ihanalla pikkuipanallamme on miehen puolelta mummu ja pappa jotka viisveisaavat lapsenlapsestaan. Kaikki aika menee läträämiseen ja muuhun. Omat vanhempani ovat kuolleet joten käytännössä pikkuisellamme ei ole isovanhempia lainkaan.
Kertokaahan te vanhat ja viisaat kuinka ottaa härkää härkää sarvista? Ällöttää tuo "mummulle ja papalle" pakollinen sössötys kun tekisi mieli karjua, että ettekö tampiot tajua mitä ihanaa menetätte.
Mutta alkoholistille puhuminen on sama kuin puille. Surullista.
Kertokaahan te vanhat ja viisaat kuinka ottaa härkää härkää sarvista? Ällöttää tuo "mummulle ja papalle" pakollinen sössötys kun tekisi mieli karjua, että ettekö tampiot tajua mitä ihanaa menetätte.
Mutta alkoholistille puhuminen on sama kuin puille. Surullista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
He ovat osansa valinneet, joten et ole heistä vastuussa. He parantavat tapansa vain omasta halustaan.
He voivat luvata parannusta heti ensi viikolla, mutta sitä ei tule ilman todellista halua.
Älä siis puhumalla heitä paranna, ei mikään muukaan sairaus parane neuvomalla. Lääkkeet on otettava, karvaatkin.
Alkoholistilla paranemista ei ede tapahdu. Pitää vain olla ilman viinaa. Jos kerrankin retkahtaa, on kierre taas edessä, joten vain absolutismi pelastaa. Se on vaikeaa tänä päivänä jokaiselle, koska esim. olut on miltei jokapäiväistä monille "tavallisillekin" ihmisille.
Lapsenlasten ei ole terveellistä nähdä humalaisia isovanhempia, joten unohda "onnellinen mummila"!
Kai sä jo avioon mennessä tunsit heidät? Miksi sä nyt ootat heidän muuttuvan, hehän jatkavat omaa elämäänsä ja te omaanne. Surullista se on tietenkin, eikä tuollaisien isovanhempien huomaan voi lasta jättää. Toivottavasti teillä on muita aikuisia ja sukulaisia ympärillänne, ettei juopot ole ainoita kontaktejanne. Tsemppiä sinulle perheellesi!
Miksi valitat asiasta jolle et voi mitään?
Miksi täällä, ihan kuin se olisi muitten isovanhempien syytä, älytöntä marinaa!
Meillä ainakin on hyvät isovanhemmat lapsilla, jotka välittää oikeesti näistä.
Joskus ovat hoidossakin muutamia tunteja, kun ollaan asioilla ja hyvin on mennyt.
Kiitos kaikille isovanhemmille, jotka jaksavat touhuta lastenlasten kaa.
Meidän vanhemmat ovat kaikki vielä työelämässä, mikä on asia mikä meidän nuorempien pitäis ymmärtää, että eivät enää jaksa ehkä niin hyvin kun me nuoremmat ja heilläkin on OMA ELÄMÄ, mitä meidän nuorempien pitää kunnioittaa.
Jokaiselle omaa TILAA, kaikella kunnioituksella, näin meillä ja hyvin on mennyt, ei mitään valittamista.
KIITOS KAIKILLE MUMMUILLE JA PAPOILLE, OOTTE IHANIA!
enpä mitään"valita".
Totesin nyt vain,että lapsen kannalta surullista, kun oma mummu ja pappa puuttuvat.
Puolestani eläkööt kukin miten haluaa. Nyt vain oman lapsen saatuani huomaan kuinka ihanasti ovat asiat niillä perheillä,joilla on edes joten kuten toimivat suhteet isovanhempiin... että puolestani myös kiitos ja hatunnosto heille.
Taidat olla vielä kohtuullisen nuori. Ehkä elämä opettaa sinullekin,että elämää on myös napasi ulkopuolella ja myötätuntokin voitaneen vielä ehkä hyveeksi laskea. Tsemppiä sinulle ;)
On sen verran ikää, että tiedän elämästä napani ympäriltänikin, sekö on jokin mitta jos on hyvät välit isovanhempiin, että ei ymmärrä elämää ja ota huomioon lähimmäistä, huh huh...
Meillä vaan arvostetaan kaikkia ikäpolvia, on mummoja ja pappoja, niinkuin isomummokin jota äitini hoitaa vielä kotona, joten suku on tärkeä ja sitä arvostetaan todella ja välitetään.
Kuulee vaan noita kommentteja, jos isovanhemmat ei jostain syystä voi, tai halua/ jaksa olla lastenlasten kanssa, että eipä sitten joskus kun vanhoja/ vaivaisia ovat olla mekään apuja antamassa, kun ei meitäkään ole auttaneet.
Kuulostaa karmeelta ja ikävältä ja lapselliselta.
Jokainenhan tekee itselleen lapsensa ja tulee myös vastuunsa kantaa, mitään velvoitteita isovanhemmilla ei ole.
Luulen, että noin. tavallisesti isovanhemmat ovat kiinnostuneita lastenlapsistaan ja haluavat olla näitten kanssa ja miksi eivät olis, on vaikea sanoa, onhan se rikkautta eri sukupolvien yhteys.
Meillä vaan sattuu olemaan "harvinaisen" sopeutuva suku, että voidaan olla sitä mitä ollaan, eikä tartte esittää mitään "marttyyreita"
Ikävää ja surullista, kun sinulla asiat on toisin, mutta katkera ei kannata olla kuitenkaan, jos voisit saada vaikka lapsillesi jonkun "vara mummin ja ukin" onhan lapsettomia ja yksinäisiä mummoja ja ukkeja olemassa varmaan sinunkin lähettyvillä, näin ilo tuplaantuisi.
Kaikesta huolimatta, olempa sitten minkä ikäinen tahansa, olen maailmaa nähnyt ja tiedän elämästä enempi kun arvaatkaan, on minullakin ollut vastoinkäymisiä matkanvarrella ja niitäkin tarvitaan, nehän kasvattaa ihmistä kestämään kovatkin kolhut.
omia murheitaan?Jos teillä on hyvin ei se kai tarkoita,että kaikkien pitäisi olla iloissaan omasta tilanteestaan?
Varsinkin vanhempien naisten juominen on lisääntynyt paljon. Oma äitini ei mielestäni ole alkoholisti, mutta ottaa kyllä alkoholia viikottain ja aika suuria määriä. Pystyy kyllä olemaan juomatta kun on lasten kanssa, mutta jos on useamman päivän pakkoraittiina, niin tulee helvetin kiukkuiseksi ja alkaa haastamaan riitaa.