Miten hyvin te tunnette niiden päiväkotihoitajien taustoja, jotka hoitavat teidän taaperoitanne päivät pitkät. Tiedättekö mikä koulutus näillä aikuisilla on, mihin uskontokuntaan tai maailmankatsomukseen he nojaavat, minkälainen perhe heillä itsellään on, ja onko heillä itsellään lapsia, minkälainen poliittinen kanta heillä on ja minkälaista perhekulttuuria he edustavat, mitkä arvot heillä on, mitä mieltä he ovat kansainvälisesta Lasten Oikeuksien julistuksesta ja ovatko he siihen kuinka hyvin perehtyneet. Kiinnostaako teitä päiväkotivanhempia tietää näitä tai muita asioita henkilöistä, jotka ovat esimerkkinä käytöksellään ja arvoillaan teidän lapsillenne ja jotka kasvattavat teidän lapsianne silloin kun te itse ette ole näkemässä.
Puhutaan varhaiskasvatuksesta, mutta minusta 1-vuotiaat tarvitsevat hoitoa.
Laitan tähän samaan syssyyn vielä yhden ehdotuksen, kun esim. tohtori Tontti telkkarissa sanoi Suomessa olevan keskimääräistä vähemmän lapsia päiväkodissa. En tiedä mihin tilastoon hän viittasi, mutta yksi selitys tilastovirheelle voi olla se, että suomalainen lapsi aloittaa koulun pari vuotta myöhemmin kuin ikätoverinsa Länsimaissa. Siitä voi johtua tuo tilastoharhaksi uskomani tulos. Minusta suomalaislapset menevät liian myöhään kouluun roikuttuaan turhaan päiväkotilapsina ikävuodet 5-6. Ehdotankin esikoulunomaista kouluun menoa pariksi tunniksi päivittäin 5-vuotiaille. Tietenkin vaatii asennemuutosta äideiltä ja isiltä järjestää lapsen hoito, mutta ehdotan silti.
Päiväkotihoito on menetys paitsi lapselle niin kärsimys monelle äidille, joka joutuu lapsensa sinne jättämään köyhyyden takia, eli ansaitakseen.
Puhutaan varhaiskasvatuksesta, mutta minusta 1-vuotiaat tarvitsevat hoitoa.
Laitan tähän samaan syssyyn vielä yhden ehdotuksen, kun esim. tohtori Tontti telkkarissa sanoi Suomessa olevan keskimääräistä vähemmän lapsia päiväkodissa. En tiedä mihin tilastoon hän viittasi, mutta yksi selitys tilastovirheelle voi olla se, että suomalainen lapsi aloittaa koulun pari vuotta myöhemmin kuin ikätoverinsa Länsimaissa. Siitä voi johtua tuo tilastoharhaksi uskomani tulos. Minusta suomalaislapset menevät liian myöhään kouluun roikuttuaan turhaan päiväkotilapsina ikävuodet 5-6. Ehdotankin esikoulunomaista kouluun menoa pariksi tunniksi päivittäin 5-vuotiaille. Tietenkin vaatii asennemuutosta äideiltä ja isiltä järjestää lapsen hoito, mutta ehdotan silti.
Päiväkotihoito on menetys paitsi lapselle niin kärsimys monelle äidille, joka joutuu lapsensa sinne jättämään köyhyyden takia, eli ansaitakseen.
Vastaukset 223
Vanhimmat
perustuu tuo ehdotuksesi kouluunmenosta noin aikaisin koska eihän se poista sitä tosiasiaa että työssäkäyvien vanhempien lapset tarvitsisivat silloinkin sen väh 6 tuntia hoitoa päivässä? En oikeasti ymmärtänyt ehdotuksesi pointtia. Silloinhan sen koulun tulisi kestää yhtä kauan kuin vanhemmat ovat töissä, ei 5-6 vuotiasta voi yksin kotiin laittaa iltapäiväksi tai värvätä naapureita ja sukulaisia pitkin vuotta auttamaan. Sitä varten on päivähoitojärjestelmä. Vai penäätkö tässä että vanhempien pitäisi jäädä itse kotiin hoitamaan lapsiaan. Hyvä olisikin jos kotihoidontuki jatkuisi sinne kouluikään saakka.
tuo että vanhempien pitäisi tietää nuo kaikki mainitsemasi asiat hoitajista. Nehän ovat suurimmassa osassa yksityisasioita, ei hoitajien tarvitse omaa yksityiselämäänsä revitellä vanhemmille, aivan niinkuin vanhempien yksityisasia ei kuulu hoitajille.
Ajattelin vain, että luotatteko ventovieraisiin tietämättä heistä mitään vaikka kyseessä on oman lapsenne hoitaja ja kasvattaja, jonka seurassa ja vastuulla lapsenne viettää valtaosan hereilläoloajastaan. Jos palkkaatte kotiinne lastenhoitajan, niin ettekö hänenkään taustastaan ja avoistaan olisi kiinnostuneet.
Hämmentävää luottavaisuutta osoitat.
Varmaan kotihoidontuki olisi yksi mahdollisuus. Tuskin tulis kalliimmas pihtarikunnille kuin päivähoidon sponsaaminenkaan. Paljon halvemmaksi.
Ehdotukseni perustuu myös siihen, että 5-6 vuotiaat ovat valmiita oppimaan kun ei pidetä vauvamaisesti päiväkotilapsina. Melko moni lapsi osaa jo lukea kouluun mennessään, eli ikätasonsa mukaisia kouluvalmiuksia on, kun se mitoitetaan oikein, eli muutamaksi tunniksi.
Ehdotukseni yksi pointti on se, että suunnittelussa otetaan vaihteeksi lähtökohdaksi lapsi eikä aikuinen. En ole ehdottanut lapsia jätettäväksi yksin koteihin kuten en ehdota 7-vuotiaillekaan tehtävän, vaikka niin on tehty iät ajat. Tässähän on nyt vasta herätty.
Eikö ole hyvä päiväkotihurmioituneiden kannalta pelastaa myös kotäitien lapset 5-vuotiaina äidin helmojen haitallisesta vaikutuksesta koulun penkille osaksi päivää.
En ymmärrä, miten joku voi vastustaa ehdotustani joka sopii hienosti myös päiväkotiuraa puskeville viranomaisille. Muuten nuo 5-vuotiaat olisiva, kauheeta sentään, KOTONA.
Lapsi ei todellakaan ole valmis kouluun 5-6 vuotiaana. Lapsi tarvitsee leikkiä ja energiansa purkamista. kaikki eivät ole valmiita kouluun vielä 7 vuotiaanakaan.
Sehän on ihan selvä asia, ettei pieni lapsi pysty istumaan paikoillaan 45 minuuttia kerrallaan tai jopa enemmän. Sehän on täysin vastaan lapsen kehitystä.
Nämä keskustelut ovat aivan käsittämättömia.
Naisten työllä tämä yhteiskunta on noussut sodan jälkeen. Ja se on fakta. Tämä maa olisi edelleen erittäin patriarkaalinen elleivät naiset kävisi töissä. esim saksassa naiset ovat suurimmaksi osaksi edelleen miesten elätettävinä. Ilmaista päivähoitoa ei ole. En usko että suomalainen nainen haluaa olla riippuvainen miehestään niin voimakkaasti että jää kotiin.
Kyllä se niin on että on lapsen paikka missä tahansa siihen täytyy panostaa. Koulutusta ja rahoitusta.
Ja eikö se nyt oikeasti ole jokaisen oma asia viekö lapsensa hoitoon vai ei?
Omasta puolestani sanon että vituttaa noi kotiäidit. Panostais tähän yhteiskuntaan käymällä töissä ja maksamalla veronsa niin ku muutkin kun käyttävät lähes ilmaisia terveydenhoitoa, kirjastoa ym ym!!!
" En usko että suomalainen nainen haluaa olla riippuvainen miehestään niin voimakkaasti että jää kotiin. "
Nyt naiset ovat sitten riipuvaisia valtiosta, joka hoitaa heidän lapsensa verovaroin.
Minä ajattelen asian niin, että perheessä yleensä ollaan riippuvaisia toinen toisistaan. Mitä pahaa siinä on. Jos ei halua sitoutua tai olla kenestäkään riippuvainen niin sitten kandee jäädä sinkuksi. Lapsi ainakin on aina vanhemmistaan riippuvainen, joten siinä sulla on pallo jalassa, vaikka kuinka valtio yrittäis helpottaa oloasi.
molempia, uraa ja lasta??? Miksi elät vielä naisten sortokautta ennen sotia??
Minä henk.koht en ikinä maailmassa voisi kuvitella eläväni vain mieheni tuloilla. Haluan kouluttautua, saada mukavan ammatin ja lapsia. Ja se ei ole nykypäivänä mahdottomuus ja aion käyttää mahdollisuuden minkä valtio minulle tarjoaa.
Suomessa ja yleensä pohjoismaissa on ainutlaatuinen mahdollisuus myös naisten toteuttaa itseään tasa-arvoisesti miehen kanssa, vaikka naisella olisi lapsia. Ja siitä olisi syytä olla kiitollinen. Näin ei todellakaan ole joka maassa.
Minulla on itse ollut onnellinen lapsuus. Vaikka meninkin hoitoon alle 1 vuotiaana. En muista muuta kuin sen, että olin hoitopaikassani onnellinen. Sain ystäviä, jotka seurasivat minua eskariin,kouluun ja lukioon. Olen kiitollinen.
Kotona oli iso piha,kesät sain olla siskoni ja serkkuni hoidossa ja meillä oli hieno kesämökki meren rannalla, missä sain viettää aikaani ja uida kuinka paljon halusin.Ei tarvinnut viettää kesiä ja lomia betonikylässä epämäärääisten ihmisten kanssa. Asia olisi ollut niin ellei äitini olisi käynyt töissä. Isäni palkalla tuskin olisimme asuneet omassa talossa lapsiystävällisellä paikalla. Olen onnellinen siitä,että sain viettää lapsuuteni muualla kuin kerrostaloviidakossa. Enkä ikinä vaihtaisi aikaa pois. Äitini oli hyvä äiti.Ja on edelleen. Leipoi pullaa, teki ruokaa, pesi vaatteet ja luki minulle kirjoja paljon, piirsi minulle. Isäni kanssa kävimme joka viikko syömässä possumunkit torilla, kävelimme metsässä ja katselimme kaatopaikalla jännittäviä esineitä.:) Enkä mielestäni jäänyt mistän paitsi vaikka töissä molemmat vanhempani olivat.
Kävin mummolassa kylässä vähän väliä. Äiti teki aamuisin evät valmiiksi, että sain mennä "retkelle" omalle isolle pihalle.
Em asiat ovat jäääneet minulle mieleen aikaa ennen koulua. Ovatko ne sinusta kuitenkin aivan onnettomia?
Ja aion tulevaisuudessa tarjota samat asiat omille lapsilleni ja käydä työssä. Ja olla hyvä äiti. :) Niin kuin minun äitini oli minulle. Maailman paras.
p.s Perheessä lapset ovat riippuvaisia vanhemmistaan,ei vanhemmat keskenään toisilleen. Minä en ainakaan halua olla. Enkä aio ollakaa. Ajatuskin pelottaa. Jos miehelläni on rahat, josta olen riippuvainen(mikä olisi totta jos olisin kotiäiti) olisimme täysin epätasa-arvoisessa asemassa, ja miehelläni olisi valta. En halua elää hellan ja nyrkin välissä. Siitä tässä yhteiskunnassa on pyritty pääsemaan irti, miksi siis me naiset vapaaehtoisesti haluaisimme takaisin tuohon aikaan? Sehän olisi itsemurha.
Minusta tuntuu, että lapsuutesi ei ole ollut sellainen millaisen olisit halunnut. Ja siksi niin paatoksella puolustat kotihoitoa, vaikka varmasti huomaat tämän palstan kommenteista itsekin että päiväkoti ei ole laisinkaan hullumpi paikka lapselle.
Älä syytä kunnallista päivähoitoa omista ikävistä muistoistasi. Vaikka päivähoito ei olisi sinulle sopinutkaan tai joillekin muille lapsille, se ei silti tarkoita, että SUURIN OSA lapsista ei tykkäisi olla siellä.
Lastenhoitajat,lastentarhanopettajat,lähihoitajat tekevät arvokasta työtä. Siksi, että äidit ja ennen kaikkea naiset saavat käydä työssä. Työssäkäyminen on etuoikeus tässä maailmassa ja myös äitinä oleminen. Onneksi me suomalaiset naiset saamme molemmat, jos haluamme:)
Me olemme jokainen kansalainen riippuvaisia valtiosta tavalla tai toisella.
Jo jos ei halua olla riippuvainen päivähoidon osalta, voihan lapsen aina laittaa yksityiseen päivähoitoon.
**tuttaa täällä harrastettava lastentarhanopettajien ja muiden alan ammattilaisten alas tallominen. Erittäin arvokasta ja vastuullista työtä tekevät, liksakaan ei päätä huimaa, ja tää helunakeiju etunenässä ei pidä heitä paskankaan arvosina.
Kuin sä kehtaa kohdella tolla tavalla suomalaista naista joka varmasti tekee parhaansa meidän lasten hyväksi?!?!
Aika sääli että nimimerkin "voi saada" äiti raatoi työssä ja vauraus ei sitten periydy seuraavalle sukupolvelle vaan tämä nimimerkki joutuu puskemaan äitinsä uraa saadakseen talon. Kuka oikeen vetää välistä. Saakeli.
kun se on tämä Suomen palkkataso sellainen, että työtä tekemällä täällä yleensä elättää itsensä ja oman perheensä. Vain harva tienaa niin paljon, että sillä mukavan elintason jälkipolvillekin tarjoaisi ilman että näiden tarvitsee itse mitään tehdä. Vai jättivätkö sinun vanhempasi sinulle niin ison perinnön, että vain sen turvin sinulla on varaa olla kotona?
Enkä toki tiedä nimimerkistä "voi saada", mutta minun vanhempani ovat vielä elossa ja varsin vireitä eläkeläisiä. He tarvitsevat itse omat säästönsä säilyttääkseen totutun elintasonsa. Kyllä minun on omasta elintasostani vastattava itse yhdessä mieheni kanssa.
en ymmärtänyt. taidan olla melko typerä. Siis perityykö vauraus? Ei meillä ainakaan...Ehkä sit ollaan sit jotenkin erilaisia.
Olen vastuussa omasta elämästäni ja omasta varaudestani. Opiskelen ja teen työtä.
Minun vanhempieni rahat eivät kuulu minulle. Rahat ovat heidän ja saa tehdä mitä tykkää niille. Ei se minulle kuulu vaikka myisivät talonsa ja mökkinsä ja maansa vaikka minne ja häipyisivät maasta. Mulle se on ihan sama. Ne ovat vanhempieni rahat ja perin ne jos perin sitten joskus.
Mutta tosiaan en tainnut ihan kaikkea ymmärtää. Voitko tarkentaa? Kiitos:)
mutta jos olisin päivät pitkät lasteni kanssa kotona, varmaan sekoaisin. Minä kaipaan aikuisen seuraa. Ja voin olla siksi parempi äiti, että saan tuuletettua päätäni muiden aikuisten seurassa.
Ehkä olen paska äiti kun ajattelen näin,mutta olisin varmaan järkky pirttihirmu, jos olisin päivät kotona.
Ja tietysti puhtaasti rahan takia teen työtä. Saan itsellekin jotain kivaa silloin tällöin. Kauheaa!! Tosiaan, pidän siitä,että voin ostaa joskus aina uudet lenkkarit ja uuden tuulipuvun kun tykkään käydä lenkillä...Olenko hivenen itsekäs??
Ja tykkään käydä kahviloissa ja pihviravintoloissa. Olen aina rakastanut erilaisia leivoksia,hyvää ruokaa ja urheilua. Tokihan minun täytyy lasteni takia lupua tästä kaikesta ja lopettaa kokonaan oma elämäni.
Oon niin paska äiti.
Nyt on käynyt niin, että ensimmäistä kertaa tämä nykyinen nuorten aikuisten ikäluokka on köyhempiä kuin vanhempansa. Toisin kuin meillä, niin muualla vanhemmat haluavat lapsilleen paremman elämän kuin itsellä, käsittäen myös vauraamman elämän kuin itsellä, mutta nyt onkin täällä siis vallalla käsitys, että jokainen raatakoon ja alkakoon saman asuntovelallisrumban kuin minkä vanhemmatkin ovat kärsineet. Seuraavaa sukupolvea ei jeesata. Just.
Näillä sitte mennään, taaperot. Lykkyä tykö.
Tosi itsekäs kansakunta.
että jälkipolvi itsenäistyy, rakentaa elämänsä ja elättää itsensä ja mahdollisen perheensä. Useimmilla ainakin. Minkätakia vanhempien pitäisi elättää loputtomasti kakaroitaan.
Jos on niin laiska ettei viitti tehdä töitä niin sellasta en kyllä pidä minään. Pappa betalar-tyypit on säälittäviä.
Jos yhtään tunnet Suomen historiaa niin siitä löytyy selitys sille, miksi yleensä jälkipolvi on vaurastunut vanhempiaan enemmän. Sitä se yhteiskunnan teknologinen kehitys yleensä tuottaa kun agraaritaloudesta siirrytään pikkuhiljaa teknologian maailmaan.
Ja kyllä minun kokemukseni mukaan vanhemmat vieläkin auttavat aikuisia lapsiaan, mutta eivät sentään elätä heitä ja heidän perheitään. Kyllä muuallakin maailmassa, kuten ennen Suomessakin, ovat aikuisiksi kasvaneet lapset ruvenneet itse itsensä ja perheensä elättämään. Ei tämä mikään poikkeuksellinen, vain Suomea koskeva ilmiö toki ole. Vai elättääkö sinun vanhempasi tosiaan sinut ja perheesi vielä nyt kun olet aikuinen? Mistä ihmeestä sinä saat rahat elämiseen kun niin kovasti tunnut ihmettelevän sitä, että toisten meistä on käytävä töissä sen eteen?
Ei kyse ole elättämisestä vaan siitä, että yleensä vanhemmat toivovat, että lapsilla olisi helpompaa.
Nyt omaisenen rooli on ulkoistettu, niin lasten kuin vanhustenkin lähin omainen on viranomainen, ja uramutsi maksaa, veroina ja henkisenä köyhyytenä. Sano mun sanoneen.
Minun vanhempani ovat vielä elossa, töissä molemmat. Samoin isovanhempani ovat elossa yhtä lukuunottamatta.
Pitäisikö minun olla yhtä "varakas" kuin vanhempani nyt ovat? Vaikka he ovat käyneet pian 30 vuotta työssä vai pitäisikö vanhempieni elättää minua vaikka olenkin aikuinen? Että heidän pitäisi lahjoittaa vaikka minulle talonsa ja mökkinsä siskolleni ja menisivät itse vuokralle kerrostaloon? Tai äitini heivaisi vanhan äitinsä talostaan ja pakottaisi mamman vanhainkotiin ettei vaan pikkuiset velkaannu.
Minua on aina kannustettu opiskelemaan, vanhempani eivät ole kansakoulua enempää käyneet.
Kai tajuat, että jos perheessä on vaikka neljä lasta niin ei vanhemmat mitenkää voi antaa kaikille lapsilleen omaa taloansa tai lahjoittaa jokaiselle kakaralleen rahaa, ettei heidän tarvitsisi ryhtyä velkarumbaan??? Eri asia, jos on helvetin rikas tai on vain yksi lapsi.
Minä olen ainakin itsenäinen aikuinen nainen. Elätän itseni ja perheeni. ja jos tulee tiukkaa varmasti minua suvun puolelta autetaan. Mutta meillä ei ole tapana mitään ilmaiseksi saaada.
Itse en ymmärrä aikuisia ihmisiä joiden isät ja äidit maksavat heidän elämisensä. Minusta se on säälittävä ettei aikuinen osaa itsestään huolehtia. Kun muuttaa pois kotoaan, on omillansa. Niin kauan pysyköön äidin helmoissa.
Mutta hyvä,että sinun äitisi raatoi niska limassa,niin,että sinä sait kaiken ilmaiseksi ja nyt voit elää herroiksi. Olet varmaan heivannut vanhempasi jonnekin kellariin ja sitonut kiinni. On se komiaa nyt sitten leveillä isin ja äidin rahoilla.
Sen vaan sanon että minun ikäpolvessa vanhempien rahoilla leveileville nauretaan päin naamaa.
Jokainen on oman onnensa seppä.
että myös lapsiasi odottaa asuntovelkarumba. Mitä järkee teidän suvussa on raataa, kun ei siitä ole mitään hyötyä kellekkään, paitsi pankille.
Onko sulla yleensäkään mitään käsitystä käytännön raha-asioista?
Juuri niin, eikö se ole jokaisen oma asia. Ihan turhaan tekopyhät kotiäidit hyökkää muiden kimppuun tällä tavalla, eikä se mitenkään huononna äitiyttä jos äiti käy töissä, todella törkeetä tulla arvostelemaan tollasesta.
Ja varmasti se äiti osaa tehdä sen lapselleen parhaan ratkaisun, vastavatkohan nämä Nina Mikkosen liitolaiset myös koulua? Heidän mielestään varmasti olisi parempi jos he opettavaisivat itse lapsiaan kotona (sillä kampaajan korkealla koulutuksella).
Enhän minä anna kakaroilleni rahaa omakotitaloon, en sentään niin hyvä ihminen ole. Jos omakotitalon haluavat, saavat myös maksaa itse sen.
Kerropas Tonnikeiju mites teillä? Oletko kenties aikuinen ihminen ja maksatat menosi vanhoilla vanhemmillasi tai kenties miehelläsi ja makaat kotona kynsiä viilaamassa?
Vaikka synnytän lapseni ja kasvatan niin joku raja sentään:)
"Ei kyse ole elättämisestä vaan siitä, että yleensä vanhemmat toivovat, että lapsilla olisi helpompaa."
Mikä panee sinut epäilemään, etteivätkö minunkin tai muiden vastaajien vanhemmatkin toivoisi että heidän lapsillaan olisi helpompaa? Kyllä minun vanhempani ainakin sitä toivovat ja parhaansa mukaan yrittävät tietäni helpottaakin. Itse minun on silti mieheni kanssa oma perheeni elätettävä, ei minun vanhemmilla siihen ole varaa sentään.
"Nyt omaisenen rooli on ulkoistettu, niin lasten kuin vanhustenkin lähin omainen on viranomainen, ja uramutsi maksaa, veroina ja henkisenä köyhyytenä. Sano mun sanoneen."
Noin huonostiko sinun perheessäsi ja suvussasi asiat ovat? Sitten en ihmettele enää kirjoitustesi varsin katkeraa sävyä. Meidän perheessä ei kuitenkaan noin ole, vaan olemme erittäin läheisiä toinen toisillemme, niin minun kuin mieheni vanhemmat, meidän molempien sisarukset perheineen ja meidän perhe. Kenenkään lähin omainen ei ole viranomainen eikä elämämme ole henkisesti lainkaan köyhää.
Jos minun lapseni haluaa ostaa aikuisena oman asunnon, eikä hänellä ole sitä varaa heti maksaa, niin kyllä häntä sitten varmaan odottaa se asuntovelkarumba. Meidän suvussa työntekemisessä on se järki, mikä yleensä ihmisillä, sillä saadaan rahaa, jolla sitten maksetaan asumis- ja elinkustannuksia. Onhan omasta asunnosta nyt sentään se hyöty itsellekin, että se on oma koti ja siellä asutaan. Ei siitä pankille iloa ole kuin lainankorkojen verran. Enemmän iloa jää ehdottomasti ostajalle.
Kerros nyt ihan oikeasti, että millä rahalla sinä elät, kun tämä niin ihmeellistä tuntuu sinulle olevan? Etkö sinä tosiaan ole joutunut ihan itse elatuksesi eteen töitä tekemään? Maksavatko sinun vanhempasi sinulle kaiken, omaa asuntoa myöten??
Vastaa meille miten elätät itsesi? Ja onko tosiaan sinun vanhempiesi rahat vielä sinunkin lapsilla, niin etteivät lainaa joudu ottamaan laisinkaan kun sinä kustannat? Vai käytätkö SINÄ kenties kaikki vanhempiesi rahat,jotka he ovat itselleen saanet työtä tekemällä ja tunget kakarasi aikuisena katuojaan. Vai kenties asutte kaikki kolme sukupolvea tulevaisuudessa samassa talossa, jonka vanhempasi ovat ehkä rakentaneet tai vain ostaneet?
Kerro nyt meille!!
maksavat tyttärelleen asunnon niin se ei tod. ole silloin tyttären asunto vaan sen kuka sitä maksaa pankille tai kuka sen on maksanut alunperin.
Taidat olla Helinä sellanen siipeilijä, törkeä ja hävytön hyväksikäyttäjä tai sitten muuten vaan ihan sekaisin.
Taidat pitää omaisuutenasi kaikkea mihin kosket.
Miten te viitsitte? Jos kerran molemmat vanhemmat puurtavat koko aikuisikänsä eläkkeelle saakka täyspäiväisessä työssä ja hoidattavat pesueensa pilkkahintaan kunnallisessa päiväkodissa, niin kyllä rahaa pitäis olla jo kasassa jo ihan palatsin verran, niin ettei seuraavan sukupolven tarvitse taas tyhjästä aloittaa.
Kyllä jotain on pahasti pielessä, jos kahden palkansaajan elämäntyöstä jää käteen pelkkä hikinen omakotitalo.
Kotona hoidetuille jää sentään henkinen pääoma. Sitä ei voi ulosottomies eikä verottaja viedä.
En näe järkeä tossa raatamsiessa. Rahaa ei tuu siinä riittävästi uhrauksiin verrattuna.
palatsi? Vo luoja sä oot pelle!:D
Sulla on pikkasen noi elämän reaaliteetit hukassa:D
pakko on kyllä myöntää, että mun vanhemmilla ja mun miehen vanhemmilla on ihan siistit omakotitalot, mutta kun ne nyt sattuu ASUMAAN niissä, vitun pelle!! Koita nyt tajuta!!
Mut se on ihanaa, et sun ei tarvi laittaa tikkua ristiin omaan asuntoon vaan saat kaikki valmiina, tai sit asut anopin yläkerrassa komiassa palatsissa..Onnee toki sulle. Mä en kyl muuttais anopin enkä omien vanhempien luokse vaikka asuisivat linnassa.
