ÄIDIT!!!

Kertomasi tapaus on luvattoman yleistä. Itse seuraan läheltä lähes samanlaista näytelmää, mieheni lapset ovat kuitenkin jo sen verran isoja, että pystyvät liikkumaan itsenäisesti äitinsä kielloista huolimatta. Toisaalta huomaan nuorten olevan kuitenkin sen verran kypsymättömiä, että jotkut yritykset heidän mieltensä myrkytykseen menevät lähes läpi. Onneksi heillä on alkanut kehittyä asioiden kyseenalaistaminen, että osaavat ottaa äitinsä väitteet puheeksi isänsä kanssa. Kauhulla ajattele tilanteita joissa lapset eivät vielä tähän pysty.

Toisaalta kunnioitukseni miestäni kohtaan on kasvanut valtavasti kun huomaan hänen kykynsä oikaista väärät väittämät (jotka saattavat olla mielikuvituksellisia) sanomatta lastensa äidistä pahaan sanaa, jotta lapset eivät joudu vanhempiensa välikäteen ja erotuomareiksi. Kyllähän totuus on, että joskus nämä äidit saavat tekosensa pahasti nenälleen kun lapset kasvettuaan käsittävät koko tarinan.

Joo...
Mun äitini teki samat temput kun he isän kanssa erosivat. Hän vei minulta isän lisäksi oikeuden omaan ajatteluun, tunteisiin, toiveisiin.Äitini itki minulle, silloin yksitoista vuotiaalle lapselle kaiket yöt eron tuomaa tuskaa ja haukkui isääni ja hänen uutta vaimoa kamalilla nimillä. Kysymättä kertaakaan miltä minusta tuntui.Jos yritin sanoa mielipiteitäni tai kysellä jotain, olin äitini mielestä ilkeä ja samanlainen paska kuin isäni...
Nyt äitini pitää minulle mykkäkoulua kun sanoin hänelle etten enää halua olla hänen ja isän välinen viestin viejä ja riitakapula, en enää nyt kun olen aikuinen ja kahden lapsen äiti. Hiljalleen yritän tutustua isääni uudelleen ja paikkailla suhteita muihin sukulaisiin. Ja yritän ymmärtää myös äitiäni, joka ei itse ymmärrä kuinka paljon minuun on sattunut. Sen olen oppinut ettei kannata kantaa kaunaa, toisten haukkuminen ei tee missään tilanteessa onnelliseksi. Hiljalleen etsin oikeutta unelmiin, toiveisiin, parempaan itsetuntoon. Ettei omat lapseni joutuisi samaan noidankehään.

Olet kirjoituksessasi aivan oikeassa,lapsen käyttämisestä kostovälineenä ja lyömäaseena isää vastaan,itse olen jo neljättä vuotta taistellut äidin mielivaltaa vastaan,tapaamisten estämisistä alkaen,päättyen kaikkeen kiusantekoon,mitä sairas mielikuvitus voi keksiä,äidillä on pääasia,että saa tehdä minulle kiusaa,ajattelematta ollenkaan,kuinka paljon lapsi kärsii,kun häntä käytetään lyömäaseena,ei ihme,että lapsi oireilee,on keskittymisvaikeuksia,häiriökäyttäytymistä,jatkuvasti pois koulusta,koulusta karkaamista,läksyt tekemättä,ym.ym,äiti pitää lasta vallassaan huutamisella,uhkailulla,pahoinpitelyllä,lapsi on jo niin vanha,että saisi halutessaan,lain mukaan tulla luokseni koska itse haluaa,mutta ei uskalla,lapsi on alistettu,kuin hyvin hakattu koira,äidin luona asuminen on aiheuttanut lapselle jo useita parantumattomia sairauksia,asuinolosuhteista johtuen,sairauksista on lääkärien ja erikoislääkärien lausunnot,nämä kaikki,ja paljon paljon muuta,on ollut lastensuojelun tiedossa jo vuosia,mutta kun äiti on "pikku julkkis",joka esittää valtakuunnan keisaria,ja on aivan fantastisen patolooginen valehtelija,mitään parannusta asiaan ei last.suojelun puolelta ole tullut,vaikka kaikki on k i r j a l l i s e s t i todistettavissa,nyt otinkin yhteyttä oikeuskansleriin,ja lähetin ison nivaskan eri asiakirjoja hänelle,odotan innolla postia sieltä päin,TSEMPPIÄ KAIKILLE !!