Mitä asioita tulisi ottaa huomioon asennettaessa lifelineja veneeseen? Tällä hetkellä virkaa toimittaa keulasta perään vedetty vähän paksumpi köysi, mutta tämä olisi nyt tarkoitus korvata molemminpuolisilla vaijereilla. Voiko vaijerit
kiinnittää keulassa ja perässä varvaslistaan?
kiinnittää keulassa ja perässä varvaslistaan?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Mielummin liina kuin vaijeri.. kiinnityspisteet niin ettei joudu veteen roikkumaan vaan pysyy kyydissä, vaikea päästä takaisin veneeseen jos roikkuu kaiteen ulkopuolella.
Jos veneessä on Ankaroliina, niin yksi keino on vetää se keulan pollareiden kautta liinakelan vastakkaisen puolen peräpollariin kiinni. Ankaroliina siis kiertää veneen sivukansia myöten vanttien sisä- tai ulkopuolelta riippuen siitä, kummalta puolelta on helpompi kulkea. Sitten vaan liina kiinni keulapollareihin ja liinakelan puoleiseen peräpollariin sopivan kireästi, niin lifeline on asennettu.
tilapäisratkaisu.
Parempi vaihtoehto on tilata life-line nauhat purjemaakarilta, joka tekee mittojen pituiset ja laittaa kiinnitystä varten lenkit päihin. Purjeneumolossa on kokemusta ja tietämystä lujuusvaatimuksista.
Vaijeri kannella sisältää luiskahtamisriskin päälle astuttaessa. Siksi se ei ole kovin suositeltava, ellei asennusta voi tehdä esim. ruffin laitaa kauas laitakansista.
Veneen kiinnitysköysiä tai "ankaroliinaa" voit tarvita silloinkin, kun turvavaljaat on päällä.
miten tuon life-linen kiinnittää.
Joitain vuosia sitten ARC:n turvatarkastuksessa kritisoivat veneeni life-linen taaempia kiinnitystpisteitä, jotka olivat veneen peräkulmissa.
Taaemmat kiinnityspisteet tulee olla noin 2 m veneen perää edempänä, jotta kaiteen yli horjahtanut purjehtija ei pääse ajautumaan veneen perän taakse.
Kannella olevien lisäksi avotilan lattiassa pitäisi olla erilliset life-linet. Jos kiinteä pöytä niin avotilan molemmilla reunoilla.
Veneen miehistön pitää tietää, miten toimia, jos esim kippari horjahtaa laidan yli. Pari vuotta sitten ARC:ssa englantilaiskippari kuoli, kun jäi roikkumaan veneen sivulle eikä miehistö (veli) ymmärtänyt pysäyttää venettä, yritti auttaa laidalla.
että turvavaljaan hihna on sopivan pituinen. Ei niin pitkä, että siihen kompastelee ja että sen kanssa voi jäädä roikkumaan veteen saakka.
Avotilan valjaskiinnikkeet on hyvä asentaa niin, että turvavaljaan hihnan ulottuu kiinnittämään ennenkuin kömpii ulos. Pienessä sitloorassa riittää kiinnityspisteet valjaille, ei tarvita juoksuvaijeria. Kannen juoksuvaijeri/hihna on myös syytä kiinnittää niin, että valjaat voi kytkeä ennenkuin poistuu istuinlaatikon suojasta.
Se ARC:n kuolemantapaus sattui muuten v. 2002.
Sitä aikaisemmin oli erään veneen kipparin kuolema Itämerellä. Ruumista ei löydetty (?). Yksinpurjehtija oli ilmeisesti pudonnut ja jäänyt roikkumaan valjaissaan veneen perään eikä pystynyt kapuamaan ylös. Veneen perässä roikkui tyhjät valjaat, kun vene löytyi.
Kannen hihnan pitäisi olla veneen keskilinjalla jottei ulotu putoamaan laidan yli mutta miten saat kiinnitettyä itsesi siihen ennenkuin lähdet sitloorasta kannelle kun sprayhood on tiellä?
"Pari vuotta sitten ARC:ssa englantilaiskippari kuoli, kun jäi roikkumaan veneen sivulle eikä miehistö (veli) ymmärtänyt pysäyttää venettä, yritti auttaa laidalla."