Sä oot tainnu saada elää jossakin perheessä, missä rahan puutetta ei oo ollu. Kaukana keskivertokansalaisen elämästä. Tainnu olla kotiopettajakin sulla, kun et tunnu mitään tajuavan edes perusjuttuja suomen kansan palkkatasosta,asumismenoista ja ruuan hinnoista.
Mut hei, ei se haittaa! Toivotaan et kaikki sujuu samaan malliin sulla. On meinaa aika rankkaa aikuisiällä huomata ,että elämä ei olekaan sellasta miltä se näyttää siellä pilvien korkeuksissa.
No on se kumma, kun ei kansa vaurastu, vaikka raadetaan kuin orjat sukupolvi toisensa perään.
Puuttuuko tehot muka. Finanssiosaaminen on hakusessa jos ei kerran työteolla saa mitään rahaa muuhun kuin asumiseen ja elämiseen, vaikka valtio hoitaa lapsetkin.
on arvot kohdallaan. Raha tekee onnelliseksi, olkoon kaikkien ainut päämäärä elämässä: rikastuminen! Lisää pätäkkää!
Huomaa ette sinä ole paljoa elänyt ihan oikeaa, rehellistä ja raadollista elämää.
Oletko todella noin pihalla normaalielämästä ja siitä mitä se maksaa? Kerro nyt ihan oikeasti, että mistä sinä rahaa elämiseen saat, jollei mielestäsi töitä kerran kannata tehdä sen eteen?
"Jos kerran molemmat vanhemmat puurtavat koko aikuisikänsä eläkkeelle saakka täyspäiväisessä työssä ja hoidattavat pesueensa pilkkahintaan kunnallisessa päiväkodissa, niin kyllä rahaa pitäis olla jo kasassa jo ihan palatsin verran, niin ettei seuraavan sukupolven tarvitse taas tyhjästä aloittaa."
No jäisihän sitä tietysti seuraavalle polvelle se omakotitalo, jos sellaisen on hankkinut ja muu omaisuus mikä elämän varrella on kertynyt. Tietysti olettaen, että vanhemmat kuolisivat pois riittävän ajoissa, että lapsi voi perinnöstään hyötyä ennen kuin tarvitsee alkaa omaa elämäänsä rakentamaan. Mutta esimerkiksi minun molemmat vanhempani elävät vielä, kuten miehenikin vanhemmat. Joten he asuvat itse niissä taloissaan ja käyttävät itse omaisuuttaan ja säästöjään. Jos esimerkiksi minun äitini elää kuten hänen äitinsä ja äidinäitinsä yli 90 vuotiaaksi, on hänellä vielä n. 30 vuotta elinaikaakin jäljellä. Siinä vaiheessa hänen lapsensa ovat itsekin jo eläkkeellä. Tajuat kai, että kyllä sitä täytyy ennen eläkeikää ruveta itsekin perhettä perustamaan ja sitä omaa kotia rakentamaan. Ei kukaan voi enää nykyään ajatella jäädä odottelemaan perinnönjakoa sen sijaan, että alkaa itse tienaamaan omaa elatustaan. Ja palkkataso nyt vain on sellainen, ettei sillä hurjasti rikastu vaikka töitä tekeekin.
Minä toivon vilpittömästi, että omat vanhempani ja appivanhempani eläisivät vaikka yli 100 vuotiaiksi. Niin tärkeänä en pidä perintöjä, että toivoisin meille hurjan rakkaiden ihmisten kuolevan. Teen erittäin mielelläni töitä rakentaakseni omalle perheelleni mukavan elintason, josta nauttia paitsi nyt, myös sitten tulevaisuudessa kun itse olen eläkkeellä. Ja toivon täydestä sydämestäni, että vanhempani nauttivat työnsä hedelmistä täysin siemauksin, nyt kun se työ heidän osaltaan on jo tehty. Appivanhempani ovat omia vanhempiani vähän nuorempia ja molemmat vielä työelämässäkin.
"Kyllä jotain on pahasti pielessä, jos kahden palkansaajan elämäntyöstä jää käteen pelkkä hikinen omakotitalo."
No olisihan se tietty kivaa, jos enemmän jäisi, mutta eikö se "hikinen omakotitalokin" ole ihan jees? Onhan se kuitenkin se oma rakas koti, jossa on elänyt ja asunut, jota on rakkaudella laittanut ja jossa omien lasten nauru on niin monesti kaikunut. Jos työstään tienaa sen verran, että saa hyvän ja onnellisen elämän itselleen ja perheelleen, niin eikö silloin perintö ole miljoonasti hokistä omakotitaloa suurempi?
"Kotona hoidetuille jää sentään henkinen pääoma. Sitä ei voi ulosottomies eikä verottaja viedä."
Minä en usko, että ihmisen koko henkinen pääoma rakentuu sen varaan, onko äiti ollut kotona hoitamassa vai onko lapsi ollut päivähoidossakin. Ei ainakaan minun henkinen pääomani ole yksinään sen varassa ollut. Minulla on mielestäni ollut ihan onnellinen lapsuus ja nuoruus vaikka päivähoidossa muutaman vuoden olinkin. Ei asioita voi ajatella noin yksioikoisesti, että vain kotona oleva vanhempi takaa lapsen henkisen pääoman, ja jos vanhemmat käyvät töissä, niin se henkinen pääoma jää kokonaan puuttumaan. Niin monet muut seikat vaikuttavat siihen, millaiseksi elämänsä myöhemmin kokee.
"En näe järkeä tossa raatamsiessa. Rahaa ei tuu siinä riittävästi uhrauksiin verrattuna."
En minä töissä käyntiä raatamiseksi koe. Minusta se on normaalielämää. Eikä se kotona oleminenkaan varsinaisesti lekottelua ollut. Ja meidän perheelle kyllä on ihan selkeää hyötyä ollut siitä, että minä palasin työelämään lapsen ollessa kolmen vanha. Sen ansiosta meillä oli varaa muuttaa pienestä ja kuluneesta kerrostalokaksiosta tilavampaan rivitaloasuntoon mukavammalle asuinalueelle ja hankkia uudempi ja tilavampi auto. Sen ansiosta nyt on rahaa ruokaan riittävästi ja vaatteitakin voi ostaa muualtakin kuin kirppikseltä. Raha ei tietysti onnea takaa, mutta kyllä se aika monta pienempää murhetta poistaa, jotta elämästä voi nauttia enemmän.
Kerros nyt Helinä-keiju todella, että kuka sinun elämisesi maksaa jos työssäkäynti on mielestäsi liian suuri uhraus?
Oletko kenties vanhapiika,joka asuu kotona vielä vanhempien kanssa, jotka aivopesee sua mennen tullen ja siinä välissäkin vielä?
Tai sit oot asunut tosi katkeroituneiden ihmisten keskellä jotka ei ikinä oo saanu mitään vaikka ovat raataneet.
Oletko perillä suomen palkkatasosta? Asumismenoista ja veroista? Onko PIENEEN mieleesi ikinä mahtunut, että jos on neljä lasta menee elämiseen aika paljon rahaa 2000e palkasta?
Sun kanssa on niin typerä väitellä kun oot niiiin saaaaatanan tyhmä. Enkä muutenkaan jaksa tyhmiä ihmisiä. Ja sä oot yksi niistä. Sääliks käy sun tulevia lapsia ja miestä. No kaltaiset löytää toisensa.
Mut onneks sä oot pelkkä provo. Tai Mikkonen.
Ensinnäkin, oletko tyytyväinen nykyiseen järjestelmään, jossa jokainen sukupolvi joutuu aloittamaan nollasta.
Toiseksi, on mahdollisuus antaa ennakkoperintöä, jos vanhemmille olis sattunut jotain ylimääräistä edes jäämään elinikäisestä työssäkäynnistä säästöön. Jos ei todellakaan jää, niin hullua on raataa tohon tahtiin.
Eli etkö näe mitään parantamisen varaa tulonsiirroissa ja verotuskäytännöissä sekä tietenkin asuntojen hintatasossa? Niin ja lapsiin kohdistettavissa asenteissa.
Sitten vielä tämä urajuttu. Suurin osa naisista tekee pienipalkkaista ja suht rutiiniluontoista työtä, josta he eivät etene yhtikäs mihkään vuosien saatossa, joten en lähtisi puhumaan urasta. Duuni mikä duuni.
Ja sitten on ihan oma lukunsa nämä henkilöt, jotka kokevat kaipaavansa aikuisia työkavereita kun pää halkee kotona lasten kanssa. Ei kai ainkaan päiväkotityöntekijät näin voi sanoa, sillä hehän tekevät työnsä lasten kanssa.
Ja miten kotona toisten lapsia hoitava perhepäivähoitaja sitten on fiksumpi, kuin kotona omia lapsia hoitava äiti. Vai onko perhepäivähoitajatkin itsekkäitä laiskureita? Mikä tekee oman lapsensa hoitavasta naisesta laiskan ja toisen lasta hoitavasta uranaisen?
Olen päättänyt, että en vastaa noihin kysymyksiin, että millä elän, mutta yleisellä tasolla aika vaatimattomasti kotiäidit elävät ja miehen palkalla. Samoin koti-isät elävät puolison palkalla. Mikä tässä tuottaa vaikeuksia ymmärtää.
Minusta kyllä pitäisi useamman saada niin hyvää palkkaa ja niin pienellä verotuksella, että toinen puoliso voisi jäädä lapsia kotiin hoitaman halutessaan. Moni nimittäin haluaa, sen olen huomannut näistä keskusteluista, kun äidit kirjoittava katkerina, että heidän on pakko, ja joskus vaan on pakko viedä päiväkotiin, ja kaikilla ei ole niin hyvin että mies maksais jne.
Eli minusta on luotava järjestelmät, että yhdenkään äidin ei ole pakko rahanpuutteen takia viedä pientä lasta päiväkotiin.
Ehkä talojen hintataso on ylimitoitettu kun yhden ihmisen koko elämäntyö ei riitä sitä maksamaan.
paina se KALLOOSI HELINÄKEIJU. Suomessa palkka on suorastaan paska, talot vitun kalliita, asumismenot lämmityksineen helvetin kallista ja korkea verotus!!
Kuuluuko sinusta ne rahat lapsille jos vanhemmat ovat tehneet työtä läpi elämänsä? Kuuluuko ne sinusta tosiaan toiselle sukupolvelle?? Ja kuka on sanonut, että raataa hulluna työtä?
Eli sinusta kaikkien naisten naisvaltaisilta aloilta pitäisi jäädä kotiin lasten kanssa? Sano HELINÄPELLE kuka tekee sairaanhoitajanhommat,lääkärin työt,kaupankassatyöt ym? KUKA NE TEKEE?
Jos kotiäidit elävät isien palkoilla mistä maksetan lainat,ruuat,laskut,lasten ja omat menot? Ymmärrätkö sä että Suomessa ei eletä yhden aikuisen palkoilla. Eikö se tosiaan menee sinne kääpiöaivoos??
Ja miksi miehen pitäisi elättää vaimoaan? Kun akka voi mennä töihinkin.
Suomeen rekrytoidut ulomaalaiset huippujohtajat saavat palkkaverostaan helpotuksen. Muuten he eivät suostuisi tulemaan.
Suomalaiset on hulluja kun suostuvat tämmöseen.
Nuo asiat mitä mainitsit mahtuvat kallooni, mutta en hyväksy tilannetta ja siksi en noudata päiväkoti- enkä mitään muutakaan mitä tarjotaan ylhäältä MINULLE. Eihän ulkomaalaiset huippujohtajatkaan hyväksy Suomen suomalaisille tarjoamia "veroherkkuja" ja niinpä heille on räätälöity paremmat ehdot. Näin torvia me olemme Suomessa.
Mitä tulee hyvinvointivaltioon, niin tässä valtiossa vain jotkut uraputkinaiset voivat hyvin, lapset eivät voi, eivätkä vanhukset ja tuskinpa miehetkään. Tämä on femakkojen hyvinvointivaltio, muiden pahoinvointivaltio.
"Ensinnäkin, oletko tyytyväinen nykyiseen järjestelmään, jossa jokainen sukupolvi joutuu aloittamaan nollasta."
Olen sitä mieltä, että palkkatasoa voisi monilla aloilla korottaa, mutta katson kyllä myöskin, että jokaisen sukupolven on opittava tekemään töitä ja elättämään itse itsensä. Kannatan kyllä esim. kotihoidontuen korotuksia, jotta useammille vanhemmille tarjottaisiin realistisemmat mahdollisuudet tosiaan hoitaa lapsiaan kotona. Minäkin olisin voinut ihan hyvin vielä pari vuotta kotona ollakin, mutta taloudellinen tilanne ja asuntomme pienuus ja epämukavuus kävi ahdistavaksi.
"Toiseksi, on mahdollisuus antaa ennakkoperintöä, jos vanhemmille olis sattunut jotain ylimääräistä edes jäämään elinikäisestä työssäkäynnistä säästöön. Jos ei todellakaan jää, niin hullua on raataa tohon tahtiin."
Tiedän toki ennakkoperinnön mahdollisuudesta. Mutta en käsitä ajatustasi siitä, että on hullua tehdä työtä, jollei siitä tienaa niin paljon että jäisi varaa antaa lapsilleen ennakkoperintöä. En minä tee töitä kerätäkseni mahdollisimman suurta omaisuutta perinnöksi jälkipolvelleni, vaan elättääkseni perheeni nyt, jotta meillä olisi nyt ja tulevaisuudessakin kiva koti, jossa asua ja elää, riittävästi rahaa ravitsevaan ruokaan ja mukaviin harrastuksiin. En näe mitään järkeä siinä, etten tekisi töitä koska siitä en tienaa niin paljon, että hulppeaa omaisuutta voisi sukanvarteen tunkea. Jollen olisi töissä, meillä olisi epämukava elämä nyt ja jälkipolville vielä vähemmän perintöä tulevaisuudessa.
"Eli etkö näe mitään parantamisen varaa tulonsiirroissa ja verotuskäytännöissä sekä tietenkin asuntojen hintatasossa? Niin ja lapsiin kohdistettavissa asenteissa."
Toki paljonkin. Mutta eihän keskustelu nyt kai tällaisia asioita koskenut? Etkös sinä kokoajan ole kysellyt, että mitä järkeä on raataa duunissa, jos omat lapsetkin joutuvat sama tekemään tulevaisuudessa? Tuohon kysymykseen olen vastannut parhaani mukaan.
"Sitten vielä tämä urajuttu. Suurin osa naisista tekee pienipalkkaista ja suht rutiiniluontoista työtä, josta he eivät etene yhtikäs mihkään vuosien saatossa, joten en lähtisi puhumaan urasta. Duuni mikä duuni."
Juuri näin! Minä nappasin nimimerkkini eräästä Timo T. A. Mikkosen viimepäivinä antamasta haastattelusta, jossa hän nimitteli töissä käyviä äitejä uramuijiksi. Juuri tuon esittämäsi tosiasian takia pidin hänen nimitystään niin typeränä, lyhytnäköisenä ja säälittävänä, että sarkasmiin taipuvaisena ihmisenä valitsin sen nimimerkikseni ;D
Lainausmerkkeihin laitoin sen lähinnä siksi, koska olen itse juuri niitä äitejä, joka ei mennyt töihin edetäkseen urallaan vaan elättääkseen perheensä. Olen siis tosiaan ihan tavallinen duunari, en mikään oikea uranainen.
"Ja miten kotona toisten lapsia hoitava perhepäivähoitaja sitten on fiksumpi, kuin kotona omia lapsia hoitava äiti. Vai onko perhepäivähoitajatkin itsekkäitä laiskureita? Mikä tekee oman lapsensa hoitavasta naisesta laiskan ja toisen lasta hoitavasta uranaisen?"
Suo nyt anteeksi, mutta en käsitä kysymyksiäsi. En ole mielestäni missään väittänyt, että minusta töissä käyvät naiset olisivat kotiäitejä fiksumpia tai päinvastoin. Minusta tämä asia ei ratkaise naisen viisautta taikka edes paremmuutta äitinä ja naisena.
"yleisellä tasolla aika vaatimattomasti kotiäidit elävät ja miehen palkalla. Samoin koti-isät elävät puolison palkalla. Mikä tässä tuottaa vaikeuksia ymmärtää."
Miten niin vaikeuksia ymmärtää? Sinullahan tuota on tuntunut olevan vaikeuksia ymmärtää kun niin kovasti olet kritisoinut äitien työssä käyntiä. Juuri siksihän monet äidit töihin menevät, koska se yhden ihmisen palkka ei oikein perheen tarpeisiin riitä! Tätähän sinulle on tässä yritetty jo monen ihmisen voimin selittää, mutta sinä vain olet ihmetellyt että miksi viitsimme raataa töissä...
"Minusta kyllä pitäisi useamman saada niin hyvää palkkaa ja niin pienellä verotuksella, että toinen puoliso voisi jäädä lapsia kotiin hoitaman halutessaan."
Niin minustakin, tai sitten palkkatasoa voisi kompensoida enemmän erilaisten tukien kautta.
"Eli minusta on luotava järjestelmät, että yhdenkään äidin ei ole pakko rahanpuutteen takia viedä pientä lasta päiväkotiin."
Aivan! Mutta ennenkuin tällainen järjestelmä luodaan, minä ja monet muut äidit käymme töissä juurikin rahanpuutteen takia. Joten miksi ihmeessä sinä olet ihmetellyt meidän halukkuuttamme käydä töissä, jos kerran tajuatkin tämän asian?? Miksi sinä ylipäätään rupesit kyselemään että mitä järkeä on mennä töihin??
"Ehkä talojen hintataso on ylimitoitettu kun yhden ihmisen koko elämäntyö ei riitä sitä maksamaan."
Kyllähän nyt yhden ihmisen normaalipalkalla elämänsä aikana omakotitalon maksaakin. Toisen palkkaa tarvitaan sitten niihin muihin kuluihin. Asumiskulut eivät ole ainoa, eivätkä välttämättä edes suurin maksuerä normaalin lapsiperheen kuukausimenoissa.
"Suomeen rekrytoidut ulomaalaiset huippujohtajat saavat palkkaverostaan helpotuksen. Muuten he eivät suostuisi tulemaan."
Arvaa miksi? Koska täällä heille ei makseta niin suurta palkkaa työstään kuin monessa muussa maassa. Siksi heille on annettava muunlaista kompensaatiota. Tämä sama seikka ei valitettavasti koske tavallisia duunareita.
"Nuo asiat mitä mainitsit mahtuvat kallooni, mutta en hyväksy tilannetta ja siksi en noudata päiväkoti- enkä mitään muutakaan mitä tarjotaan ylhäältä MINULLE."
Eikä kukaan ole yrittänyt sinua pakottaa noudattamaankaan. Sinä sen sijaan tunnut kovin kitkerästi arvostelevan kaikkia, jotka eivät elä kuten sinä haluat elää. Entä jos eläisit kuten haluat ja antaisit muiden tehdä samoin?
"Mitä tulee hyvinvointivaltioon, niin tässä valtiossa vain jotkut uraputkinaiset voivat hyvin, lapset eivät voi, eivätkä vanhukset ja tuskinpa miehetkään. Tämä on femakkojen hyvinvointivaltio, muiden pahoinvointivaltio."
Ja juuri lasten, vanhusten ja sairaiden asemaa sinä olet halukas huonontamaan entisestään kritisoimalla työssä käyviä äitejä! Valtaosa näillä aloilla työskentelevistä on naisia ja juurikin niitä työssä käyviä äitejä! Näillä ymmärtääkseni törkeän alipalkatuilla aloilla työskentelee tarpeeseen nähden liian vähän henkilökuntaa jo nyt. Ja tässäkään ketjussa sinä et ole juuri muuhun keskittynyt, kuin erään hoitoalan ammattilaisten suhteettomaan morkkaamiseen.
Minä olen sitä mieltä, että vauraat perheet, jotka siis eivät ole pakotettuja käyttämään verovaroin tuettua halpaa päiväkotihoitoa, joutuvat jatkossa maksamaan omista rahoistaan hoidon, jos ne uramuijat (ja nyt siis ilman lainausmerkkejä) välttämättä haluavat viettää päivänsä erossa lapsestaan. Heillä on hyvät palkat. Eli alas subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Mitä oot mieltä tästä.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa ymmärtääkseni hieman eri asiaa kuin mitä sinä nyt ajoit takaa. Käsittääkseni subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa on kyse siitä, että kotona olevan vanhemman lapsilla on yhtäläinen oikeus päivähoitoon kuin työssä olevien vanhempienkin lapsilla. Joten sinun ehdotuksesi koskee enemmänkin päivähoitomaksuja kuin subjektiivista päivähoito-oikeutta.
Olen varmaan aikalailla samaa mieltä kanssasi päivähoitomaksujen suuruudesta. Minusta korkeinta maksuluokkaa voisi vielä korottaa niiden perheiden osalta, joiden tulot tosiaan ovat yli keskiansioiden. Olen myös sitä mieltä, että muitakin lapsiperheiden tukia, kuten esim. lapsilisiä tulisi maksaa enemmän ansiotason mukaan. Ei tunnu oikealta, että pariskunta, jossa toinen vanhemmista on ministeri ja toinen lääkäri saa saman suuruisen lapsilisän kuin pariskunta, jossa toinen on kaupan kassa ja toinen laitoshuoltaja.
Sinun mielipiteesi tässä asiassa vaikuttaa muuten olevan poliittisesti aika vasemmalla siihen nähden, miten kitkeriä kommentteja vasemmistosta ja etenkin demareista olet esittänyt ;)
Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa sitä, että kunnan on otettava joka ikinen lapsi päiväkotiin. Oli se sitten ministerin tai lääkärin tai kotirouvan lapsi. Tästä haluan eroon.
Haluan, että päiväkotikriteerit muutetaan. Näin myös laatu kohenee, kun on väljempää.
Hoitakoot rikkaat omin voimin, jos kerran osataan johtoportaassa muka pyörittää isoja yrityksiä, niin lähden siitä, että osataan myös omat lapset hoitaa jollain konstin.
Vasemmistoa ja nimenomaan demareita (piilokommareita) vastustan, koska he ovat nykyisen farssin kehitelleet ideologisista syistä ja eniten siitä nyt kärsii heidän omat kannattajat. Nuo raasut.
"Tiedättekö mikä koulutus näillä aikuisilla on, mihin uskontokuntaan tai maailmankatsomukseen he nojaavat, minkälainen perhe heillä itsellään on, ja onko heillä itsellään lapsia, minkälainen poliittinen kanta heillä on ja minkälaista perhekulttuuria he edustavat, mitkä arvot heillä on, mitä mieltä he ovat kansainvälisesta Lasten Oikeuksien julistuksesta ja ovatko he siihen kuinka hyvin perehtyneet."
En ymmärrä millä perusteella vanhempien tulisi edes tietää kaikkia näitä asioita. Suurimmaksi osaksi nuo ovat hoitohenkilöstön yksityisasioita eivätkä liity työhön mitenkään.
Meillä vanhemmille kerrotaan työntekijän ammattinimike, mutta ei koulutusta. Jokaisen koulutus kuitenkin antaa kelpoisuuden toimia kyseisessä ammatissa. Esimerkiksi kerrotaan ketkä toimivat ryhmässä lastenhoitajina mutta ei sitä ovatko he koulutukseltaan lähihoitajia vai päivähoitajia tms.
Minä olen itse vanhemmille kyllä kysyttäessä kertonut omasta perheestäni sen verran keitä sen jäseninä on. Vanhemmat siis tietävät lasteni lukumäärän ja suunnilleen iätkin, tietävät että minulla on myös mies ja lemmikkieläimiä. Nämä ovat kuitenkin yksityisasioita, joita ei tarvitsisi kertoa jollei halua. Maailmankatsomustani, uskontokuntaani, poliittista kantaani tai sitä, mitä ajattelen Lasten Oikeuksien Julistuksesta (joka muuten sittemmin on korvattu lasten Oikeuksien Sopimuksella) vanhemmat eivät tiedä. En myöskään katso tarpeelliseksi sellaisia heille mainitakaan. Ne eivät kuulu työnkuvaani eivätkä vaikuta siihen miten työtäni teen. Meidän työmme on auttaa ja tukea vanhempia heidän kasvatustyössään ja kunnioittaa HEIDÄN katsomuksiaan ja arvojaan niin paljon kuin se ryhmähoidossa on mahdollista. Tehtävämme ei ole julkituoda omia katsomuksiamme siitä puhumattakaan, että mitenkään opettaisimme niitä lapsille.
Me päivähoidon henkilöstö olemme ammattimme ohella myös yksityishenkilöitä ja meilläkin on oikeus yksityisasioihin. Ei minulle olisi tullut mieleenkään mennä kyselemään omien lasteni hoitajilta heidän yksityisasioitaan.
"Ehdotankin esikoulunomaista kouluun menoa pariksi tunniksi päivittäin 5-vuotiaille. Tietenkin vaatii asennemuutosta äideiltä ja isiltä järjestää lapsen hoito, mutta ehdotan silti.
Päiväkotihoito on menetys paitsi lapselle niin kärsimys monelle äidille, joka joutuu lapsensa sinne jättämään köyhyyden takia, eli ansaitakseen."
Nyt en ymmärrä tätä tarkoitusta. Käytännössä siis aikaistaisit esikoulua vuodella, ei muuta? Päivähoidossahan suurimman osan lapsista pitäisi silti olla tuon parin tunnin jälkeenkin, sillä eihän tuon ikäiset ilman hoitoakaan pärjää. Kuitenkin suurin osa vanhemmistahan käy töissä, kuten itse sanoit, köyhyyden takia. Miten tämä ehdotuksesi auttaa siihen köyhyyteen? Entä miten vanhempien oma asennemuutos auttaa, jollei rahat vain riitä lapsen kotona hoitamiseen?
Koulun aikaistaminen edes vuodella voisi auttaa seuraavaa sukupolvea aikanaan kilpaillessaan muiden maiden ikätovereidensa kanssa hyvistä palkoista saavuttamaan sellaisen elintason, että heidän ei tarvitse viedä omia lapsiaan päiväkotiin vastoin tahtoaan. Jostain kai on aloitettava.
Tämä aloitus oli tarkoitettu päiväkotilasten vanhemmille, mutta kiva kun te työntekijät riensitte vastaamaan. Loitte linjan, mutta onko se nyt enää sitten aitoa ja vanhemmista lähtöisin, sitä mietin, jos nyt joku sellainen päiväkotivanhempi vastaa, joka ei nauti palkkaa päiväkodista.
