Eli normaali kuorma-auto, jossa oli kärrynä vetopöytä, jossa oli rekkarikilpi, valot yms, ja sen päällä vielä erikseen toinen pitkä kärry, eli kaksi kärryä kuorma-auton perässä.
Mutta miksi tuossa vetopöydässä oli myös kilvet, valot yms?
Mutta miksi tuossa vetopöydässä oli myös kilvet, valot yms?
Vastaukset 25
Vanhimmat
maantiellä.
kyseistä laitetta kutsutaan "dollyksi". Virallisesti rekisteröity keskiakseliperävaunuksi, eli pitää olla rekisterikilpi, valot ja vilkut niinkuin muissakin perävaunuissa. Vedetäänhän noita joskus ihan yksinäänkin, niin hyvä olla valot ja vilkut.
kaikenlaista, muunmuassa nämä moduuliyhdistelmät. Ylempänä jo selitettiin mistä on kyse.
Tästä ei ilmeisesti ollut kuitenkaan puhe..? ;)
http://i201.photobucket.com/albums/aa211/DarkRix/NinMeillSomerollaEhkLaitonKujetus.jpg
Taitaa olla varikkokäynti kyseessä jossa tarkistetaan huolettavat/tulot samalla kertaa.
Kätevää sekin ja nopeaa.
tänne valittamaan että raskasliikenne ei tunne sääntöjä! Tuohan nyt on jo niin monimutkainen yhdistelmä että tuskin kaksi Suomalaista poliisia pystyy ratkomaan sakon suuruus!
on erikseen kilpi, vilkut, yms, vaikka tosi harvoin kukaan pelkkää pöytää vetää, miksi se ei voisi olla kiinteä osa sitä perävaunua?
vetää monia eri kärryjä. Ja kärrythän mitä noilla useimmiten vedetään on puoliperävaunuja jotka kulkee ympäri eurooppaa. Euroopassa käytetään niiden vetoon lähes pelkästään vetopöytäautoja, eli rekkavetureita. Ne kärryt on ns. "irtoperiä". Tämän vehkeen avulla niitä voidaan vetää myös tavallisella vetokidallisella kuorma-autolla. Esim. haetaan satamasta sinne laivalla tullut puoliperä, viedään se vaikka terminaalille ja jätetään laituriin purettavaksi, otetaan terminaalilta uusi kärry kiinni ja mennään purkamaan/lastaaman se asiakkaalle ja viedään taas esim. satamaan tai minne tahansa ja sitä rataa. Varsin fiksu keksintö sinänsä. Valot ja vilkut on siirtymiä varten jolloin Dollyssä ei ole puoliperävaunua kiinni, esim. jos olet vienyt satamaan kärryn ja sieltä ei ole paluukärryä, joudut ajamaan pelkkä "dolly" perässä takasin jolloin on hyvä että on valot ja vilkut.
Kyseessä on siis katsastettava laite kuten tuossa yllä jo sanottiin. Sillointällöin tuota pelkkää dollya tulee vedettyä jolloin tietysti valot ja kilvet pitää olla. Esim vedettäessä täysperäyhdistelmällä "irtoperää" satamaan johon se jää, ja etupyörät tulee uusiokäyttöön.
Ja nyt tuleekin tietovisakysymys VAK/ADR-kortin omaaville. Täytyykö dollyn perseessä (jos ei kärryä ole päällä) olla VAK-kuljetuksessa blanco-kyltti jos vetäjässä on VAK-kuorma? Monestako dollysta kyltinpaikka löytyy?
pilkulleen luetaan, mutta epäilenpä että ei sakkoja tule vaikka kyltti puuttuskin, kun vetäjän persiissä oleva kylttihän näkyy aivan hyvin dollyn yli. Ja dollyssa kun ei kuormatilaa ole niin ei siinä oikein voi myrkkyjäkään kyydissä silloin olla. Voihan sen kyltin laittaa vaikka nippusiteellä roikkumaaan sopivaan paikkaan jos varman päälle haluaa pelata, ja ei ole muuten kaikissa irtoperissäkään (vanhemmissa romuissa) kylttiä tai edes paikkaa sille, monesti joutunut puskuriin virittelemään kiinni. Myös kertakäyttöisiä tarroja olen joidenkin nähnyt käyttävän.
yhdistlemä jossa on ns. vetopöytäauto, siinä kiinni kärry, joka menee vetopöytään, ja tässä kärryssä vielä toinen kärry
B-junaa, joka tuossa jo mainittiin? Yhdistelmässä voi olla kaksi "saranaa", ei enää kolmatta. Eli puoliperävaunun perässä ei saa enää vetää täysperävaunua.