Arvostelu on aina helppoa eikä tässä tapauksessa kovin korrektia vainajan veljeä kohtaan. Hän varmasti yritti kaikkensa. Tapahtuman aikaan oli kohtalaisen korkea merenkäynti ja navakka myötätuuli.
Jokainen tietää, ettei vauhdikkaassa lenssissä purjeet spiirattuina (tai spinnulla ajaessa) saa painavaa isokokoista venettä hetkessä pysähtymään. Hukkuminen voi tapahtua nopeasti, kun uhri on vauhdin takia joutunut veden alle. Huonosta fyysisestä kunnostakaan ei tainnut olla kysymys (viisikymppinen palomies) tässä tapauksessa.
Ainoa opetus mielestäni on se, että kannelta horjahtaessa tulisi turvavaljaiden estää veteen joutuminen. Kyseisessä tapauksessa henkiinjääminen olisi saattanut olla todennäköisempi, jos kippari olisi käyttänyt pelkkiä pelastusliivejä - tai, jos turvavaljaan hihna olisi ollut lyhyempi / tai juoksuvaijeri kauempana laidasta.
Kovin erilaisia ovat ruffi- ja kansirakenteet eri veneissä. "Elämänlangan" asennuspaikat on ratkaistava venekohtaisesti.
Käytännöllisintä olisi, jos veneen suunnittelija olisi miettinyt kaikkien normaalien turvalaitteiden asennukset ja valmistaja olisi ne toteuttanut. On kumma, että tällaisetkin asiat jätetään veneenostajan ratkaistavaksi ja jälkiasennusten varaan, vaikka venettä kaupataan "valtamerikelpoisena". Korjausta asiaan tulee vain, jos ostajat alkavat vaatia turvavarustuksen sisältämistä veneen hintaan.
Onnettomuutta analysoitiin sen jälkeen juuri siten, että miehistön koulutus ennakolta tämän tyyppisiin pelastustilanteisiin on tarpeen.
Ethän vaan loukkaantunut kommentistani, joka koski pelkästään veljensä menettäneen leimaamista ymmärtämättömäksi.
Tiedän analysoinnin. Olin paikalla Rodney Bayssä, kun onnettomuudesta ja sen yksityiskohdista keskusteltiin.
MOB-tilanteiden varalta kannattaa treenata myös kotivesillä perhepurjehduksessa.
laittavat köyden kulkemaan veneen laitaa pitkin juuri vesilinjan yläpuolelle. Se helpottaa MOB tilanteessa takaisin kiipeämistä.
Olen yksinpurjehtija. Tunnen joitakin yksinpurjehtijoita (tanskalaisen, hollantilaisen, kaksi italialaista, kanadalaisen, aussin, sveitsiläisen) ja olen tutustunut heidän veneisiinsä. Yhdessäkään ei ole ollut kuvaamaasi köysiviritystä.
Täällä kotivesillä tiedän erään purjehtijan, jolla on tapana laittaa veneen perään roikkumaan tartuntaköysi putoamisen varalle.
Olisikohan liioittelua väittää, että "useat yksinpurjehtijat laittavat..."?
Kerro veneiden nimiä tai tyyppejä ja kotimaita, jos sattuisin tuntemaan.
täytyy olla varmaankin pitkä köysi jos aikoo ehtiä sen saada käsiinsä ja otteen siitä. Ootteko kokeilleet onko raskasta vetää itsensä liikkuvan veneen perästä takaisin kyytiin? Laihuus voisi olla etu sulavampana
Se narussa roikkuminen. On voimakysymys ja kysymys veden lämmöstä. Laihuus nopeuttaa hypotermian kehittymistä, joten laiha ehkä roikkuu lyhyemmän ajan. Sama asia siinä vesilinjaan viritetyssä köydessä.
Merestä pitäisi päästä heti ylös ennenkuin voimat ehtyy.
Kun meri lämpenee kesällä, kannattaa kokeilla kaikkea mahdollista pelastamiseen liittyvää.
Naruvirityksillä lienee merkitystä psykologisena turvallisuuden tunteen lisääjinä.
Ainoa toimiva periaate on: kannelta ei saa pudota!
kuuden - seitsemän solmun nopeudessa kymmenien metrien päästä takaisin veneeseen? hjallis tais joutua yksinpurjehduksellaan tällaiseen tilanteeseen jossain vauhdissa..
ehkä sitten vauhdissa edes vesihiihto isokenkäiseltä
helpotaa takaisin nousua, kun putoat lifelinen varaan. Jos et tuota ymmärtänyt on sinun parempi pysyä kotona viltin alla.
