Tyttöystäväni on nuorempana kärsinyt anoreksiasta. Kun tapasin hänet noin kolme vuotta sitten, niin hän oli vielä kohtalaisen laiha. Kuitenkin hän oli mielestäni jo normaalipainoinen. Reilun puolentoista vuoden yhdessäolon aikana hänelle on tullut lisää painoa ja nyt sitä on tullut itseasiassa aika paljonkin. Hän ei ole nykyään hoikka, vaan hieman "pyöreä". Lisäksi hän vaikuttaa aika usein ahdistuneelta ja on välillä tosi ärsyyntynyt ja vihainen ilman mitään kunnollista syytä. Ainakin näin hän sanoo mulle. Olen miettinyt tätä tilannetta, että mitä oikein on tapahtunut. Hän ei nimittäin koskaan syö mitään kun näemme toisiamme ja hänen kotoaankaan ei löydy mitään muuta kuin vihanneksia ja hedelmiä. Lisäksi hän liikkuu todella paljon. Asia mietityttää minua todella paljon, sillä vaikuttaa aika oudolta, että hänelle on tullut painoa tuolla tavalla, vaikka ei näytä syövän edes mitään, ja tuo ahdistuneisuuskin huolestuttaa todella paljon. Tyttö on aina ollut tosi huono puhumaan kaikista henkilökohtaisista asioistaan. Kun hienovaraisesti koitin vähän raottaa keskustelua, niin hän tuntui ahdistuvan aiheesta aika pahasti ja ei olisi halunnut puhua lisää. Lopetin siihen. Minusta tuntuu, että hänellä on nyt jonkin sortin ongelma ja haluaisin auttaa häntä tässä. Se on vaan todella vaikeata, kun en tiedä mistä aloittaisin puhumaan, tai mikä hänellä on edes vikana. Olkaa kilttejä ja kertokaa jotain neuvoja, jos asiasta mitään tiedätte. Kiitos !
Tyttöystävän entinen anoreksia
Jarno 27
71444
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
voihan olla, että tyttöystävälläsi on anoreksia vaihtunut toisenlaiseen syömishäiriöön, kuten epäiletkin. Bulimiaan ja BEDiin liittyy ylensyömisen salaamista. Bulimiaan ei aina kuitenkaan liity lihomista.
Toinen vaihtoehto voi tietenkin olla se, että tyttöystävällesi on määrätty sellaiset mielialalääkkeet esim. syömishäiriön vuoksi, jotka keräävät hänelle nestettä. Toisin sanoen, hän lihoo vaikka syö terveellisesti.
Kolmas vaihtoehto voi olla kilpirauhasen toiminnanhäiriössä. Sekin aiheuttaa lihomista, vaikka söisi terveellisesti.
Hankalahan se on ulkopuolisena tietää mistä tyttöystäväsi kohdalla on kysymys. Voihan olla, että tyttöystäväsi on asiasta yhtä ymmällään kuin sinäkin.
Jokaisella on oikeus olla kertomatta omia henkilökohtaisia asioitaan toisille. Tämä on tietenkin läheisille joskus erittäin hankalaa. Olet yrittänyt puhua tyttöystäväsi kanssa hänen käyttäytymisensä/ulkonäkönsä muuttumisesta, mutta hän ei ole halunnut jakaa asioita kanssasi. Kiinnititkö liikaa puheillasi huomiota hänen painon nousuunsa? Jos niin teit, ei ole ihmekään, että tyttöystäväsi ei ole halunnut keskustella asiasta kanssasi (kukapa haluaisi kuulla toisilta, olevansa lihonut!).
Tilanteenne on aika hankala, koska tyttöystäväsi ei halua puhua asiasta. Voit antaa ajan kulua ja kysellä asiaa uudemman kerran, tai antaa asian olla, mutta samalla yrittää tukea tyttöystävääsi. Tietenkin, jos taustalla on vakava sairaus esim. kilpirauhasen toiminnanhäiriö, lääkäriin meno on välttämätöntä.
Jäin tuossa miettimään, että kumpi sinua vaivaa eniten tilanteessanne: se, että tyttöystäväsi on ahdistunut ja huonolla tuulella vai se, että hän on lihonut huomattavasti niistä ajoista kun aloitte seurustelemaan? Toisaalta, eihän sillä sinänsä ole merkitystä, jokinhan tyttöystävääsi selvästi vaivaa. On hyvä, että olet tämän huomannut ja yrität löytää keinon millä auttaa häntä.
