Miksi puuta pitää myydä perinteiselle metsäteollisuudelle?
Miksi puuta ei käytetä tuontienergian korvaamiseen?
Yhdessä rekkakuormassa puuta voi olla esim. 50 kiintokuutiota. Metsänomistaja saa kuormasta esim 50x60= 3000 e.
Jos kuorma vietäisiinkin teollisuuden tai lämpölaitosten energiaksi saataisiin 50 m3=40000 kg energiaa 160000 kWh, mikä vastaa noin 15500 l polttoöljyä.
Sähkönhinnalla tarkasteltuna kuorman arvo olisi 16000 e tai öljyn hinnalla 15500l x (0,5...1e/l)= 7750-15500 e/kuorma.
Polttamalla tukit ja hakkuutähteet metsänomistaja saisi jopa 16000/3000x100=530% tuoton puulleen.
Samalla loppuisi se loputon saivartelu pienistä lahovirheistä ja lenkomutkista.
Miksi puuta ei käytetä tuontienergian korvaamiseen?
Yhdessä rekkakuormassa puuta voi olla esim. 50 kiintokuutiota. Metsänomistaja saa kuormasta esim 50x60= 3000 e.
Jos kuorma vietäisiinkin teollisuuden tai lämpölaitosten energiaksi saataisiin 50 m3=40000 kg energiaa 160000 kWh, mikä vastaa noin 15500 l polttoöljyä.
Sähkönhinnalla tarkasteltuna kuorman arvo olisi 16000 e tai öljyn hinnalla 15500l x (0,5...1e/l)= 7750-15500 e/kuorma.
Polttamalla tukit ja hakkuutähteet metsänomistaja saisi jopa 16000/3000x100=530% tuoton puulleen.
Samalla loppuisi se loputon saivartelu pienistä lahovirheistä ja lenkomutkista.
Vastaukset 30
Vanhimmat
niin paljon kun jaksat niitä pilkkoa. Ota vaan kirves käteen ja ala hakata.
Vaikka laskit mutkat suoriksi suunta on oikea.
Tod. näkösesti metsänomistajan tuotto olisi 300-400 prosenttia.
Taitaa Suomen valtio ja metsäherrat olla vastaan niin kauan kunnes HE saavat omat laitokset energiatuotanto kuntoon.
Vertaa tuulivoima, biokaasuvoimatat,puusta pyrotekniikalla tuotettusähkö/lämpö,jne
Suuret monopolit pelkää markkina asemien puolesta.
Kuvittele kun lämpö ja sähkö tuotettaisiin omavaraisesti jäisi valtiolta verot saamatta
Tulevaisuudessa joka kylään perustettaisiin lämpökeskus joka toimisi puulla. Puu kaasutettaisiin pyrotekniikan avulla lämmöksi ja sähköksi.Se olisi sitä Ns. lähipalvelua omalle maakunnalle ja verorahat jäisivät maakuntiin.
ps. tulevaisuudessa perinteiset hakelämpökeskukset poistuu markkinoilta ja tilalle tulee PUUN KAASUTUKSEEN PErustuva tekniikka eli pyrö.....
Energisti nyt heräsi????.
Entä jos metsäsi kasvaa vuodessa 10 rekkakuormaa? Et ehdi takassasi ostaa ja energiapuun hinta ei puolestaan päätä huimaa.
Kahdessa vastauksessa on ymmärretty tahallaan tai osaamattomuutta alkuperäinen viestini täysin väärin.
En tarkoita pilkottavia polttopuita enkä omaan käyttööni tulevia takkapuita.
Tarkoitan metsän kaikkia puita siitä vaan järjestään hakaten miten milloinkin mieleen tulee ja mikä on kätevintä kuljettaa lämpölaitokseen.
TARKOITAN SIIS KULJETUSAUTON KUORMATILAN MITTAISIA TUKKEJA, PÖLKKEJÄ, RANKOJA, OKSIA, KANTOJA jne. KAIKKEIN ARVOKKAIN JA LAADUKKAIN TUKKIPUU TYVI A, B, C, D... KAIKKI KUORMAAN.
JOS HEHTAARI KASVAA 7M3 VUODESSA NIIN SE HEHTAARI TUOTTAISI LASKELMANI MUKAISEN REKKAENERGIAN KERRAN SEITSEMÄSSÄ VUODESSA.