Voisi päätellä jutuistasi, että et ole kovin kokenut purjehtija etkä yksinpurjehtija.
Lifeline = kaidevaijeri
Jackline = turvavaljaan juoksuvaijeri, juoksuliina/-köysi. Miksi sinä (ja muutkin) käytät englanninkielistä termiä, jonka merkitystä et tunne?
Jos tarkoitit putoamista kaidevaijerin päälle, siitä kyllä pitäisi päästä ylös....
Tarkoititko todella, että laidan yli valjaiden varaan pudonnut yksinpurjehtija kiipeää narun avulla kannelle. Putoaminen todennäköisesti sattuu silloin kun merenkäynti on paha. Ehdotan, että kesällä kokeilet viritystäsi normaalissa 5-7 kn purjehdusvauhdissa. Älä kuitenkaan tee sitä ilman auttamiskykyistä miehistöä! Ota valokuvia ja kirjoita juttu pelastautumissysteemistäsi.
Olemme kokeilleet muutaman kerran siten, että roikutaan veneen perässä ja vene kiihdyttää (moottorilla):
2 solmun vauhtia kulkevan veneen saa hyvä uimari kiinni.
4 solmun vauhdissa köyden avulla pääsee pienen matkan venettä kohden ja uimatasolle, kun portaat ovat alhaalla. En usko, että pystyy nousemaan veneeseen, jossa ei ole uimatasoa.
6 solmun nopeudessa ote köydestä irtoaa. Ei edes uimatson portaista jaksa pitää montaa sekuntia kiinni (veden virtaus pyrkii repimään jo uimahousut jalasta).
Termistöllä vänkääminen?
Life line=elämänlanka on ihan yleistä purjedustermistöä ja tarkoittaa kannella kulkevaa "Jack linea".
Mitä purjehduskokemukseeni tulee, niin ole huoleti, sitä löytyy myös pidemmiltä ylityksiltä.
Kirjoituksesi pointti hukkuu saivarteluusi.
Kokeeksi katsoin muutaman purjehduskirjan sisällysluettelosta kyseiset termit.
-Lifeline oli yksiselitteisesti mantookivaijeri.
-Jackline oli se, johon turvavaljas kiinnitetään.
Näin olen itsekin aina ymmärtänyt ja tämä lifelinen "uusiomerkitys" oli minulle uutta. Se koskenee vain tätä palstaa?
Ehkä life-linen alkuperäinen merkitys kannattaa silti muistaa, jos lueskelee englantilaisia kirjoja tai purjehduslehtiä tai vaikka tilaa lifelinet verkkokaupasta.
Voisithan googlestakin tsekata mitä lifeline ja jackline hakusanoina tuottavat.
Pointtini on se, että turvavaljaan hihnan ei pidä olla niin pitkä, että sen varassa voi mantoogin yli pudotessa joutua veteen asti. Se on helpompi ja varmempi kuin vesilinjan köysiviritys.
Se on kyllä tiedossani, että veneen kylkeen (esim vanttiruuviin) voi MOB tilanteessa sitoa köyden, jonka toinen pää kiinnitetään genuavinssiin kiristämistä varten. Tämäkin nostoapu edellyttää veneen pysähtymistä ja gastien apua.
Normaalissa purjehdusvauhdissa veneen kyljeltä veteen putoaminen ja samaa tietä ylöskiipeäminen on helppoa vain tietsikan ääressä kotona. En usko juttuasi, vaikka olet tehnyt "pidempiä ylityksiä" (tarkoittanet Karibian retkeä??).
Etkö voisi kertoa lähdettä tai viitettä, jossa kuvailemasi pelastautumisjärjestelmä on tositilanteessa kokeiltu?
Ketjussa aiemmin oli myös puhe veneen perässä vedettävästä köydestä, enkä siis puhunut lifelinesta tai jacklinesta vaan hinauslinesta :) :
"Täällä kotivesillä tiedän erään purjehtijan, jolla on tapana laittaa veneen perään roikkumaan tartuntaköysi putoamisen varalle."
teoksesta Singlehanded Sailing.
