Ethän päästä irti?

En ole koskaan ollut runouden ystävä. Koulussa vihasin niin runojen kirjoittamista kuin lukemistakin. Mutta sitten elämääni ilmaantui eräs henkilö, joka on saanut pääni todellakin sekaisin. Eli kirjoitin runon. Jostain syystä halusin kuitenkin julkaista sen jollekin ja johonkin, vaikka en uskaltaisikaan sitä Hänelle näyttää. Antakaa Te siis minulle jotain kommenttia seuraavasta runosta? :

Ethän päästä irti?

Oloni on kuin satumaassa,
Kun pidät mua kainalossa
Lausut mulle kauniita sanojas,
On huumaava tuoksu hiuksissas
Tahtoisin viereesi jäädä,
Muu paikka olisikin mulle aivan väärä
Entä jos lakkaisin hengittämästä?
Tahdonhan sut koko sydämestä
Nyt ymmärrän, mikä mut hymyilemään saa,
Tahdon sua ikuisesti rakastaa
Tähdet, kuun, kaiken antaisit mulle,
Sanon, kunhan lupaat, ettet heitä mua muille
Mä olen sun,
Sä olet mun
Pidä vielä hetki sylissäs,
paina kovasti vasten itseäs
Ethän päästä irti?
4234
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Runo(ilu)ssa tärkeintä on mielestäni vilpittömyys,
että sanoma, jonka haluaa kertoa, tulee sydämestä.
Runo voi olla hyvä tai parempi, mutta
kokemus lukemisesta on aina yksilön,
joten mielipiteitä on yhtä monta kuin lukijaa.

Pidän siitä, että runosi on
täynnä tunnetta, ja toivon vain
että jos haluat ilmaista itseäsi runoillen, niin tee se, ei siinä sen kummempaa :O)

Kiitos, että sain lukea :))

Äänestä

.. kirjoitit, se itsessään antaa kirjoittamiselle tarkoituksen, ja ilo kirjoittaa näkyy lukijalle. :)

Äänestä

runosi pullollaan, aidosti kirjoitettuna ja var-
maan siis myös sydämestä. Ja miksi ihmeellä et
voisi näyttää tätä rakkautesi kohteelle, kyllä
hän ihan varmasti olisi otettu lausumastasi.

Konstailematon, todellinen rakkausruno.
Jatka ihmeellä, anna tunteillesi kasvot.

Äänestä
  • Kiitos kaikille kommenteista! :D Ehkä näytänkin runon joskus hänelle...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


In love? kirjoitti:

En ole koskaan ollut runouden ystävä. Koulussa vihasin niin runojen kirjoittamista kuin lukemistakin. Mutta sitten elämääni ilmaantui eräs henkilö, joka on saanut pääni todellakin sekaisin. Eli kirjoitin runon. Jostain syystä halusin kuitenkin julkaista sen jollekin ja johonkin, vaikka en uskaltaisikaan sitä Hänelle näyttää. Antakaa Te siis minulle jotain kommenttia seuraavasta runosta? :

Ethän päästä irti?

Oloni on kuin satumaassa,
Kun pidät mua kainalossa
Lausut mulle kauniita sanojas,
On huumaava tuoksu hiuksissas
Tahtoisin viereesi jäädä,
Muu paikka olisikin mulle aivan väärä
Entä jos lakkaisin hengittämästä?
Tahdonhan sut koko sydämestä
Nyt ymmärrän, mikä mut hymyilemään saa,
Tahdon sua ikuisesti rakastaa
Tähdet, kuun, kaiken antaisit mulle,
Sanon, kunhan lupaat, ettet heitä mua muille
Mä olen sun,
Sä olet mun
Pidä vielä hetki sylissäs,
paina kovasti vasten itseäs
Ethän päästä irti?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu