Miten lasketaan koko IV-putkiston syömä painehäviö ?
Meneekö näin:
Koneen painepiste:
ulkoilmaritilän painehäviö
ulkoilman tuloputken painehäviö koneelle
tulofiltterin painehäviö
tulopuhaltimen painehäviö
Äänenvaimentimen painehäviöt
pisimmän tulohaaran painehäviöt
viimisen venttiilin painehäviö (~40Pa)
mahdolliset säätöpeltin Pa -alenemat sivuhaaroille ?
Kanavaosien painehäviöt saa taulukoista.
(google painehäviökäyrästöt)
Poistopuolen venttiilien säätövarat ovat sen verran suuret, että ei liene paineen kanssa säätö-ongelmaa lautasen yli.
En ole opiskelija. Minulla ei ole CADS Hepac planner ohjelmaa; (kts. kohta painehäviölaskenta-video sivulta http://www.cads.ee/products/?page=cads_planner_hepac_videos&pagelang=fin )
IV-suunnitelma suunnittelijalta tulee myöhemmin. Haluan vain oppia. Olisiko kertoa hyvää oppikirjaa ja vinkkejä yo. laskentaan ja mitä kompia on matkalla ?
Iv- kanavan painehäviölaskenta
12
14485
Vastaukset 12
- pientä viilausta
>Koneen painepiste:
ulkoilmaritilän painehäviö
ulkoilman tuloputken painehäviö koneelle
tulofiltterin painehäviö
tulopuhaltimen painehäviö
Äänenvaimentimen painehäviöt
pisimmän tulohaaran painehäviöt
viimisen venttiilin painehäviö (~40Pa)
mahdolliset säätöpeltin Pa -alenemat sivuhaaroille ?
Lähes nappiin, mutta suodattimen painehäviö sisältyy koneen sisäisiin painehäviöihin (LTO:n yms. häviöiden ohella) ellei puhuta kanavaan erillisessä kotelossa asennettavasta suodattimesta. Ja puhallinhan taas ei hukkaa, vaan tuottaa sitä painetta ;-)
Eli katsot valmistajan käppyröistä, paljonko on painetta kanavistossa hukattavaksi (järjellisellä käyntinopeudella eli max. 3/4 -teholla) ja vähennät tästä ulkoilmasäleikön, kanavat jne. jolloin saat sen viimeisen venttiilin painehäviön. Jos se on liian suuri tai pieni, niin sitten kanavakokoja muuttamaan / säätöpeltejä lisäämään.
> mitä kompia on matkalla ?
N:o 1 Koneen tuottama ilmamäärä & paine-ero eri käyntinopeuksilla pitää katsoa niistä käyristä, eikä olettaa, että esim. 135 V jännitteellä ilmamäärä olisi tasan 135/230 = 59 % maksimi-ilmavirrasta. Näyttää ammattisuunnittelijatkin kompastuvan tähän.
N:o 2 Kertavastukset, siis t-haarat (tulo- ja poistopuolella vielä erilailla), käyrät, supistukset yms. Pyöreillä kanavilla näiden vaikutus on aika pieni, kanttikanavia käytettäessä parin 90° mutkan "unohtaminen" on katastrofi.
N:o 3 Suorakaidekanavan virtausvaustus EI mene kanavan poikkipinta-alan vaan hydraulisen halkaisijan mukaan. Tämäkin tuntuu unohtuvan jopa "ammattilaisilta". Esim. 50x200, mitä joskus näkee ahtaissa paikoissa, vastaa ainoastaan Ø80 mm kanavaa eikä Ø125, kuten pinta-alan perusteella voisi kuvitella.- HEPPPPPPP
Fysiikka aivonystyröitä herätellessäni tuli mieleen seuraavaa.
1. Kun LTO:lta lähtee toinen putki yläkertaan ja toinen alakertaan, niin haarat eivät ole riippuvainen toisistaan, vaan kumpikin tarkistellaan omanaan. Onko näin yksinkertaista? Aivan kuten sähkötekniikassa laskettaisiin eri pisteiden oikosulkuvirtoja.