"Koulun aikaistaminen edes vuodella voisi auttaa seuraavaa sukupolvea aikanaan kilpaillessaan muiden maiden ikätovereidensa kanssa hyvistä palkoista saavuttamaan sellaisen elintason, että heidän ei tarvitse viedä omia lapsiaan päiväkotiin vastoin tahtoaan."
Nyt en käsitä. Miten koulunkäynnin aikaistaminen nostaisi palkkatasoa Suomessa? Eihän se siitä ole kiinni kuinka aikaisin "koulu" on aloitettu. Sitäpaitsi onhan päiväkodeissa jo nykyään varmaan lähes se pari tuntia päivässä lapsen kehitystä ja oppimista tukevaa tavoitteellista toimintaa. Miten haluaisit tuon muuttuvan nykykäytännöstä?
"Tämä aloitus oli tarkoitettu päiväkotilasten vanhemmille, mutta kiva kun te työntekijät riensitte vastaamaan. Loitte linjan, mutta onko se nyt enää sitten aitoa ja vanhemmista lähtöisin, sitä mietin, jos nyt joku sellainen päiväkotivanhempi vastaa, joka ei nauti palkkaa päiväkodista."
Niin no minä olen myöskin ollut päiväkotilasten vanhempi, jollet huomannut. Toki saan palkkani päiväkodista, mutta en silti ymmärrä miksi vanhemmille kuuluisi päivähoidon henkilöstön yksityisasiat. En esimerkiksi ymmärrä miksi minulle kuuluisi lasten lääkärin tai mummoni vanhainkodin henkilökunnan yksityisasiatkaan.
Toivon, että ne 'ihan oikeatkin' vanhemmat vastaavat kysymykseesi, ja uskaltavat sen jopa tehdä ihan omina itseinään, ilman että minun mielipiteeni vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä. Tarkoitukseni ei ollut luoda mitään linjaa, josta ei sovi poiketa.
Minua ei muuten tarvitse jatkossa teititellä. En huomannut, että muut vastaajat olisivat kertoneet olevansa päiväkodissa töissä...
Koulun aikaistaminen voi nostaa palkkatasoa koska meidän lapset kilpailevat työpaikoistaan globaalissa maailmassa eikä pelkästään Suomessa. Tännekin kaivataan huippuosaajia ulkomailta, jos et ole huomannut. Lisäksi suomalaispojilta tuhraantuu vuosi armeijassakin, joten aika paljon ovat jäljessä länsimaisia kolleegoitaan työkokemuksen hankinnassa kun vihdoin saavat opintonsa päätökseen.
Mitä tulee lasten lääkäriin niin hän ei kasvata lastasi. Joten en nyt lähtisi veraamaan sentään lapsesi hoitajaan päiväkodissa, johon kehutte lasten kiintyvän ja olevan osa lapsen ihmissuhdeverkostoa.
Voi olla, että veikkasin väärin noista viivoista, vaikutti niin yksityisasioiden puolestapuhujalta hänkin. Tuntuisi kummalta, jos päiväkotilasten vanhemmat noin kamalasti suojelisivat henkilökunnan yksityisyyttä, mutta mistä sen tietää.
Ap on pipi!
ph93 kirjoittaa: "Meidän työmme on auttaa ja tukea vanhempia heidän kasvatustyössään ja kunnioittaa HEIDÄN katsomuksiaan ja arvojaan niin paljon kuin se ryhmähoidossa on mahdollista. "
Ei nyt sentään. Päiväkotityöntekijöiden työ on toteuttaa Valtion sanelemaa varhaiskasvatusnormistoa päiväkodeissa julkisen sektorin ylläpitämissä päiväkodeissa riippumatta siitä, mitkä ovat vanhempien näkemykset asioista. Valtiotason antamat ohjeet ylittävät aina vanhempien näkemykset päiväkodissa.
En minä ainakaan luottaisi virkamiestason suunnittelijoiden kykyyn ymmärtää ruohonjuuritason päiväkotarjen kuvioita, siksi olisin kiinnostunut tietämään siellä toimivien henkilöiden persoonasta ja arvoista omakohtaisesti ennen kuin uskoisin kallaimman aarteeni heidän hoteisiinsa. Jo tuo on miinusta, että päiväkotityöntekijät haluavat pimittää omat arvot ja taustat. Epäkunnioittavaa vanhempien huolta kohtaan.
Väität, että vanhempien näkemyksiä ei kuunnella varhaiskasvatuksessa. Tämä on täysin väärin. Ilmeisesti et tunne päivähoitoa ohjaavien lakien ja asetuksien sisältöä. Minäpä kerron.
Ote laista lasten päivähoidosta:
"2 a §
Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä.
Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö.
Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta.
Edistäessään lapsen kehitystä päivähoidon tulee tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rauhaan sekä elinympäristön vaalimiseen."
Eli varhaiskasvatuksessa on kuunneltava vanhempien mielipiteitä ja kasvatettava lapsi vanhempien ohjeiden mukaisesti, ja vanhempien kasvatustyöstä tukien.
Stakes on laatinut Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (VASU) yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja opetushallituksen sekä Kuntaliiton ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. VASUssa on kokonainen luku kasvatuskumppanuudesta.
Tässä otteita VASUsta:
"Henkilöstö vastaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta.
Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön ja osallistua sen arviointiin
yhdessä muiden vanhempien kanssa."
Vanhemmille on siis ihan valtiontasolta annettu mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin tai perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan.
"Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa
olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Yksittäisen lapsen varhaiskasvatus perustuu henkilöstön ja
vanhempien yhdessä hoitosuhteen alussa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden
ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen
toiminnan järjestämisessä. Suunnitelman perusteella koko henkilöstö voi toimia johdonmukaisesti ja lapsen yksilölliset tarpeet
tiedostaen. Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä ottaa havainnointitieto
huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävissä lapsikohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa."
Eli vanhemmat ja henkilöstö tekevät yhdessä lapsille varhaiskasvatussuunnitelman, jossa tuodaan esille tavoitteet, toiveet ja lapsen persoona.
Kaikkea ei sentään päätetä Valtiotasolla, vaan myös kunnille ja päiväkodeille on annettu paljon vastuuta. Tästä voit lukea lisää esim. tältä sivulta: http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/vasu.html
Tässä vielä muutama hyödyllinen linkki sinulle. Näihin kannattaa tutustua, ennen kuin tulet seuraavan kerran huutelemaan "totuuksia" tänne.
http://varttua.stakes.fi/NR/rdonlyres/DD04983E-D154-4FE4-90A1-E2690175BE26/0/vasu.pdf
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036
http://varttua.stakes.fi/FI/Sisallot/todentuva/lapsen_vasu/lapsenvasu.htm
Olen joskus kyseenalaistanut sinun kirjoituksiasi tuolla toisella (vaki) palstallasi. Joten oli aivan pakko vastata.
Edelleen pakko sanoa että IHMETTELEN tuota kirjoitustesi rivien välistä esiin tulevaa epäkunnioitusta toisten ihmisten ammatillisuutta kohtaan.
Joten tutustuhan ensi sanoihin ammatillisuus, ammattietiikka. Ne tulevat siellä koulutuksen myötä meille ammattilaisille tutuiksi ja tarkentuvat jokaiselle tuonne tietoisuuteen.
Oletko ikinä tutustunut päiväkotitoimintaa aivan muuten kuin näillä keskustelupalstoilla ja lehtien lööppien kautta? Jos olet, niin aiemmin mainitsemasi yksivuotias saa kyllä sitä oikeaa hoitoakin siellä päiväkodissa, siitäkin huolimatta on olemassa sekä valtakunnalliset, kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ja päiväkotikohtaiset ja jopa lapsikohtaiset vasut.
Itse en tätä työtä tehneenä koe millään tavalla olevani tilivelvollinen omasta henkilökohtaisesta elämästäni yhdellekään vanhemmalle, sillä tuo ammatillisiuus ainakin omalla kohdallani takaa sen että ykistyiselämäni ei ole keskeinen tekijä ammatissani. Päinvastoin, se on se lapsi josta liikkeelle lähdetään.
Jos sinulla olisi tähän parjaamaasi aiheeseen tutkinto, et kirjoittelisi typeriä!
Kyllä meidän tehtävämme todellakin on auttaa ja tukea vanhempia HEIDÄN kasvatustyössään ja kunnioittaa HEIDÄN arvojaan ja maailmankatsomustaan. Näin ohjeistetaan ihan jo valtiontasolla, lisäksi sitä korostettiin ainakin minun koulutuksessani ja siitä keskustellaan varsin paljon ihan päiväkodin henkilöstön palavereissa ja pohditaan parhaita tapoja toteuttaa sitä. Missään nimessä tarkoitus ei ole ohittaa vanhempien näkemyksiä ja toitottaa omiaan. Mainittakoon, että ainakin niissä päiväkodeissa, joissa itse olen työskennellyt, moisesta saisi hyvin pian vähintäänkin huomautuksen esimieheltä.
Syytät päivähoidon henkilöstöä halusta pimittää vanhemmilta omat arvonsa ja taustansa. Mihin ihmeeseen syytöksesi perustat? En minäkään mitään ole pimittänyt, vaikken uskonnollisia tai poliittisia näkemyksiäni olekaan kertonut. Eipä niitä olla edes kyselty. Ne eivät todellakaan vaikuta siihen, miten työni teen ja kuinka kohtaan lapset ja vanhemmat. En liioin itse kysele vanhemmilta heidän poliittisia tai uskonnollisia näkemyksiään muuten, kuin jos sellaiset pitää jotenkin huomioida heidän lapsensa kanssa toimiessa. Useimmilla ei erityistoiveita ole, joten tarkempi kertominen on ihan vain heistä kiinni.
Olen työskennellyt monenlaisten alan ammattilaisten kanssa työvuosieni aikana, ja suurimmalta osin kaikki ovat olleet erittäin ammattitaitoisia ja omanneet hyvän ammattietiikan. Olen nähnyt kuinka ateistilla ja helluntailaisella ei ole ollut mitään ongelmia luoda yhteisiä pelisääntöjä ja tavoitteita kasvatustyöhön. Kummankaan työpanokseen ja ammattietiikkaan ei ole uskonnolliset näkemykset vaikuttaneet, eikä kumpikaan ole niitä ainakaan lasten kuullen edes julkituoneet. Minun kokemukseni mukaan tämän alan ihmisillä on usein hyvin samanoloinen ja lapsilähtöinen ammatillinen arvomaailma, vaikka uskonnolliset ja poliittiset näkemykset toisistaan poikkeaisivatkin.
Minusta muuten monet vanhemmat tietävät loppujen lopuksi paljon sellaisia pieniä asioita, jotka kertovat enemmän minusta ihmisenä kuin se, mitä puoluetta äänestin viimeksi konsanaan. Tällaiset pikkujutut tulevat esiin päivittäisissä rupatteluissa tuonti- tai hakutilanteissa, kun vaihdetaan päivän kuulumisia. Enimmäkseen toki silloin jutellaan lapsen kuulumisista, mutta toisinaan jutustelu sivuaa muitakin asioita.
Miten paljon sinä Helinä-Keiju3 oikein todella tiedät päivähoidosta? Oletko koskaan käynyt päiväkodissa seuraamassa sen arkea? Onko sinulla omia lapsia? Jotenkin tulee sellainen tunne, ettet taida tietää nykyaikaisesta varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta juurikaan... Enemmän teksteistäsi kuvastuu jonkinlainen yleinen viha päivähoitoa kohtaan kuin todellinen tietämys asioista.
Eli siis vastaus tähän yleiseen vihastumiseen päiväkotia kohtaan niin se johtunee siitä, että minua hämää toi propaganda päiväkotihoidon puolesta mitä harrastetaan niin paljon ja juuri tämä subjektiivinen päiväkoti-oikeus tulotasosta ja varallisuudesta riippumatta, joka syö resursseja ja on pois niiltä varattomien perheiden lapsilta, jotka todella köyhyyden ja rahanansaitsemisen takia ovat päiväkodissa päivät. Tämähän on johtanut nyt sitten siihen, että siellä ollaan kuin sillit suolassa ahtaasti ja vailla riittävää henkilökuntaa. Näin on uutisoitu. Jos ei olisi subjektiivista päiväkoti-oikeutta, niin tositarpeessa olevat lapset eläisivät arkeaan väljemmissä ja laadukkaimmissa oloissa. En pidä siitä, että yhteiskuntamme päiväkotijärjestelmä on nyt kehitetty idologian pohjalta ja idologisin syin on kaikille tämä mahdollisuus annettava, jolloin ne, jotka eivät sitä tarjottua mahdollisuutta ota vastaan tuntevat sen rahapussissaan ja varmaan ajattelevat olenko aivan hölmö. Nimittäin päiväkotihoitohan on kaikkein halvin lastenhoitomuoto Suomessa ja tämä halpa hoitomuoto tarjotaan koko lapsiperheväestölle tulotasosta riippumatta ja jopa riippumatta siitä, jäävätkö vanhemmat viettämään päiväänsä kotona vietyään taaperot tarhoihin.
Subjektiivinen päivähoito oli viimeinen niitti itsenäisen vanhemmuuden ja aikuisuuden torpedoimisessa. Ja poliittinen ratkaisu.
Suomalaisen päivähoidon perustana on Fröbelin ajatukset 1800-luvun loppupuolelta. Päivähoito on sittemmin kehittynyt, ja mukaan on tullut mm. ajatus päivähoidosta osana opetusta, ei sosiaalisena palveluna. Tänä päivänä yhä useampi kunta on siirtänyt/on siirtämässä päivähoitoa samaan hallintoon muun opetuksen kanssa, pois sosiaalilautakunnan alaisuudesta. Tämänhän pitäisi olla askel oikeaan suuntaan sinun mielestä?
Lastentarhanopettajaliitto on vahvasti sitä mieltä, että päivähoito on osa elinikäistä opetusta, eikä sosiaalinen palvelu. Eli paljon on tapahtunut, sitten 1970-luvun jolloin päivähoito nähtiin sosiaalipalveluna. Nykyinen päivähoitolakihan tosiaan on vuodelta 1973, ja tämä subjektiivinen oikeuskin on syntynyt silloin. Itse en ollut tuolloin vielä syntynyt, mutta olen historiankirjoista lukenut ja kuullut sukulaisilta ja tutuilta, millaista elämä oli "kekkoslovakiassa".
Voi olla, että päivähoitoa on joskus leimannut tietynlainen ideologia. TÄnä päivänä sitä taas leimaa oppimisen ideologia. Varhaiskasvatuksen tehtävä ei ole sosialisoida lasta, vaan antaa hänelle hyvät eväät koulumatkalle.
Minunkin mielestä se on väärin että vanhemmat jotka on kotona vievät lapset tarhaan ja niiltä lapsilta tarhapaikat ketkä niitä oikeesti tarvitsee, mitä järkeä siinä on?
Niin, tämäkin on hyvin kaksipiippuinen asia. Terve, hyvinvoiva äiti, joka on kotona omasta halustaan tai työttömyyden takia, voisi varmsti hoitaa lastaan kotona. Mutta tilannehan ei aina ole tällainen; äiti saattaa olla sairas tai masentunut, lapsi saattaa tarvita päivähoitoa kuntoutuksena, äiti saattaa päättää, että osa-aikahoito on lapselle hyväksi, lapsi on ehkä aloittanut hoidon kun äiti oli töissä, jolloin äiti työttömyyden iskettyä ei halua luovuttaa lapsensa paikan työn toiveessa jne. jne. Syitä on varmasti useita. Uskon, että ne kotirouvat, jotka vievät lapsen päivähoitoon pelkästä laiskuudesta ovat vähemmistössä.
Aikoinaan tuota subjektiivista oikeutta kait kirjattiin lakiin juuri sen takia, että haluttiin tarjota jokaiselle lapselle yhtälaiset oikeudet osallistua päivähoitoon, perheen kotitilanteesta riippumatta. Kyseessähän on lapselle suunnatusta palvelusta, ei vanhemmille tarkoitetusta avusta. Laki on tosiaan vuodesta 1973, joten asenteet ja yhteiskunta on varmasti muuttunut tässä ajassa.
Ai niin, mikäli lakia luetaan oikein tarkasti työtön vanhempi ei edes saisi hoitaa lastaan kotona, mikäli hän haluaa nostaa työttömyystukea. Työttömyystuki kun ei ole tarkoitettu lapsen hoitoon ja työttömän on oltava työmarkkinoiden käytettävissä. Tästäkin syystä moni yhtäkkiä työttömäksi tuleva ei uskalla irtisanoa hoitopaikkaa, työtilaisuuden tai tuen menettämisen pelossa.
ymmärrän kyllä että pyritään antamaan lapsille sama lähtökohta koulua varten, mutta se että niitten lasten vanhemmat jotka vie lapsen hoitoon ja ovat itse kotona sen 8h on mielestäni älytöntä.
Miksei ne lapset joiden vanhemmat ole ktoona voida viedä pariksi tunniksi johonkin kouluun ohjaavaan ryhmään jos kerta sen takia sitä lasta pitää hoitoon viedä.
sanotaan että ne ketkä ensisijaisesti tarvitsevat hoitoa saavat paikan, tuntuu ettei se silti niin mene.
Eikö silti sen lapsen tulisi saada hoitopaikka ennemmin jos molemmat vanhemmat ovat työssä, kuin sen joka on kotona? minun mielelstäni kyllä.
Ymmärrän sen jos asiat on niin että lapsi tarvitsee hoitoa. Mutta on monta tapausta jossa lapsi viedään tarhaan koska voidaan.
Esimerkiksi juttelin naapurin rouvan kanssa, jolla kaksoset. Hän sai tarhapaikan hakemastaan paikasta vaikka on itse kotona tekemättä mitään. Me ei saatu lapselle läheltä tarhapaikkaa vaikka molemmat käymme töissä. Aika epäreilua mielestäni.
Kunnan pitäisi pystyä tarjoamaan hoitopaikan kunnan jokaiselle lapselle. Valitettavasti kunnat ovat usein päättäneet säästää vääristä paikoista. Päiväkoteja ei siis varsinkaan kasvukeskuksissa ole rakennettu siihen tahtiin, kuin vähestö on lisääntynyt.
Tottakai työssäkäyvien vanhempien lapset tarvitsevat hoitopaikan, ja jos lapset asetetaan arvojärjestykseen, näiden tulisi olla etusijalla. Mutta, jotta tällaista arvojärjestyä ei tarvitsisi tehdä, laissa on määrätty subjektiivinen oikeus. Näin ketään ei syrjitä vahingossakaan.
On tietysti valitettavaa, että te ette saaneet lapsellenne hoitopaikkaa läheltä. Mutta lain mukaan sen hoitopaikan ei tarvitse olla lähipäiväkodissa. Onko teidän lapsenne eri ikäinen kuin naapurin lapset? Voihan se olla, että esim. isojen ryhmässä on ollut pari paikkaa auki ja pienten puolella taas ei. Tai ehkä naapurin hakemus on saapunut aiemmin? Ihmisiähän ne ovat, ketkä siellä valitsevat lapsia eri hoitopaikkoihin.
Onko naapurin rouvasi hakemassa töitä tai palaamassa työelämään? Nykyäänhän on mahdollisuus hakea hoitopaikkaa 4kk ennen tarvetta, ja voi myös olla, että sen hoitopaikan saa hyvin nopeasti. Oletko aivan varma, että hän ei tee mitään? Minäkin teen töitä pääosin kotoa käsin, jos naapureilta kysyttäisiin he saattaisivat hyvinki vastata, että olen kotona "tekemättä mitään".
Tehän voitte aina hakea siirtoa lähipäiväkotiin, tai päiväkotiin, joka on työmatkan varrella. Mutta kunta on täyttänyt lakisääteisen velvoitteensa tarjoessaan sekä teidän lapsellenne, että naapurin lapsille, hoitopaikat.
Totta, ei sitä toisen elmästä voi kaikkea tietää. Rouvalla kait vuoden vanhempia lapset. Ovat venäläisiä, joten ehkä lasten oltava tarhassa jotta oppivat puhumaan suomea. kotona heille ainekin puhutaan venäjää aina.
Tiedän sen verran että rouva on kotona omasta tahdostaan. Sanoi suoraan näin minulle. Mies käy kyllä töissä ja ovat muutenkin eriäin mukavia ihmsiiä. Mutta se että hänellä olisi aikaa esim viedä lasta aamuisin kauemmas kuin esimerkiksi minulla jolla menee aamut kauheella kiireellä että kerkeän 8 töihin. Se että hän sai vierestä paikan kahdelle lapselle ja minä kaukaa yhdelle ei silti ole mielestäni reilua :)
No onpahan paikka kuitenkin :D
Voihan se myös olla, että päiväkodissa, josta naapurin lapset saivat paikan, on muita venäjänkielisiä lapsia. Ainakin täällä meillä tietyissä päiväkodeissa järjestetään lapsen omalla kielellä, ns. kotikielellä, tuokioita, jotta äidinkieli säilyisi vahvana.
Tai sitten muualla ei ollut kahta paikkaa vapaana? Harvemmin sisaruksia erotetaan eri päiväkoteihin, vaan kunta yrittää saada lapset samaan paikkan hoitoon. Ehkäpä siellä teidän lapsenne päiväkodissa oli vain yksi paikka auki, jolloin sieltä ei voitu tarjota naapurille hoitoa?
Mutta ymmärrän, että tilanne on mielestäsi epäreilu.
Miksi syytät subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta päivähoidon työntekijöitä ja epäilet heidän ammattietiikkaansa ja kykyään huomioida lapset yksilöllisesti? Miksi morkkaat meitä taustojemme pimittämisestä, jos todellisuudessa et vain tykkää nykyisestä laajasta subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta? Tajuat kai, ettemme me ole vastuussa tuosta laista, emmekä sitä voi omin luvin muuttaakaan? Sinä esität syytöksesi ihan väärään puuhun nyt. Aloitusviestistäsi en saanut mitenkään sellaista mielikuvaa, että sinua olisi edes kiinnostanut keskustella subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Jos se oli tarkoituksesi, mikset aloittanut keskustelua siitä?
Mitä subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen tulee, niin en henkilökohtaisesti todellakaan ole mikään sen suurin puolestapuhuja. Nykyisenkaltainen kattava päivähoito-oikeus yhdistettynä kuntien yhä tiukkeneviin päivähoidolle annettuihin resursseihin alkaa olemaan mahdoton yhtälö sekä päivähoidon henkilöstölle sekä lapsille ja vanhemmille. Nykyinen systeemi alkaa mielestäni tulemaan tiensä päähän, sillä se ei nähdäkseni palvele enää juurikaan sitä tarkoitusta, jota varten se alunperin luotiin. Silloin tarkoitus oli hyvä ja ennen kaikkea lapsen edun mukainen. Nykyisin tuntuu ajoittain siltä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus on ennemminkin vanhempien oikeus hoidattaa lastaan päiväkodissa ns. "koko rahan edestä" ilman todellista hoidontarvetta.
Tähän näkemykseeni vaikuttaa aivan varmasti se, että työskentelen itse kunnassa, jossa kotonaolevien vanhempien lapsia on kokopäivähoidossa jo runsas kolmannes. Näen konkreettisesti subjektiivisen hoito-oikeuden ja alati tiukkenevan kunnan talouspolitiikan yhdistelmän nurjat puolet viikoittain työssäni. Siitä kun alle 3 vuotias lapsi tekee yli 40 tuntista viikkoa, vaikka toinen vanhemmista on kotona, on minusta sen lapsen etu kaukana. Ja näitä lapsia on jo pelkästään meidän päiväkodissamme ryhmällinen. Samaan aikaan näen kuinka jotkut perheet joutuvat laittamaan lapsensa eri päiväkoteihin, sillä samaan ei mahdu. En näe tässä juurikaan järkeä.
Tuo on älyllisesti kaikkein epärehellinen argumentti, jota viljellään laajasti Suomessa, että subjektiivinen päivähoito-oikeus onkin jokaiselle lapselle tarkoitettu oikeus osallistua päivähoitoon.
Se meni jopa niin pitkälle, että kotiäitejä syyllistettiin, kun kielsivät taaperoiltaan tämän taivaallisen oikeuden tulla hoidetuksi virkateitse. Voi taivas, etten muuta sano. Uskooko joku tosiaan tota liturgiaa tänä päivänä?
Missä on lapsen oikeus tulla hoidetuksi äidin toimesta, miksi sosiaalidemokraatit eivät sitä peräänkuuluta. Tiedän, menis vikramiehiltä työpaikkoja kun loppuis materiaali (eli lapset).
Tarkennappa Ph työnkuvaasi:
"Lasten Oikeuksien Julistuksesta (joka muuten sittemmin on korvattu lasten Oikeuksien Sopimuksella) vanhemmat eivät tiedä. En myöskään katso tarpeelliseksi sellaisia heille mainitakaan. Ne eivät kuulu työnkuvaani eivätkä vaikuta siihen miten työtäni teen.
"
Ensinnäkin, Suomi ei ole ratifioinut Lasten Oikeuksien Sopimusta kaikilta osin, esim. sopimuksen lapsipornoa, lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja lapsikauppaa koskeva kohdat on jätetty ratifioimatta. Lapsen Oikeuksien Julistukseen Suomi sensijaan on liittynyt aikoinaan.
Mitä tulee Lasten Oikeuksien Julistukseen (joka on vasta osittain Suomessa korvattu Sopimuksella), niin se kuuluu VASUN mukaan päiväkotityöntekijöiden työnkuvaan. Tässä taas yksi utopia, joka ei sitten käytännössä ainakan ph93:n kohdalla ole toiminnassa.
Sosiaalidemokraattinen puolue on Lipposen johdolla ottanut kunnian päivähoidon uudistamisesta ja nimenomaan subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta itselleen 1990-luvulla, muistaakseni joskus puolivälissä. Samoihin aikoihin kirjattiin lakiin demareiden johdolla taas, että enää ei saa virkakielessä puhua lastentarjoista vaan PÄIVÄKODISTA. Muutenkin isän ja äidin tarjoaman kodin merkitystä alettiin noihin aikoihin himmentää ja valtion arvoa korostaa.
