liikkeen jäsenille itselleen lähinnä yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta?
Niin monesti kuulee sanottavan et "tätä laumaa seuraamalla pääset kerran taivaaseen" ja "pitää olla kuuliainen seurakunnalle", että mieleeni on tullut liikkeen sanoman olevan lähinnä sääntöjen tottelemsta napisematta ja porukkaan kuulumista hinnalla millä hyvänsä.
Sydämen usko Jeesukseen Kristukseen, armo, laupius ja rauha, jotka pitäisi olla sitä keskeisintä sanomaa, ovat kyllä myöskin puheissa mukana, mutta ovatko ne sitä myös 'käytännössä'?
Kun Kristuksen pitäisi meissä kasvaa ja kaiken muun vähetä...käykin päinvastoin; kuljemme sitä ja tätä polkua, teemme ja jätämme tekemättä sitä ja tätä, vahdimme toisiamme ja nuhtelemme herkästi jne. Onko uskomme siinä, että miten hyvin osaamme välttää karikkoja ja myöskin antaa toisillemme neuvoja niitten välttämiseen. Onko se myös siinä, että miten hyvin pilkkua viilaamme eri asioitten suhteen (kadottaako kirkas kynsilakka esim...?).
Lutherin mukaan sielunvihollinen saa ihmisen ajatukset askaroimaan teoissa. "Onko oikein jos ehkäisen, kun kerta lääkäri sanoi, etten enää kestä uutta raskautta...kuinka monelta uskonsisarelta ja -veljeltä miun pitää kysyä sitä asiaa...ja keneltä kysyn, etten vaan 'vääriltä' ihmisiltä...mistä tiedän VARMASTI, että ratkaisuni on Jumalalle mieleinen"...jnejne.
Monet meikäläiset elävät ihan toisin, mikä on ns virallinen kanta eri asioihin. Mikä saa heidät kuitenki pysymään liikkeessä mukana?
Miksi itse pysyn vieläkin liikkeessä mukana...? Merkitseekö miulle yhteisöllisyys niin paljon, että olen valmis tinkimään liikkeen opetuksesta...?
Tässä ja nyt, haluan olla vielä optimisti. Haluan ajatella ja sydämestäni toivon, että Jumala kaikkivaltiudessaan ohjaisi asiat niin, että PUHDAS EVANKELIUMIN OPPI, ARMO, RAKKAUS ja RAUHA, löytäisivät tiensä takaisin opetuksemme pääpointiksi.
Niin monesti kuulee sanottavan et "tätä laumaa seuraamalla pääset kerran taivaaseen" ja "pitää olla kuuliainen seurakunnalle", että mieleeni on tullut liikkeen sanoman olevan lähinnä sääntöjen tottelemsta napisematta ja porukkaan kuulumista hinnalla millä hyvänsä.
Sydämen usko Jeesukseen Kristukseen, armo, laupius ja rauha, jotka pitäisi olla sitä keskeisintä sanomaa, ovat kyllä myöskin puheissa mukana, mutta ovatko ne sitä myös 'käytännössä'?
Kun Kristuksen pitäisi meissä kasvaa ja kaiken muun vähetä...käykin päinvastoin; kuljemme sitä ja tätä polkua, teemme ja jätämme tekemättä sitä ja tätä, vahdimme toisiamme ja nuhtelemme herkästi jne. Onko uskomme siinä, että miten hyvin osaamme välttää karikkoja ja myöskin antaa toisillemme neuvoja niitten välttämiseen. Onko se myös siinä, että miten hyvin pilkkua viilaamme eri asioitten suhteen (kadottaako kirkas kynsilakka esim...?).
Lutherin mukaan sielunvihollinen saa ihmisen ajatukset askaroimaan teoissa. "Onko oikein jos ehkäisen, kun kerta lääkäri sanoi, etten enää kestä uutta raskautta...kuinka monelta uskonsisarelta ja -veljeltä miun pitää kysyä sitä asiaa...ja keneltä kysyn, etten vaan 'vääriltä' ihmisiltä...mistä tiedän VARMASTI, että ratkaisuni on Jumalalle mieleinen"...jnejne.
Monet meikäläiset elävät ihan toisin, mikä on ns virallinen kanta eri asioihin. Mikä saa heidät kuitenki pysymään liikkeessä mukana?
Miksi itse pysyn vieläkin liikkeessä mukana...? Merkitseekö miulle yhteisöllisyys niin paljon, että olen valmis tinkimään liikkeen opetuksesta...?
Tässä ja nyt, haluan olla vielä optimisti. Haluan ajatella ja sydämestäni toivon, että Jumala kaikkivaltiudessaan ohjaisi asiat niin, että PUHDAS EVANKELIUMIN OPPI, ARMO, RAKKAUS ja RAUHA, löytäisivät tiensä takaisin opetuksemme pääpointiksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
on saatanan valtakunta, jossa lähinnä roikutaan mukana.
ottasit nuo sanat takaisin, jos saat armon Oikeuden sijasta. Parjaamalla ei rakenneta mitään. Mutta tarkoituksesi olikin provosoida? Hyvää päivän jatkoa ! Olkoon Herra armollinen sinulle!
hyökätään voimakkaasti Jumalan sanaa ja Raamatun oppeja vastaan sekä opetetaan Jumalan sanaa vääristeleviä itse keksittyjä oppeja? Vastaus: Saatanan valtakunnasta.
Vanhoillislestadiolainen herätysliike tekee niin.
"mitättömissä" elämäntapakysymyksissä askaroinnista. Jospa lakkaisit ajattelemasta niitä kynsilakkoja ym. mitättömyyksiä, niin ei vanne kiristäisi päätä niin paljon.
napsia ne asiat kirjoituksestani;)
Viestissä kritisoitiin vl-oppia, jonka keskeisimpänä sisältönä nykyisin on askaroida "mitättömissä" elämäntapakysymyksissä.
Mistä ihmeestä sinä nyt tuollaisen tulkinnan tempaisit? Mietippäs nyt hetken mitä tuli kirjoitettua ja koskiko kommenttisi lainkaan avaajan esillenostamaa asiaa.
ja alistaa tarkoitukselloisesti ihmiset vaöltansa alle. Mitäpä muutakaan merkitystä voisi olla esimerkiksi korvakoru- ja kynsilakkasynnillä kuin testata alamaisten kuuliaisuutta?
takia jäin ry-toiminnasta pois muutamia vuosia sitten. En ole katunut. Omantunnon ääntä on hyvä kuunnella. Rehellisyys sille on palkittu sisäinä rauhana, vaikka hinta on pitänyt maksaa monen ihmissuhteen katkeamisena.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000041046520
jo koko kirjotus; ihan pöllö, sekava ku mikä! Nyt harjan varteen, se sopii käteeni paremmin ku tää vaikeasti hallittava näppäimistö!