yksin vailla minkäänlaista tukea, moukareiden ja keihäiden viuhuessa heidän ympärillään.
Televisiosta olemme me ja muu maailma nähneet Sudanin kauhistuttavasta tilanteesta, mutta ohjelmia tulee ja menee, ne unohtuvat helposti
ja auttaminen vaatisi joitain ponnisteluja, on miellyttävämpää keskittää tarmonsa johonkin muuhun.
Mutta sama tapahtuu tasapuolisesti kaikille.
Jos Venäjä päättäisi hyökätä Suomeen, se saisi rauhassa tappaa puolet väestöstä. Maailmalla kyllä kauhisteltaisiin ja heiluteltaisiin huulia
ja siihen se jäisi.
Eli ollaan vaan tyytyväisiä niin kauan kuin meillä on kaikki hyvin. Ulkona paukuu pakkanen, muuta sisällä hehkuvat lämpöpatterit ja on rauhallista ja mukavaa, kaapista voi välillä ottaa suuhunpantavaa ja jatkaa uneksintaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Suomi suunnittelee tarjoavansa suojan 50 palestiinalaiselle pakolaiselle, jotka asuvat erittäin vaikeissa oloissa telttaleirissä Syyrian ja Irakin raja-alueen autiomaassa."
Lähde: HS
Kieltämättä kurjissa olosuhteissa elävät.
Mutta jos venäjä hyökkäisi Suomeen, meitä ei montaa jäisi ja maa tuhottaisiin hajalle, pelkiiä raunioita. Ja vasta pommitusten mentyä tulisi apu, mutta millaista apua ympäriinsä retkottaville ruumiille tai viimeisillään henkeä verisinä haukkoville kuoleville annettaisiin?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi aikoo ottaa vastaan palestiinalaispakolaisia/1135242813946
Venäjä hyökkäisi Suomeen? Mistä sä nyt tuollaista saat päähäsi? Ennemmin pelkään jenkkejä. Nehän lähtee ryskämään mielellään vaikka toiselle puolelle maapalloa.
Kieltämättä lähi-idän tilanne on sellainen, että se aiheuttaa paljon pahaa kaikille sen osapuolille. Mutta yhtälailla hamas terroristien ampumien rakettien, kuin sen käyttämän ihmiskilpitekniikan aikaansaamat uhrit ovat silti kokoajan tiedotusvälien otsikoissa. Ja humanitaaristä apua alueelle virtaa jatkuvasti.
Syytön ei varmaan ole Israelkaan, mutta sellaista iskua ja operaatioita on hankala suorittaa, joka kohdistuu sellaisiin tekijöihin, jotka ovat siviiliväestön seassa ja eivät paikoin edes käytä erikseen erottuvia sotilaan tunnuksia.
Ja tässä mielessä ajateltuna tulee pohtia sitä miten vaikea on sellainen tehtävä, jolla raketti iskut voidaan estää.
Jos Venäjä päättäisi hyökätä Suomeen, se merkitsisi sitä, että meidän on jo nyt jokaisen oltava siinä henkilökohtaisessa valmiudessa, jota tämän iskun ennaltaehkäiseminen vaatii.
Paitsi riittävää aseistusta se vaatii sen perusseikan ymmärtämistä mikä on ensi ja viimekädessä kansallisen itsenäisyytemme ydin. Kansalaisten vapaus ja yhdenvertaisuus lain edessä. Ja se, että tästä kumpuava kansainvälinen vuorovaikutus on sellaista, että se tukee kaikintavoin tätä kansalaisten perusoikeutta.
Ja mikäli tämä ei kaikille vuorovaikutuksen osapuolille kelpaa tulee heidän myös tietää, että maalla on valmius puolustaa tätä kansalaisten oikeutta.
Ja jos heille on asiasta erimielisyyttä, jota diplomatian keinoin ei vioda selvittää, niin sitten he itse ovat ottaneet sen riskin, että kun he joutuvat siihen tilanteeseen, jossa heidät sotilaallisesti lyödään. He joutuvat selittämään tekosiensa johdosta syntyvät uhrit omille kansalaisilleen.
Mutta ajatustesi hengen kanssa olen samaamieltä. Meiltä puuttuu sellainen kansalaistaito, joka kumpuaisi siitä, että ihmiset voisivat olla omatoimisia niiden epäkohtien suhteen, joita he näkevät omassa elämässään, tai siinä kuinka he voisivat, tai osaisivat tukea apua tarvitsevaa lähimmäistään heidän kamppaillessaan omien elämäntilateidensa vaikeuksien kanssa. Ja tämä kaikki vielä terveellä tavalla tapahtuvana.
Ehkä tämä lama ja maailman talouden yliodotusten
mukana tuleva väärien arvojen romahtaminen ja siitä seuraava tyhjiö ihmisten luulopohjassa asioiden suhteen voisi parhaimmillaan toimiakin juuri sellaisena tekijänä, joka voi opettaa ihmiselle uudestaan elämän perusarvojen ja ihmiselämän perusperiaatteiden opettelua.
Vaikka olenkin aika skeptinen sen suhteen, että yhteisötasoilla tällaista tervehtymistä voisi tapahtua. Mutta ei se aivan täysin mahdotontakaan olen.
Jaettuna suru on puolta pienempi ja ilo kertaluokkaa suurempi.
tässä kirvestä terottelen ja mietin että kumpien kimpuun pitäs hyökätä?Voisitko vähän auttaa?
Et sinäkään oikeasti välitä. Et, ennenkuin jotain sattuu omalle tai läheisten kohdalle.