JOS KYSEESSÄ ON HUOTUOTTOINEN 5M3 METSÄ NIIN SILLOIN KUORMAA PITÄÄ ODOTTAA 10 VUOTTA.
ajatusmallissa selvää pohjaa, heitäppäs vielä linkkejä toteuttamiskelpoisesta tekniikasta.
Selväähän on että perinteinen teollisuus vahtii etujaan kuin jellona pentujaan ettei metsän rahavirrat luisu ulottumattomiin.
etuhan jos mikä olisi että näin kilpailisi perinteinen puun käyttö teollisuudessa energia käytön kanssa ja näin vakauttaisi puun hintaa luonnostaan.
Ongelmana vaan nykyinen ajattelumalli keskitetystä energian tuotannosta tehokkuuteen vedoten hajautetun tuotannon kustannuksella.
Molemmissa toki puolensa mutta jos pelkän kululaskemien lisäksi otettaisiin huomioon hajautuksen tuomat edut kriisivarmuuden tasoittajana ja työllisyyden lisäämiseksi ympäri maan voisi vaakakupit kummasti muutua...
Toteutus on yksinkertaisempi kuin äkkiä luulisi. Silloin kun nykymenolla tilaat puunostajan koneistoineen paikalle tilaatkin eri yrityksestä rekan , joka vie tukit energialaitokseen, jossa ne "kipataan" siiloon "isoina klapeina" (tukkeina) odottamaan polttovuoroaan.
Muista myös että näin menetellen laho, vääryys, väärä halkaisija tms. ei merkitse yhtään mitään eikä kukaan soita suutaan pikku virheitä.
Puun korjuu olisi helppoa. Useissa tapauksissa noutoauto voisi ottaa tieltä kiinni metsään kaadetun puun latvasta ja murjoa sen tavalla tai toisella oksineen päivineen lavalle.
Se, että puun polttaminen ei muka kannata on samaa käsittämätöntä hapatusta kuin kalliimman puun tuonti ulkomailta on kotimaista puuta halvempaa ja vastaavasti halvempi puu kotimaasta on ulkomaista kalliimpaa puuta kalliimpaa.
Tai toinen esimerkki. Hankintapuu on samanhintaista kuin kantohintapuu vaikka kantohinpuuhun ostaja tarvitsee polttoainetta, miestyötä ja erittäin kalliit koneet.
Tuo sinun hehtaarituottolaskelmasi on vähän sama kuin koulun laskuesimerkki siitä, että jos 10 munaa kypsyy viidessä minuutissa, missä ajassa kypsyy 5 munaa.
Jos sinulla on 7 m3 kasvu hehtaarilla, ei sinulla kuitenkaan ole samalle alueelle rekalla asiaa joka seitsemäs vuosi vaan joka 77:s, kuten Mestarimme näpäytti Pietaria.
On sinun väitteissäsi perääkin, on toki. Se 4 kWh/kg ei kuitenkaan ole otettavissa sieltä 100 %:n hyötysuhteella. Kokonaishyötysuhteeksi taitaa 50 %:kin olla vähän liian paljon. Mukaan on laskettava puun kuivatuksen lisäksi poltettavaan muotoon saatto ja kuljetukset sekä tietysti voimalan sisäinen hyötysuhde.
Mutta tämänkin mukaan puu energian tuottajana voisi olla 120 - 150 € luokassa/kg. Kuivaa puuta siihen meneekin jo lähes 2 m3. Enegiapuusta pitäisi siis saada 60 - 75 €/m3, ellei energian tuottaja halua mitään voittoja. Mutta sehän haluaa ja haluaa myös maksaa investointinsa ja käyttömenonsa. Nyt puukuution kantohinta pyöriikin jo 30 - 40 euron tuntumassa.
Jos sahalaitos maksaa edes osasta 50 - 60 euroa/m3, niin kyllä sillekin tarjontaa riittää.
Joku voi myydä jopa sellutehtaalle.
Harvennuksissa ja muissakin hakkuissa tuleva roskapuusto kyllä joutaa polttaa. Tuo edellä oleva "tieteellisen tarkka" laskelmani osoittaa, että energiapuusta todella kannattaa maksaa 30 - 40 euroa/märkämotti, jopa ylikin tien varressa olevasta.
