Hei. Tietäiskö kukaan, mistä löytyisi HALVALLA sekarotuisia koiranpentuja, Jyväskylän läheltä? Nyt olis meilläpäin aika hankkia koiranpentu nyt melkein heti, niin voisko joku olla ystävällinen ja auttaa löytämään pennun meille? :) Sukupuolella ei väliä, mutta mielummin lyhytkarvainen, eikä kauhean isokokoinenkaan.
Kiitos ;)
Kiitos ;)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei hinnasta kannata piitata, jos haluaa sekarotuisen, sillä sekarotuisista koirista hinta kertoo yleensä sen ominaisuuksista. Ja kun sekarotuiset koirat maksavat muutenkin niin vähän, harvoin edes 500 euroa, ja se tuskin on paljon.
Kun koiran elinikäkin voi olla hyvin pitkä ja koiraa todella tarvitsee, kannattaa harkita koiraa jonkin muun kuin hinnan perusteella. Miettikää tarkkaan, minkä laisen koiran haluatte, sillä moni saattaa johdattaa teidät väärille jäljille teille parhaiten sopivista koirista.
Mutta miksi ette hanki puhdasrotuista, johtuneeko hinnoista? En tarkoita, että sekarotuisissa koirissa olisi mitään vähäteltävää, mutta puhdasrotuista koiraa hankkiessa olisi helpompaa tehdä rotuvalinta, koska tietyn laisista sekoituksista voi olla vaikea saada havaintoja.
Seka- tai puhdasrotuinen, toivottavasti löydätte sen sopivan ja pärjäätte sen kanssa hyvin, toisin kuin monet.
Kerron vielä itse, että hinta on pieni asia koiraa hankkiessa, eikä siihen tulisi paljoa kiinnittää huomiota. Jos te haluatte pienen koiran, niin kyllä kalliin semmoisen hinta tulisi kokonaisuudessaan halvemmaksi kuin halvalla ostetun suuren koiran, sillä yleensähän suuret koirat syövät pieniä enemmän, joka tekee ison koiran >>elättämisestä>> kalliimman. Ja kun koirasta on saanut rakastettavan perheenjäsenen, huomaa kyllä, millainen merkitys sillä hinnalla olikaan.
T: Otterhound
Moi! Mielestäni pienen koiran ruokinta ei tule halvemmaksi, kuin ison, sillä pikkuiset koirat ovat usein nirsoja ja tarvitsevat kallista nirson pikkukoiran ruokaa. Pienellä koirilla on myös paljon enemmän sairauksia ja tauteja. meidänkin koira sairasti joululomalla silmätulehduksen... sanotaan myös, että sekarotuisilla koirilla olisi vähemmän perinnöllisiä sairauksia. En tiedä kyllä onko totta... =)
paikkaansa. Meidän pian 10 vuotta täyttävä kääpiövillakoira ei ole koskaan sairastanut mitään. Ruuan on oltava tiettyä merkkiä, mutta sekin on ihan markettiruokaa. Koirasta saa nirson itse tekemällä :)
Sekarotuisilla voi olla ihan yhtä paljon perinnöllisiä sairauksia, rotujen sekoittaminn ei huonoa perimää "puhdista". Pahimmassa tapauksessa tulee huonot geenit, rotusairaudet ja perinnölliset ongelmat molemmilta puolilta.
Edellisessä viestissä en viitsinyt kertoa, joten kerrotaan nyt, että omien tietojeni mukaan suurilla roduilla esiintyy keskimääräisesti enemmän sairauksia kuin pienillä. Mutta löytäähän niitä kaiken kokoisia terveempiä ja sairaampia rotuja.
T: Otterhound
pahalle muuten toi, että haluat koiran ÄKKIÄ ja HALVALLA. Tuon yhtälönkö kuvittelet johtavan onnistuneeseen koiranostoon?
Koiran hankintaan kannattaa käyttää aikaa. Siihen kannattaa myöskin käyttää rahaa. Hei, olette hankkimassa perheenjäsentä seuraaviksi 10-15 vuodeksi, ette luutturättiä tarjouskorista.
Eikö tällaiseen kannattaisi investoida? Jos mielestänne ei, suosittelen, että unohdatte koiran oton kokonaan.
hankintahinta on kaikista pienin kulu??? Pentu tarvitsee kunnollista ruokaa, madotukset, rokotukset ja tarvikkeita. Se voi sairastua niin että tarvitsee eläinlääkäriä. Yksi rokotuskerta maksaa paikasta riippuen noin 50 euroa.
Jos kuvittelet saavasi lemmikin HALVALLA vain siksi että se ei maksa juuri mitään, olet todella väärässä. Vai kuulutko niihin ihmisiin joille koira on vain kertakäyttötavara joka heitetään pois kun se alkaa sairastelemaan tai oireilemaan?
kyllä.
Arki voikin sitten näyttää esimerkiksi tältä:
Ostin yksityiseltä 6kk:den ikäisen sekarotuisen kääpiökoira uroksen, se oli teljetty yksin häkkiin ja se ei todennäköisesti ole päässyt sieltä pois koko elämänsä aikana pois (käytöksestä päätellen...??)
Kun menin katsomaan pentua niin se oli silloin todella arka (en ollut koskaan niin södeä pentua nähnyt, sydän suli!!!) myyjä sanoi että se kyllä tottuu ajan kanssa teihin ja muuttuu.
Mutta mitä tehdä kun nyt uudessa kodissa pentu on ollut 4 viikkoa ja se on edelleen samanlainen kuin tullessa, niin arka ettei ota mitään kontaktia ihmiseen, kaikki keinot on kokeiltu että pentu muuttuisi!!!
-kun pyytää pentua luokse niin se pakenee tai ei halua tulla luokse vaikka herkkupalaa tarjoaa kädestä, näyttää vaivautuneelle (syö kyllä herkkupalan jos työntää suoraan suuhun)
-ei näytä mitään kiinnostusta ihmiseen vaan tärisee kun katson pentua (ei mitään kiinnostusta tervehtiä ihmistä vaikka olisi ollut jonkin aikaa yksin)
-koira kokee kaiken kiusan teoksi esim. säikkyy ja vinkuu kun kengät kopisee
-ei halua ulos (ulkona pahoja vieraita ihmisiä), ja kun vie rauhalliseeen paikkaan ulkona niin pentu konöttää vaan paikallaan liikkumattomana
-ei ole agressiivinen
Tilanne tuntuu toivottomalle!!! Olen soittanut tilanteesta entiselle omistajalle ja omistaja sanoo edelleen että kyllä tilanne korjaantuu aikaa myöten, ei halua pentua takaisin.
Onko koira oikeasti niin "villiintynyt" ettei siitä ystävää enää saa??
Pikaiset mielipiteet tervetulleita, kiitos.