En ole väittänyt, että Lasten Oikeuksien Sopimus ei mitenkään kuuluisi työnkuvaani. Olen väittänyt, että työnkuvaani ei kuulu kertoa vanhemmille omia henkilökohtaisia näkemyksiäni siitä. Tämä kyllä pitää ihan paikkansa. Minun henkilökohtaiset mielipiteeni eivät kuulu siihen, että työssäni minun tulee toimia sopimusta kunnioittavalla tavalla.
Juuri tätä on ammatillisuus: sitä ettei mene työssään toitottamaan omia henkilökohtaisia mielipiteitään ja näkemyksiään, vaan toimii yhdessä sovittujen ja lain määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Minulla esimerkiksi on henkilökohtainen mielipide subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, josta toisessa viestissäni kerroin enemmän. Se on siis henkilökohtainen näkemykseni, eikä työnkuvaani kuulu mennä toitottamaan sitä vanhemmille ja lapsille. Jos näin tekisin ja jos antaisin sen vaikuttaa siihen, kuinka lapset kohtaan ja työni teen, olisin erittäin epäammatillinen.
Ammatillisuus ei tarkoita kylmää persoonattomuutta. Omalla persoonallamme me tätä työtä teemme jokainen. Ammatillisuus tulee kuitenkin työssä muistaa jokaisen, oli ala mikä hyvänsä. Ei millään alalla voi ruveta täysin omien mielipiteidensä varassa sooloilemaan välittämättä siitä, mitä muut siitä ajattelevat ja miten se vaikuttaa työyhteisöön ja omaan työhön.
Edelleen palaan siihen, että Suomessa äideillä ja iseillä on vapaus valita. Vapaus valita kotona olon tai päivähoidon lapsilleen.
Suomessa lapsella on oikeus tulla hoidetuksi äidin toimesta, ja tätä jopa tuketaan taloudellisesti tietyssä määrin. Äidillä on myös oikeus jäädä tämän jälkeen kotiin hoitamaan lastaan, se on vain valintakysymys. Mielestäni vanhempien syyllistäminen on tapauksessa kuin tapauksessa turhaa ja typerää. Olen aina sanonut, että äitinä et voi voittaa, teit niin tai näin, sinua syyllistetään. Mielestäni tästä mentaliteetistä olisi päästävä pois.
Äiti on aina äiti lapselleen, oli hän sitten kotiäiti tai työssäkäyvä äiti. Kyse on kuitenkin valinnan vapaudesta ja arvoista ja asioiden punnitsemisesta, ja luotan siihen, että tervejärkinen aikuinen osaa itse päättää ja tehdä ne valinnat, jotka ovat hänelle itselleen ja häneen perheelleen parhaimmat.
Ja mitä epärehellistä on sanoa, että subjektiivinen oikeus päivähoitoon on nimenomaan oikeus, sillä sitähän se on? Se on oikeus, ei velvoite eikä pakko. Se on lapsille tarkoitettu oikeus, aivan kuten oikeus ilmaiseen hammashoitoon, neuvolapalveluihin tai vaikkapa ilmaiseen koulunkäyntiin. Se, että se on oikeus ei tarkoita että se velvoittaisi mihinkään. Eikö?
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden eli käytännössä päiväkot-oikeuden houkuttimena on sen halpuus. Jos haluttaisiin taata jokaiselle lapselle ihan oikeesti mainostamasi subjektiivinen päiväHOITO-oikeus, niin sen pitäisi olla yhtä sponsoroitua myös oman äidin kotihoitona kuin ulkopuolisen tädin päiväkotihoitona. Nythän näin ei ole, joten sanahelinää on subjekitiivinen päivähoito-oikeus, kyllä se on subjektiivinen päiväkoti-oikeus, ennenkuin sponsorointi takaa oikea valinnanvapauden köyhille lapsiperheille.
Se, että vauraat valitsevat halvimman hoitomuodon, on heillä todellinen valintakysymys, köyhillä tätä valinnanmahdollisuutta ei tosiasiallisesti ole.
Nyt minun on pakko myöntää, etten oikein hahmota, mitä haet viestissäsi takaa? Onko päivähoito-oikeus mielestäsi kallista? Eikö se mielestäsi anna yhtäläiset oikeudet huonosti toimeentuleville ja hyvin toimeentuleville perheille? Eikö se ole mielestäsi oikea oikeus ja valinta? Pitäisikö mielestäsi kotihoidontuki olla isompi? Mikä sinusta olikaan se halvin hoitomuoto, kotihoito (josta ei mene lainkaan kustannuksia) vai päivähoito (joka voi olla maksullista).
Etkös nyt ollut sitä mieltä, että sosiaalidemokraattien tasapäistämishalu on huono asia? Vai olenko ymmärtänyt väärin? Nyt taas etsintäkuulutat tasa-arvoa ja köyhien ja rikkaiden tasapäistämistä.
Onko nykypäivän päivähoito mielestäsi halpaa? Suurin päivähoitomaksu on kuitenkin 233e/lapsi, jonka jo keskituloiset perheet joutuvat maksamaan. Seuraavasta lapsesta menee sitten 200e/kk hoitomaksua, joten kahden lapsen perhe maksaa 433e/kk päivähoidosta. Kovin halpaahan tuo ei ole, keskituloisen silmissä. Jos molempien palkat taas huitelevat 3000e/kk paremmalla puolella, tuo on pikkurahaa. Päivähoitoon ei muuta tukea saa, eli jos tienaat, sinä myös maksat hoitomaksuja.
Tällä hetkellähän yhteiskunnamme pienituloisimmat eivät maksa lainkaan päivähoitomaksuja. On olemassa ns. nollamaksuluokka. Tämäkin on toki sosiaalidemokraattisen näkemyksen mukainen asia: jokaisella on oikeus osallistua, perheen tuloista riippumatta. Jos taas pienituloinen perhe haluaa hoitaa lapsensa kotona, sekin on mahdollista. Silloinkaan heiltä ei peritä kustannuksia (kuten ei tehdä päivähoidossakaan), vaan heille tarjotaan jopa tukea tähän. Monessa pienituloisessa- tai yksinhuoltajaperheessä vanhempi jääkin kotiin juuri sen takia, että he
Haluan vielä tarkistaa, tarkoitat siis viestilläsi, että yhteiskunnan/valtion, pitäisi maksaa äideille suurempaa kotihoidontukea kuin nyt?
Ymmärrätkö tahallaan väärin?
- Päiväkori on halvin hoitoratkaisu. Se antaa hyvätuloisille oikeudet hoitaa lapsensa pilkkahintaan ja tätä käytetään runsaasit, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden, joka siis käsittää käytännössä päiväkoti-oikeuden täpötäydessä päiväkodissa. Mutta se on halvin hoitomuoto kaikille Suomalaisille, niin rikkaille kuin köyhillekin. Sitä käyttävät mieluusti sen halpuudesta johtuen kaikki paitsi röyhkeästi siitä kieltäytyvät kotiäidit (varsinkin yli3-vuotiaiden kotäidit, jotka eivät enää saa kotihoidontukeakaan).
Mielestäni kotihoidontuen pitää olla isompi, jotta kotihoito olisi todellinen vaihtoehto vähätuloisille ja vähävaraisille. Kotihoidon kustannuksiksi lasken saamatta jääneen palkkatulon sekä päivittäisen ruuan, joka näinä kalliin ruuan aikoina erityisesti tekee päiväkotihoidosta entistä halvempaa suhteessa kotihoitoon nimellisen kotihoitotuen turvin.
Tasapäistämishalu on huono asia. Päiväkodissa tasapäistetään sekä rikkaiden että köyhien lapset, koska on nämä ylhäältä annetut tavoitteet. Siellä ei, toisin kuin koulussa, 5-vuotiaita opeteta vaan heitä muokataan yhteiskuntaa varten ja halutaan antaa valmiuksia toimia yhteiskunnallisesti. Nyt unohtui, että ne valmiudet koskevat tietenkin nykyistä yhteiskuntaa. Kun päiväkotilapset ovat itse aikuisia, niin takaan, että yhteiskunta on ihan erilainen, siellä toimitaan aivan eri tavoin kuin mitä te nyt valmennatte.
Nykypäivän päivähoito on perheille halvin vaihtoehto, summat mitä esität vaikka onkin porrastettuja ovat halpoja kaikille osallistujille palkoista maksettaessa. Ja köyhillehän tuo on aivan ilmaista viedä lapsi päiväkotiin vaikkei itse meniskään päivittäin tienaamaan. Tai plussallehan köyhä jää, kun ei tarvitse syöttää kotona.
Ihan sitä tarkoitan, että yhteiskunnan pitäisi maksaa köyhille äideille suurempaa kotihoidontukea kuin nyt. Silti yhteiskunta pääsisi halvemmalla, kuin jos samainen lapsi olisi päiväkodissa. Ei se lapsi siellä noilla kuukausimaksuilla suinkaan hoidu Sanna, kyllä siihen uppoo verovaroja vaikka kuin hirveesti perässä. Jos edes puolet siitä suostuttaisiin ideologian estämättä antamaan pieniä lapsiansa kotona hoitaville äideille tai isille, niin säästäisi rakas valtiosikin pitkän pennin. Mutta ei taideta luottaa kotiäitien taitoihin oman lapsensa kasvattajana. Siltä vahvasti vaikuttaa ja minusta se on kunnianloukkaus kaikkia äitejä kohtaan.
Onko siitä luovuttu ja jos ei niin mitenkäs sen ammatillisuuden kanssa mahtaa olla. Muistelen, että joskus kaavailtiin myös rikoksen sovittamismahdollisuutta yhteiskuntapalveluna päiväkodeissa. Onko siitä luovuttu kaikessa hiljaisuudessa, hyvä olis.
Päiväkodit ovat kyllä olleet siviilipalvelusmiehien suorittamispaikkoja, mutta monet kunnat eivät vain tahdo sivareita ottaa oikein minnekkään. Heidänhän pitäisi tarjota heille vaikka ja mitä, ja ilmeisesti se koetaan kalliiksi, aikaa veiväksi tai resurssien hukkaamiseksi.
Päiväkodissa on kahdenlaista henkilöstöä: henkilökuntaa jolla on hoitovastuu, ja henkilökunta jolla ei ole hoitovastuuta. Esimerkiksi erilaisten oppilaitosten opiskelijat ovat harjoitteluansa suorittaessa työntekijöitä ilman hoitovastuuta. Heitä ei siis lasketa mukaan aikuinen-lapsi -suhdelukuun eikä he voi olla vastuussa lapsista siinä mielessä, että he voisivat esim. ulkoilla yksin lasten kanssa. Lisäksi myös henkilökohtaiset avustajat ovat tällaisia "vastuuttomia" henkilöitä, joilla on vastuu vain siitä yhdestä lapsesta. Lisäksi tietysti keittäjillä, siivoojilla yms. ei ole hoitovastuuta.
Siviilipalvelusmiehet siis toimivat päiväkodissa vain ylimääräisinä käsipareina, joille ei voida antaa vastuuta.
kauhistelee sitä, että vanhemmat eivät tiedä tarpeeksi lastensa hoitajien taustoista ja kritisoi päivähoidon turvallisuutta kaiken maailman kouluttamattomien harjoittelijoiden ja siviilipalvelusmiesten takia. Toisessa ketjussa sitten sama henkilö on kuitenkin sitä mieltä, että ne kouluttamattomat ihmiset ja jopa kielitaidottomat pakolaiset voisivat hoitaa lapsia päiväkodeissa ja vanhuksia vanhustentaloissa, jotta koulutetut voisivat keskittyä omien lastensa kotona hoitamiseen.
Niin ne Helinällä mielipiteet vaihtuvat tämän tästä...
Minusta on rasistista määritellä ulkomaalaiset kouluttamattomiksi ja kielitaidottomiksi vain ulkomaalaistaustan takia.
Minusta vanhustenhoito kuuluu näille uraputkiäideille ja isille, kun ei kerran huvita omia lapsia hoitaa niin hoitais nyt edes omat vanhempansa, mutta kun ei taaskaan. Kyllä kielitaidoton pystyy vanhuksia hoitamaan samalla kiireellä kuin kielitaitoinenkin, koska aikaa ei ole puhumiseen. Voihan uraputkipellet palkata vanuksilleen omat seuraneidit kun ei itse huvita käydä jututtamassa. Mutta ei taaskaan.
"Minusta on rasistista määritellä ulkomaalaiset kouluttamattomiksi ja kielitaidottomiksi vain ulkomaalaistaustan takia."
Kukaan muu ei tällaisia määritelmiä ole tehnytkään paitsi sinä itse.
Pointti on siinä, että tässä ketjussa arvostelet kovasti päivähoidossa olevia kouluttamattomia henkilöitä mutta toisessa ketjussa et näe heissä mitään vikaa. Jopa kielitaidottomat riittäisivät sinusta hoitamaan tämän maan vanhuksia! Uskomatonta. Minä katsos jopa sentään "uraputkipellenä" Toivoisin sinne vanhuspuolellekin riittävästi henkilökuntaa juurikin, jotta olisi aikaa jutella niiden vanhusten kanssa. Sinusta tämä ei ole tarpeen, vaan olet täysin valmis ajamaan alle alakouluikäisten lasten äidit pois siitäkin työstä ja palkkaamaan tilalle kielitaidotontakin porukkaa. Ristiriitaista ristiriitaista Helinä hyvä.
Minusta muuten on ala-arvoista nimitellä toisia keskustelijoita uraputkipelleiksi sun muiksi vain siksi, että lapsi sattuu olemaan päivähoidossa. Joidenkin katsos on pakko todella käydä töissä perheensä elättääkseen.
Sosiaalidemokraattien johdolla muutettiin lastenhoitolakia vuonna 1996 (muistaakseni) niin, että päivähoito-oikeus tuli työmarkkinoista riippumattomaksi, eli subjektiiviseksi oikeudeksi kaikille viedä lapsi päivähoitoon verovaroin sponsattuna. Tätä ei ollut vuonna 1973, vaan tämä tehtiin ideologisin syin vuonna 1996 (korjatkaa vuosiluku jos se on väärin). Kysy Lipposelta jos et usko.
Sitä ennen kotona olevat vanhemmat eivät olleet oikeutettuja pitämään lapsiaan verovaroin hoidossa.
Olisi hyvä olla perillä historiasta, ennen kuin tulee selvittämään puolitotuuksia tänne.
Jos olisit tuon itse tiennyt, olisimme saaneet tämän vastauksen jo aikoja sitten.
Hallitset kyllä nippelitiefon, mutta et kokonaisuutta!
Jos olisit tuon itse tiennyt, olisimme saaneet tämän vastauksen jo aikoja sitten.
Hallitset kyllä nippelitiedon, mutta et kokonaisuutta!
Tämän nippelitiedon kylläkin linkitti tänne Sanna, joka samalla väittää kuitenkin subjektiivisen päivähoito-oikeuden olleen voimassa jo 70-luvulla. Minua inhottaa kun puhutaan paskaa:
"
Päivähoitojärjestelmä rakennettiin alun
perin pitkälti sen vuoksi, että pienten lasten äitien olisi mahdollista
käydä työssä. Järjestelmä kytkettiin irti työvoimapolitiikasta
vuonna 1996, jolloin kaikille lapsille turvattiin subjektiivinen
oikeus päivähoitoon.
"
Lähde Sannan antama linkki, jota hän ei itse ole vaivautunut ajatuksella lukemaan
http://www.lastentarha.fi/pls/portal/docs/PAGE/LTOL/01LTOL/00LTOL/06JULKAISUT/ESITTEET/OPPILOA.PDF
Tosin, nyt kun homma ns. pissii kintuille, niin en yhtään ihmettele että sosiaalidemokraatit haluavat unohtaa kenen tahdosta tuo tehtiin.
Minun lapseni on päiväkodissa hoidossa. Tiedän hänen ryhmänsä hoitajien koulutukset (yksi lto ja pari lastenhoitajaa). Tiedän lisäksi, että ryhmässä käy säännöllisesti myös erityislastentarhanopettaja, ja että yhdellä lapsella on oma henkilökohtainen avustaja.
Päiväkodin johtaja on kieltänyt uskonnonasioista puhumisen päiväkodissa. Siellä ei siis käy vierailevia pappeja eikä lapset käy kirkossa. En tiedä, mihin uskontokuntaan lapseni ryhmän hoitajat kuuluvat, mutta sillä ei ole mielestäni merkitystä. Tärkeintä on, että he ottavat meidän perheemme maailmankatsomuksen ja uskonnon huomioon. Tästä keskusteltiin varhaiskasvatuskeskustelussa kun lapsi aloitti hoidon.
Tiedän myös millaiset perheet lapseni ryhmän hoitajilla on. Kyseessä on kuitenkin melko pieni kaupunki. En tiedä, mitä mieltä he ovat Lasten Oikeuksien julistuksesta, mutta tiedän millainen päiväkodin ja kunnan VASU on ja mitä arvoja päiväkodissa noudatetaan (mm. Vihreä lippu ja ekologisuus). Nämä riittävät minulle.
Lisäksi tunnen hyvin monen ryhmäläisen lapsen vanhemmat, olen tuntenut heitä jo aiemmin tai tutustunut heihin vanhempainilloissa. Tiedän myös, millainen päiväkodin arki on: mitä siellä puuhataan ja miltä päivä näyttää.
Tottakai minua kiinnostaa, missä lapseni on hoidossa päivät pitkät. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että pienten puolella se perushoito ja hoiva ovat tärkeimmät asiat, isojen puolella voidaan jo keskittyä varhaiskasvatukseen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa valmistaudutaan sitten kouluelämään.
Mikäli sinulla on lapsia tai tulee olemaan niin kun meet katsomaan hoitopaikkaa lapsenkanssa niin meetkö tuollaisen listan kanssa ja tenttaat kaikkia hoitajia moisilla kysymyksillä?
Voipi olla että pitävät aika lailla erikoisena vanhempana "ei omaa elämää vaan nuuskii toisten tapaa elää omaa elämää/ henkilökohtaisia asioita mitkä eivät välttämättä muill kuulu"
kun he hakevat lapselleen päiväkotipaikkaa, mitä tietoja kysytään vanhemmista ja mitä tietoja lapsesta? Miten onnistuu yksityisyys?
Miksi pitää tietää vanhempien uskonto, työnantaja, opiskelupaikka, arvioitu valmistuminen, ym. ym.
Missä YKSITYISYYS?
Tässä Tampereen hakulomake, jossa kysytään uskontoakin, samoin työnantajan tietoja, ammattia, ja ties mitä, jotta taapero tulis hoidetuksi.
http://www.tampere.fi/tiedostot/55iubsCAx/paivahoitohakemus.pdf
Millä perusteella hoitajista ei olisi saatavissa samoja tietoja. Taaperolla ei vielä ole syntynyt poliittista näkemystä tai muuta sellaista, mutta hoitajista jotkut voivat olla sangen fanaattisia, ja jotta lapselle ei syntyisi ristiriitaa kodin ja päiväkodin hoitajien käytöksen välillä esim. juuri arvojen perusteella, on kai vanhempien hyvä tietää hoitajien arvomaailmasta, ymmärtääkseen kotona lapsensa käyttäytymistä päiväkotivaikutuksen takia.
Vanhempien uskonnosta kysytään sen takia, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan tämä tieto. Päivähoidossa tuetaan vanhempien kasvatustyö myös uskonnon puolella, eli jos lapsi kuuluu ev.lut. kirkkoon hänelle annetaan sen mukainen kasvatus. Vanhemmilla on myös oikeus kieltää lapsensa osallistumisen kokonaan kirkollisiin menoihin, jos he haluavat.
Työnantajien tietojen kyselyynkin on käytännöllinen syy. Jos lapsi sairastuu kesken päivän ja äiti tai isi eivät vastaa henkilökohtaisiin puhelimiinsa, työnantajan kautta heihin saatetaan saada yhteys.
Lapselle ei pitäisi syntyä ristiriitoja kodin ja päiväkodin hoitajien käytöksen välillä, koska päivähoidon henkilöstön on PAKKO noudattaa vanhempien tahtoa tässä asiassa. Eli jos vanhemmat eivät halua, että lapsi osallistuu syntymäpäiväjuhliin (eräällä uskonnonkunnalla näin) on henkilökunnan tehtävä noudattaa tätä pyyntöä ja ilmoittaa vanhemmille etukäteen mahdollisista syntymäpäiväjuhlista, jotta vanhemmat voivat tarvittaessa pitää lapsen poissa päiväkodista sen päivän. Lisäksi päivähoidossa on noudatettava vanhempien toive ruokavalion, uskonnon ja muiden vastaavien asioiden suhteen.
Ei ole mahdollista toteuttaa käytännössä, sillä hoitajilla ei ole eri uskontojen tuntemusta niin vahvasti, että voisivat tukea lapsen uskontoa jos eivät itse usko samaan. Älä ole naivi.
Lisäksi tuo suunnitelma, mistä tuolla postasit, edellyttää että vanhemmat ovat sisäistäneet saman käsityksen kuin valtion johto siitä, minkälainen on hyvä kansalainen. Niillä perushoitaja tietotaidoilla ei näistä selvitä, takuulla ei. Ainoastaan tietyt persoonalliset lahjat omaava hoitaja pystyy tuossa sekametelisopassa luovimaan kaikkien hoidettavien hyväksi tasapuolisesti, ja siksi juuri en luottaisi arvioinnissa muihin kuin itseeni.
Mitä tulee uteluihin, niin kaikkiin uteluihin on aina käytännön syy.
Mikä lie käytännön syy tiedusteluun opiskelun arvioidusta päättymisestä.
Paras malli uskonnon opettamiselle on sen jättäminen vanhempien omalle vastuulle. Päiväkoti uskonnottomaksi, se ei vaan taida monessakaan kunnassa/päiväkodissa tulla kuuloonkaan...
En ole naiivi, mutta uskon, että päivähoidon koulutettu henkilöstö voivat tukea lasta omassa uskonnossaan, uskomatta siihen itse. Tässäkin asiassa kunnioitus on tärkein asia. Monestihan uskonto rakentuu pienistä asioista, muslimit eivät syö porsasta, jehovan todistajat eivät vietä joulua tai syntymäpäiviä, kristityt taas viettävät joulua omalla tavallaan. Hoito- ja kasvatushenkilöstön ei tarvitse itse uskoa samalla tavalla kuin lapsi, kunhan hän kunnoittaa lapsen perheen uskontoa ja antaa siihen tukea. Ja tätä varten ne kasvatuskeskustelutkin pidetään, niissä henkilökunta voi/saa kysyä käytännön asioista vanhemmilta.
Ei ole tarkoitus, että jokainen työntekijä lukee kaikki asiakirjat ja säädökset (vaikka hyvähän se olisi!). Hän saa tiedon työkuvastaan, vastuualueistaan, kasvatustavoitteista yms. kunnan varhaiskasvatussuunnitelmasta, yksikön vasusta ja lapsen henkilökohtaisesta vasusta. Näistä selviää, mitä tavoitteita hänen työlleen asetetaan. Ja mitä "hyvään kansalaiseen" tulee, seuraavia arvoja pyritään lapselle opettamaan varhaiskasvatuksessa:
"Kasvattajien tehtävänä on huolehtia, että
seuraavat koko elämää koskevat ihmisenä kasvamisen kolme kasvatuspäämäärää viitoittavat toimintaa tasapainoisesti ja riittävän
syvällisesti:
– henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen
– toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vistaminen
– itsenäisyyden asteittainen lisääminen." (VASU)
Lisäksi varhaiskasvatustoiminnassa keskitytään seuraaviin asioihin:
"Lapsen varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavienorientaatioiden muodostaman kokonaisuuden varaan:
– matemaattinen orientaatio
– luonnontieteellinen orientaatio
– historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
– esteettinen orientaatio
– eettinen orientaatio
– uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio" (VASU)
Eli kyseessä ei todellakaan ole mitään ydinfysiikkaa, ja nämä ovat asioita, jotka ennen kaikkea lastentarhanopettajat, mutta myös lapsiin ja nuoriin suuntautuneet lähihoitajat sekä sosionomit, ovat käyneet läpi jo koulutuksessaan. Kyllä he tietävät, mitä heiltä vaaditaan ja odotetaan.
Opiskelun päättyminen voi johtaa lapsen siirtymiseen osa-aikaisesta kokopäiväiseksi. Eli utelemalla milloin vanhempi mahdollisesti siirtyy työelämään, päivähoito voi valmistautua siihen, että lapselle on tarjolla kokopäiväpaikka kun tämä tapahtuu. Ettei lapsen tarvitse siirtyä tutusta hoitopaikasta toiseen.
Noitako ei vanhemmat itse mielestänne osaa keksiä, esim. kotiäidit.
Osaa toki. Kyllähän äiti osaa opettaa lapselleen vaikka ja mitä, eihän tässä nyt ollut kyse äidin ja varhaiskasvatushenkilöstön vastakkainasettamisesta.
Kuten sanoin sinulle jo toisessa viestiketjussa, Suomessa vanhemmilla on vapaus valita: kotihoito vai julkinen/yksityinen varhaiskasvatus. Jos äiti valitsee hoitaa lapsiaan kotona, hän voi itse vaikuttaa asioihin, joita hän opettaa niille. Hän voi opettaa eettisyyttä, suvaitsevaisuutta, sosiaalisia taitoja, matemaattisia, esteettisiä, historiallisia tai vaikkapa luonnontieteellisiä asioita. Hän voi myös olla opettamatta niitä.
Päivähoidon henkilöstöllä ei ole tätä valinnanvapautta. He eivät saa valita, mitä he opettavat lapsille tai missä toiminnan painopiste on. Heille on mm. VASUssa annettu tavoitteita, joita heidän pitää toiminnassaan noudattaa.
kiitettävästi vanhempien puolesta. Onko vanhemmuudesta luovuttu jo näin paljon.
Ainakaan minun kokemuksen mukaan ei vanhempien mielipiteitä juurikaan arvosteta. Itse olen nykyään ollut todella tarkka, koska on todella huonoja kokemuksia päivähoidosta juuri erityislasten kohdalla.
Vanhin lapseni on karannut useita kertoja ulkoilusta aidan yli, siitä huolimatta, että olen erityisesti varoittanut asiasta jo alussa. Samainen lapsi on tullut kotiin käsivarsi mustelmilla, kun täti oli "tarttunut" siihen löydettyään lapsen karkumatkaltaan. Missään vaiheess ei mietitty, että miksi hän karkailee! Päiväkodin vaihdon jälkeen ei karannut kertaakaan, ja alkoi menemään uuteen pk:ii n mieleellään. Ainoa ero oli se, että henkilökunta otti varoituksesta vaarin, ja keskittyi lapsen oireiluun heti, je teki kaikkensa, että lapsella oli hyvä olla. Kyseessä oli tosi pienet asiat.