2. Mitä merkitystä on jos viimeisen venttiilin painehäviö tulee suuremmaksi kuin 40Pa?
3. Suurempi virtausnopeushan näyttää aiheuttavan suuremman painehäviön kuin pieni virtausnopeus. Laitoin itse ontelon sisään 5 metrin matkalle 125-putken 4* 90-mutka (sauna 10l/s, pesuhuone 15l/s, kodinhoitohuone 15l/s, ts. -1,3Pa/m ja 3m/s). Tällä ei liene merkitystä jos vain viimeisille venttiileille saadaan riittävä paine-ero? Tätä kysyn siksi, että muutamia suunnitelmia selatessa huomasin 125-putkea käytettävän vain kahdelle pisteelle noin 2*10l/s ilmamäärillä. - venttiilin yli
HEPPPPPPP kirjoitti:
Fysiikka aivonystyröitä herätellessäni tuli mieleen seuraavaa.
1. Kun LTO:lta lähtee toinen putki yläkertaan ja toinen alakertaan, niin haarat eivät ole riippuvainen toisistaan, vaan kumpikin tarkistellaan omanaan. Onko näin yksinkertaista? Aivan kuten sähkötekniikassa laskettaisiin eri pisteiden oikosulkuvirtoja.
2. Mitä merkitystä on jos viimeisen venttiilin painehäviö tulee suuremmaksi kuin 40Pa?
3. Suurempi virtausnopeushan näyttää aiheuttavan suuremman painehäviön kuin pieni virtausnopeus. Laitoin itse ontelon sisään 5 metrin matkalle 125-putken 4* 90-mutka (sauna 10l/s, pesuhuone 15l/s, kodinhoitohuone 15l/s, ts. -1,3Pa/m ja 3m/s). Tällä ei liene merkitystä jos vain viimeisille venttiileille saadaan riittävä paine-ero? Tätä kysyn siksi, että muutamia suunnitelmia selatessa huomasin 125-putkea käytettävän vain kahdelle pisteelle noin 2*10l/s ilmamäärillä.Vertaa tilannetta, jossa esim 10 L/s. Taulukoista näkee, miten melu vähenee kun sopiva paine-ero venttiilin yli.
Tuloilmaventtiili
kts. valintakäyrästöt sivulla 4
http://www.flaktwoods.fi/184/0/3/f380ec11-33d9-454d-810d-71d3575a5eb5
Poistoilmaventtiili
kts. valintakäyrästöt sivulla 3
http://www.flaktwoods.fi/184/0/3/44728edc-d034-4c5f-aedd-3fbc3698250e
Virtaushäviöt saat tästä:
s. 10 eteenpäin
http://www.flaktwoods.fi/184/0/3/e265175a-cd30-47c2-bbe5-14e9d1cb5f37
Ei kannata rakentaa liian kovilla nopeuksilla. Hitaampi on hiljaisempi.
- Unohtuivat
Kannattaa ottaa Seppänen, ilmastointitekniikka I tms., niin tulee edes tärkeimmät asiat jotenkin huomioon.
- tulee_
Kiitoksia tiedoista edeltäville vastaajille.
Sain pisimmän haaran toimintatavoitepositioksi noin 130-150Pa (filtterin likaisuudesta riippuen, jossa viimisen tulolautasen yli on noin 40Pa paine. Konetta suunnittelen ajavani nopeudella 4 . Boostia riittää 8:aan kesäiltajäähdytystä varten. Poistopuolen säädettävyys on helpompi, koska venttiililautasen yli voi olla suurempikin paine kuin 40Pa ja silti säätyy kohtuudella. Tulopuolen alkupuolen pikkuhaaroihin laittanen rajoitinpellit noin 10-15Pa säätöarvoilla.
Tuloilmakanavan teen 400mm rännillä seinäristikon läpi ja kavennan sen 250mm:iin. Lindabin ritilämanuaalit parempia kuin Fläktillä (puuttuu db-käyrät).
Surffatessa löytyi asiallinen myyntiluettelo, jossa kerrottu hieman laskennasta. Laitetaan katalogi vielä tähän:
http://www.kiltox.co.uk/downloads/products/ducting/metal/kiltox_galvanised_ducting_technical_data_and_drawings_email.pdf - viite__
Tästä hieman materiaalia
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.3113/esite
Kirjallisuus Seppänen, Olli: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, Suomen LVI-yhdistysten liitto ry. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa D2.