Itse olen pohtinut samoja seikkoja. Itselläni on avoin H-vene ja sillä isompia ylityksiä varten (Porkkalan selkäkin riittää näinä satunnaisen sään kesinä) tulee ajateltua lifelinen kiinnittämistä. Yleensä lomareissussa se onkin pysyvästi paikallaan, hytin luukun alta kiertäen ruffin reunaa pitkin (poissa jaloista, pyöreä köysi on huono jaloille) keulaknaapiin ja toista puolta takaisin. Narussa on jousihakaset, jotka kiinnitetään valjaisiin mikäli keulaan tulee asiaa. Köysi on niin kireällä, että keulaan tulee liikkua kyykyssä mikä toivottavasti parantaa myös tasapainoa. Itse köysi ei siten jousta kun kannen tasalle sivusuuntaan, mahdollisesti hieman enemmän roikuttaessa. Tarkoitus olisi laittaa vielä yks kiinnike pinnan alle perämiehelle mikäli perämoottorille tulee asiaa.
Kysymys kuuluukin, miten mitoittaa köysi ja hakaset? Toistaiseksi minulla on ollut 8mm köysi jonka ominaisuuksista minulla ei ole varmaa tietoa. Arvatenkin olisi hyvä, että köysi olisi hieman joustava ja sillä olisi jousihaasta johtuvaa nk. leikkauskestävyyttä. Dyneemaköysi ei siis välttämättä ole paras mahdollinen, olisiko suosituksia?
on tietääkseni mitoitettu kestämään 2 tonnin vetoa. Nykäyshän voi olla kova, kun kannella horjahtaa. Juoksuliina (tai vaijeri) kannella tulisi mitoittaa samaan lujuuteen.
Omasta mielestäni on tosi tärkeää, että juoksuliina ja turvavaljaan hihna eivät muodosta kompastumisvaaraa.
Voi olla, että H-veneessä tai fokkarissa en itse käyttäisi kannella valjaita, koska ko veneillä ei yleensä liikuta isossa avomeriaallokossa. "Toinen käsi venettä varten, toinen itseäsi varten" eli pidä aina jostain kiinni, kun liikut kaiteettomalla kannella.
Osa piti täällä liinaa vaijeria parempana vaihtoehtona...itse ajattelisin, että ohut vaijeri olisi vähemmän tiellä, kuin paksumpi liinaa.
Kiinnitystä varvaslistaan ei ole vielä kommentoitu. Joku ehdotti fiksusti, että lifelinet kannattaa kiinnittää peräkulmien sijaan edemmäs istuinkaukalon etuosan paikkeille. Omassa veneessäni ei ole sivukannella oikein muuta kiinnitysapaikkaa kuin varvaslista. Lisäksi veneessäni on edessä vain yksi pollari, johon pitäisi saada molemmat keulaköydet kiinnitettyä satamassa - en haluaisi oikein siihen ylimääräistä vaijerihärdelliä. Lisäksi uskon, että vaijerin vetäminen keulapollarista haittaa köysiboksin käyttöä.
Jotta lifeline toimisi henkivakuutuksena, pitäisi sen tosiaan estää veteenputoaminen, eikä jättää yksinpurjehtijaa raahautumaan veneensä perässä. Kuitenkin pienessä veneessä (kuten omani) sivukannet ovat sen verran kapeat, että turvavaljaan pituus pitäisi säätää konttauspituudelle, jotta pysyisi veneessä mahdollisen tilanteen sattuessa. Kovissa olosuhteissa konttaus on ihan hyvä tapa edetä kannella, mutta monesti joutuu käymään nopeasti tekemässä kannella jotain esim. reivauksen yhteydessä, joten liikkuminen konttaamalla ei ehkä ole aina paras tapa...varsinkin kun varsinaiset hommat täytyy tehdä pystyssä mastolla. Joskus olen lisäksi ajatellut, että kumpi on todennäköisempää: se että horjahdan laidan yli ja lifeline pelastaa, vai se että kompastun turvavaljaisiin, jotka pyörivät jaloissa ja menen laidan yli?
