Niih... oon 16v hiljanen poika, enkä oikeen sosiaalinenkaan.
oon nyt jotain puolvuotta hymyilly liikaa.. Siis melkeen ainakun joku vähän vähemmänki tuttu katsoo ni rupee hymyilyttään tai melkeen, ilman mitään syytä, ja tämä EI TOD oo mikään positiivinen asia vaikka mitä sanoisitte. Yksikseni en ikinä hymyile ja sellattee. onko jollai kokemust tälläsest?
ja viel et en ikinä katso ketään 1sec kauempaa jos joskus keskustelen jostain,, :-/ hmmmm..
oon nyt jotain puolvuotta hymyilly liikaa.. Siis melkeen ainakun joku vähän vähemmänki tuttu katsoo ni rupee hymyilyttään tai melkeen, ilman mitään syytä, ja tämä EI TOD oo mikään positiivinen asia vaikka mitä sanoisitte. Yksikseni en ikinä hymyile ja sellattee. onko jollai kokemust tälläsest?
ja viel et en ikinä katso ketään 1sec kauempaa jos joskus keskustelen jostain,, :-/ hmmmm..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sano mitä sanot, mutta mä sanon, että nauraminen on vain positiivista. Luokkakaverisi on varmasti saaneet käsityksen, että olet iloinen tyyppi niin hakeudut vielä seuraan. Ei se ole niin paha loppujen lopuksi mitä ihmiset luulee.
Ihmisiä me vain olemme - emme *******
Joo.. tiesin et tollanen vastaus tulis mut... mutta mun mielestä se ei oo kivaa hymyillä kokoaika, vaikka joskus kun kaikki on iha normaalisti ni joku vähän kattoo ni ni.... x_X
vaikka muita se ei haittais ni mua haittaa :E
alkaa ahistaa ja nolottaa jos katon enemmän ku sekan ajan sitä jolle juttelen ja alan aina hymyilee kaikkien jutuille ja tuntuu et oon ihan dorka.
Ratkaisu on se ettet keskity siihen miltä näytät missäkin tilanteessa vaan siihen asiaan mitä olet tekemässä.
Itse sain hymypoika tittelin mutta mitä siitä. Hymyilin paljon, mutta eipä se haitannut muita tai minuakaan. Tosin minä osasin olla myös vakava pyydettäessä jonka vuoksi sain lisänimen pokerinaama.
Asia on toinen jos ei itse voi sille mitään ja hymyileminen tulee pakonomaisesti.
Tiedän erään ihmisen joka nauraa aina. Tai ei naura vaan näyttää siltä, että se nauraisi ja kuulostaa myös puhuessaan, sen puhe kuulostaa siltä kuin hän olisi tukehtumassa nauruun..
Mutta eihän siinä mitään, minkä sille voi. Jotkut tosin on huomauttaneet häntä siitä, ettei saa nauraa vakavoille asioille, mutta ennen pitkää se on kääntynyt niiden huomauttelijoiden häpeäksi kun on selvinnyt ettei kyseinen ihminen yksinkertaisesti mahda asialle mitään. Yhtä hyvin voisi kysyä, että miksi sinä näytät tuolta?
Täysin sama juttu mulla. Oon 15v poika ja aina nauran kaikille ihan tyhmille jutuille. Se ärsyttää ku koko ajan pitää pinnistellä et pokka pitäs. Sanoisin, itekään kun en sosiaalisimmasta päästä ole, että johtuu jännityksestä vaan. Ja usein myös väsymyksestä. Jos jännittää sosiaalisia tilanteita niin joitakin alkaa vaan naurattaan. Näin mä kokemuksesta sanoisin. Eiköhän se siitä, säkin vielä kehityt sosiaalisesti.
Ihanaa jos hymyilet