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.3127/esite
Kirjallisuus Suomen Rakentamismääräyskokoelma ja LVI-kortisto sovellettavilta osiltaan, Seppänen: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, Seppänen: Rakennusten lämmitys. RVV-käsikirja.
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4122/esite
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4122/harjoitustyot/oppimistehtavat_kl2009.pdf
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4128/esite
Materiaalia
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4128/luennot/luentomateriaalia__paivitys_1.12.08_.pdf
Mittaukset
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4139/etusivu - unohtui
viite__ kirjoitti:
Tästä hieman materiaalia
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.3113/esite
Kirjallisuus Seppänen, Olli: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, Suomen LVI-yhdistysten liitto ry. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa D2.
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.3127/esite
Kirjallisuus Suomen Rakentamismääräyskokoelma ja LVI-kortisto sovellettavilta osiltaan, Seppänen: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, Seppänen: Rakennusten lämmitys. RVV-käsikirja.
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4122/esite
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4122/harjoitustyot/oppimistehtavat_kl2009.pdf
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4128/esite
Materiaalia
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4128/luennot/luentomateriaalia__paivitys_1.12.08_.pdf
Mittaukset
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4139/etusivuLVI kirjallisuusmateriaalia
http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/2008_julkaisut.pdf - ei lintsata
tulee_ kirjoitti:
Kiitoksia tiedoista edeltäville vastaajille.
Sain pisimmän haaran toimintatavoitepositioksi noin 130-150Pa (filtterin likaisuudesta riippuen, jossa viimisen tulolautasen yli on noin 40Pa paine. Konetta suunnittelen ajavani nopeudella 4 . Boostia riittää 8:aan kesäiltajäähdytystä varten. Poistopuolen säädettävyys on helpompi, koska venttiililautasen yli voi olla suurempikin paine kuin 40Pa ja silti säätyy kohtuudella. Tulopuolen alkupuolen pikkuhaaroihin laittanen rajoitinpellit noin 10-15Pa säätöarvoilla.
Tuloilmakanavan teen 400mm rännillä seinäristikon läpi ja kavennan sen 250mm:iin. Lindabin ritilämanuaalit parempia kuin Fläktillä (puuttuu db-käyrät).
Surffatessa löytyi asiallinen myyntiluettelo, jossa kerrottu hieman laskennasta. Laitetaan katalogi vielä tähän:
http://www.kiltox.co.uk/downloads/products/ducting/metal/kiltox_galvanised_ducting_technical_data_and_drawings_email.pdf> Tuloilmakanavan teen 400mm rännillä seinäristikon läpi ja kavennan sen 250mm:iin. Lindabin ritilämanuaalit parempia kuin Fläktillä (puuttuu db-käyrät).
Ulkoilma-aukossa isoin ongelma tuskin on virtausmelu, vaan ennemminkin koneelta kuuluva puhallinmelu, jos konetta käytetään isolla teholla ja aukko sijaitsee esim. terassin kohdalla.
Ja kun nyt näin aasinsillalla päästiin aiheeseen, niin kait olet ottanut myös äänikysymykset huomioon?
Eli seuraavaksi olisi ohjelmassa kanaviston äänitasolaskenta, joka menee hieman painehäviölaskennan tyyliin;
- katsot koneen tiedoista tuloilmakanavan äänenpainetason (dB)
- josta vähennetään äänenvaimentimen vaimennus
- ...ja huomioidaan äänitehon jakautuminen kanavahaaroissa, esim. pinta-alojen suhteen mukaan
- ja lopuksi vähennetään vielä päätelaitteen vaimennus
- niin kasassa on kanavan kautta tuleva ääni, johon lisätään päätelaitteen itsensä tuottama virtausmelu
Helpoin on laskea A-painotetuilla arvoilla, mutta melkein samalla vaivalla näpyttää kaavat exceliin ja saa samantein laskettua oktaavikaistoittain.
Tarkasti ottaen kanavat myös vaimentavat ääntä & tuottavat virtausmelua (suurilla nopeuksilla), mutta omakotitalossa kanavat ovat sen verran lyhyitä & nopeudet pieniä, ettei näillä kannata päätään vaivata.
Makuuhuoneissa kannattaa pyrkiä max 23dB(A) -tasoon, D2 suositus max. 28 on turhan "aravamallinen".
