Kummankin vanhempani vanhemmilla oli kesämökit.
Isovanhempieni mökeillä olot kesäisin ovat niitä parhaimpia lapsuusmuistojani.
Sitten nämä kesämökit, molemmat myytiin. En ilahtunut tästä.
On niin paljon ihania hetkiä joita juuri näihin mökkeilyreissuihin liittyi.
Mitä teillä muilla on sellaisia ihania lapsuusmuistoja? Mikä oli teidän parasta aikaanne lapsuudessa muutenkin.
Isovanhempieni mökeillä olot kesäisin ovat niitä parhaimpia lapsuusmuistojani.
Sitten nämä kesämökit, molemmat myytiin. En ilahtunut tästä.
On niin paljon ihania hetkiä joita juuri näihin mökkeilyreissuihin liittyi.
Mitä teillä muilla on sellaisia ihania lapsuusmuistoja? Mikä oli teidän parasta aikaanne lapsuudessa muutenkin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mummulassa eno ajeli moottorikelkalla pellolla ja minä istun pulkassa perässä, voi sitä vauhdin hurmaan vaikka vauhtia ei juurikaan ollut. Heinäpellolta tultii kuorman kyydissä papan körötellessä latoa kohti. Ihanimmat lapsuusmuistot sijottuu mummulaan oli sitten kesä tai talvi.
Kuulosti ihanalta ja niin auvoisalta mitä kerroit.
Kerroit niin elävästi tuon, että melkeimpä näen sieluni silmin nuo kertomasi asiat. :)
iskän kanssa rannalla, aamusta mentiin veneellä, eväät mukana, ja sitten polskittiin koko päivän. Illalla kotiin pelaamaan sulkapalloa ja grillaamaan :)
Nyt kun on ittelläni lapsia on joskus tullut kyseltyä äidiltä miten me pystyttiin olemaan niin paljon beachillä, eikö aikaa kulunut ollenkaan kodinhoitoon? Hänen puoli tarinasta oli että isä vei meidät rantsuun aina kun kotityöt alkoi kerääntymään :) Voi sitä aikaa ennen kännykkää, silloin pääsi vielä karkuun :))
Samanlaisia kesiä olen yrittänyt tarjota omille muksuille, kotityöt tehdään sitten kun sataa. Ellei ole lämmin kun sataa, se tietää rantsua joka tapauksessa :)
Voi, kuulostaa mukavalta nuo jutut isäsi kanssa.
Juuri oikea asenne mitä omien lapsiesi kanssa teet eli kotityöt silloin kun sataa.
Ei elämästä suoritusta pidäkään tehdä.
Kuulosti tosi kivalta. :)
Juuri noin sen pitää mennä :) .
Ylipäätään se lapsuus ja nuoruus. Silloin kaikki oli vielä edessä ja kaikkea odotti innolla ja eli siinä hetkessä. Vai kultaako aika muistot? Ihminen kaipaa aina sinne missä ei ole?
En osaa sanoa tarkkaan. En mä omasta mielestäni kaipaa takas sinne missä en ole.
Mä taisin olla aika nössö lapsena ja nuorena kun en odottanut kaikkea niin innolla.
Paitsi just noi mökkireissut lapsuudessa niitä taisin odottaa.
Minä ja identtinen kaksoisveljeni vietimme lapsuutemme Jyväskylän keskustassa.
Äiti juopotteli ja vietti aikansa pubeissa. Ruokaa emme saaneet. Elämämme kohokohta oli varmaankin uusi isäpuoli. Voi vittu miten perseestä se äijä oli. Ja kun muutettiin tuli uusi persereikä kehiin.
jos IKINÄ voin auttaa ihmistä joka on samassa tilanteessa niin teen sen mielihyvin.
Turha kysellä miljoonapulu asioita jos itse olet rikkaasta ja hyvästä perheestä kotoisin. Et tiedä mitä on elämä persereiässä. En silti vihaa äitiäni. Hän ei voi mitään omille geeneilleen.
Äitini on maailman paras ihminen vaikka samalla maailman surkein tyyppi.
Olen todella todella pahoillani kun lapsuutesi oli tuollainen. Todella traagista ja surullista.
Eikä kenenkään lapsuuden pitäisi olla tuollaista.
Omasta mielestäni voin kysyä muilta mitä tulee mieleeni. En voi tietää millaista kenelläkin on ollut. Halusin saada keskustelua aiheesta mistä kysyin.
Sitäpaitsi EN ole rikkaasta perheestä kotoisin.
Mut toi nauratti "Et tiedä mitä on elämä persereiässä"
Eihän sitä saa nauraa jos toisella on ollut ankee lapsuus,mut itse kirjoitit ton lauseen se on jotenkin niin helvetin koominen
Hekottelua.,..
Tulee mieleen Ismon laulu: Elämä on reiässä rattoisaa. Reiässä jonka ympärillä on vain oma perse.
Kuvottava sukkahien haju tulee lähinnä mieleen. Meillä ei tuoksunut kotoinen pipari.
Siksi teksteistäni paistaa tietynlainen katkeruus. Olen onneksi pääsemässä psykiatriseen terapiaan.
Ja tämä tarina on ihan oikeasti tosi.
Kaikkea hyvää sinulle miljoonapulu.
En tiedä milloin palaan tälle palstalle uudestaan. 26.1. minulla on lääkärin soittoaika ja sen jälkeen sitten tehdään uusia suunnitelmia.
Pääsen sairaslomalla termillä "paniikkihäiriö". No ei sentään "paniikkihairioilmoitus" *hehheh*
Kiitos kaikille kirjoittajille ja lukijoille. Katoan täältä nyt toviksi.
Minäkin toivon kaikkea hyvää sinulle. Taitaa tulla ikävä jos sinua ei täällä näy.
Toivon, että asiasi järjestyvät ja siitä psykiatrisesta terapiasta on sinulle sitten apua.
Tuuhan taas joutessa häiriköimään. Väri palstalle on aina tervetullutta.
No kuules ku sie väriiä tälle palstalle kaipaat mikä olisi se mieluisin väri sun miälest? :)
No yks kesänen ilta tuli ihan hirvee kiire vessaan. Ja ehdin juuri ajoissa, aaaahh. Siinä ihana lapsuusmuisto.
Muistan kyl sen toisenkin kerran. Silloin en ehtinyt...
Jaaha vai sil viisii.