Itselläni oli Av36 vajaat 20 v sitten ja seilasin sillä useita kertoja Pohjanmerellä (Bergenissä, Englannissa, Hollanissa, Jyllannin länsirannikolla)ja tietenkin Itämeren alueilla. Av36:n kannella mulla oli muovipäällysteiset juoksuvaijerit (vanttien sisäpuolitse) ja niiden kiinnitys keulassa sakkelilla varvaslistaan. En enää muista mihin olin kiinnittänyt juoksuvaijereiden perän puoleiset päät, mutta lähelle sitloodan ulkoreunusta kuitenkin. Keulaknaapiin kiinnittäminen olisi estänyt ankkuriboksin luukkua (johon muuten laitoin tukevamman sulkumekanismin, koska alkuperäinen petti).
Avancet on niin kapeita, että turvavaljaan juoksuvaijeria ei millään saa kauas partaasta.
Toimiva ratkaisu on se, että valjaassa on kaksoishihna, toinen hihnoista lyhyt. Kannella voi sitten kiinnittää vapaan hihnan johonkin tukevaan kiinnityskohtaan, vaikka maston ympäri. Turvavaljashihna kannattaa ostaa valmiina, jolloin siinä on asianmukaiset kiinnityshaat ja riittävän luja rakenne. Sellainen Wichardin turvahihna voisi olla mukava, jossa kuminauha pitää hihnan lyhyenä.
PS. life-line on mielestäni mantoogin vaijeri eikä turvavaljaan juoksuvaijeri eli jackline.
myöten keulasta perään päin sitlootaan asti. sitlootan kummallakin puolella penkin reunalla vaijeri lootalaisille. Maston luona kiinnityspaikkoja (reivaria varten, muuten narut lootaan). ja keulassa kiinni vaikka haruksiin (ei rullia). Kaiteet ja verkot ympäri veneen ja umpikaide keulassa ja perässä. valjaat koko väelle 6 kpl. kokille vielä oma vyö, essu ja sammutuspeite. vielä on pysytty veneessä:-)
ja jacklinesta (jackstay):
http://www.sailingservices.com/life_lines/lifelines_index.htm
http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance-articles/19902-inspecting-replacing-lifelines.html
http://wwwsailboat2adventurecom.blogspot.com/2008/09/sailboat-jacklinesjackstays.html
http://www.wichard-usa.com/Safety Products/Safety Products.htm
http://www.ussailing.org/safety/Studies/safetyseminartips.htm#Jackline
http://www.noonsite.com/PDF_Files/ARCSafetyReview
Näinhän se tosiaan on. Tässä taitaa palettia sotkea se suomen kielen käännös elämänlanka(lifeline), jolla siis tarkoitetaan kuitenkin jacklinea, eikä mantookivaijeria.
...sanotaan näin:
"..Kannelle tarvitaan turvaköyden kiinnittämistä varten juoksuköydet ("elämänlangat") tai erillisiä turvaköyden kiinnityspisteitä".
Kielisotku varmaankin tulee siitä, että elämänlangat ovat sanatarkasti englanniksi käännettynä lifelines, mutta englantilaisessa purjehduskielessä lifeline onkin elämää suojaava kaidevaijeri.
Eikö olisi selkeämpää pysytellä suomenkielisissä termeissä silloin, kun ne ovat vakiintuneita?
yksi tapa on hinata veneen perässä pitkää ohutta köyttä, mutta eri tavalla kuin moni luulee. Veneen päässä tämä köysi on sitten viritetty niin että jos siitä voimakkaasti nykäisee niin nykäisy
1) irrottaa autopilotin tai tuuliperäsimen pinnasta / ohjauskvadrantista
2) vetämällä vielä lisää kääntää veneen peräsimen linkkuun sivulle
Näinpä vene lopettaa suoraan kulkemisen ja kääntyy sivulle / tuuleen. Teoriassa veteen pudonnut voi nyt saada veneen uimalla kiinni ja kiivetä veneeseen.
Ranskalaisilta löytyy sähköinen versio tästä, erääseen autopilottiin saa avaimen jota pidetään kaulassa. jos tämä avain ei enää ole veneessä radioyhteys katkeaa ja autopilotti kääntää veneen piihin ja pitää keulan suoraan vastatuuleen.
oliskos linkiä tuohon ranskalaisviritykseen. Homma toimisi kuten kuolleenmiehen kytkin moottoriveneessä. Tällaista automatiikaa lisää!
tässä linkki autopilotin kaukosäätimeen, tutki kohtaa "solo-mode" http://www.nke.fr/bib_res/upload/33-60-035-000_UTI_GB_Emetteurs_radio.pdf