Ja vielä lopuksi haluaisin todeta, että naisten ahdistuneisuus ja hermostuneisuus sekä painon vaihtelut ( 5kg) liittyvät joskus myös kuukautisvaivoihin, joten aina taustalla ei ole mitään sen vakavampaa.
veikkaisin bulimiaa.
toisin kuin joku väitti, bulimia voi lihottaa todella paljonkin kun elimistö turpoaa. itse lihoin 10 kiloa......
ja lisään vielä, että ahdistuneisuus, mielialan vaihtelut, salailu jne viittaavat melko varmasti bulimiaan. se nimittäin pistää pään sekaisin ja on aina ärtynyt tai ahdistunut.
ps. neljä vuotta sairastanut.
olla ahdistunut omasta ulkonäöstään (kuten kerroit että hän on "pyöristynyt") ja olo on ärtynyt vihainen ja tiuskitaan "ilman mitään syytä". Painonnousu varmasti ahdistaa häntä, ja ottaen huomioon hänen aikaisemman sairautensa...
Hän saattaa ahmia yksin ollessaan, ja nämä muut asiat ovat vain kulisseja (kuten että hän ei syö seurassasi, ja että hänen luotaan löytyy vain hedelmiä, tms.). Hän syö yksin ollessaan (ylensyö), mutta ei pysty syömään kun on muiden ihmisten seurassa. Kaikesta siitä saattaa olla seurauksena painonnousu. Ehkä hänelle on tullut jonkinlainen syömishäiriö, kuten BED, tms. anoreksian väistyttyä. Mutta kannattaa ottaa huomioon aiempien henkilöiden kommentit, että syy saattaa olla jossakin muualla.. esimerkiksi juuri että hänellä on kilpirauhasen vajaatoiminta.
Anna hieman aikaa, kysele varovasti jotakin sinneppäin, johdattele keskustelua siihen suuntaan, jne. Joskus tämäkään ei riitä, jolloin pitää ottaa "rajummat aseet" käyttöön, eli puhua ihan suoraan asiasta.
Voisit ehdottaa hänelle psykologia, jotta hänellä olisi joku jolle puhua, ellei hän jo sellaisella käy?
Tietääkseni hän ei käytä mitään lääkkeitä. Tiedän myös sen, että kuukautiset eivät häntä turvota tuolla tavalla. Hän on itse ammatiltaan sairaanhoitaja, joten luulisin, että hän olisi itse keksinyt kilpirauhasen vajaatoiminnan mahdollisuuden, jos tämä olisi hänen ongelmiensa syynä. Selitykseksi ei taida oikein löytyä muuta kuin ahmiminen, tai sitten jotain ihan muuta. Paljonkohan pitää juoda alkoholia, että lihoaa?
Nyt pitäisi vain keksiä, että millä keinolla lähestyisin asiaa puheella. Mistä voin aloittaa? Voinko mielestänne pakottaa hänet vain puhumaan, vaikka se tuntuisi hänestä pahalta? Voiko siitä olla hänelle pidemmällä tähtäimellä jotain haittaa, että ymmärtäisin häntä kunnolla..?
Hänen ahdistuneisuutensa ja "outo" käytöksensä vaivaa minua siinä määrin, että asia pitää mielestäni selvittää. Koska tiedän, että jos tämä asia jää selvittämättä, niin se vähitellen nakertaa suhteemme luotettavuutta ja asiat päättyvät huonosti..
En usko kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tyttöystäväsi tuskin jaksaisi silloin liikkua runsaasti, työssäkäynnistä puhumattakaan. Hän syö tai juo salaa.
Sinänsä vaikeaa mennä toista väkisin mihinkään hoitoon tyrkkimään, jos hän kieltää minkään ongelman olemassa olon. Oma hoitoalan koulutus ei ole mikään takuu siitä, että näkisi omat asiansa realistisesti tai osaisi hoitaa itseään. Hän on saattanut hakeutua hoitoalalle hoitaakseen itseään. Ongelmat saattavat olla vanhoja ja syvällä tasolla.
Mielestäni sinulla on oikeus ajatella itseäsi. Jos et kestä mahdollisesti huonotuulista ja salailevaa tyttöystävää, on sinulla oikeus lähteä. Sinulla on oikeus normaaliin elämään, ja tyttöystäväsi kanssa elämä ei kauhean normaalilta vaikuta. Ilmeisesti kuitenkin haluat auttaa häntä?
Mitä, jos pyydät häntä keskustelemaan avoimesti tilanteesta. Kerro vaikka, että olet hänestä huolissasi. Kysy, kuinka hän oikeasti voi. Kysy, kuinka voit häntä auttaa. Ja jos koet tilanteen rasittavaksi, niin sano se suoraan. Sinun ei tarvitse uhrata itseäsi, sinun ei tarvitse jaksaa mitä tahansa. Uskon, että teillä voi olla hyvin mahdollisuuksia normaaliin elämään, mutta jonkinlaista ulkopuolisen apua siinä tarvitaan.
jos se nainen joisi vaikka joka päivä, se ei lihottaisi..... hän haisisi jatkuvasti vanhalle viinalle. itse juon monta kertaa viikossa enkä ole lihonut.....mutta kyllä ulkopuoliset sen juomisen huomaavat.