Toinen lapseni laitettiin yksin itkemään pieneen pimeään toimistokoppiin, josta on vielä puolentoista vuoden päästä lapsen puheissa ikävät muistot. Pakenee vieläkin, jos ko. päiväkodin hoitajia tulee esim. kaupassa vastaan. Nykyisen päiväkodin hoitajat kuuntelivat varoituksiamme, ja uskoivat meitä, eikä ongelmia ole ollut, vaan ovat lapsen kanssa keskittyneet selvittämään väärinkäsitykset (myös ns. erityislapsi). Kaikki on mennyt hienosti, ja lapsi oppi luottamaan päivähoitoon.
Kolmas lapsemme on ns. normaali lapsi, joka on sopeutunut paikkaan kuin paikkaan kivuttomasti. Hänellä on kuitenkin affektikohtauksia, joiden hoidosta olen antanut tarkat ohjeet. Ne on kuunneltu joka paikassa hyvin tarkkaan ja kirjattu ylös. Eli vasta tuollaiset vakavat (kuten tajuttomuus) otetaan huomioon alkuhaastatteluissa, muusta viis. Todennäköisesti pelkäävät vain oman oikeusturvansa puolesta. Kuitenkin lapsen psyykkinen turvattomuus voi aiheuttaa vaikeampia "seuraamuksia". Miksi niistä ei välitetä. Eivät ole suoranaisesti hengenvaarallisia, eivätkä vaadi ambulanssin tilaamista, mutta loppupeleissä vähintään yhtä tärkeitä. Ne vaan eivät näy niin välittömästi, joten varmaankin helppo ohittaa.
Sitten ihmetellään, miksi vanhemmat ovat "vaikeita". En mielestäni vaadi paljon enkä erikoiskohtelua. Mutta vaadin, että lasta ja hänen tuntemuksiaan kuunnellaan herkällä korvalla. On pikkuisen turhauttavaa taistella lasten terapioista ja muista kuntoutuksista, kun paljon helpommalla ja vähemmällä pääsisi, jos ne hoitajat uskoisivat, että esimerkiksi vaikea hapenpuute jättää jälkensä! Jos lapsi ei toimi niin kuin muut, niin helpompaa olisi heti miettiä, että miksi.
Esimerkiksi meillä niin tutut sensorisen integraation, eli aistitoimintojen pulmat ovat lapsille todellisia ongelmia. Me vanhemmatkin olisimme onnellisia, jos niiden kanssa ei tarvitsisi elää. Miksi niitä on niin vaikeaa ottaa huomioon päivähoidossa esimerkiksi niin, että antaa lapsen pitää paidan päällään päikkäreillä? Kukaan ei voi hävitä, mutta lapselle se on suuri asia. Tai se, että jos lapsi metelin takia ei voi olla samassa tilassa, niin antaa käyttää niitä korvatulppia, jotka vanhemmat ovat sitä varten toimittaneet.
Me vanhemmat emme tee näitä asioita kyseenalaistaaksemme ammattitaitoanne, vaan helpottaksemme työtänne. Meillä on monen vuoden kokemus ja asiaan perehtyminen taustalla. Miksi sitä on niin vaikeaa hyväksyä?
Miksi meidän vanhempien täytyy vaatia, miksi ei vähempi riitä? Jos me vanhempina toimisimme samoin, olisi lastensuojelu kohta ovella. Miksi samat säännöt eivät koskekaan päivähoitoa? Ja lapsemme ovat siellä ns. kuntoutuakseen. Ei se ole kuntoutusta, vaan lapsen kiusaamista! Mutta meillä vanhemmilla ei ole valinnavaraa, kun asiantuntijat ovat siellä! Missä on se yhteistyö?
Itse asiassa vastasin sinulle sekä vanhemapan, että päivähoidon työntekijänä, kysyin jopa perusteita väitteämillesi ja mielipiteillesi ja negatiivisuudellesi, niitä kuitenkaan saamatta.
Vanhemmuudesta ei tarvitse luopua, vaikka omaa ammatin ja työpaikan! Elämä ei ole noin mustavalkoista!
lasteni päiväkodin henkilökunnan uskonnollisia tai poliittisia mielipiteitä. Mitä väliä niillä on jos ihminen on mukava ja suhtautuu meidän lapsiin ja meidän perheeseen hyvin ja lämpimästi. En mä valitse ystäviänikään niiden uskonnon tai politiikasta kiinnostumisten perusteella. En edes tiedä kaikkien kavereitteni jostain poliittisista mielipiteistä mitään.Älytön ajatuskin että menisin utelemaan tollasia lasteni hoitajilta.
Jos nyt ajatellaan ni varmaan Suomen päiväkodeissa on aika hyvin edustettuna aika monen uskontosuuntauksen edustajia ja varmaan jokaiselle puolueellekin löytyy kannattajansa. Tuskin mä voisin valita, että haluun lapsiani hoitamaan vaan tapakristittyjä ev.lutteja ja keskustapuolueen kannattajia vaikka tahtoisinkin. Joten mitä ees hyödyttäis kysellä tollasia asioita?
onks sulla helinä lapsia yhtään ja tiedätkö mitään päiväkodin jutuista? ei meinaan siltä vaikuta. Ei multakaan olla mun poliittisista kiinnostuksista kysytty päiväkodin taholta eikä uskonnostakaan sen enempää kuin halusivat tietää jos uskonto asettaa jotain erityisvaatimuksia lasteni hoidon suhteen. Kun sanoin että ei oo mitään erityistä, lapset saa osallistua uskonnollisiin juttuihin ja syödä kaikkia ruokia, niin sen enempää ei ole tarvinnut meidänkään perheen uskonnollisista näkemyksistä puhua. Eikä mistään maailmankatsomuksista olla kysytty tai jostain lasten oikeuksien julistuksesta. Arvoista sen verran miten ne liittyy siihen miten toivon lapsiani kasvatettavan ja kohdeltavan.
Minä olen havainnut, että esimerkiksi amerikkalaisvastaisuus näkyy helposti puheissa. Joskus tuntuu, että joillakin nuorilla ei muuta ole mielessä kuin peilata jokaista asiaa amerikkalaisvastaisesta näkökulmasta täällä Suomessa. Siitä päättelen vaan, että heillä on ollut kommunisti päiväkotityöntekijänä.
Kyse on siitä, miten hoitaja puhuu lapselle ja miten suhtautuu, jos lapsi puhelee muille lapsille vaikka omasta lelustaan, niin kommarihoitajahan on sitä mieltä, että se pitää sosialisoida.
Minusta on todella naivia kuvitella, etteikö poliittinen maailmankatsomus muka vaikuttaisi siihen, mitä joku yksilö selostaa tai vaatii hoitamaltaan lapselta päiväkodissa.
Lisäksi kauheesti sitä sosiaalisuutta korostetaan arvona sinänsä, mutta kukaan ei ole tarkentanut mitä se sosiaalisuus pitää sisällään. Minusta on varmaan tullut tässä ketjussa ihmisille sellainen käsitys, että en olisi erityisen sosiaalinen, kun mielipiteeni on kotihoidon puolella. Onko sosiaalisuuden merkki se, että taipuu yleiseen, ylhäältä virkamiesportaalta annettuun käsitykseen oman ajattelun sijaan. Jos se sitä on, niin en kannata sosiaalisuuteen kasvattamista.
Eli maailmankuvasi on bipoläärinen? On olemassa vain kommunismi ja amerikkalainen kapitalismi? Melko mustavalkoinen maailmankuva sinulla. Eiköhän nykypäivän nuoret ole kehittäneet maailmankuvansa ihan itse? Varhaiskasvatushan on vain ensimmäinen askel elinikäisessä oppimisessa, sen jälkeenhän tulee koulu- ja työelämä, jotka myös vaikuttavat maailmankatsomukseen ja mielipiteisiin.
Varhaiskasvatuksessa lasta pyritään kasvattamaan itsenäiseksi henkilöksi, jolla on valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään. Joten itsenäinen ajattelu on arvostettua päivähoidossa, tai ainakin pitäisi olla. Mistä muuten päättelet, että amerikkalaisvastaisilla nykynuorilla on ollut nimenomaan kommunistinen päiväkotitäti? Eikö heidän vanhempansa ole voineet olla kommunisteja? Sillä kyllä kotikasvatus ja kotoa opitut arvot ovat tärkeämmät, ja juurtuvat tiukemmalle, kuin päiväkodin opit. Eikö vain? Kotonahan lapsi viettää kuitenkin suurimman osan ajastaan.
Sinun kanssasi on muuten tuskastuttavaa keskustella, kun lopetat keskustelun heti, kun sinulta loppuu argumentit tai joku toteaa sinut olevan väärässä. Jätät ne kommentit huomioimatta ja siirryt pauhaamaan kutakuinkin samasta asiasta toiseen kohtaan.
Noo, onhan peruskoulussakin pitkälti ollut kommunistisia ihanteita ja elinikäinen oppiminen sitä kautta ihan jatkuu kautta linjan. Tähän vielä kun lisätään Tampereen vasemmistolaise tiedotusopin käyneet toimittajat ja media, niin onhan tää maa ainakin ollut varsin sosialistisen leirin mielipidekulttuurin mukainen. Toivotaan muutosta, mutta älkää nyt sekoittako aivopestyjen lasten päätä ihan kokonaan yhtäkkisellä takinkäännöllä.
Tuo ei kyllä ole oikein, että lapset jätetään Sanna tolleen muodostamaan maailmankuvansa ihan itse, koska silloin kaiken maailman lahkot pääsevät heihin helposti käsiksi. Minusta vanhempien tehtävä on ne arvot antaa kotona, mutta onnistuuko se, jos päiväkodissa on toisenlainen näkemys vaikka just amerikan pahuudesta. Amerikkalaisvastaisuus näkyy selkeesti, jos katselet vanhoja haastatteluja ja nuorten ohjelmia. Trendi se oli samoin kuin sosialismi meillä. Lipponen halusi myös vauraiden suomalaisten lapset valtion sanelun mukaiseen kasvatukseen kehittäessään subjektiivisen päivähoidon.
Minusta on sinun kanssa väsyttävää keskustella, joten en ole yhtään ihastuneempi sinun tapoihisi kuin sinä minun. Lisäksi minua ällöttää, kun ilmoitat seurailevasi mitä teen. Minun ei pitäisi henkilönä olla kiinnostava. Eikö mielipiteet nyt riittäisi.
Kuten sanottu, itse en antaisi lastani ainakaan sellaiseen päiväkotiin, jossa häntä hoitaa kommunisti tai joku lahkolainen vaikka.
Ei lapsia tietenkään kuulu jättää oman onnensa nojaan. Ehkä ilmaisin itseni huonosti, sieltä kotoahan ne opit tulevat. Ja eiköhän jokainen vanhempi pyri kasvattamaan lastaan oman maailmankatsomuksen mukaan?
Olemme siis yhtä mieltä siitä, että vanhemmat antaa lapselle arvomaailman. Ja kuten olen yrittänyt tuoda esiin, päivähoidolla on lakisääteinen velvollisuus tukea näitä arvoja. Lisäksi vanhempien sana on laki päivähoidossa, eli jos vanhempi huomaa/kuulee, että päiväkodin täti puhuu omiaan tai yrittää istuttaa lapseen "vääriä" arvoja, on hänen oikeus/velvollisuus puuttua tähän.
Voisin muuten vielä kertoa itsestäni sen verran, etten minä vastusta kotihoitoa, pidän sitä päin vastoin parhaimpana hoitomuotona pienille lapsille. Enkä myös ihannoi meidän varhaiskasvatusjärjestelmää, siinäkin on monia puutteita. Mutta minulla vain nuosee niskakarvat pystyyn, kun asioista tietämättömät ihmiset julistavat mielipiteitään totuuksina. Itse satun tietämään mm. päivähoidosta melko paljon, joten pystyn oikaisemaan vääriä luuloja.
Seuraan paitsi sinua myös muita keskustelijoita. Olen nimittäin lukenut tämän(kin) ketjun kaikki viestit. Etkö sinä tee niin?
En minäkään haluaisi, että lapseni hoito- ja kasvatushenkilöstö pyrkisi "aivopesemään" hänet eri arvoilla ja mielipiteillä kuin mitä minä olen hänelle opettanut. Mutta uskon ja toivon, että maamme ammattitaitoiset hoitajat osaavat pitää henkilökohtaiset mielipiteensä erossa työstä.
Päiväkotihenkilöstöä pahempaa jälkeä saavat mielestäni aikaseks yläasteen ja lukion opettajat. Silloinhan se ihmisen maailmankuva muotoutuu hyvin lopulliseen muotoonsa, ja nuori on hyvin vastaanottava ja herkkä. Eli eiköhän meidän pitäisi olla enemmän huolissaan opettajien uskonnoista, poliittisista näkemyksistä ja arvomaailmoista?
Sanna selventää Varhaiskasvatusta:
"
Varhaiskasvatushan on vain ensimmäinen askel elinikäisessä oppimisessa, sen jälkeenhän tulee koulu- ja työelämä, jotka myös vaikuttavat maailmankatsomukseen ja mielipiteisiin.
Varhaiskasvatuksessa lasta pyritään kasvattamaan itsenäiseksi henkilöksi, jolla on valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään.
"
Ennen kuolua tapahtuvasta varhaiskasvatuksesta on luovuttava kokonaan, jos se mielletään noin kuin Sanna kirjoittaa. Lapsen ei tarvitse olla itsenäinen ennen kouluikää eikä siihen tule pyrkiä. Lapsi on yhteiskunnan jäsen jo synytmästään ja osallistuu siihen olemassa olollaan, mitään sen kummempaa yhteiskunnan elämään osallistumista ei taapreoilta tule edellyttää tai siihen kasvataa, koska se on petos lasta kohtaa. Yhteiskunta muuttuu kaiken aikaa, ja äänestyskelvoton lapsi ei voi näihin muutoksiin vaikuttaa.
Otan esimerkiksi kehtolaulun. Ei sitäkään lauleta yhdessä vauvan kanssa, vaan VAUVALLE.
Varhaiskasvatuksesta on luovuttava. HETI.
Sen suunnittelijat ovat ideologeja, valtion puolesta, eivätkä ymmärrä mistään mitään.
No ehkä ei ole tarkoitus tehdä lapsesta itsenäistä ennen kouluikää vaan aloittaa se elinikäisen oppimisen taival kohti itsenäisyyttä. Ei meidän lapsen päiväkodissa ainakaan yritetä lapsista tehdä yhtään sen itsenäisempiä kuin ikätasoon sopii.
Eikös itseasiassa juuri ennen agraaritaloudessa lapset olleet paljon enemmän omillaan ja heiltä odotettiin paljon enemmän kuin nykypäivän lapsilta. Kun talossa ja navetassa oli paljon töitä ja lapsia paljon, ei äiti ehtinyt yhden lapsen perässä juoksemaan. Ainakin minun äitini on kertonut, että pienestä pitäen heidän lasten piti osallistua talon töihin ja vahtia pienempiä sisaruksiaan. Piti osata toimia monessa asiassa paljon itsenäisemmin kuin nykyään, kun aikuinen on koko ajan läsnä.
Minun mielestäni minun ei tarvitse tietää hoitajan uskonnollista vakaumusta kunhan hoitaja tietää meidän perheen vakaumuksen. Tai maailman katsomuksen, nämä asiat pitäisi opettaa kotona.
Meillä lapsi kasvatetaan kuin katsotaan hyväksi ja mielestäni hoitajan tulee tukea tätä, ei muutaa omanlaisekseen.
Tottakai kiinnostaa tietenkin hoitajan tausta, esim onko lapsia ja perhettä yms. Millaiset arvot ja elämäntavat. Mutta sekin on henkilökohtaista haluaako hoitaja kertoa vai ei.
Helpompaa se on jättää lapsi hoitoon ihmeselle kenet tuntee henkilökohtaisemmin, ja luulen että hoitajatkin ymmärtävät sen ja ymmärtävät jos ihmiset kyselevät näitä asioita.
Olisi ensinnäkin helpompaa lukea tekstejäsi, jos eivät olisi yhteen pötköön kirjoitettuja. On raskasta lukea pötkötekstiä, mutta se on sinällään nyt sivuseikka.
Ja sitten vastaus, ei en tiedä. Mutta seuraan tarkasti lapsieni leikkejä, ja jos jotain arvelluttavaa päiväkodissa eteen tulisi, sen huomaisi leikeistä hyvin pian.
Toiseksi, päiväkoti jossa lapseni ovat on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, jolloin työntekijät toimisivat väärin jos toisivat omia mielipiteitään esille.
Päiväkotiin ovat myös vanhemmat milloin tahansa tervetulleita seuraamaan päiväkodin arkea, ja tätä mahdollisuutta olen käyttänyt aina hyväkseni, kun siihen on ollut mahdollisuus.
Perhekeskustelut ovat myös hyvin toteutettuja, ja niihin on panostettu paljon aikaa (1-2h) jokaisen perheen kohdalla. Joten vanhempia kuunnellaan siinä, kuten myös aamuisin ja iltapäivisin tavatessa.
Lisäksi informaaio kotiin kulkee sähköpostien ja puheluiden kautta äärettömän hyvin. Hoitajat ovat kiinnostuneita lapsista, ja ihanan hyvän tuulisia.
Lapset ovat iloisia ja tyytyväisiä hoitoon lähtiessään ja myös kotona hoitopäivän jälkeen. kertovat paljon retkistä, tapahtumista, lapsista ja aikuisista.
Tämän vuoksi olen tyytyväinen hoitoon vaikken noita edellä kysyttyjä asioita hoitajista tiedäkään.
oletko näistä ajatuksistasi ollut yhteydessä kansanedustajaasi?
Miten hän asian näki?
Miksi tähän pitäisi liittää joku kansanedustaja. Mielestäni lasten asioita ei tule politisoida. Kansanedustajako sinun lapsesi asiat hoitaisi, etkä sinä itse. Kyllä nämä ratkaisut tehdään ihan ruohonjuuritasolla, eli viekö lapsensa päiväkotiin vai eikö vie. Kysytkö tollasia asioita kansanedustajalta?
Jos ehdotat koulunkäynnin aikaistamista tai muita muutoksia päivähoitojärjestelmään, niin kyllä ne muutokset siellä kansanedustajatasolla ja poliittisissa piireissä tehdään ja sovitaan.
Jokainen perhe voi itse tänäkin päivänä päättää lapsensa päivähoidosta. Pääkaupunkiseudun perheet voivat lisäksi viedä lapsensa yksityisen koulun kindergarteniin jo 5-vuotiaana oppimaan koulunkäyntiä mannermaisempaan tyyliin. Sinne kyllä on niin kova tuntku, että mahdollisuus on teoreettinen, käytännössä kaikki ei pääse.
Näitä voi perustaa lisää, jos vanhemmat tahtovat, ja jos poliitikot EIVÄT estä.
Minä ymmärsin sitten tarkoituksesi väärin. Tästä ketjusta vain sain sellaisen mielikuvan, että olisit halukas tekemään muutoksia koulunkäynnin aloittamiseen yleisellä, ihan valtakunnallisella tasolla.
Toki nykyisellään vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin itse. Tosin kuten itsekin totesit, käytännössä mahdollisuus jo olemassaolevaan 'mannermaisempaan' yksityiskoulun järjestämään hoitoon on hyvin marginaalilla osuudella kaikista vanhemmista. Jos tällaisia mahdollisuuksia halutaan lisää, se vaatii niitä poliittisiakin päätöksiä. Muuten homma koskettanee jatkossakin vain äärimmäisen pientä osaa lapsiperheistä.
Saman kuvan sain minäkin:)
Mannermaisella yksityiskoulusysteemillä vain taataan se, että lapset eriarvoistuvat entisestään.
Lapset tasapäistetään entisestään.
Niin, voihan päivähoitoa nähdä noinkin: tapana yrittää muokata kaikki lapset samaan muottiin sopivat, tasapäistää ne. Tuo on melko negatiivinen näkemys, enkä tiedä pitääkö se täysin paikkansa. Ainakaan ottaen huomioon päivähoidon monet muodot. Lapsillahan ei ole subjektiivista oikeutta päiväkotiin, kuten kirjoitat, vaan päivähoitoon. Se päivähoitopaikka voi olla perhepäivähoitajallakin.
Minä taas näen subjektiivisen oikeuden päivähoitoon tasa-arvoistavana asiana. Tarjoamalla kaikille oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen, kaikki asetetaan samalle viivalle. Riippumatta sosioekonomisesta statuksesta tai muista tekijöistä, kaikilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua päivähoitoon, haluamassaan muodossa ja haluamassaan laajuudessa.
Valintoja, valintoja...
Mukava nähdä tälläkin palstalla kaltaisiasi ihmisiä.
Olette täällä korostaneet päiväkotityöntekijöiden ammatillisuutta. Minusta se kuulostaa kylmältä, varsinkin taaperoiden osalta. Lisäksi se, että asetetaan tavoitteita ja suunnitelma lapselle jo päiväkodissa on kammottavaa. Tähtäättekö PISA tulosten parantamiseen entisestään tuolla elinikäisellä oppimisella, joka aloitetaan päviäkoti-ikäisenä jo 1-vuotialla. Itse panostaisin pienen lapsen hoitajan persoonaan, jos pitää antaa lapsi toisen hoitoon päivittäin. Nythän kaikki hoitajat käyttäytyvät ammattimaisen kylmäkiskoisesti toteuttaen suunnitelmaa ja tavoitteita tuon VASU:n mukaan. Kotona sitten samant naiset hoitavat omia lapsiaan toivon mukaan ihan epäammattimaisen lämpimästi ja spontaanisti. Toivon mukaan.
Minusta ylhäältä ohjattu päiväkotisysteemi on niin hoitajille kuin lapsillekin noine suunnitelmineen ja tavoitteineen kertakaikkiaan järkyttävän kontrolloitu ja kahlitseva.
Mainitut perhepäivähoitajat ovat katoava luonnonvara Suomessa. Heitä suorastaan riistetään, eikä nuoret enää hakeudu näiden emohahmojen ammattiin. Se kai on päättäjien tarkoituskin, että perhepäivähoitajuus pikkuhiljaa näivetetään.
Itse näkisin nimenomaan päiväkotihenkilökunnalla olevan mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä niin, ettei teillä siellä roiku lapsia joiden vanhemmat makoilevat kotona. Teillä on vahva järjestö. Toimikaa.
Lisäksi maassa pitäsi enemmän kannustaa niitä äitejä kotihoitoon, joilla siihen on mahdollisuus sensijaan, että viestitetään kotiäitejen riistävän lapseltaan jotain tai että näiden lapset jää jotain mystistä tulevaisuuden taitoa ja onnea vaille kotiäidin takia.
Päiväkodeissa työskentelevät ovat ammatti-ihmisiä, heillä on siis ammatti ja koulutus, joka antaa valmiudet toimia työssään. Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että useat tuntevat myös kutsumuksen kyseiselle alalle, ja että lto:t ja lh:t ovat tuntevia ihmisiä - usein äitejä tai isiä itsekin.
Itsehän halusit, että Suomessakin siirryttäisiin mannermaiseen koulujärjestelmään, jossa jo 5-vuotiaat kävisivät koulua. Tämä jotta suomalaisilla olisivat mahdollisuudet kilpailla ulkomaalaisten kanssa samoista hyväpalkkaisista työpaikoista. Kuulostaako tutulta? Nyt yhtäkkiä pidät varhaiskasvatussuunnitelmia ja toiminnan linjauksia huonona asiana ja koulumaisina.
Miten nyt haluat asioiden olevan?
Mikäli olisit tutustunut VASUun olisit huomannut, että siinä painotetaan paitsi näitä suuntauksia ja "opetussuunnitelmia" myös sitä, että toiminnan on tapahduttava lasten ehdoilla ja lapsen kehitystasoon soveltuvalla tavalla. Eli toiminta 1-3 -vuotiaiden ryhmässä on tietysti erilainen kuin toiminta 4-5 -vuotiaiden ryhmässä tai esiopetuksessa. Jos olisit joskus vierailut nykyaikaisessa päiväkodissa tietäisit tämän.
Lisäksi VASU on vain yksi dokumentti, joka ohjaa toimintaa. Hoitajilta ja opettajilta ei ole kielletty se maalaisjärjen käyttö tai toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen ryhmälle sopivalla tavalla. On vain valitettava tosiasia, ettei 20 lapsen ryhmässä voi olla kovin sponttaani, vaan toiminnan on oltava suunniteltu, jotta sitä voidaan järkevästi toteuttaa. Tottakai yllättävät tilanteet otetaan huomioon ja toimintaa voidaan muokata tarpeen mukaan, mutta suunnittelu on suoranainen pakko päiväkotityössä.
Se on kyllä totta, että perhepäivähoitajat ovat katoava luonnonvara. Itse näkisin, että se johtuu useasta asiasta: surkeasta palkkauksesta, joka on sidottu lapsimäärään, surkeista työehdoista, mm. sairauspäivien ehdot ja rajaukset sekä lomat, pitkistä työajoista, huonoista korvauksista ja puuttuvasta kunnallisesta tuesta, vastuu on suuri ja kannat koko työtaakan itse. Perhepäivähoitajat tekevät raskasta ja arvokasta työtä omassa kodissaan saaden siitä pienen palkan. Ei siis kumma, että yhä harvempi ryhtyy siihen ammattiin. Päättäjät eivät tosin tästä päätä, vaan syyttävää sormea voidaan osoittaa perhepäivähoitajien liittoon ja kuntatyönantajiin, jotka ovat sopineet niin huonoista työehdoista perhepäivähoitajille.
En siis ole lastentarhanopettaja, mutta minulla on sellainen kuva, ettei Lastentarhanopettajaliitto halua rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Liitto, joka ei ole valmis lakkoilemaan jäsenistönsä palkkauksen ja työolojen takia tuskin lähtee ajamaan alas nykyistä järjestelmää. Kehittämään sitä ehkä, ja siihenhän liitto pyrkiikin ottamalla kantaa ja osallistumalla päivähoitolain uudistukseen.
pedofiili väänsi oppejaan, presiis aivan samalla tyylillä kuin tämä täti!
Ettei oisi ihan sama hemmo! Hubaa!
Kirjoita lisää...