Laita googlen kuvahakuun b-train tai b-juna, tiedät mistä puhutaan.
Eli siis kuorma-autossa voi olla kaksi peräkärryä?
Peräkärryt voi olla esim vetopöytä ja siinä kärry.
Tai sitten vetopöytäauto, ja siinä kärry, jossa on kiinni kärry ilman vetopöytää?
Eli tässä on kuva tuosta ihmevekottimesta nimeltä dolly:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d6/Dolly_trailer.jpg
Tässä on kuva sellaisella toteutetusta yhdistelmästä:
http://www.transport-savikko.fi/kuvat/rekka1.jpg
Tässä taas on kuva B-junasta:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f5/Scania_113_B-train.jpg
Ja tässä on kuva vasikkayhdistelmästä:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/96/Scania_puoliperävaunu_ja_keskiakseliperävaunu_Rauma_Finland.jpg
Suomen lainsäädäntö sallii nämä kolme vaihtoehtoa kahden perävaunun yhdistelmäksi.
kiinni samaan aikaan kaksi kärryä, eikö joo?
Ja vetopöytä tietenkin on myös yksi kärry, jos siinä on oma kilpi, valot vilkut, yms?
Ei ihan sama asia. Eli puoliperän taakse saa laittaa vasikan. Täysperän taakse ei mitään vaikka oliskin varsinainen pv, eli vain yksi perävaunu.
Keskiakselipv-yhdistelmään vois laittaa kaks vaunua, mutta kokonaismitta 18,75 ainakin rajoittaa.
Kuorma-auton vetokitaan ei saa kytkeä mitään laitetta jossa ei ole valoja, vai saako?
No hinauspuomin tietysti, mutta ei sitäkään saa tietä pitkin vedellä jos ei siellä toisessakin päässä jokin ajoneuvo ole kytkettynä.
Hurjan näköisiä yhdistelmiä näkee joskus kun 18t jakarin perässä 5-aks vaunuja. Jossain väistötilanteessa saattaa siitä perävaunusta tulla sen yhdistelmän veturi eli juna, eli kuljettajasta matkustaja, joten pitäiskö sillä olla lippu. Mitä sanoo konduktöörilaki?
Kyllä siihen oranssikilven "pykälien" mukaan taitaisi tarvita, jos on nupissa adr/vak-kuorma. Eikös siellä kurssilla painotettu nimenomaan "kuljetusyksikön" merkintää, eli auto perävaunu, vaikka kuorma olis vain autossa. eri asia taas sitten, jos on pelkkä auto ja jätät dollyn parkkiin jostain syystä. Sama pointti, jos säiliöautolla jätetään käryy odottamaan parkkipaikalle purun ajaksi. Autossa pitää olla silloin kyltit persiissä.
Vaan sitten jatkokysymys: tarvitseeko siinä parkkipaikalle jätetyssä säiliökärryssä olla kyltti keulassa, jos siinä on lasti päällä? Siinäpä pohdittavaa... :)
se ei silloin liiku. Mutta jos se jätetään laivaan ilman vetoautoa, silloin täytyy merkitä myös edestä kuten säiliökontitkin ja merikontit
Kaksi taitoskohtaa yhdistelmässä pitää kyllä paikkansa nyt kun moduuliyhdistelmät, joissa puoliperävaunuun oli kytketty normaali "kaksiakselinen", kääntyvällä etuakselilla varustettu perävaunu kiellettiin muistaaksen v 2007 alkaen. Sellaisenkin ehdin ainakin kaksi kertaa Suomessa nähdä.
Sensijaan tulee mieleen ainakin yksi erikoistilanne jossa autossa voisi olla laillisesti kolme erillistä perävaunua. Nimittäin eräs hollantilainen valmistaja tekee 4 ja 5-akselista konttitraileria, joka itse asiassa on puolitettavissa kahdeksi lyhyeksi konttivaunuksi. Yhteen työnnettyinä vaunut ovat yhtä puuta ja pituus tavallisen puoliperävaunun verran. Kun tällainen on tuotu Suomeen, Ake on rekisteröinyt sen kahdeksi eri vaunuksi erillisillä rekisteritunnuksilla. Tämä kun laitetaan dollyllä kuorma-autoon, autossa on kolme perävaunua ja yhdistelmässä neljä erilaista rekisteritunnusta. Valitettavasti en löydä kuvaa laitteesta tähän hätään.
