Yrittäjästä häiriöasukkaan oljenkorsi
RÄÄKKYLÄ. Rakennusyrittäjä Timo Ruotsalainen pyörittelee sormellaan omistamansa vuokra-asunnon ovessa ammottavaa luodinreikää. Niitä on ovessa yhteensä yhdeksän. Laukaukset on ammuttu asunnon sisältä.
"On tainnut pyrkiä kylään vähemmän toivottuja vieraita", Ruotsalainen naurahtaa.
Asunto sijaitsee Rasisalon entisessä kyläkoulussa Rääkkylässä. Ruotsalainen osti tyhjilleen jääneen opinahjon kuusi vuotta sitten ja saneerasi siihen 13 asuntoa. Paikka sijaitsee keskellä korpea 16 kilometrin päässä kunnan keskustasta.
Ruotsalainen on Lemminkäisen asfalttiaseman entinen konemies Joensuusta. Hän alkoi ihmetellä viime vuosikymmenellä, eikö hylätyille rakennuksille voisi keksiä uusiokäyttöä. Ruotsalainen perusti rakennusliikkeen ja alkoi ostaa vanhoja kiinteistöjä.
Kymmenessä vuodessa Ruotsalainen on hankkinut muun muassa Rasisalon ja Viinijärven koulut, Tuupovaaran Öllölän terveyskeskuksen ja leipomon Ylämyllyltä..
Vanhoihin taloihin Ruotsalaisen rakennusliike on saneerannut 107 asuntoa, joista lähes puolet on myyty omistusasunnoiksi. Loput on vuokrattu.
Ruotsalainen tekee tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan kuntien sosiaaliviranomaisten kanssa. Ne tarjoavat hänelle häätökierteessä olevia vaikeita asiakkaita, jotka eivät pärjää kunnan vuokra-asunnoissa. Heillä on usein kaksi vaihtoehtoa: katu tai Ruotsalaisen tarjoama kämppä jostakin Joensuun ympäristökunnasta. Mitä vaikeampi asukas, sitä syrjempää hänelle tarjotaan kotia.
"Niin elämän kolhimaa ei ole, ettenkö antaisi hänelle mahdollisuutta. Vaikka on tämä välillä niin raskasta, ettei tahdo jaksaa", yrittäjä pohtii.
Pahimmat häiriköt Ruotsalainen sijoittaa Rasisalon kouluun. Se on viimeinen etappi, josta moni lähtee vain vankilaan tai hautausmaalle.
Ruotsalaisen hermot menevät vuokrarästeistä. Hän mitoittaa vuokransa siten, että asukkaat pystyvät kattamaan ne lähes kokonaan saamallaan asumis- ja toimeentulotuella.
"Vuokralaisen omavastuuosuus, jolla kuoletan kiinteistöön tehdyt investoinnit, tahtoo jäädä ongelma-asukkailta maksamatta."
Syrjäytyneiden asuttamien on kannattavaa. Ruotsalaiselle se merkitsee rakentamisen rinnalla satojentuhansien eurojen sivutuloa vuodessa.
Ruotsalainen veikkaa, että Rasisalon koulun oven luodinreiät on ammuttu 6,25-millisellä aseella. Hän koputtaa naapurikaksion oveen. Sen takana asuvat Pirjo Mattinen ja Arvo Lindström ovat majailleet Rasisalossa jo kaksi ja puoli vuotta eli harvinaisen pitkään.
He kuuluvat talon rauhallisimpiin asukkaisiin. Heidän asuntonsa on kunnostettu puutyöluokkaan.
Pariskunta eli Joensuussa häätökierteessä ennen muuttoa Rääkkylään. Viimeinen lähtö tuli Utran venäläiskorttelissa sijainneesta kaupungin vuokra-asunnosta.
"Sinä olit meille viimeinen oljenkorsi", Mattinen kiittelee vuokraisäntäänsä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kasvukeskuksista vie syrjäytyneiden paluupuroväestökatokuntiin/HS20060220SI2YO019hg
RÄÄKKYLÄ. Rakennusyrittäjä Timo Ruotsalainen pyörittelee sormellaan omistamansa vuokra-asunnon ovessa ammottavaa luodinreikää. Niitä on ovessa yhteensä yhdeksän. Laukaukset on ammuttu asunnon sisältä.