Terveisin äiti-pph-leikinohjaaja-luontojerhonohjaaja-lähihoitaja-sosionomi-viherpipertäjämuutenkin-jnejnekaikkea sellaista!
Ai niin valtiotieteelliseen vielä aion, ja olen pakana, vaikka kuulunkin kirkkoon,ja olen kyllä maahanmuutto-asioista kiinnostunut ja erikoistunut niihin, juu, ja rakastan antiikkia ja vanhoja pitsiä...inhoan etanoita ja ranskanleipää ja humalaisia ja kuorma-autoja...mitäs vielä...pojalle mummo neuloi ihanan aku-ankka villapaidan ja ukko osti juomalasit saman kuvan kanssa....meillä on uusi videokamera ja kamera..se on tosin sellainen hieno järjestelmäkamera...meen nyt nukkumaan...naurattaa vieläkin että meinaan ratketa...
Helinästä en tiedä, onko hän tosissaan vai ei. Takki ainakin tuntuu kääntyvän usein, tai sitten hän ei vain tiedä, mitä mieltä hän asioista on.
Olen siis n. 30v nainen, jolla on omia kokemuksia päiväkodista. Lisäksi olen ollut päiväkodissa töissä (kesätöissä ja vuoden opintojen aikana). En kuitenkaan ole lastentarhanopettaja, enkä sosionomi tai lastenhoitaja. Teen kuitenkin sellaista työtä, jossa olen tekemisissä mm. varhaiskasvatusta koskevien tekstien, lakien ja asetusten kanssa. Eli tiedän ainakin mistä puhun tässä tapauksessa, Helinästä en tiedä voinko sanoa samaa.
mihin vastasin!
Mutta hauskaa mulla silti on, tuo kilikali-keiju on niin hakoteillä! Ja tekee aivan niinkuin sanot, lopettaa heti,kun ei pysty vastaamaan.
Niinteki myös se pedo.
Vastaan nyt kahden lapsen äitinä, toinen lapsi ollut 1 vuotiaasta päiväkodissa, toinen kotona 3-vuotiaaksi. Lisäksi olen itse ollut koko lapsuusikäni päiväkodissa ja olen myös alalla töissä.
Sinä sotket kaikki mahdolliset edut, onnet ja riistämiset samaan soppaan aivan kuin ne tukisivat toinen toisiaan. EI PIDÄ PAIKKAANSA!
Ensinäkin lapsen etu on yksilöllistä, toiselle lapselle etu on saaada olla kotona, toiselle se on saada se päiväkotipaikka.
Et vastannut kysymykseen onko sinulla kokemusta päiväkodeista muun kuin toisen käden tiedon kautta, joten suosittelen kokeilemaan työtä aivan henkilökohtaisesti, esim. vaikka päiväkotiapulaisen tehtävää, jos koulutuksesi ei hoitajan/Lton työhön riitä. Voi käsityksesi kylmäkiskoisesta työn toteuttamisesta myös muuttua!
Kun menet käytännössä työtä kokeilemaan, huomaat että niinkuin jokaisessa työpaikassa, myös päivähoidossa on oltava ideologia, suunnitelmia ja tulevaisuuden visioita jotta työtä voidaan kehittää myös tulevaisuudessa. Tällä kehittämisellä on sekä suora, että epäsuora vaikutus myös näihin lapsiin siellä päivähoidossa.
Nämä asiat eivät vie lapselta yksilöllisyyttä, eivätkä työntekijöiltä kykyä huomata tätä yksilöllisyyttä. Ammatillisuuskaan ei tarkoita sitä, etteikö ihmisellä ole persoonallisuutta!
Myös perhepäivähoidossa jo monessa kaupungissa ja kunnassa on käytössä vasut ja perhepäivähoitajatkin ovat myös samalla tavalla "ylhäältä ohjattuja" joten noiden perusteella et voi arvioida tätäkään hoitomuotoa sen kummempaan suuntan kuin päiväkotiakaan.
Perhepäivähoidon ainoa konkreettinen etu on ryhmän pienuus. MUTTA se on laatua toisille, toiset taas arvostavat asioita jotka kuuluvat nimenomaan päiväkotitoimintaan.
Tuohon vanhempien arvomaailmaan liittyy myös tämä lasten hoitaminen kotona, on se sitten 3-vuotiaaksi tai kouluikään saakka. Eli ne jotka sen kokevat erityisen tärkeäksi, näin toimivat, toiset taas kokevat erilaisen elämäntavan omakseen. Se että haluaa äitiysloman jälkeen takaisin työelämään, ei tee kenestäkään huonoa ihmistä!
Kanssasi olen samaa mieltä siinä, että lasten, joiden vanhemmat ei ole työssä, ei ole syytä olla KOKOAIKAISESSA päivähoidossa( ELLEI siihen ole muuta syytä)
MUTTA työttömilläkin on oikeus saada lapselleen virikkeitä, (huom! taas on vanhemman arvomaailmasta kiinni millaisia virikkeitä ja kuinka paljon heille on hyvä) ja päivähoidon palveluja, joten en kannata sitäkään että heiltä tämä oikeus vietäisiin.
Joten jospa kuitenkin sinäkin opettelisit hiukan suvaitsevaisuutta suhteessa toisiin ihmisiin. Koska et voi tuolla asenteella ajaa lasten asioita. Elämä ei ole mustavalkoista! Toisen etu ei aina ole toiselta pois!
Onneksi elämme maassa jossa jokaisella on vielä oikeus päättää omasta ja lastensa elämästään ja elämäTAVASTAAN aivan itse.
Ei voi muuta sanoa kuin, että sinulla on joko hyvin paha identiteettikriisi tai sitten kirjoittelet provoillaksesi!
Jos huomaat sen olevan tuo ensimmäinen vaihtoehto, niin annampa vinkin: menehän opiskelemaan itsellesi ammatti, suosittelen sosiaali- terveysalan tutkintoa, koska näemmä sisäsyntyistä kiinnostusta asioihin on. Sieltäpä saat elämääsi sisältöä ja todellista tietoa ja uutta näkökulmaa asioihin, niin voit jättää tuon provoilun vähemmälle.
Itse tosiaan haluaisin, että Suomessakin siirryttäisiin mannermaiseen koulujärjestelmään, jossa jo 5-vuotiaat kävisivät koulua muutaman tunnin päivässä. Kyllä. Nimenomaan rehellistä koulua.
Päiväkotikasvatus ei ole rehellistä opetusta eikä selkeää koulunkäyntiä, vaan se on lapsen säilyttämistä ja hoitoa 8-10 tuntia päiväkodissa ei suinkaan koulussa vaan päivähoidossa ja ilman oppivelvollisuutta kaiken lisäksi.
Olen edelleen sitä mieltä, että 5-vuotiaat ansaitsevat rehellisen kouluopetuksen jo, joka on selvästi erotettu hoitokohteena olosta.
Ikävää, jos et ymmärrä eroa näillä asioilla. Muistuttaisin vielä, että ammattikasvattajat kasvattavat myös Pohjoiskorealaiset lapset, ja tulos on todella tasapäistettyä toimintaa. Totalitarismia pahimmillaan.
Ja kuten itse sanoit, ryhmän etu joudutaan aina laittamaan yksilön edelle koska kauniita VASUN tavoitteita ei ole mahdollista toteuttaa lapsikohtaisesti. Eli joudutte lipeämään unelmasta päivittäin.
Sille joka höpötti lasten tasa-arvosta jossain ketjussa totean vaan, että nykyisessä päiväkotisysteemissä lapset erotellaan mediaanilapsiin ja erityislapsiin heidän synnynnäisten tai muiden ominaisuuksiensa mukaan. "Palvelu" on sitten sen mukaista. Erityislapsi kuulostaa negatiiviselta, sille ette voi mitään, hän vaatii enemmän hoitoa, enemmän resursseja, enemmän aikaa, enemmän huolenpitoa, enemmän energiaa ja enemmän kaikkea, jotta hänestä saataisiin muokattua tavoitteen mukainen ja yhteiskuntakelpoisempi yksilö niihin raameihin, jotka virkamiehet ovat hänelle suunnitelleet. Totalitarismia, sanon minä.
Et kai ole tosissasi katkoviiva?
"
Et vastannut kysymykseen onko sinulla kokemusta päiväkodeista muun kuin toisen käden tiedon kautta, joten suosittelen kokeilemaan työtä aivan henkilökohtaisesti, esim. vaikka päiväkotiapulaisen tehtävää, jos koulutuksesi ei hoitajan/Lton työhön riitä.
"
Missä on päiväkotiin uskotun taaperon etu, jos kaiken maailman taivaanrannanmaalarit otetaan avosylin vastaan päiväkotiin KOKEILEMAAN päiväkotiapulaisena millasta on taaperoita pyöritellä tai toteuttaa tavoitteenmukaista lapsikohtaista kasvatussuunnitelmaa. Ei tunnu olevan mitään kritiikkiä teikäläisillä kenen käsiin lapsia annatte.
Tämä kumoaa täysin sen, että olette täällä suu vaahdossa selostaneet hoitajien olevan koulutettuja ammatti-ihmisiä. Huh, toivottavasti mahdollisimman moni lukee ehdotuksesi.
Voiko tästä nyt vetää sen johtopäätöksen, että pidetään epähienona kysellä omaa lasta päivittäin hoitavista henkilöistä juuri mitään?
jauhot suuhun. Oho.
HUOM!
Juuri niin kuin sanoit Hoitajat:koulutettuja
PÄIVÄKOTIAPULAINEN, ei välttämättä koulutettu, eikä välttämättä vastuussa lastenhoitotyöstä.
HARJOITTELIJA: ikävä kyllä näitäkin (kaiken maailman taivaanrannanmaalareita) niissä päiväkodeissa seilaa tutustumassa työhön. Ovatpa ehkä tulevia KOULUTETTUJA hoitajia!!!
Ei ole välttämättä epähienoa kysellä hoitajan yksityisasioita, sehän riippuu aivan hoitajasta/lto:sta, mutta älä oleta että kyseisellä vastaajalla olisi mitään velvollisuutta sinulle tilittää yksityisasioitaan!!
-"juurimitään" ei ole sama asia kuin, että tunget yksityisasioiden puolelle, sillä verukkeella että se on oikeutesi lapsen vanhempana. OIkeutta sinulla siihen ei ole. Avoimuus on eri asia ja uskon että erilaisella asenteella asioista kiinnostunut ei aiheuta näistä aiheista puhumisella vaivautuneisuutta tai tunnetta, että olisi jotain tietoa toiselle velkaa.
Eli kuten sanoit: sotket asioita ja perustelet asioita tyhjänpäiväisillä verukkeilla käyttäen lapsen etua ja parasta tekosyynä!
Kysytkö kaupankassalla, opettajilta, lääkäreiltä sairaanhoitajilta ja koulunkäyntiavustajilta ym. jotka ovat tekemisissä kullannuppujesi kanssa heidän taustat, jotta tiedät voitko heihin luottaa?
Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki ihmiset eivät halua jakaa yksityiselämäänsä kenen tahansa kanssa. Kun päiväkotiryhmässä on yli 20 lasta, en ole kauhean kiinnostunut kertomaan epäolennaisia asioita n. 40 vanhemmalle, koska sen verran itsereflektioni pelaa, että osaan tunnistaa omien taustalla olevien arvojeni ja tunteideni vaikutuksen siihen miten työtäni teen.
Niinkuin sanoin, hiukan suvaitsevaisuutta ja luottamusta toisiin ihmisiin.
En usko että ehditte vahtimaan lasten lisäksi myös siellä seilaavia harjoittelijoita. Pelottava yhtälö, ja ei todellakaan voida puhua seesteisestä hoitomuodosta. Halpa se on, halvin mitä Suomessa saa ja siksi käytetyin. Raha ratkaisee.
"
Kysytkö kaupankassalla, opettajilta, lääkäreiltä sairaanhoitajilta ja koulunkäyntiavustajilta ym. jotka ovat tekemisissä kullannuppujesi kanssa heidän taustat, jotta tiedät voitko heihin luottaa?
"
Kyllä, ehdottomasti, jos jätän lapseni heidän hoitoonsa.
Huomaan, että sinulle on tärkeää ettei tuo pilkkaaja vaan pilkkaa sinua vaan ystävällisesti ohjasit hänet tarkentamaan kohteekseen nimenomaan Helinä-keijun.
Eikö se nyt ole samantekevää, mitä joku torvelo ajattelee sinusta tai minusta. Jos kuljen lehmän ohi laitumella, niin ihan sama mitä mieltä se on minusta henkilönä.
Olen suomalainen, tottakai minua kiinnostaa, mitä ihmiset minusta ajattelee. Mutta vielä tärkeämpi minulle on pitää kiinni uskottavuudestani ja integriteetistäni. Pyrin keskusteluissa olemaan asiallinen ja käyttäytyä hyvin ja myös kunnioittamaan kanssakeskustelijoita, jos he ovat ansainneet kunnioituksen, ja toivon samaa myös muilta keskustelijoilta. Joten tottakai minua kirpaisee, kun joku syyttää minua syyttä epäasiallisuudesta.
Mitä sinuun tulee, mielestäni et käyttäydy asiallisesti keskusteluissa, et kunnioita kanssakeskustelijoita etkä pysy asialinjalla. Lisäksi sinulla vaihtuu mielipiteet tiheään, puhut itsesi pussiin ja lopetat keskustelun heti kun olet tappiolla. Välissä käy mielessä, oletko täällä vain provoilemassa ja kiusaamassa muita.
"Itse tosiaan haluaisin, että Suomessakin siirryttäisiin mannermaiseen koulujärjestelmään, jossa jo 5-vuotiaat kävisivät koulua muutaman tunnin päivässä. Kyllä. Nimenomaan rehellistä koulua."
"Olen edelleen sitä mieltä, että 5-vuotiaat ansaitsevat rehellisen kouluopetuksen jo, joka on selvästi erotettu hoitokohteena olosta."
Miten tällainen toteutuu ilman poliittisia päätöksiä? Politiikkaahan ei saanut näihin asioihin mielestäsi sekoittaa.
Yksityiskouluissa on mahdollista aloittaa 5-vuotiaana koulu tai paremminkin kinderi (jossa opetetaan esim. lukemaan toisin kuin päiväkodissa).
Olen positiivisella mielellä, että EU:n edelleen kehittyessä kaikissa unionimaissa harmonisoidaan myös koulujärjestelmä, joten kannattaa valmistautua koska siihen tullaan menemään unionissa.
hoitajista kaikenlaista.
VOin kertoa lisääkin.
Terveisin se toinenkin Torvelo
ja koulutuksesta, sitten haukut torveloksi!
ja tarkkaan vahditaankin.
(kengännumeroni on aika pieni, 37 ja ostan vaatteeni yhdestä putiikista, koska en saa marketista kun olen niin pieni ja hento. AI nii,ukko toi just uudet mikälie mutta on hieno)
En olisi arvannut että olet päiväkotityöntekijä, siitä erehdys. No en jättäisi lasta sinun hoiviin enkä päiväkotiin jossa vaikutat. Toivottavasti et ole niitä kiertäviä päiväkotityöntekijöitä. Sellasiakin kuulemma on. Heitähän vanhemmat eivät välttämättä edes näe.
Todella vaikea uskoa että vastauksesi on totta.
Vai oletko ollut lastesi (jos sinulla niitä onkaan, vaikka näin olet antanut ymmärtää)koulunkäyntiä päivittäin seuraamassa ja jokaisen siellä työskentelevän ihmisen niskaan huohottamassa?
Jollakin tavalla tekstistä läpi koko keskustelun on huokunutkin, ettet ole ollut tekemisissä kovinkaan laajan ihmisryhmän kanssa!
Sinulla tuntuu olevan todella vinoutunut käsitys toisista ihmisistä ja itsestäsi suhteessa muihin.
Joten kiitos tyhjentävästä negatiivisuudesta! Olet melko ikävystyttävä keskustelukumppani, sillä et näe todellakaan muita kuin negatiivisia asioita kaikessa. Ja asiasta kuin asiasta vähintäänkin kehität jonkinlaisen ongelman, jonka ydin on aina toisten ihmisten riittämättömyys.
Jospa et vaivaudu vastaamaan, sillä en usko että voin olla samaa mieltä kanssasi siitä, että kaikessa on jotain vikaa.
sijaisena se tai tämä!
ja jos on vieras naama vastassa, ei ne sokeita ole!
Ja voin sanoa, ettei yksikään noista ammattiryhmän edustajista vastaa kysmyksiisi -ja aiheesta.
"Olen positiivisella mielellä, että EU:n edelleen kehittyessä kaikissa unionimaissa harmonisoidaan myös koulujärjestelmä, joten kannattaa valmistautua koska siihen tullaan menemään unionissa."
ja miten tämä harmonisointi tapahtuu ilman poliittisia päätöksiä??
että kansallisen tason politiikka ei sitä pysty estämään, vaan se tapahtuu EU:n tasolla.
Jarruttaa toki voitte, mutta se on naurettavaa.
Et käsittänyt ollenkaan, mistä tässä oli kyse. Eli jos minun olisi tarkoitus jättää kaupan kassalle tai lääkärille lapseni hoitoon työpäiviksi esimerkiksi, niin kyllä minä tottatosiaan haluaisin hänestä tietää enemmän kuin että tämä henkilö on kaupan kassa. Sama koskee lääkäriä, jos lääkir haluaa lapseni päivähoitajaksi, niin varmasti ei minulle riitä tästä henkilöstä tieto, että hän on lääkäri. Se ei mitenkään riitä.
Et käsittänyt ollenkaan, mistä tässä oli kyse. Eli jos minun olisi tarkoitus jättää kaupan kassalle tai lääkärille lapseni hoitoon työpäiviksi esimerkiksi, niin kyllä minä tottatosiaan haluaisin hänestä tietää enemmän kuin että tämä henkilö on kaupan kassa. Sama koskee lääkäriä, jos lääkir haluaa lapseni päivähoitajaksi, niin varmasti ei minulle riitä tästä henkilöstä tieto, että hän on lääkäri. Se ei mitenkään riitä.
Minkkisoopelin ei pidä hermostua, jos tämä viesti nyt näkyy kahteen kertaan kun saitti tökkii.
Et käsittänyt ollenkaan, mistä tässä oli kyse. Eli jos minun olisi tarkoitus jättää kaupan kassalle tai lääkärille lapseni hoitoon työpäiviksi esimerkiksi, niin kyllä minä tottatosiaan haluaisin hänestä tietää enemmän kuin että tämä henkilö on kaupan kassa. Sama koskee lääkäriä, jos lääkir haluaa lapseni päivähoitajaksi, niin varmasti ei minulle riitä tästä henkilöstä tieto, että hän on lääkäri. Se ei mitenkään riitä.
Ja ei pidä Minkkisoopelin hermostua, jos tämä viesti nyt näkyy moneen kertaan, koska saitti tökkii.
Eikö EU-tasolla tehdyt päätökset ole mielestäsi poliittisia päätöksiä? Entä kuka on edes puhunut mistään jarruttamisista?
Tiedätkö mikä on kaikkein naurettavinta? Se, että sinä itse ehdotat päivähoito- ja koulujärjestelmään muutoksia, jotka edellyttävät poliittisia päätöksiä. Samalla kuitenkin sanot, ettei politiikkaa saisi vetää mukaan lasten asioihin ja ivaat ihmistä, joka kysyy oletko kansanedustajallesi ehdotuksiasi kertonut.
Joten kerropas nyt ihan juurta jaksaen, että miten ihmeessä muutetaan nykyistä koulusysteemiä ilman minkään tason poliittisia päätöksiä??
Jos asia sinulle on poliittinen niin minulle se ei sitä ole.
Tajuat kai, että nykyisen koulunaloittamisen aikaistaminen valtakunnallisesti edellyttää poliittisia päätöksiä. Jollet halua politiikkaa sisällyttää tähän, jäävät vaikutukset kovin vähäisiksi. Siis jos todella haluat muuttaa nykyistä järjestelmää, sinun täytyy luottaa politiikkaan.
Ei, minua ei todellakaan kiinnosta hoitajien YKSITYISASIAT päiväkodissa ja minusta on vaan hieno asia että lapsikin oppii että IHMISET OVAT ERILAISIA! vien 1,5 vuotiaan lapseni kuukauden päästä päiväkotiin hoitoon koska haluan ITSE mennä töihin vaikka varaa minulla olisi jäädä kotiin. Lapseni tulee olemaan hoidossa kolme päivää viikossa ja loppuviikon sitten tietysti kanssani kotona eikä minua sureta asia sitten pätkääkään!!!
Vanhemmat eivät tunne lastensa päiväkothoitajien taustoja eikä ole kiinnostusta tunteakaan.
Näillä mennään lapsukaiset, lykkyä tykö.
Puhu vain omasta puolestasi ja omista arvoistasi!
Olet jo kirjoituksillasi osoittanut, että et osaa arvostaa muiden ihmisten erilaisuutta ja arvomaailmaa, joten tuskin olet oikea ihminen tekemään minkäälaisia objektiivisia johtopäätöksiä!
Hanki elämä! JA AMMATTI!
jotka joutuu sun kanssas minkäänlaisiin tekemisiin... Alotusviestissä sä kysyit et miten hyvin me päiväkotilapsien vanhemmat tunnetaan tarhantädit ja suunnilleen niiden häpykarvoituksen väri ja sit kun sulle vastataan ja annetaan se oma mielipde (ihan kuin sinäkin omaasi viljelet täällä)niin johan menee sulla herne nenään.. VIIK VIIK, sanon minä!!! Ja saanen kysyä minkälainen äiti sinä olet ja minkälaista mallia sinä annat lapsillesi kun päivät pitkät roikut netissä kertomassa miten asiat pitäisi tehdä ja olla... Ei sulla kyllä kaikki oo kotona...
Kun lueskelin näitä tekstejä ja kritisointia jota helinä keiju pitää täällä päivähoidon toiminnasta ja niiden hoitajista.
Tuli mieleeni että olet SOSSUPUMMI ja kateellinen kun joudut olemaan lastesi kanssa kotona kun et saa heitä hoitoon tai jonkun valtakunna holisti joka ei voi laittaa lastansa hoitoon koska muuten SOSSU veisi lapsesi pois koska et ole kelpoinen kasvattamaan heitä ja joutuisit heti silmätikuksi jos veisit lapsesi päiväkotiin.
Häpeä saakeli soikoon juttujasi!
Eipä paljoo kohta kehuskella kun lapsesi ovat koulu ikäisinä kylillä varastamassa ja kiusaamassa muita kun eivät tiedä kuinka muita kohdellaan.
Menisit takaisin sinne sijaripalstalle provoilemaan.
Siellähän olet jo pitempään viljellyt mutu-tietoasi tosiasioina ja ovat jo varmasti tottuneet provoiluusi, toisin kuin täällä, missä ihmiset edes koittavat saada asiallista keskustelua aikaiseksi!
Viittasit sijaripalstaan.
Miksi se on niin mahdottoman tärkeetä, että lapsen hoitaa kuka muu tahansa kunhan vaan ei oma äiti.
"Miksi se on niin mahdottoman tärkeetä, että lapsen hoitaa kuka muu tahansa kunhan vaan ei oma äiti."
Kuka noin on sanonut??
Ensinnäkin, kyllä tiedämme ja välitämme.
Toiseksi, olen samaa mieltä kuuluisien kasvatustieteilijöiden kanssa siitä, että kaikki maailman ongelmat johtuvat siitä, että ihmiset on kasvatettu niin huonosti, ja että lapsia saisi kasvattaa ainoastaan ammattipedagogit, eikä lainkaan omat vanhemmat. Mutta sinä varmasti tiedät paremmin kuin kukaan joka alaa on oikeasti tutkinut.
Olipa huba ketju, harmi että katkesi!
Oli hauskaa!
Koulutus yleensä selviää henkilön ammattinimikkeestä, mutta sitä en vain mitenkään voi käsittää, mitä ihmeessä liittyy työhän joku uskontokunta tai perhe. Ne ovat YKSITYISASIOITA, jolla ei ole mitään tekemistä työn kanssa.
Heh, täytyypä ehdottaa työkavereille, mitä laitetaan seuraavaan esitteeseen, joka jaetaan jokaiseen perheeseen. Ennen siinä on lukenut vain, että "Jaska Jokunen, lastenhoitaja". Mutta kun on näköjään niin uteliasta porukkaa, niin seuraavaan esitteeseen painetaankin lasten lukumäärä, avioliiton tai suhteen kesto ja onko se onnellinen ja tyydyttävä, ketä ja mitä puoluetta äänesti viimeksi ja oliko oma nuoruus minkälainen.
Ja kun tätä asiaa aloin tarkemmin miettiä, niin enää ei jaetakaan ryhmiä alle 3-vuotiasiin Siileihin ja eskari Oraviin, vaan aletaankin tehdä jako poliittisesti. Eli ensi vuonna meillä on sitten Nuorkepulaiset, Pienet vihreät, Punaiset Ruusut eli pikkusosiaalidemokraatit ja Ruiskukat (juniori-kokoomuslaiset) ja mitä vielä. Ryhmän aikuisilta vaaditaan kyseisen puolueen kannatusta. Näin lapset eivät vahingoitu väärällä puolueella. Ei kai muu voi olla syynä siihen, miksi vanhempien pitäisi saada tietää jopa puolueen kannatus. Alkaisi mennä touhu aika sairaaksi.
Varsinkin se, että onko hoitaja onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Ei kai kukaan halua jonkun katkeroituneen vanhanpiian hoitavan omaa iloista taaperoaan päivät pitkät. Vai mitä.
HelinäKeiju hei, jos joskus kuitenkin päädyt tai joudut tuomaan lapsesi päivähoitoon, niin toivoisin aivan vilpittömästi ja innoissani, että lapsesi tulisi ryhmääni.
Tunnut juuri sellaiselta vanhemmalta, jonka kanssa olisi ihanteellista yhdessätuumin auttaa lasta kasvamaan elämää varten.
Joskus ryhmääni on sattunut jotakuinkin (ei suinkaan pääse tasollesi) mielipiteilläsi varustettuja (hieman EHKÄ putkinäköisiäkin) vanhempia, joiden maailmankatsomus on kummasti laajentunut OMAN LAPSEN PÄIVÄKOTIKOKEMUSTEN myötä - siis sellaisen kokemusten, jotka lapsi saa kokea itse ja ilmaisee myös niistä mielipiteensä (eikä vain vanhempiensa näkemystä).