Parhaat rungot kannataa myydä sahoille ja vaneritehtaille kaikki muu jalostaa lämmöksi ja sähköenergiaksi hajautetusti ympäri maan. Kuitupuun käyttö sellu-ja paperiteollisuudessa tulee vähenemään. Muutoksen nopeus tulee yllättämään !!!
Kirjoitit:
"Parhaat rungot kannataa myydä sahoille ja vaneritehtaille kaikki muu jalostaa lämmöksi ja sähköenergiaksi..."
Miten niin kannattaa? Jos polttamalla saadaan 50 e tukkikiintokuutiosta sähkönhintaan suhteutettuna 200-300 e niin miten se voi olla kannattavampaa myydä perinteisellä tavalla.
No onhan toi lasku vähän liian yksioikoinen mutta pilkkuvirhettä siinä ei ole. Joitain marginaalisia kuluja kun vähennetään niin se on siinä
kuka siitä pöllistä parhaiten maksaa ja mitä sillä tekee mutta on siinä uusilla tekemistä ennen kuin logistiikka kannolta tehtaalle on kunnossa.
Helposti tulee mieleen että jos noin komiasti kannattavaa mitä on esitetty niin miksei tuohon ole nykyteollisuus tarttunut ja miksi se helpolla luopuisi tuollaisesta kultamunasta?
Kirjoitit vähän epäileväisesti:
"Helposti tulee mieleen että jos noin komiasti kannattavaa..."
Jos epäilet niin otappa google käyttöön ja etsi puun energia-arvoja ja saat helposti käsiisi pitkän luettelon lähteitä, joissa suunnilleen kerrotaan:
1 kg puuta vastaa n. 15 000 000 J/kg
tai
1 kg puuta vastaa n. 4 kWh
Myös kirjasto on hyvä paikka.
Ja logistiikasta vähäsen. Logistiikkaongelmia on vain nykyisten rakenteiden, politiikan ja vilpillisen tiedon ylläpitämisen suhteen.
Varsinainen puun korjuu mainitsemallani tavalla on erittäin yksinkertaista ja samaan autoon voi laittaa kantoja myöten kaiken tavaran.
Logistiikkaongelmia voi tulla myös kun yht'äkkiä huomataan, että nykyistä koneistoa ei tarvita enää ja porukka pitää sijoittaa uudelleen.
vaan vaihtoehto aiheuttaa sekä uteliaisuutta että tarpeen tarkastella asiaa monelta kantilta, siksi kysyn myös "aakkosia".
Jos jotain epäillä pitäisi niin päällimmäisenä nousee mieleen väkisin mikä olisi se taho jolla on pääomaa ja resursseja rakentaa osto-organisaattio, neuvotella urakoitsijat kannolta kattilalle, millä tekniikalla jalostus eikä ihan vähäisinpänä miten markkinoida tuote.
Vasta kun nuo on aukottomasti kunnossa olen varauksetta mukana. Se ainakin on varmaa että joka nuo ensimmäisenä saa kuntoon, on sillä menestys taattu ja voin luvata että lisä toimijoita tällä alalla kaivataan totisesti oikeaa kilpailua tuomaan.
Sen verran korjaan että tämänpäivän kurssi havutukilla pikemmin 4 kuin 5 kymppiä, joten ymmärtänet miksi kiinostaa kovin että vaihtoehoja olisi nykyistä enemmän.
melkoinen muutos ja hyvä sellainen jos energian tuotantoa saataisiin hajautettua pienempiin yksiköihin, niin työllisyys kuin rahakin pyörisi paikallisesti- ainoan häviäjän ollessa tuontienrgian.
Mikäli löytyy käyttökelpoista tekniikkaa asian tiimoilta sen toteuttamiseksi niin eniten kapuloita rattaisiin työntää perinteinen teollisuus vanhoellisine ajatusmalleineen- vaikka sitten valtion ohjauksella.
Näin just. Ja ohjaushan menee niin että teollisuus ohjaa valtiota joka ohjaa metsänomistajia.
Ovatko poliitikot munattomia vai kyvyttömiä kun tällä tavoin ulkoistavat varsinaisen päätäntävallan taholle, joka nykyisin ajaa vain omaa etuaan, isänmaattoman pääoman etua...
Pääomavaje pitää teollisuuden ahtaalla.