Lisäksi kannattaa miettiä myös huoneiden välistä äänenvaimennusta eli ei ovirakoja, jotka muuttavat ovet pelkiksi näkösuojiksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000041196171 - oikaista
ei lintsata kirjoitti:
> Tuloilmakanavan teen 400mm rännillä seinäristikon läpi ja kavennan sen 250mm:iin. Lindabin ritilämanuaalit parempia kuin Fläktillä (puuttuu db-käyrät).
Ulkoilma-aukossa isoin ongelma tuskin on virtausmelu, vaan ennemminkin koneelta kuuluva puhallinmelu, jos konetta käytetään isolla teholla ja aukko sijaitsee esim. terassin kohdalla.
Ja kun nyt näin aasinsillalla päästiin aiheeseen, niin kait olet ottanut myös äänikysymykset huomioon?
Eli seuraavaksi olisi ohjelmassa kanaviston äänitasolaskenta, joka menee hieman painehäviölaskennan tyyliin;
- katsot koneen tiedoista tuloilmakanavan äänenpainetason (dB)
- josta vähennetään äänenvaimentimen vaimennus
- ...ja huomioidaan äänitehon jakautuminen kanavahaaroissa, esim. pinta-alojen suhteen mukaan
- ja lopuksi vähennetään vielä päätelaitteen vaimennus
- niin kasassa on kanavan kautta tuleva ääni, johon lisätään päätelaitteen itsensä tuottama virtausmelu
Helpoin on laskea A-painotetuilla arvoilla, mutta melkein samalla vaivalla näpyttää kaavat exceliin ja saa samantein laskettua oktaavikaistoittain.
Tarkasti ottaen kanavat myös vaimentavat ääntä & tuottavat virtausmelua (suurilla nopeuksilla), mutta omakotitalossa kanavat ovat sen verran lyhyitä & nopeudet pieniä, ettei näillä kannata päätään vaivata.
Makuuhuoneissa kannattaa pyrkiä max 23dB(A) -tasoon, D2 suositus max. 28 on turhan "aravamallinen".
Lisäksi kannattaa miettiä myös huoneiden välistä äänenvaimennusta eli ei ovirakoja, jotka muuttavat ovet pelkiksi näkösuojiksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000041196171meluasia on tiedossa, mutta ajattelin vaimentaa 2-3:lla vaimentimella ja se aika mikä menisi melu- laskentaan, käytetään ostamalla suosiolla riittävästi vaimennusta ja laskentaa painelaskennan puolella sitten enemmän. Vaimentimien häviöt yllättävän pieniä.
- kanava_
unohtui kirjoitti:
LVI kirjallisuusmateriaalia
http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/2008_julkaisut.pdfRakennustiedolta saa aiheen kirjoja sopivasti:
Seppäsen kirja Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto on kirjoitettu laajalla rajauksella, ja yksityiskohtiin mennään kevyesti ja laskennan havainnollistavat esimerkit puuttuvat. Esim kanaviston suunnittelu s. 93 - s. 106.
Samaa on selvitetty Seppäsen kirjassa Ilmastoinnin Suunnittelu s. 115 - 122.
Ensin mainittu kirja on hinta- laatusuhteeltaan parempi ja soveltunee lyhyeen perehtymiseen. - Anonyymi
Lehkonen & Harju LVI mitoituksen oppikirjakin menee
- Anonyymi
Kanavat pitää siis ensin mitoittaa sopivaan kokoon ja sitten alkaa hakemaan sopivaa tasapainoa, kriteerejä on useita, niistä pitää olla perillä... monta kokkia huono soppa, tässä on lopputulos, kun Pölhölät säätää jokainen omiaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 901399
- 47821
Olivia Oras
"Yle MOT:n tietojen mukaan Oras oli joutunut sairaalahoitoon helsinkiläisellä kauneusklinikalla tehdyn rasvaimun yhteyde70780Sinisilmäiselle tutulle miehelle
Iltaisin ikävä pahenee ja olet usein mielessä. Toivon merkitseväni sinulle paljon. On ihan hirveän vaikeaa miettiä, mit66755- 92755
Nainen ... ala olemaan miehille täysin hyödytön
Otsikossa on paras neuvo jokaiselle naiselle, jonka hän voi koskaan saada. Moni mieshän ajattelee jo nyt, että naiset o157693- 20679
- 53618
- 51612
- 47611