Teilläkö on ohjeet myös vanhempia kasvattaa.
Eikö vuorovaikutukseen pitäisi kuulua se, että vanhemmat voisivat myös kasvattaa teitä hoitajia, jos heistä siltä tuntuu. Teilläkö ei ole mitään opittavaa itsellänne, vaikka kovasti olette toteuttavinanne matraa elinikäisestä oppimisesta:)
Tulisin mielelläni vähän opettamaan teitä sinne, mutta lasta en olisi valmis antamaan materiaaliksi.
Kyllä vanhempien kasvaminen lapsensa kokemusten myötä on juuri sitä ihmisen elinikäistä oppimista.
Meilläkin on paljon opittavaa myös teiltä vanhemmilta, mutta kuten ilmaiset "jos heistä siltä tuntuu" niin silloin ei olla kyllä vahvalla yhteistyön saralla... kyllä mielestäni asialinja ja järki kannattaa pitää kaikessa kasvatuksessa mukana. Jos LIIKAA pyörii tunteiden vallassa varsinkin asioita suusta laukoessaan, voi antaa itsestään melko päällekäyvän ja yhteistyökyvyttömän vaikutelman ;)
Meidän päiväkotiin ei lastasi voisi tuoda. Ristiriita mielipiteitesi ja arvojemme välillä on niin suuri.
Työmoraaliimme kuuluu noudattaa työhömme kuuluvaa ammattietiikkaa henkilökohtaisista mielipiteistä mm. politiikasta huolimatta.
Meillä arvostetaan ihmistä ihmisenä ja meillä erilaisuus on hyväksyttävää. Sen haluamme arvona välittyvän myös hoitolapsille.
Sinulla ilmeisesti mielipide- ja kulttuuriasiat ovat niin voimakkaasti ihmisiä kategorioivia, että et voi hyväksyä erilaisuutta ja haluat lapsesikin sellaiseksi kasvavan.
Hyvä valinta hoitaa itse.
Varhaiskasvatus käsitteenäkin taitaa olla sinulle vieras, kun et näytä tietävän että se pitää sisällään hoidon.
Haluaisin kysyä sinulta, että uskotko että hoitajan poliittinen mielipide vaikuttaa enemmän 1 vuotiaaseen kuin 5 vuotiaaseen? Vai miksi olisit valmis laittamaan lapsesi jo 5 vuotiaana muiden kuin sinun omille mielipiteille alttiiksi kun tällä hetkellä on mahdollisuus odottaa 7 vuotiaaksi asti? Vai onko luulosi se, että koulun opettajat ovat jotenkin erilaisia "taustoiltaan" ja mielipidevaikuttajina kuin päiväkodin työntekijät?
Tenttaakohan helinä-keiju opettajia samalla tavalla kuin päivähoidin väkeä. Vai onkohan hänen lapsensa liian fiksuja ja arvokkaita tavalliseen kouluun jossa opetetaan erillaisia asioita ja kriteereitä kuin hän ajattelee. Kaippa opettajatkin opettavat hänen lastaan väärällä tavalla vääriä asioita. Koska helinä-keijuhan on aina oikeassa :DDDDDDDDDD
Naurettavaa pelleilyä tää sun aihees helinä-keuju. Näytä naamas jossain niin saat kasvotusten mielipiteitä ja kritiikkiä, helppohan foorumilla on arvostella muita ja muiden toimintatapoja.
:DDDDDDDDDD OOT TODELLA SÄÄLITTÄVÄ HELINÄ.. TODELLA SÄLITTÄVÄ
Ihan yksinkertaistan tämän, kun tuntuu olevan epäselvyyttä päiväkotirintamalla, että ollaanko siellä nyt kasvattamassa, hoitamassa vaiko ihan opettamassa näitä hoidokkeja.
Eli kannata sitä, että mahdollisimman moni lapsi sai olla oman äidin hoidossa vauvaikäisestä kouluikään. Ehdotan koulun aloitusikäksi 5:dettä ikävuotta nykyisen 7 tai 6 vuoden iän sijaan.
Ja koulussa sitten kanssa opetettais, eikä pidettäis hoidossa. Joko tämä kuvio alkais selvitä vai vieläkö pitää yksinkertaistaa.
Mielestäni äidin ja isän on tärkeämpää tietää taapron hoitajan taustoista kuin koululaisen opettajan taustoista ihan jo senkin takia, että taapero ei vielä itse osaa muuta kuin oireilla huonosta kohtelusta, kun ei vielä osaa puhua.
Sensijaan 5-vuotiaat koululaiset osaavat jo ominkin sanoin kertoa, jos joku aikuinen on epämiellyttävä heitä kohtaan.
Ja mitä tulee tosiaan tohon ammatillisuuten, niin pikkulapset ansaitsevan persoonallisemman hoidon kuin tollanen ammatillisuuteen rajattu, mitä te olette tarjoomassa.
Ihan yksinkertaistan tämän, kun tuntuu olevan epäselvyyttä päiväkotirintamalla, että ollaanko siellä nyt kasvattamassa, hoitamassa vaiko ihan opettamassa näitä hoidokkeja.
Eli kannata sitä, että mahdollisimman moni lapsi sai olla oman äidin hoidossa vauvaikäisestä kouluikään. Ehdotan koulun aloitusikäksi 5:dettä ikävuotta nykyisen 7 tai 6 vuoden iän sijaan.
Ja koulussa sitten kanssa opetettais, eikä pidettäis hoidossa. Joko tämä kuvio alkais selvitä vai vieläkö pitää yksinkertaistaa.
Mielestäni äidin ja isän on tärkeämpää tietää taapron hoitajan taustoista kuin koululaisen opettajan taustoista ihan jo senkin takia, että taapero ei vielä itse osaa muuta kuin oireilla huonosta kohtelusta, kun ei vielä osaa puhua.
Sensijaan 5-vuotiaat koululaiset osaavat jo ominkin sanoin kertoa, jos joku aikuinen on epämiellyttävä heitä kohtaan.
Ja mitä tulee tosiaan tohon ammatillisuuten, niin pikkulapset ansaitsevan persoonallisemman hoidon kuin tollanen ammatillisuuteen rajattu, mitä te olette tarjoomassa.
(tämä ei ensin näkynyt).
Tuon kirjoituksesi myötä vakuutuin siitä, että on turha jatkaa keskustelua henkilön kanssa, jolla ei ole tietoa eikä kokemusta varhaiskasvatuksen sisällöstä ja sitä toteuttavan henkilökunnan ammatista saati niiden asioiden totetumisesta käytännössä. Kiitos ja näkemiin.
Sinä et selvästi tiedä mitään siitä, mitä tarkoittaa
a) varhaiskasvatus ja miten se toteutuu päivähoidossa Suomessa,
b) ammatillisuus ja miten se näkyy suomalaisessa päivähoidossa.
Lisäksi olet totaalisen pihalla näköjään vielä siitäkin, mitä tarkoittaa poliittinen päätöksenteko ja kuinka lakimuutokset edellyttävät sellaisia... Ja kaikesta tästä paasaat fanaattisesti kuin suurinkin tietäjä, ilman minkäänlaista asiantuntemusta tai todellisuudentajua. Uskomatonta, mutta totta.
Teillä on asennevamma, jos kuvittelette, että jotain 1-vuotiasta pitää kasvattaa, ja vielä teidän voimin. Ehei, 1-vuotiata pitää hoivata ja hoitaa.
Teitä pitäisi kasvattaa, olette TODELLA sen tarpeessa. Tuittupäät.
on asennevamma kun et usko mitä sinulle kerrotaan. 1-vuotiaita kyllä hoivataan ja hoidetaan. Se on osa varhaiskasvatusta.
Usko jo, ettei 1-vuotiaiden kanssa toimita samalla tavalla kuin 5-vuotiaiden kanssa. Kyllä ne pienet lapset saavat sitä hoivaa ja hoitoa, mutta heitä myös kasvatetaan. Tärkeintä toiminnassa on sen sopivuus lapsen kehitykseen nähden, ja lapsen tarpeet huomioon ottaminen.
Lastahan kasvatetaan jatkuvasti, sitähän se äitikin tekee siellä kodissa. Tai ainakin pitäisi tehdä. Ei sillä varhaiskasvatuksella tarkoiteta koulunomaista opettamista, vaan leikin kautta oppimista. Vapaan leikin ja ohjatun toiminnan kautta lasta kasvatetaan päiväkodissa, ja tämä koskee jokaista ikäryhmää. Jos joskus olisit vieraillut päiväkodissa, tietäisit, miltä päivä näyttää ja mitä siellä puuhataan.
Kuinka rohkenet verrata päiväkodin ammattilaisten kasvattamista oman äidin hoitamiseen ja siihen mitä oman äidin pitäisi tehdä. Milläs perusteella sinä ammattitäti kotejen omiin sisäisiin asioihin ja äidin ja lapsen väliseen suhteeseen tule sorkkimaan. Jo on maailmankirjat sekaisin.
Sinähän olet sitä mieltä, että taaperoa ei hoideta tunteella vaan ammattitaidolla ja nytkö ei kodeissakaan saisi olla tunnesidettä vaan ammattimainen ote. Kotihoito on nimenomaan VAIHTOEHTO ammattihoidolle. Lähes vastakohta minun mielestä, ja niin pitää ollakkin.
Tottakai kehtaan verrata näitä kahta asioita, siitähän tämä koko keskustelu on lähtenyt liikkeelle. Asetetaan äidit ja päiväkoti vastakkain, joten miksi minä en sitä tekisi omassa viestissäni? Sinähän teet sitä jatkuvasti, sinun vertauksissa vain päiväkoti on se paha osapuoli, ja äiti täydellinen ihmeidentekijä.
Kotihoito on tosiaan vaihtoehto päivähoidolle, ja kyse on edelleen valinnoista. Mutta kotihoito ja päivähoito voivat myös elää rinta rinnan, sillä vaikka lapsi on päiväkodissa, häntä hoidetaan myös kotona. Eikö vain?
Ja minä en tosiaan ole "ammattitäti", en ole päiväkodissa töissä. Mutta usko jo, ei kukaan siellä hoitopaikassa halua "sorkkia" äidin ja lapsen välistä suhdetta.
Minä olen sitä mieltä, että lapsi tarvitsee virikkeitä oppiakseen ja kasvaakseen terveeksi nuoreksi ja aikuiseksi. Lapsi, joka jää ilman virikkeitä ja leikkiä ei opi. Äidin pitäisi tämän ymmärtää, lapselle ei riitä pelkkä hoiva, hän tarvitsee myös virikkeitä joista löytää oppimisen ilo.
Sanoit, että varhaiskasvatus on sanahirviö ja ettei pieniä lapsia voi/tarvitse kasvattaa. Tässä hieman eriävää mielipidettä. Tässä tulee nimittäin ote Lastentarhanopettajaliiton esitteestä "Leikkiä ja oppimisen iloa".
http://www.lastentarha.fi/pls/portal/docs/PAGE/LTOL/01LTOL/00LTOL/06JULKAISUT/ESITTEET/OPPILOA.PDF
Varhaiskasvatus
– kokonaisuus ja osia
Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa noudatetaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja otetaan huomioon eri-ikäisten lasten erityistarpeet.
Alle 3-vuotiaat – kehityksen perustan luominen
Päiväkotimaailmassa alle 3-vuotiaat sijoitetaan usein omaan ryhmäänsä. Omien pienten ryhmien muodostaminen nuorimmille lapsille saa tukea muun muassa kehityspsykologiasta. Pieni
ryhmä ja mahdollisimman pysyvät ihmissuhteet sekä paljon aikaa ja rauhaa opetella uusia asioita omassa tahdissa ovat alle kolmevuotiaiden keskeisiä tarpeita. Omat tilat, joista on kuitenkin toimiva yhteys myös isompien lasten tiloihin, ovat yksi käytännön edellytys hyvälle alle 3-vuotiaiden päiväkotitoiminnalle.
Kodin ja päiväkodin välinen yhteistyö on erityisen tärkeää alle 3-
vuotiaan lapsen kasvussa. Lasten toiminta on sekä vanhemmille että päivähoidon henkilöstölle erityisen haasteellista, koska pienimmät lapset eivät vielä voi sanoin selittää aikomuksiaan tai
tarpeitaan. Pienen lapsen perehdyttäminen ryhmään ja uuteen kasvuympäristöön on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön yhteinen tehtävä.
Aluksi pieni lapsi ilmaisee aikomuksiaan kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkeiden avulla. Pieni lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattaja eläytyy ja reagoi lapsen kontaktialoitteisiin ja näin
rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen.
Leikki ja jäljittely ovat pienten lasten tapa oppia. Leikkimäänkin opitaan aluksi yhdessä aikuisen kanssa. Leikki saa uusia muotoja
lasten keskinäisistä kontakteista. Jo yksivuotiaat nauttivat tutkimusten
mukaan toistensa seurasta ja voivat muodostaa pysyviä ystävyyssuhteita ikäistensä kanssa.
Päivittäisiin askareisiin osallistuminen tuottaa iloa pienelle lapselle ja opettaa uusia asioita. Kontaktileikit ja laulut ovat korvaamattomia
työvälineitä, kun lapsi opettelee kommunikaation
aakkosia.
Esinemaailma on pienen lapsen ensiaskel leikkiin. Esineiden tutkiminen ja niillä leikkiminen on pienen lapsen kehityksen kannalta olennaista. Leikissä lapsi luo omaa elämisen maailmaansa,
tutkii ympäristöään ja osallistuu siihen. Esineleikeissä luodaan edellytyksiä kuvittelulle. Toisen ikävuoden aikana esittävä leikki yleistyy. Oikeankokoiset kotileikin välineet ovat rakkaita.
Leikin laatu ilmentää lapsen kehitystä, mutta leikki on samalla myös kehityksen väylä. Aikuiselle se antaa mahdollisuuden tukea lapsen kehitystä. Aikuinen on lapsen esikuva. Ilman aikuista ja vanhempia lapsia ympäröivän maailman kulttuuriset käytännöt jäävät lapselle vieraiksi."
Teen edelleen vertauksen päiväkodin ja kodin välillä: Onko lapsella samanlaiset virikkeet kotona, kuin mitä hänelle tarjotaan päiväkodissa? Onko hänellä samat mahdollisuudet oppia uusia asioita, vuorovaikutustaitoja ja kehittyä kotona, kuin päiväkodissa?
Päiväkodissa olo ei poista vahmepien tärkeää kasvatustehtävää, on tärkeää, että lapsi saa kokea sen tavallisen arjen kodissa, olla mukana askareissa. Mutta miksi lapsi ei voisi saada molempia? Moni lapsi onneksi saakin olla päiväkodissa oppimassa leikin kautta. Onneksi.
Ai että lapsi pitää oikein opettaa leikkimään? Mistä teille tulee näitä lapsia, jotka eivät itse osaa.
Jos panet lauman pikkupoikia kasaan, vaikka 4-5 vuotiaita, niin kyllä ne osaa ihan keskenään aloittaa leikin ja mitään aikuista ohjaajaa ei siinä tarvita. Mutta ilmeisesti et tuota uskalla tehdä, kun voi lapsukaiset vahingossa päästä leikkiessään unohtamaan tavoitteet ja suunnitelmat.
Tuo edellinen teksti oli minulle järkytys. Säälin lapsia, jotka ovat tuon toiminnan kohteena.
Ette näemmä luota pätkääkään lapsen lapsuuteen ja biologiseen kasvukykyyn. Vaurioitatte lapsen kehitystä antamalla virikkeitä, joita vailla hän ei ole.
Ai että lapsi pitää oikein opettaa leikkimään? Mistä teille tulee näitä lapsia, jotka eivät itse osaa.
Jos panet lauman pikkupoikia kasaan, vaikka 4-5 vuotiaita, niin kyllä ne osaa ihan keskenään aloittaa leikin ja mitään aikuista ohjaajaa ei siinä tarvita. Mutta ilmeisesti et tuota uskalla tehdä, kun voi lapsukaiset vahingossa päästä leikkiessään unohtamaan tavoitteet ja suunnitelmat.
Tuo edellinen teksti oli minulle järkytys. Säälin lapsia, jotka ovat tuon toiminnan kohteena.
Ette näemmä luota pätkääkään lapsen lapsuuteen ja biologiseen kasvukykyyn. Vaurioitatte lapsen kehitystä tyrkyttämällä virikkeitä, joita vailla hän ei ole.
(valitettavasti tämä voi tulla kahdesti, koska saitti tökkii teknologian ihmemaassa).
vaurioituu. Perustele nyt kun niin "asiantuntevasti" tekstiä tänne paukuttelet.
Ei kait päiväkodeissa sentään koko ajan "lapsia opeteta leikkimään", kyllä ne ipanat sielläKIN keskenään touhuavat ja keksivät leikkejä. Oppivat siellä kaikkea uutta ja kivaa aikuisilta ja lapsilta.
Sulle kaikki on niin mustavalkoista,hellitä vähän ja koita katsoa asioita vähän laajemmin. Eikö sua itseäskin jo ahdista toi...ahdasmielisyys?
En ole lastentarhanopettaja, en sosionomi, lastenhoitaja tai lähihoitaja. En ole töissä päiväkodissa, joten turha sinun on puhutella minua päiväkodin työntekijänä.
Ei lapsia varsinaisesti tarvi opettaa leikkimään, mutta heille on tarjottava puitteet leikkiin. Niinhän tuossa esitteessä kerrotaan, tekijöinä mm. pari varhaiskasvatuksen professoria ja erityislastentarhanopettaja.
Lastentarhanopettajaliitto on tuottanut useita hyviä esitteitä mm. leikin merkityksestä lapselle. Sekä ohjattu että vapaa leikki ovat tärkeitä, joten kyllä ne lapsukaiset saavat leikkiä vapaasti ja käyttää mielikuvitustaan siellä päiväkodissa.
"Ette näemmä luota pätkääkään lapsen lapsuuteen ja biologiseen kasvukykyyn. Vaurioitatte lapsen kehitystä antamalla virikkeitä, joita vailla hän ei ole."
Turha sinun on teititellä minua, muulta osin jätän tuon kommentin täysin omaan arvoonsa. Melko paljon vaurioituneita lapsia luulisi Suomessa olevan, jos tuo pitäisi paikkansa, päivähoito kun täytti muutama vuosi sitten 100 vuotta, ja Lastentarhanopettajaliitto juhlii 90v tänä vuonna...
Suomi on väkivaltatilastojen ja itsemurhien kärkimaa ja yhtenä syynä masiksiin pidän juuri tuota 100 vuotista päiväkodin nimiin vannovaa lastenhoitohistoriaa, joka karkasi käsistä 60-luvun lopulla kun tuli muotiin haukkua kotiäitejä siipeilijöiksi. Irtonaista on ihmiselo siitä saakka ollut yksinäisten lasten ja heidän yhtä yksinäisten vanhempiensa kesken. Vanhemmilta romahtaa elämä siinä vaiheessa kun tulee potkut töistä, kun työyhteisö on heille tärkeempi itsensä toteuttamisen ympäristö kuin oma perhe. Nyt olemme sen tosiasian edessä kun lama taas tulee. Nyt nämäkin uraputkiäidit varmasti paremman tekemisen puutteessa päättävät ottaa lapset päiväkodista kotiin, ettei tarvi aivan toimettomana ja tumput suorina istua tyhjissä kodeissa. Mutta motiivi ei edelleenkään ole rakkaus omaan lapseen vaan omaan itseen. Ja miten voisikaan, kun ei ole kotoaan saanut esimerkkiä siitä, että koti on muutakin kuin paikka, missä käydään yöpymässä.
Ja tuo vielä tuosta lapsen itsenäisyyden kehittämistavoitteesta päiväkodissa. Miksi lapsen pitää itsenäistyä Suomessa niin varhain. Luoko se sitä kaivattua hyvinvointia sille lapselle vai luoko se sitä kaivattua hyvinvointia aikuisille, kun itsenäinen lapsi hoitelee itse itsensä?
Sanoisinkin, että päiväkodissa oppii rutiinit, mutta ei se ole sitä itsenäisyyttä, joka yltäisi aivoihin asti eli itsenäiseen ajatteluun. Täälläkin täysin kritiikittä niellään kaiken maailmaan virkamiesten ideologiat totuutena. Eikös 100-vuotta sitten toteutetut kasvatusmenetelmät sit olleetkaan oikeet, ja mikä takaa, että tämä nykyinen VASU olisi nyt lopullinen totuus. Ei mikään. Eikä se sitä ole ollut alunalkaenkaan.
Kyllä lapsi lähinnä on suorittaja, ja muokkauksien kohde tuon VASUN mukaan. Hänen halutaan kehittyvän ikätasonsa mukaan (jonka on mediaani) ja tähän sitten hammasta purren tavoitteellisesti päiväkodissa pyritään. Onneksi siellä ei voi jäädä luokalle, mutta erityislapseksihan moni tuomitaan jos tempperamentti ei ihan istu tavoiteltuun sosiaalisuuteen. Lisäksi päiväkodeissa harjoitetaan projektia toisensa perään, eli suorittamista toisensa perään. Lapsen pitää saada olla rauhassa, ilman näitä projekteja, jotka tyydyttävät kasvattajaportaan itsetuntoa. On se vaan niin hienoa ideoida taas jotain ensiviikolle ja sitten raportoida ylätasolle, että miten pikkiu Maija ja miten taas sit toi villi Mikko selvis ja otti uudeet haasteet vastaan.
Aivan naurettavaa hoitoa ja tilanahtautta, mutta halvalla lähtee.
Varsinkin maamme keskituloiset ja sitä ylempi tuloluokka hämmästyttää minua todella, että oma lapsi hoidetaan halvimman tarjouksen mukaan.
Vois ottaa vaikka hoitajan kotiin, jos ei itse siellä viihdy. Sais edes lapset olla kotonaan.
Tuo Varhaiskasvatusteksti on kuin idiooteille kirjotettu. Siis onko todella maamme virallinen varhaiskasvattajakunta noin tyhmää, että heitä pitää tuon tason tekstillä "kehittää". Sanonpa vaan, että lähtökohta on todella alhaalla, jos noilla meette.
Esitteiden lopussa kerrotaan aina, kuka tekstin on tuottanut. Tässä tapauksessa kyseessä taisi olla työryhmä ja tekstin on koonnut tiedottaja.
On hyvä pitää mielessä, että esitteet suuntautuvat laajalle lukijakunnalle. Paitsi kaltaisille viisaille vanhoille ihmisille myös nuorille, tuoreille alan opiskelijoille, tavallisille vanhemmille jne.
Tuo oli täysin laittamatonta tekstiä ja täysin kuulijakunnan halventamista, oli ne sitten kuinka taviksia hyvänsä. Kertoo vaan laatijoiden omasta tasosta, varmaan ponnisteli äärirajoillaan.
kirjotat tuollasia loukkaavia asioita ihmisistä kun joku ei ole samaa mieltä kanssasi?
Loppuuko keinot etkä muuta keksi?
No se teksti kyllä loukkaa ihmisiä kun se on kirjoitettu kuin idiooteille.
Tuossahan lähdetään siitä, että lukijoiden ymmärryskysy on nelivuotiaan tasolla.
ihan tarkoituksella.
ketään nimitellä ja loukata tarkoituksellisesti. Sinä teet kumpaakin. Käytät ala-arvoista kieltä ja nimittelet heti ihmisiä, joiden kanssa olet eri mieltä. Et kovin vakuuttavaa kuvaa anna itsestäsi.
Minä olen itse kotiäiti ja kannatan kotihoitoa lämpimästi. Karmealta tuntuu, että näkyvimmät tämän asian puolustajat ovat julkisuudessa huonotapainen Rva Mikkonen ja täällä netissäkin joku täysin asiaton ja toisista pahaa-ajatteleva muka-asiantuntija.
Kerroin vain miten asiat ovat. Ilmeisesti sinun mielestäni tuo teksti on liian yksinkertaista, jonkun toisen mielestä tuo on juuri sopivalla tasolla.
En itse kiinnittänyt kieleen sen kummempaa huomiota kun ensimmäisen kerran törmäsin tuohon esitteeseen. Selailin sitä äsken pikaisesti läpi, ja mielestäni tuo on hyvin tavallinen asiateksti. Yleisestihän tieteellisissä piireissä pyritään pitämään kieli mahdollisimman yksinkertaisena kun puhutaan vaikeista asioista. Riittää, että asia on monimutkainen, tärkeä tai vaikea, kielen ei tarvitse noudattaa samaa kaavaa. Jos olet yliopistossa opiskellut tämän pitäisi olla sinulle tuttu asia.
Kyse ei ole kielestä vaan tekstin sisällöstä. Tektissä suolletaan itsestäänselvyyksiä. Siitä minä loukkaannun, jos minulle puhutaan itsestäänselvyyksiä muka kuin en olis moisia totuuksia ikinä tajunnut. Todella ala-arvoista tekstiä sisällöllisesti.
jos laittaa neljä-viisi opikkupoikaa samaan kasaan ne alkaa leikkiä keskenään. Ei käy.
Ja on totta, että nykyajan lapsi EI OSAA leikkiä, sitä pitää opettaa.
Se kakara on maannut sen tavarataivaan alla kykenemättä tekemään mitään sillä roinapaljoudella.
Jos jokin asia on sinulle itsestäänselvyys se ei tarkoita, että sama asia olisi jollekin toiselle itsestäänselvyys. On varmasti paljon vanhempia, jotka eivät tiedä mitä termi varhaiskasvatus pitää sisällään. Heille tämän kaltainen esite voi antaa hyödyllistä tietoa. Eihän kaikki voi olla asiantuntijoita kaikilla aloilla, sinä tosin tunnut olevan.
Mielestäni kyseinen esite on täynnä tärkeää tietoa, eikä ala-arvoisuuksia. En minäkään tiennyt kaikkia näitä asioita, ennen kuin luin esitteen. En kerta kaikkiaan ymmärrä, millä tavoin tämä teksti antaa sinulle syytä loukkaantua ja syyttää kirjoittajia ja julkaisijaa aliarvioimisesta ja itsestäänselvyyksien kirjoittamisesta.
Voisitko kertoa minulle, mitä ala-arvoista näissä sattumanvaraisesti valituissa lainauksissa on? Minusta näissä on täyttä faktaa.
"Suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän arvopohja perustuu kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, lakeihin ja asetuksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin."