Teollisuutta ohjaa pääoma,koska omaa pääomaa ei ole toiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Kuluttajilla olisivat kaikki avaimet hallussaan jos he osaisivat niitä käyttää.
Ikäänkuin olisin lukenut päivän lehdestä, että elinkeinoelämälle annetaan ihan pikkuinen pääoma valtion eli meidän kansalaisten toimesta. Summa oli muistaakseni 60 miljardia euroa. No, eihän tuo köyhää koittele, meikäläisen osuus "pääomaruiskeesta" on 12 000 euroa, ja meidän nelihenkisen perheemme siis 48000 euroa.
Mutta, ihan tosissaan, onhan tuo aika paljon meikäläisen rahoissa - onhan?
Niiku, mites tämä politiikka sitten liittyy metsänhoitoon? Kuten tuo eilen päätetty pikkuvippi, väliaikainen verohelpotus puun myynnistä (siis hankinnasta) ja monet muut seikat osoittavat, teollisuus ohjaa valtiovallan toimia eli kansainvälinen pääoma käyttää ylintä poliittista valtaa Suomessa, ja valtiossamme VVM on häntä joka heiluttaa koiraa!
Vientitakuu on itseasiassa pikavippi asiakkaalle.Näin voidaan taata suomalaisen teollisuuden tuotteiden kysyntä.
Mikäli ostajan bisnekset menevät /-seelleen ja he eivät saakkaan jatkomarkkinoitua tuotteitaan niin suomalaisia on taas kerran viety kuin pässinpäitä narussa.
Enpä tässä globaalissa markkinatilanteessa ottaisi moista riskiä ilman reaalivakuuksia,jos joku tulisi velkaa anelemaan.Mieluimmin etsisin tuolla rahalla ostettavaksi kypsiä yrityksiä maailmalta.
Ostajia olisi kai jonoksi asti, jos asia olisi noin helppo.
On se kumma, että 'energiapuun' ostajat eivät tule esille ja ilmoittaudu ostajiksi.
Me metsänomistajat kyllä varmasti myymme sinne, mistä parhaan hinnan saamme.
lienee parempaa tietoa asiasta kun kertoo näin että kuluttajilla olisi avaimet käytössään asian korjaamiseksi- olisi mukava kuulla tarkemmin mitä ja millaisia keinoja tuolla tarkoitetaan?
Kuluttajalla on mahdollisuus kilpailuttaa tuottajia.
Kuluttajan mahdollisuudet kilpailuttamiseen paranevat sitä enemmän mitä järjestäytyneempiä he ovat.Yksin ei voi vaikuttaa.
Esim. halkokauppias jonka vuosituotanto on vaikkapa 500 im3 polttopuuta voisi tehostaa toimintaansa jos hän keskittyisi puutavaran valmistukseen eikä kuivaamiseen,varastointiin ,markkinointiin ja kuljetuksiin.Hinta voisi tuolloin olla em kustannusten verran alhaisempi.Edellyttäen että kuluttaja suostuisi hankkimaan tarvitsemansa erän noin pari vuotta ennen käyttöpäivää.
Valmistuskapasiteetin lisääntyminen johtaisi tarjonnan paranemiseen ja hintojen laskuun jolloin puulämmityksen suosio lisääntyisi.samalla energiapuulle muodostuisi markkinat ja sitäkautta selkeä hinta joka vaihtelisi alueellisesti.
Logistiikkkaketjun kannolta valmistus- myyntipisteeseen rakentaisi polttopuun valmistaja ja siitä eteenpäin loppukäyttäjä.
Valinta on kuluttajan : kuiva koivu xxx € /kg tai tuore xxx € kg, vai käyttävätkö he edelleen hyväkseen myyjien järjestäytymättömyyttä, kuten metsäteollisuus on aina tehnyt ja tulee aina tekemään ?
oikein ymmärtänyt niin tämä viestiketju painii enemmän puun kokonaisenergian käytön ympärillä kuin pelkän pilkekaupan.
Vertaus muuten toimii mutta mikä onkaan taho joka nykytilanteessa voi tarjota vapailla markkinoilla sähköä ja lämpöä pelkästään puusta tuotettuna?
Ymmärtääkseni ketjun aloittaja tähän juuri halusi kiinnittää huomion.
polttoaineen hyödyntäminen laajemmassa mittakaavassa on kannattavinta lämmöntuotannossa,ei niinkään sähkön tuotannossa.
