Laitoimme viimme kesänä monen Suomenajokoiran jälkeen Beaklen pennun, kun kehuivat sen luonnetta.
Sen tässä on jo nähnyt kun pentu on kasvanut, että luonne on todella ihanteellinen. Voi laskea maaseudulla ulos tarpeilleen, eikö lähde pihapiiristä. Penskat tykkäävät kovasti, kun koira juoksee niitten leikeissä mukana.
Seurakoiraksi Beakle on aivan verraton, mutta kun käytiin mettässä jänistä jahtaamassa, niin ensinnäkin meidän koira on niin löysä, että se haukkuu jo melkein pihassa jäniksen jälkiä. Mitenkähän se sitten kun vähän ikää tulee lisää...
Ei ehkä muutenkaan ole niin kuin Suomen ajokoira tuossa aju työskentelyssä. Olen kuullut muiltakin kommentteja, että Beaklet eivät ole ihän niin hyviä ajamaan kuin esim. ajokoirat.
Sitä minä vain ihmettelen, että miksi Beaklea ei sitten jalosteta enemmän tuonne jänispuolelle kun se on muuten niin verraton pitokoira. Vai lienenkö saanut vain muuten huonon pennun ?
Sen tässä on jo nähnyt kun pentu on kasvanut, että luonne on todella ihanteellinen. Voi laskea maaseudulla ulos tarpeilleen, eikö lähde pihapiiristä. Penskat tykkäävät kovasti, kun koira juoksee niitten leikeissä mukana.
Seurakoiraksi Beakle on aivan verraton, mutta kun käytiin mettässä jänistä jahtaamassa, niin ensinnäkin meidän koira on niin löysä, että se haukkuu jo melkein pihassa jäniksen jälkiä. Mitenkähän se sitten kun vähän ikää tulee lisää...
Ei ehkä muutenkaan ole niin kuin Suomen ajokoira tuossa aju työskentelyssä. Olen kuullut muiltakin kommentteja, että Beaklet eivät ole ihän niin hyviä ajamaan kuin esim. ajokoirat.
Sitä minä vain ihmettelen, että miksi Beaklea ei sitten jalosteta enemmän tuonne jänispuolelle kun se on muuten niin verraton pitokoira. Vai lienenkö saanut vain muuten huonon pennun ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla on useammasta lähipiirin beaglesta tullut sellainen mielikuva että kyllä niistä mettäkoiria tulee. Beaglet tuntuu vaan olevan hitaampia kehittymään kuin Suomenajokoirat, varmaan poikkeuksiakin varmaan löytyy. Yks esimerkki näistä "hitaista" oli Beagle joka ajoi eka kerran vasta 4v ikäisenä vaikka sitä käytettiin melko paljon metsässä. Ihan kohtuu koira siitäkin tuli sitten kun se tajusi mitä isäntä häneltä odottaa. En kyllä ollut ihan vierestä seuraamassa oliko siinä opetuksessa järkeä. Mun mielestä opetukseen kyllä riittää kun vie metsään ja malttaa odotella, jos ajaa väärää elukkaa niin ottaa kiinni jos mahdollista.
Meidän eestinajokoira ajo eka kertaa jänistä joulukuussa 8 kk ikäisenä mutta ei haukkunut, mutta sitten keväällä kun oltiin perukassa niin näin että valkoinen jänis seisoi keskellä peltoa ja päästin koiran irti ja kun sekin sen jäniksen huomasi niin siitä vasta metakka sytty, oli sitä kuule mukava kuunnella, tallä hetkelä koira on kaksi vuotta ja sille on ammuttu 20 jänistä.
Beaglet ovat hyviä jänisajureita kunhan saavat tarpeeksi harjoitusta. Beagleja jalostetaan kyllä jäniksenajoon ja käytetään ajokokeissa mutta on totta myös se että beagleja on pelkkinä seurakoirina ja näiden emojen pentujen ajotaito voi olla heikompi.
Olen toiminut ajokoetuomarina niin beagleille kuin Suomenajokoirille ja olen nähnyt monta huippu beaglea jotka ajavat 2 - 3 tunnin ajoputkia ja ottavat jopa ajossa jäniksen kiini. Ratkaisevin tekijä on koiran fyysinen kunto!
Epäilen että usein beaglet ovat metsästäjillä jotka asuvat kaupungeissa ja käyvät metsällä vain muutaman kerran syksyssä. Kun koira ei jaksa juosta niin etäisyys jänikseen kasvaa ja katkoja tulee.
Mielestäni niin ajokoira kuin beagle tarvitsee kolme harjoitus- / metsästyspäivää viikossa jotta saavuttaisi huippukunnon.
Mielestäni tärkein työväline niin ajokoiran kuin beaglen koulutuksessa on reppujakkara. Isännän pitääantaa antaa koiran rauhassa etsiä jänistä.
Runsas äänenanto on koiran innokuuden merkki. Vaikka koira antaisi jo ääntä yöjälelle niin parempi se kuin että koira on liian tiukka eikä hauku ollenkaan.
Itse olen metsästänyt ystävän beaglella joka ajoi nuorena muuten hyvin jänistä mutta selvitti hukkia huonosti. Vasta 4 vuoden ikäisenä tämä koira oppi rengastamaan paluuperät ja sen jälkee tämä beagle ajoi kokeissa monta 80 - 90 pisteen ykkössijaa ja voitti useita ajokokeita.
Jos haluat varmasti hyvän jäniksenajurin niin kanattaa selvittää pennun tausta. Kannataa valita ajokokeissa palkittujen urosten ja emojen jälkeläisiä. Pennun hinta ei ole paljoa kaliimpi
mutta todennäköisyys huippu ajurille paljon suurempi.
samoja ongelmia oman beaglen kanssa.
Nuorempana liian lähihakuinen. Nyt ( vajaa kolme vuotta ) alkanut kiertää isompaa rinkiä. Tosin nykyiset jahtimaat ovat sellaisia tilkkutäkkejä, että oikein laajahakuinen saattaa olla jo pieni vaiva.
Aluksi ei meinannut antaa ääntä.
Hukan selvitys on vieläkin hakusessa. Koira kyllä yrittää. Saattaa tehdä niin, että palaa varsinaiselta hukkapaikalta edelliselle tai kokonaan makuukselle etsimään jänöä, eikä tyypilliseen beagle-tyyliin meinaa antaa millään periksi, että ei se jänis täällä ole.
Useat harjoituskerrat viikossa ovat kyllä valtaosalle jahtimiehistä varmaan haaveita. Jahtimaat ovat matkojen päässä ja taitaa se perhe-elämäkin vaatia omansa.
Voin kyllä kuvitella, miten rautaa meidän koirallekkin tuollainen kuuri tekisi. Haauva suorastaan pursuaa virtaa jahtiviikonlopun jälkeen ( kun on hieman maannut pahimpia väsymyksiä pois ) ja meinaa revetä liitoksissaan, kun kaupungeissa on enemmän jäniksiä kuin mailla.