"Lastentarhanopettajaliiton tavoitteena on, että lastentarhanopettajien kelpoisuusehdoksi määritellään varhaiskasvatuksen
ylempi korkeakoulututkinto."
"Päiväkodin henkilökunnan ja lasten vanhempien välinen avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde on pohja lapsen turvalliselle kasvulle ja kehitykselle. Lastentarhanopettajan työnkuvaan on koko ammatin yli 110-vuotisen historian ajan kuulunut yhteistyö perheiden kanssa."
"Pienimpien lasten kehityksestä tehdään kaiken aikaa uutta tieteellistä tutkimusta, jonka hyödyntämiseen tarvitaan korkeasti koulutettua henkilökuntaa. Koska lapsen varhaisimmat vuodet ovat tärkeimmät lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle, Lastentarhanopettajaliiton mielestä myös kaikissa alle 3-vuotiaiden ryhmissä tulee olla lastentarhanopettaja."
"Esiopetusta voidaan toteuttaa päiväkodissa tai koulussa. Esiopetusta koskevat säädökset ovat osa perusopetuslakia. Esiopetukselle laaditut valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet velvoittavat opetuksen järjestäjiä kaikissa kunnissa ja kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä, sekä päiväkodeissa että
kouluissa."
"Osa lapsista tarvitsee yksilöllisen opetuksen toteutumiseksi erityisryhmää tai integroitua
erityisryhmää. Näiden ryhmien erityiskasvatuksen asiantuntijoita ovat erityislastentarhanopettajat.
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen sijoittaminen tavalliseen ryhmään edellyttää hyvää yhteistyötä lapsen perheen, lapsen tutkimuksissa ja kuntoutuksessa mukana olevien eri tahojen sekä päiväkodin välillä."
Minusta täyttä itsestäänselvyyttä.
Haave korkeakoulututkinnosta on toteutumatta, joten se ei ole edes fakta, fakta on vaan, että haaveillaan tästä.
Haluan tässä kuitenkin sanoa, että en pyri arvostelemaan päiväkotihenkilökuntaa muusta kuin siitä, että kysyessäni vanhemmilta kysymyksen, päiväkotihenkilökunta säntäsi puolustamaan asemiaan ja oikeuksiaan. Minusta päiväkotityöntekijöiden oikeuksista olisi hyvä aloittaa oma ketju. Nyt jäi vanhemmat varjoon vaikka lukijoita on yli 3000. Olette niin dominoivia.
Ja monikohan noista lukemisista on sinun?
Vastauksista lähes kolmas osa on ainakin kirjoituksiasi.
...huolestunut olet helinä keiju lasten hyvinvoinnista. Vaikuttaa siltä, että sinua huolettaa päiväkotilasten hyvinvointi.
Meidän päiväkodissa kerrottiin hoitajien koulutus heti. MM.hoitajien poliittista suuntautuneisuutta en tiedä, eikä se minua kiinnostakaan. Minulle riitti, kun vietin päiväkodissa aikaa ja totesin, että kaikki hoitajat ovat mukavia tavallisia ihmisiä. Vaikka lapset ovat minulle kalleimpani, niin vainoharhainen en silti ole. Luotan, että esim. työntekijöiden taustat on tarkistettu työhönotossa.
Se ei ole mitään rakettitiedettä todeta, ovatko hoitajat sopivia vai ei lasta hoitamaan. Ihan normaalilla kanssakäymisellä se selviää. Älä siis turhia murehdi.
Muutenkin kaipaisin vähän perspektiiviä tähän "tarhalasten" pahoinvointi vihjailuun ja keskusteluun yleensäkin. Jos helinä-keijut ja mikkosenemännät ovat niin kovin kiinnostuneita lasten hyvinvoinnista, niin onko tosiaan suomalaiset päiväkotilapset niitä kaikkein huono-osaisia?
Maailma on pullollaan hyväksikäytettyjä, nälkää näkeviä ja riistettyjä lapsia. Esim. läheltä eli Venäjältä löytyy paljon imppaavia alaikäisiä katuprostituoituja. Voisiko energiansa käyttää heidän auttamiseen? No ei tietenkään, kun ilmeisesti kaikken huutavin vääryys on suomalaiset päiväkotilapset. Nehän ne kaikkein eniten kärsii.
Sulla ei muuten taida helinä-keiju olla lapsia itsellä, kun joudat täällä palstalla niin paljon kirjoittelemaan.
Minua rauhoittaisi huomattavasti, jos julkaistaisiin ilmakuvat Suomen päiväkotien pihoista, jotka minun mielestä vaikuttavat tasapohjaisilta ja virikkeettömiltä karsinoilat.
Mielestäni tämä voisi osaltaan vääräksi mielikuvaksi todistettuna rauhoittaa päiväkotilasten arjesta huolta kantavia.
Ei vaikee toteuttaa, mutta huom! kaikki pitää kuvat, ei vain edustavimmat.
Mistä tiedät, ettei lapseni viru päiväkodissa silläaikaa kun minulla niin joudan kirjoittelemaan täällä.
MTV3 uutisoi
"
Brax: Lasten kanssa työskentelevien taustat syyniin
02.12.2008 19:55
Lapsiporno
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) haluaisi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lain uudelleen tarkasteltavaksi. Asiasta kertoo Nelosen uutiset.
Nykyisellään rikosrekisteriotteeseen tulee merkintä vain, jos henkilö on tuomittu vankeuteen. Sakkotuomiosta tahroja ei jää. Korkeintaan kolme kuukautta kestävissä työ- ja virkasuhteissa rikostaustoja ei tarvitse tarkastaa.
- Sakkotuomioiden lisäksi se, että pätkätöissä työskenteleviltä ei tarvitse pyytää rikosrekisteriotetta, on minusta asia, joka on katsottava uudelleen. Valitettavasti työmarkkinoilla lasten kanssa työskentelevät ovat monesti pätkätöissä, Brax toteaa Nelosen uutisille.
Nelonen kertoo lapsipornon hallussapidosta 2 000 euron sakkoihin tuomitusta miehestä, joka on työskennellyt vuosia terveyskeskuslääkärinä Helsingissä.
Hänen esimiehensä kuulivat asiasta toimittajalta. Miehellä ei käy enää lapsipotilaita. Lisäksi kaupunki selvittää, voiko hän jatkaa enää virassaan.
(MTV3-STT)
Lähde:
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/12/758564
Kodeissakin valitettavia asioita tapahtuu.
Montakohan lasta viimekin vuonna kuoli, koti väkivallan seurauksena.
ja isäksi haluavan taustat pitäsi tutkia ennen kuin annetaan lupa lisääntyä. Näin mahdolliset pedofiilit, insestisiä taipumuksia omaavat ja väkivaltaiset ihmiset eivät saisi lapsia.
Miten uskallat päästää lapset päiväkodista illoiksikaan noihin koteihin?
Niinpä;)
päiväkoti on paraspaikka lapselle
tolla kommentilla poliittinen ura aukiaa.
Totta, olisihan se kiva istua perseellään päviät pitkät, jos mies tienaisi yhtä hyvin kuin esim. fasisti Nina Mikkosella.
Ja minulle ainakaan päivähoito ei ollut menetys, siellä oli tosi kivaa ja mukavia ihmisiä ja sain sieltä muutaman hyvän ystävän joidenka kanssa olen ystävä vieläkin :)
Ja mielestäni naisia ei pitäisi syrjäyttää työelämästä niin kuin nämä tekopyhät fasistit, jotka eivät suvaitse eriäviä näkemyksi, elämänkatsomuksia, poliittisia aatteita (vaikka en usko että missään päiväkodissa niitä viljellään) ja uskontoja kuin omansa, vaativat.
Lisäksi haluan tähän loppuun vielä mainita että päviäkodit keksittiin 50 vuotta ennen natseja, toisin kuin Nina Mikkonen väittää, mutta häneen nyt ei ilmeisesti olekkaan luottaminen.
Ja haluan vielä kysyä millä oikeudella Nina Mikkonen ja muut tulevat arvostelemaan muiden ihmisten rakkautta lapsiaan kohtaan tälläisen naurettavan aiheen turvin?
Keijosta 3000 tuli päiväkodissa ämmämäinen. Feministi suorastaan. Päiväkodissa ei ole sijaa pikkupojille, siellä on vaan tyttöjen maailma.
Ämmämäinen?! Millä perusteella ja mihin asiaan tuo väite että päiväkodissa ei ole sijaa pikkupojille perustuu? Ei varmaankaan omaan kokemukseen? Kyllä päivä kodissa on sijaa pikkupojille ja kaikulle muillekin. Ja tämä ei ole feminismiä vaan tasa-arvoa, onko tasa-arvossakin nykyään jotain vikana?
Näin Sammon päiväkodissa:
"
Ryhmässä oli suurin osa tyttöjä ja kotileikki oli erittäin suosittu. Lapset toivat
kotoa kaikkea siihen liittyvää rekvisiittaa ja pikkukeittiö muutettiin
kotileikkihuoneeksi. Näin lähti liikkeelle Kotileikki-projekti, joka monien vaiheiden
jälkeen päättyi nimenantojuhlaan.
"
Lähde:
http://www.tampere.fi/sote/phoito/ita/sampovasu.pdf
Mitä sitte? Näyttää ne leikkivän "robottileikkiäkin". Mikä on sun sanomasi tässä?
kun kundit ei liiku vaan lihoo. Myöhästä se on enää koulussa saada päiväkodissa istuneet ja kyökkileikkejä leikkineet lapset innostumaan liikkumisesta. Ei saa juosta, ei saa hyppiä, ei saa kiivetä puuhun, ei saa leikkiä rofee ja pollaria, ei saa miekkailla ei saa huutaa, ei saa riehua, ei saa toisin sanoen liikkua, eikä siellä ole tilaakaan missään remuta. Sitäpaitsi sehän ei ole toivottavaa sosiaalista käytöstä.
Olen nähnyt miten päiväkotilapset kulkevat retkillään kuin kahleorjat parijonossa narunvarressa ja vääpeli rääkyy molemmissa päissä, eli melu on jo varhain vienyt lapsilta kuulon, kun heille pitää huutaa käskyt.
Katsokaa ympärillenne, kyllä näitä ryhmiä näkee matkalla retkilleen. Erittäin järjestäytynyttä ja kontrolloitua se on ja selityskin löytyy takuulla, kaikkeen.
ajan häiriintyneemmäksi. Aika järkyttävää tekstiä näpyttelet. Miten pimeä mieli pitää olla että ajatukset on tollasia?
Hahhahaha, ei helvetti, että nauroin tolle. Kai sä nyt itekki tajuut kuinka naurettavan tyhmiä ja ristiriitaisia juttuja sä tossa kirjotit?
Ainakaan minun päiväkodissani leikkiminen ja esim. pallopelit eivät olleet kiellettyjä, mutta kyllä siellä oli ja on sääntöjä joita noudatetaan, ihan niin kuin meidän yhteiskunnassammekin. Ja uskon kyllä että kotiäidit pitävät samalla lailla järjestystä kuin päiväkodeissalin. Ja sitä paitsi eihän koulussakaan saa hutaa ja riehua, niin eikös se käyttäytymis malli ole parempi oppia jo nuorempana? Eikä lasten liikalihavuun johdu päiväkodeista, vaan elintasota, se pitäisi jokaisen idiootinkin tietää.
Ja miten se melu on vienyt lapsilta kuulon, jos kerran lapset eivät saa huutaa? Eivät ne tarhan tädit mitään hirviöitä ole, enkä ole yhdenkään kuullut kadulla rääkyvän lapsille mitenkään tärykalvoja puhkovalla tavalla. Ja kursta ja järjestyksestähän oli vaan hyötyä armeijassa.
Ja haluan vielä painottaa Helinä-keijulle että minulle on aivan sama miten ihmiset lapsensa kasvattaa, en vaan pidä tällasesta propagandasta ja valehtelusta mitä nää Nina Mikkosen ihailijat täällä levittää.
ja tiedät sen itsekin.
Näkeehän noita kotihoidossa olevia äidin pikku räkänokkia riekkumassa esim. kaupoissa ym. kuin pienet apinat. Pikku pullaposket sitten saa äitin ostamaan karkkipussin kun ei muuten saada pikku Ulla-Petteriä hiljaiseksi ja ulos kaupasta. Siinä se köli kasvaa naperollakin kun kauppareissun jälkeen mennään kotiin syömään tuoretta pullaa ja juomaan mehua. Ja sitten sohvalle löhöömään sipsipussi kädessä katsomaan DVD:ltä Muumeja loppupäiväksi.
sekaisin. Mistä ihmeestä heität tollasta juttua? Pojan pitä leikkii autolla ja muilla moottoreilla ja tyttöjen nukeilla? Ootko hivenen lapsellinen!!!!Niin kauan kun kakaroita on ollut niin ne on leikkinyt kotia oli sitten tyttö tai poika.
Kotia leikkiminen on normaalia. Kodeissahan lapset kasvaa!
Millaisia niistä tytöistä jotka leikkivät vain autoilla? Pitäsköhän mun olla huolissani tyttärestäni joka haluaa leikkiä autoilla..tai pojastani joka tykkää hoitaa nukkeja?
Nyt ole kyllä vakaasti sitä mieltä että toisesta tulee rekkalesbo ja toisesta lihavaläski.
Minä olen elämäni varrella ollut aika monessa päiväkodissa töissä, enkä ole vielä yhteenkään törmännyt, jossa pojat eivät saisi leikkiä rosvoa ja poliisia, joissa lapset eivät saisi juoksennella, liikkua, tai jopa remuta ihan kunnolla. Tilanpuutteen vuoksi kaikkein rajuimmat leikit on yleensä sisätiloissa kiellettyjä, mutta onneksi päivähoidossa pääsääntöisesti ulkoillaan paljon. Meillä saa pojat miekkaillakin. Viime viikolla askarreltiin poikien kanssa jokaiselle omat hienot miekatkin paksusta pahvista ja foliopaperista.
"Olen nähnyt miten päiväkotilapset kulkevat retkillään kuin kahleorjat parijonossa narunvarressa"
"Erittäin järjestäytynyttä ja kontrolloitua se on ja selityskin löytyy takuulla, kaikkeen."
Tottakai tuolle selitys löytyy. Toki on hyvä opetella kulkemaan yleisillä paikoilla niin, ettei kulkemisellaan häiritse muita kulkijoita ja tienkäyttäjiä. Mietipäs hetki, millainen kaaos siitä syntyisi, jos 21 lasta, sen sijaan että kulkevat parijonossa, hajaantuisivat ryntäilemään pitkin kävelytietä. Kyse on turvallisuudesta. Ja siitä, että jokainen lapsi pysyy mukana. Iso lapsiryhmä on yksinkertaisesti paljon helpommin muutaman aikuisen voimin hallittavissa, jos kaikki pysyttelevät yhdessä. Mutta sinulla on varmasti jokin argumentti, jolla käännät tämänkin asian jonnekin totalitäärisen natsisaksan suuntaan, eikös juu?
Useimpien päiväkotien pihat ovat karuja ja ankeita. Lapsen mielikuvitus jää ainoaksi virikkeeksi. Olen nähnyt monien lasten itkevän kuukausikaupalla, kun heidät on päätetty tai surullisemmin on ollut pakko viedä päiväkotiin. Lopulta kun lapsi ei muutakaan voi, hän alistuu systeemille. Onneksi meillä on paiväkotityöntekijöitä, jotka selkeäsanaisesti kertovat, etteivät laittaisi omia lapsiaan laitosmaisiin oloihin. Yhtä selkeää on ollut, että media ei ole halunnut kuulla heitä.
En veisi lastani tuollaiseen kontrolloituun, isoon lapsiryhmään. En myöskään kasvattaisi yhtäkään lasta siihen luuloon, että hän julkisella paikalla on muiden ihmisten tiellä, kuten te nyt narusysteemiä puolustelette.
Ikänsä oppivat väistelemään tuolla menttaliteetilla.
siitä että sinulla, Helinä, ei ole lapsia.
Tämä epäily vahvistuu mitä useamman viestisi luen. Et siis edes tiedä mistä puhut.
Miksi ammattikieleen lastenhoitorintamalla on pesiytynyt tuo ällöttävä tapa kutsua lapsia heistä aikuisten kesken puhuttaessa tuolla tavalla "Ulla-Petteri". Olen tähän törmännyt useamman kerran netissä jopa opettajaksi esittäytyneen keskustelijan kanssa.
Minä nyt pyydän, että tavasta luovutaan valtakunnallisesti. Mielestäni se halventaa lapsia ja heidän sukupuoltaan. Toivon sydämestäni, että yksikään pikkupoika ei kuule pojista puhuttavan Ulla-Petterinä eikä yksikään pikkutyttö kuule tytöistä puhuttavat Jaakko-Jessikana. Jos te ette muuten osaa itseänne ilmaista, niin menkää koulun penkille opettelemaan.
Tämä kirjoitus on tunnepohjalta kirjoitettu. Ei muuta. Voitte nyt ryhtyä rauhassa haukkumaan taas.
Kuulunet niihin aikuisiin, jotka eivät väistä taaperoa kadulla vaan kävelevät päälle.
ole äiti. Kiitos tiedosta :)
saada, ihan ilmiselvästi?
Telkkarista ei tule enää mitää hyväntahtoisia pandasarjoja, ei maijamehiläistä ym ym. Vaan aivan törkeitä japanilaisia animaatioita, joissa kohtaus kestää kolme sekuntia, jonka jälkeen siirrytään uuteen tapahtumaan. Värit ja liikkeet sekoittuvat yhdeksi massaksi.
Sitten isi ja äiti menee kauppaan ja ostaa pallerolleen kaupasta juuri sen elikon, jota muksu telkusta katsoo. Ja sitten mukula leikkii tuota sairasta telkkuohjemaa mitä joka la aamu tujottaa silmät solmussa.
lapset ei pysty juuri keskittymään mihinkään pitkään ja mielikuvituskin on mitä on kun kaikki annetaan valmiina.
Minusta on ihan ok, että pihat ovat karuja ja pk:ssa ei hirveästi ole leluja. Se juuri kasvattaa lapselle mielikuvitusta, jota tarvitaan elämässä. Miettikkää vähän!
Just SITÄ tarkoitin, tiedät kyllä.
Montako neliötä per lapsi on normitettu päiväkotiin tilaa?
Kauheeeeta kun sä aina syytä kaikesta lastenhoidon ammattilaisia.
Oliks sulla kuin ankee lapsuus?
T: Jaana-Markun äiti
"
Lapsiryhmistä 141 ilmoitti heidän käytössään olevien neliöiden määrän.
Tämän perusteella laskettiin, kuinka paljon lasta kohti neliöitä oli käytös-
sä. Lasta kohden neliöitä oli keskimäärin 4,6 m
2
. Tyypillisin neliömäärä
oli 4. Vähimmillään lasta kohden oli alle kaksi neliötä (8 ryhmää) ja enim-
millään vajaa 14 neliötä. Alle viisi neliötä lasta kohden oli yhteensä 89
ryhmässä ja alle kolme neliötä lasta kohden 32 ryhmässä.
3-6-vuotiaiden kokopäiväosastolla oli keskimäärin 4,5m2 tilaa lasta koh-
den. Pienillä (0-3-v.) oli keskimäärin 5,9m2 lasta kohden ja vain kolmessa
ryhmässä oli yli 8 neliötä lapsella tilaa. Eli suurin osa pienten ryhmistä oli
alle entisten suositusten
"
ja
"
Taulukko 9. Yhteenveto päiväkotien ryhmäkuvasta.
Lapsiryhmän
Aikuinen-lapsi
Neliöitä lasta
Lapsiryhmän
Kuntoutus-
luonne ja
suhdeluku ka
kohden ka
koko ka
suunnitelma %
lukumäärä
(min. - max.)
(min. - max.)
Erityisryhmä (9)
3,8
7,6 (3,6 - 13,8)
11,0 (8 - 14)
96,1
3-6 vuotiaat (147)
8,6
4,4 (1,2 - 11,3)
21,6 (7 - 38)
40,3
1-4 vuotiaat (6)
5,3
4,7 (2,9 - 7,6)
16,0 (13 - 18)
-*
1-3 vuotiaat (17)
4,6
5,9 (1,7 - 12,1)
13,7 (12 - 18)
18,0
Sisarusryhmä (18)
6,7
4,5
19,9 (12 - 27)
33,7
Tosta tuli hassu, katsokaa tuolta
Lähde:
http://209.85.129.132/search?q=cache:4IgEh1xVGfoJ:www.lastentarha.fi/pls/portal/url/ITEM/3C1CE5CAAE0F419AE040FC0AA70C23C4+P%C3%A4iv%C3%A4koti+neli%C3%B6t+lasta+kohden&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi
et taaskaan ymmärtänyt, mitä sinulle kerroin, vaan joko tahallasi tai tahattomasti väänsit sen ihan nurinkuriseksi. Sama juttu toistuu suunnilleen jokaisessa kirjoituksessasi tällä palstalla. Minusta alkaa vaikuttamaan siltä, että tunnet niin sokeaa katkeruutta päivähoitoa kohtaan jostain syystä, ettet näe enää metsää puilta. Tulkitset kaiken hirveän negatiivisesti ja tuntuu että oikein hakemalla haet syitä morkata päivähoitohenkilöstöä.
Vastaan kuitenkin. Parijonon tarkoitus ei ole kasvattaa lapsia siihen luuloon, että he olisivat julkisilla paikoilla muiden ihmisten tiellä. Tarkoitus on opettaa, kuinka julkisilla paikoilla tulee kulkea ja käyttäytyä, jotta ei olisi muiden tiellä. En tiedä sinusta, mutta kyllä minä vaadin vapaa-aikanani omiltanikin lapsiltani, että he julkisilla paikoilla kävelevät suhteellisen kiltisti eivätkä rupea ryntäilemään miten sattuu. Minusta tämä on ihan normaalia kasvatusta eikä mitään fasismia. Leikkipaikat, puistot ja metsiköt ovat tietenkin eri juttu. Niissä lapset saavat juoksennella vapaammin niin kotioloissa kuin päivähoidossakin.
Ja kuten aiemmin sanoinkin, kyse on myös turvallisuudesta. Aikuisen on tiedettävä jatkuvasti missä kaikki hänen vastuullaan olevat lapset ovat. Tämä ei vain onnistu, jos ison lapsilauman antaa juoksennella miten sattuu keskellä katua.
Ihan mielenkiinnosta, annatko sinä omien lastesi ryntäillä julkisilla paikoilla miten sattuu, välittämättä lainkaan siitä aiheuttaako hänen ryntäilynsä häiriötä muille ihmisille tai jopa vaaratilanteita?
Ei pidä kuljettaa sellaista lapsilaumaa, jota ei hallitse muuta kuin nöyryyttävännäköisessa narunvarressa kuljetettaessa. Siitä on kyse.
Liian suuri lapsijoukko liian vähän henkilökuntaa sita kaitsemaan. Ennen puhuttiin reilusti lastenkaitsijoista, nyt ollaan ties mitä moniosaajia. Jokaisen vanhemmat tulee mielestäni ideologian estämättä miettiä uskaltaako antaa lapsensa tämmösen joukon jatkoksi. Kotihoito on tämänkin vuoksi varmempaa, mennään pienemmällä porukalla julkisiin tiloihin kulkemaan ja opitaan ihan itsestään, ilman naruja, miten ollaan ihmisenä ihmisten joukossa.
Mistä ihmeen naruista sinä nyt puhut? Minä en ole urani aikana vielä koskaan nähnyt käytettävän narua retkillä. Ehkä sitä jossain käytetään sitten, minä vaan en ole sellaiseen törmännyt vielä.
Onko parijono sinusta nöyryyttävännäköinen? Onko sinun mielipiteelläsi loppujen lopuksi paljon väliä asiassa? Oman kokemukseni mukaan lapset nauttivat retkistä kovasti myös parijonossa kulkiessaan. Myöskin valtaosa vanhemmista toivoo päiväkodin tekevän erilaisia retkiä ja lähtevän lasten kanssa päiväkodin pihan ulkopuolelle. Me pyrimme toimimaan hyvin pitkälle vanhempien ja lasten toiveita kuunnellen. Toki emme lähde retkelle, jollei riittävästi henkilökuntaa ole saatavilla mukaan. Turhia turvallisuusriskejä emme ota. Kuitenkin yhdessä porukassa on tavalla tai toisella pysyttävä, kun isolla porukalla lähdetään liikkeelle, ja parijono on minusta mitä oivallisin keino siihen. Eikä se ole minusta yhtään nöyryyttävä.
"Kotihoito on tämänkin vuoksi varmempaa, mennään pienemmällä porukalla julkisiin tiloihin kulkemaan ja opitaan ihan itsestään, ilman naruja, miten ollaan ihmisenä ihmisten joukossa."
Kannatan ehdottomasti kotihoitoa, jos se on se minkä vanhempi valitsee. Ketään en halua pakottaa päiväkotiin ja olen sitä mieltä, että alle 3 vuotiaille kotihoito yleensä onkin parempaa. Me silti päivähoidossakin haluamme tehdä työmme hyvin, jotta päivähoito-lapsillakin olisi mahdollisimman kivaa ja turvallinen olo.
Kertoisitko mitä sinulla on meitä päivähoidon työntekijöitä vastaan? Onko joku meistä joskus kohdellut kaltoin sinua tai lastasi? Mistä katkeruutesi johtuu?
vastaapa helinä-keiju rehellisesti montako lasta sinulla on ja minkä ikäisiä ja millainen on sinun lastesi "ihanne" päivä kanssasi.Sekä kun ensimmäinen lapsesi oli alle 1v. niin osasiko hän leikkiä ja toimia toisten kanssa heti itsekseen ilman "mallia".Sillä olen saanut käsityksen kirjoituksistasi ettei sinun lapsesi tarvitse lainkaan minkäänlaista mallia tai ohjausta keneltäkään ennen kuin menee kouluun jossa hän sitten osaa heti toimia.Sitten vielä miten aiot selvittää lapsesi tulevien kavereiden perheiden kohdalla samat "tietovaatimukset" joita peräät päiväkotihenkilökunnalta.
Olen päättänyt että en vastaa henkilökohtaisuuksiin, mutta sen veran sanon, että tietyssä iässä on ihan hyvä seurata missä seurassa lapsi liikkuu. Isonpana lapsi, jolla on kotoa tulleet arvot hakeutuu luonnostaan älykkäiden seuraan. Vai epäiletkö, ettei lapsesi siihen kykene.