Kaksi jylhää kuusta keskellä autiota, tuulen tuivertamaa pihaa koristaa.
Heiluvat ne vierekkäin tuulen mukana taipuen ystävänään vain yksinäinen harakka.
Yksinään se latvassa istuu katsoo yli talojen muistellen ja etsien.
Muistellen viime kesää pimeydessä tammikuun.
Silloin oli lämpöä ja vihreää nyt vain maa harmainen kera talven pakkasten.
Ei lunta ei ruokaa ei ystävää vain elämän halu mukanaan.
Kera syksyn lehtien lensi lempi leiskuva kauas etelään.
Jäi yksin harakka musta ja valkoinen kuusen latvaan keinumaan.
Viime kesänä oli kaksi kuusta ja kaksi harakkaa nyt vain yksi harakka kuusten latvaa koristaa,
hyljättynä ja nälkäisenä.
Nälkäisenä elämään ja rakastumaan uudestaan.
Heiluvat ne vierekkäin tuulen mukana taipuen ystävänään vain yksinäinen harakka.
Yksinään se latvassa istuu katsoo yli talojen muistellen ja etsien.
Muistellen viime kesää pimeydessä tammikuun.
Silloin oli lämpöä ja vihreää nyt vain maa harmainen kera talven pakkasten.
Ei lunta ei ruokaa ei ystävää vain elämän halu mukanaan.
Kera syksyn lehtien lensi lempi leiskuva kauas etelään.
Jäi yksin harakka musta ja valkoinen kuusen latvaan keinumaan.
Viime kesänä oli kaksi kuusta ja kaksi harakkaa nyt vain yksi harakka kuusten latvaa koristaa,
hyljättynä ja nälkäisenä.
Nälkäisenä elämään ja rakastumaan uudestaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yksinäinen mies elämänsä latvuksilla.
Kuljeksien, vaeltaen jossain, puhumattoimien
huulten viidakossa. Sanattomien sydänten
kujilla. Vain musiikki ja tämä elämä.
Auringon kuumentama asfaltti ja hiki.
Liikenteen rytmi ja kaipaus. Odotus
pois kaikesta, kotiin vuorille. Vaeltajan
kaipuuta, kun elämä on särkenyt unelmat.
On vain huulilla oleva soitin ja ääni.
Sydämestä tuntuva jyskyt ja liikenteen
pauhu. Vailla päämäärää yksinäisyydessä.
Ilman tietä, katua, pois näiltä kujilta.
Sokkeloisia aamuja ja suuussa tuntuva
maku. Elettyä, vanhaa ja jo kerran ollutta.
Rakkautta silloin vapauteen. Nyt yksinäisen
miehen kaipuuta Rakastamiseen. Musiikkia.
Huulilla huuliharppu. Suudelmasta
nälkäisellä suulla.
http://www.youtube.com/watch?v=IG3Z_R9wJ-w
Kiitos runostasi.
Joskus Rakkaus lentää pois,
häviää.
On vain herättävä todellisuuteen
ja opittava jotain.
Ja annettava Rakkaudelle
vapaus.
Ja itselle aikaa toipua.
Kirjoita komeaa runoa ja
sisällökästä tekstiä.
Harkittua ja taitavaa.
Terve tuloa palstalle ja
runojasi varmaan luetaan,
tarvitaan.
Tämäkin oli hieno runo.
Jatkoa odotellaan.
niin se on varmaan harakoilla, kaikilla muillakin
siivekkäillä ja meillä ihmisillä, että odotamme
nälkäisinä aina sitä rakkautta ellei se ole
läsnä.
Vaikka olitkin kietonut runosi harakoiden kanssa-
käymisiin, voi aiheen vallan hyvin samaistaa
ihmisiinkin.
Nälkäisenä ja rakkaudenjanoisena ihminenkin on
keväisin, ihan kuten Luojan luomat muutkin elä-
väiset.
Siis se harakka :)))
Runosi on hyvä.
Kyllä >
Rakkaudettomuus satuttaa monia ihmisiäki.
*tiistaita* Sullekki :)