Prinsessa ja frouva

Muistin sadun prinsessan
oikukkaan
ihanan.

Jolle suuri ja mahtava
isäkuningas marssitti eteen
prinssin toisensa jälkeen
eikä neitoihanainen
huolinut ketään.
Lopulta isä uskoi!
Tytär ei huolisi itselleen miestä
ja sen pituinen
onnellinen loppu se.

Mistä tulikin mieleen
sadun tämän päivän superversio.

Ikäistään vanhemman oloinen
äkäinen ja omistushaluinen
frouva (melkein viinin hukkunut)
joka halusi kaikki miehet.

Ei väliä koolla eikä värillä
ei iälläkään
vain sillä
että uros olisi tiukasti hänen haaremissaan
hänen määräämässään huoneessa
koskaan poikkeamatta palatsin muihin huoneisiin.

Näen silmissäni
kuinka frouva polkee jalkaa
lipittää viintä
ja takoo runoja
sylkee suustaan kipunoivia sanoja
ja tuhoaa tieltään
kuviteltuja kilpailijoita.
Frouvan suureksi harmiksi on nyt
haaremin mies rikkonut tiukkoja sääntöjä.

Kuinka tässä ”sadussa” käy?
Ei onnellista loppua
ei sitten ollenkaan.

Olen alkanut kovasti toivoa
että tarinan loppu olisi edes kohtuullinen.
6424
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

sadut yleensä päättyy hyvin
hankala tilanne miehelle
olla siinä välissä nuorallatanssijana?
Toivotaan parasta päätöstä
josta kaikki hyötyvät

Äänestä

Runo on sinänsä hyvä ja hienosti kirjoitettu mutta... koen tämän jotenkin ilkeämielisenä,
aivan kuin tarkoitettu jollekin henkilölle, en
voi tunteelle mitään. Jos on fiktiota, hyvä niin.
Jokatapauksessa, ihan luettavaa tekstiä!

Äänestä

Live lifen opetus: Hyvälle sanotaan hyvästi ja paha saa muhkean palkkansa....

Äänestä

Oi tätä kiertoa elämän. Voi tätä vääntöä taivahan.


Farssi

Tiesin jo alussa jotain puuttuvan. Vaistoni heräsivät jo aikaa sitten viileässä sarastuksessa; ja jokin oli vialla: hän ei ymmärtänyt näkymätöntä maailmaa... oli kuin kipsitorso, miltä inkvisitio oli katkonut raajat ja varastanut mielen kauneuden, kahlinnut holveihin mätänemään, leikannut irti kielen ja tuominnut hiljalleen murenemaan.

Halveksin ihmisiä jotka näkevät satuja ilman sanomaa, kertovat toiveistaan ja haluistaan kätkemättä niitä näkyville sydämensä uhrialttarille, pitelevät hampaissaan avaimia sieluunsa, ymmärtämättä elävänsä lukotta ja salvatta. Pah!

Asetun divaanille makuulle. Käteni on kuin poskeni pehmeys sileällä ja ruusuisella kankaalla: pudonnut rennosti lattialle. Ymmärrän selvästi olevani vajaa. Olen kuin kasvi, joka kipuaa yhä korkeammalle ja korkeammalle, vaikka se ymmärtää kaiken tämän olevan turhaa. Silti sillä on vain yksi tie tavoittaa kaikki sydämen turhuus: tämä, mistä sihinällä koloistaan syytetään.


(Tarina on kuviteltu, eikä sillä ole mitään tekemistä kummankaan kirjottajan kanssa. Suhtaudun hyvin penseästi F kirjaimen käyttöön negatiivisissa yhteyksissä, sillä olen jotenkin ominut... tai perinyt sen - tiedä häntä:)

Äänestä

.. runo, olipa se kirjoitettu vaikka ilkeydelläkin, on hyvä, jos se saa aikaan ajatuksia. Tämä ei ollut kiltti runo, faktaa, tai fiktiota, samantekevään. Puoltaa silti paikkaansa, kun sai ihmiset reagoimaan. Toki tämä saattaa ehkä purkaa myös kirjoittajan pahaa mieltä, joten yksi funktio lisää. Jos kirjoittaja taas taas pitää kuvitelmia faktana ja reagoi siihen kirjoittamalla, no sekin on vain saanut kirjallisen tuotoksen aikaan, joten mitään harmia ei siitäkään syntynyt. :)

Äänestä

Olen kirjoittanut mitä olen kirjoittanut, se on kirjoittajan oikeus.
Vastuu tulkinnasta aina jää lukijalle ja se on lukijan oikeus.
Kirjoittaja fmies/fnainen saattaa jopa kiittää

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


tarinan kertoja kirjoitti:

Muistin sadun prinsessan
oikukkaan
ihanan.

Jolle suuri ja mahtava
isäkuningas marssitti eteen
prinssin toisensa jälkeen
eikä neitoihanainen
huolinut ketään.
Lopulta isä uskoi!
Tytär ei huolisi itselleen miestä
ja sen pituinen
onnellinen loppu se.

Mistä tulikin mieleen
sadun tämän päivän superversio.

Ikäistään vanhemman oloinen
äkäinen ja omistushaluinen
frouva (melkein viinin hukkunut)
joka halusi kaikki miehet.

Ei väliä koolla eikä värillä
ei iälläkään
vain sillä
että uros olisi tiukasti hänen haaremissaan
hänen määräämässään huoneessa
koskaan poikkeamatta palatsin muihin huoneisiin.

Näen silmissäni
kuinka frouva polkee jalkaa
lipittää viintä
ja takoo runoja
sylkee suustaan kipunoivia sanoja
ja tuhoaa tieltään
kuviteltuja kilpailijoita.
Frouvan suureksi harmiksi on nyt
haaremin mies rikkonut tiukkoja sääntöjä.

Kuinka tässä ”sadussa” käy?
Ei onnellista loppua
ei sitten ollenkaan.

Olen alkanut kovasti toivoa
että tarinan loppu olisi edes kohtuullinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu