Musta tuntuu että kohta sekoan kun en tiedä mitä alkaisin opiskelemaan ja mitä haluaisin tehdä. Olen nuorempana opiskellut aika hyödyttömän kulttuuri-alan tutkinnon, totuus lävähti kyllä työkkärissä silmille, töitä ei vaan ole alalla. Homma on silti minulle sitä mieluisinta ja olen jo pitkään haaveillut, että jatkokouluttautuisin esim restauroijaksi ammattikorkeassa... mieheni ja perheeni ovat pukeneet sanoiksi omat pelkoni, löytyykö töitä pienemmistä kaupungeista? saako niistä oikeasti palkkaakin? vai tuhlaanko viisi vuotta parinsadan euron korvauksella ja pääsen kortistoon? erityisesti taantuma-aikoina tämän tyyppiset työpaikat on kiven alla...
toinen vaihtoehto on hoitoala, jonka töitä olen tehnyt tässä välissä kun en ole sitä omaa juttuani löytänyt. koska minulla ei ole koulutusta saan tietysti ne tympeimmät ja pienipalkkaisimmat sijaisuudet. työkkäristä houkutellaan minua opiskelemaan alaa, koska pärjään työssä oikein hyvin ja olen jossain määrin jopa kiinnostunutkin. ihan rehellisesti en usko kuitenkaan jaksavani opiskella alaa, mikä olisi edellytys paremmalle palkalle ja pysyville työsuhteille. kulttuuripuolella opiskelu on ihan rehellisesti paljon rennompaa ja sisältää vähemmän teoriaa.. en jaksa edes ajatella pitkiä päiviä pulpetissa istumassa, enpä keksi mitään tylsempää.. jo lyhyetkin koulutukset, joissa olen lähiaikoina ollut saavat häntäluuni kirkumaan apua.... mulla ei kestä fysiikkakaan sitä viiden vuoden rupeamaa. mitä ihmettä tekisin? ja kumman alan valitsisin?
toinen vaihtoehto on hoitoala, jonka töitä olen tehnyt tässä välissä kun en ole sitä omaa juttuani löytänyt. koska minulla ei ole koulutusta saan tietysti ne tympeimmät ja pienipalkkaisimmat sijaisuudet. työkkäristä houkutellaan minua opiskelemaan alaa, koska pärjään työssä oikein hyvin ja olen jossain määrin jopa kiinnostunutkin. ihan rehellisesti en usko kuitenkaan jaksavani opiskella alaa, mikä olisi edellytys paremmalle palkalle ja pysyville työsuhteille. kulttuuripuolella opiskelu on ihan rehellisesti paljon rennompaa ja sisältää vähemmän teoriaa.. en jaksa edes ajatella pitkiä päiviä pulpetissa istumassa, enpä keksi mitään tylsempää.. jo lyhyetkin koulutukset, joissa olen lähiaikoina ollut saavat häntäluuni kirkumaan apua.... mulla ei kestä fysiikkakaan sitä viiden vuoden rupeamaa. mitä ihmettä tekisin? ja kumman alan valitsisin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla samaa ongelmaa. Olen opiskellut jo unelma ammattini eläin alalle, mutta... ei ole töitä.
Nyt olen päättänyt mennä takaisin koulun penkille hankkimaan toisen ammatin, mutta minkä? Olen nyt 22-vuotias enkä todellakaan tiedä mitä haluaisin tehdä työkseni "sitten isona". en käsitä miten nämä 16-vuotiaat voivat päättä. Olen katsellut työllisyys tilanteita eri aloilla ja rakennus ala näyttäisi vähiten kammottavalta. mutta mitä nainen tekee raksalla? olen keksinyt maalauksen ja laatoituksen mut mitä muuta? kauhee stressi päällä ja maanantaina alkaa yhteishaku... apua?
Olen 17v. lukiolainen ja vasta ekalla, elämä edessä ja varmasti opinnot ja kaikki, mutta kun ei ole mitään hajua mitä pitäisi lukea, sillä ei ole ammattia, johon tähtäisi. Totta kai sillä on merkitystä mitä alat ykkösellä lukea ja mitä myöhemmin kirjoitat, sen kannalta siis, mihin kouluihin pääset myöhemmin. Ihan liian aikaisin tuntuu siltä, että pitäisi päättää loppuelämästä. Ihan kamalat paineet. En vaan yhtään tiedä mitä haluan tulevaisuudelta, ja ahdistaa.