"On tainnut pyrkiä kylään vähemmän toivottuja vieraita", Ruotsalainen naurahtaa.
Asunto sijaitsee Rasisalon entisessä kyläkoulussa Rääkkylässä. Ruotsalainen osti tyhjilleen jääneen opinahjon kuusi vuotta sitten ja saneerasi siihen 13 asuntoa. Paikka sijaitsee keskellä korpea 16 kilometrin päässä kunnan keskustasta.
Ruotsalainen on Lemminkäisen asfalttiaseman entinen konemies Joensuusta. Hän alkoi ihmetellä viime vuosikymmenellä, eikö hylätyille rakennuksille voisi keksiä uusiokäyttöä. Ruotsalainen perusti rakennusliikkeen ja alkoi ostaa vanhoja kiinteistöjä.
Kymmenessä vuodessa Ruotsalainen on hankkinut muun muassa Rasisalon ja Viinijärven koulut, Tuupovaaran Öllölän terveyskeskuksen ja leipomon Ylämyllyltä..
Vanhoihin taloihin Ruotsalaisen rakennusliike on saneerannut 107 asuntoa, joista lähes puolet on myyty omistusasunnoiksi. Loput on vuokrattu.
Ruotsalainen tekee tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan kuntien sosiaaliviranomaisten kanssa. Ne tarjoavat hänelle häätökierteessä olevia vaikeita asiakkaita, jotka eivät pärjää kunnan vuokra-asunnoissa. Heillä on usein kaksi vaihtoehtoa: katu tai Ruotsalaisen tarjoama kämppä jostakin Joensuun ympäristökunnasta. Mitä vaikeampi asukas, sitä syrjempää hänelle tarjotaan kotia.
"Niin elämän kolhimaa ei ole, ettenkö antaisi hänelle mahdollisuutta. Vaikka on tämä välillä niin raskasta, ettei tahdo jaksaa", yrittäjä pohtii.
Pahimmat häiriköt Ruotsalainen sijoittaa Rasisalon kouluun. Se on viimeinen etappi, josta moni lähtee vain vankilaan tai hautausmaalle.
Ruotsalaisen hermot menevät vuokrarästeistä. Hän mitoittaa vuokransa siten, että asukkaat pystyvät kattamaan ne lähes kokonaan saamallaan asumis- ja toimeentulotuella.
"Vuokralaisen omavastuuosuus, jolla kuoletan kiinteistöön tehdyt investoinnit, tahtoo jäädä ongelma-asukkailta maksamatta."
Syrjäytyneiden asuttamien on kannattavaa. Ruotsalaiselle se merkitsee rakentamisen rinnalla satojentuhansien eurojen sivutuloa vuodessa.
Ruotsalainen veikkaa, että Rasisalon koulun oven luodinreiät on ammuttu 6,25-millisellä aseella. Hän koputtaa naapurikaksion oveen. Sen takana asuvat Pirjo Mattinen ja Arvo Lindström ovat majailleet Rasisalossa jo kaksi ja puoli vuotta eli harvinaisen pitkään.
He kuuluvat talon rauhallisimpiin asukkaisiin. Heidän asuntonsa on kunnostettu puutyöluokkaan.
Pariskunta eli Joensuussa häätökierteessä ennen muuttoa Rääkkylään. Viimeinen lähtö tuli Utran venäläiskorttelissa sijainneesta kaupungin vuokra-asunnosta.
"Sinä olit meille viimeinen oljenkorsi", Mattinen kiittelee vuokraisäntäänsä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kasvukeskuksista vie syrjäytyneiden paluupuroväestökatokuntiin/HS20060220SI2YO019hg
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000019&posting=22000000041054643
Rääkkylä ei ole Riihimäellä! Mitä tekemistä tuollaisella jutulla on Riihimäen sivulla?
köyhät vois siirtää honoluluun.