...olevassa kärryssä merkintää, kun merkintä koskee kuljetusyksikköä. Perävaunu ilman vetoautoa ei ole kuljetusyksikkö.
on kuljetusyksikkö koska sitä voidaan vetää myös isolla traktorilla, mutta silloin tr;n nokalla on oltava merkintä. Sääntöjen mukaan kun pv irroitetaan vetäjästä parkkiin se ei tarvitse merkintää eteenpäin paitsi jos se jätetään laivakuljetukseen, silloin on merkittävä
...ajoneuvo, mutta ei ilman vetävää ajoneuvoa muodosta kuljetusyksikköä. Traktori ja perävaunu yhtä lailla muodostavat kuljetusyksikön, pelkkä perävaunu ei. Ajoneuvomerkinnät ja kuljetusyksikön merkinnät ovat ADR-säädöksissä kaksi eri asiaa. Ei parkissa olevassa perävaunussa tarvitse takanakaan olla sitä blancoa auki. Tai jos oikein pilkkua alettaisiin nussimaan, niin se ei edes saisi olla auki, koska kyseessä on kuljetusyksikön merkintä ja perävaunu yksinään ei ADR säädöksien mukaan muodosta kuljetusyksikköä. Käytännössä kuitenkin järkevämpää, että se blanco adr-kuormassa olevasta kärrystä jätetään parkkiinkin auki, niin jollain edes saattaa välähtää esimerkiksi tulipalon sattuessa, että tuon kärryn kanssa olisi ehkä jotain huomioon otettavaa.
samaa mieltä asiasta.Seuraavaksi olisin kertonut saman mitä jo kerroit. Turvallisia kilometrejä.
Että aamulla rekkaveturi jakaa puolperän kärryn kanssa ja sitten iltapäivällä 10 pyörän persiin dolly ja siihen se puolperän kärry ja seuraavan päivän jakotavarat hakemaan.
Kerran ollessani täysperänä liikenteessä sattui hauska tapaus kun poliisi pysäytti ja sattus sit tuleen naispoliisi siihen(mitenkään naisia väheksyen)että rekisteri ote jos olis ja annoin 2 rekisteriotetta vähän aikaa hänen tutkittua niitä sanoin et nii haenko viel ton toisen vaunun rekkarin ja se vähän aikaa katto ja kurkkas auton taakke et jaa onko siel toinenki vaunu ja sain ketken selittää millaisella yhdistelmällä olinkaan liikkeessä...
...silmät kiinni kulkenut, jos nyt vasta dollyn ensimmäistä kertaa huomasit. Äkkiä arvioituna ehkä neljäsosa suomen teillä liikkuvista täysperistä on tuollaisia dollyn kanssa tehtyjä moduuleja. Ja ideanhan joku tuossa ylempänä jo selostikin. Vetäjä täyteen kotimaan rahtia, satamasta irtoperä samalle suunnalle ja menoksi. Vetäjän kanssa hoidellaan ne kotimaan jaot ja noudot ja trailerin tyhjennyttyä siihen joku vientilastaus ja taas traileri takaisin satamaan.
Välillä taas voi ottaa firman oman puoliperävaunun dollyn päälle kotimaan kokokuormia varten. Jalkalava-autolla voi ottaa konttiraamin kanssa vaikka merikontin sieltä satamasta vetäjään ja dollyn päälle taas sen irtoperän perään.
Varsin fiksu laite tuo dolly ja tekee autosta huomattavasti monikäyttöisemmän, kun voi yhdistää irtoperärallia ja kotimaan touhuja. Tai ottaa sen 20 jalkaisen merikontin ja irtoperän samalla kertaa. Toinen vähän samankaltainen ratkaisu on puoliperänveturiin ns. linkkivaunu, jossa on perässä vetopöytä toiselle trailerille. Tällaista yhdistelmää kutsutaan B-junaksi (B-train).
Valot ja kilpi dollyssä täytyy toki olla, koska sen kanssa varsin usein joutuu esim. sataman ja terminaalin välin ajamaan ilman traileria. Itselläni pisin matka minkä olen ajanut pelkkä dolly perässä taitaa olla n. 170 km.
Tosiaan kerran jututin yhtä kuskia, joka oli itse suunnitellut semmoisen dolly-yhdistelmän. Eli sillä pystyi vetämään lyhyttä konttia sekä sen perässä vielä pitkää konttia. Ihan laillinen yhdistelmä. Siitä oli kerran juttua Ajolinja -lehdessäkin.