Ymmärtänet kaukoämpöverkon ja sähköverkon eron energian jakelussa ja tältä pohjalta tarkasteltuna energiapuunkäytölle tulevat rajoitteet jotka syövät suurpääoman mielenkiintoa ryhtyä laajamittaiseen energiatuotantoon joka olisi riippuvainen puusta.
Siis puusta ei ole järkevää tuottaa sähköä vaan lämpöä.
paikkansa varmasti pienemmässä mittakaavassa mutta jos ajattelee tilannetta vähänkään isomman laitoksen kohdalla, on yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto ainut varteenotettava vaihtoehto niin hyötysuhteen kuin alati tiukentuvien ympärisöarvojen mukainen ratkaisu.
Onhan yhteistuotannon säästö energiassa kolmannes vrrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna.
Parhaimmillaan biomassasta liikenne biopolttoainetta alle 60%. Loppu energian hyödyntäen sähkön ja lämmön tuotannossa päästään n90% kokonaishyötysuhteeseen.
Alla hyvin mielenkiintoinen linkki uusiutuvan energian lisäämisestä ja keinoista v-07
http://www.energia.fi/fi/julkaisut/selvitys%20uusiutuvan%20energian%20lis%C3%A4%C3%A4misen%20kustannuksista%20ja%20edist%C3%A4miskeinoista.pdf
Huolena muun muassa polttohakkeen riitävyys tilanteessa missä sitä viedään laajamittaisesti muualle ja hinta. On huomattava ajankohta jolloin tuo tehtiin ja peilattava asioita nykyhetkeen, vastaavasti selittää paljon teollisuuden tekemiä ratkaisuja viime aikoina.
Kannataa paneutua ajatuksen kanssa tuon lukemiseen, toki eihän se ole kuin silloinen ennustus tulevasta mutta paljon tuosakin voi päätellä.
On huomattava myös että mikäli löytyisi helppoa ja luotettavaa tekniikkaa tuottaa sähköä ja lämpöä omakotitalo koosta, maatila, kasvihuone viljelyn ja pienteollisuuden tarvitsemaan teholuokkaan hakkeella/turpeella paikallisesti olisi siinä "tuhannen taalan paikka".
Hakkeella siksi että sen markkinahinta/tarjonta ei ainakaan vielä ole "isojen ohjauksessa" kuten pelletti ja turve.
Paljon asiaa ja ennenkaikkea tutkimus vahvistaa uskoa kotimaisen energiavaihtoehdon kehittämiselle.
Olennaista on kuitenkin sähkön hinnanan kehittyminen pitkällä aikavälillä ja mekanismit joilla siihen pyritään vaikuttamaan.
Biomassat ja niiden hyödyntäminen vaativat tuen kuten myös turve ja kivihiili ja kaikkia näitä rasittaa päästöoikeuksien hinnan määräytyminen.
Biomassojen laajamittainen hyödyntäminen vaatii jokatapauksessa tiiviin yhteiskuntarakenteen,joka on lämmön pääasiallinen käyttäjä.Lisäksi alueella tulee sijaita teollisuuslaitos jonka sivutuotteena biomassasta voidaan hyödyntää muutakin kuin pelkkä energia.Biomassatuotannon lisääminen suppealla alueella ei ole ongelmatonta koska sopivien metsä-tai peltopahjaisten kasvien hyödyntäminen käy kannattamattomaksi mikäli kuljetusmatkat ylittävät 100 km.Joten prosessin tarvitseman raaka-aineen saatavuus muodostuu ongelmalliseksi pitkäkllä aikavälillä.Suppealla alueella toimiminen tuossa mittakaavasssa aiheutta kilpailutilanteen koska alueella on jokatapauksessa merkittävästi toimijoita jotka hyödyntävät samaa raaka-ainetta.
Helppo ja luotettava tekniikka pienemmän mittakaavan yhdistetyn sähkön-ja lämmöntuotannon kattiloille on jo olemassa esim. sakasalaisilla markkinoilla,tuettuna ja ei veroratkaisuin rangaistuna kuten Suomessa.
Suomalainen energiateollisuus on heräämässä ja hiljalleen ymmärtämässä biomassatuotannon uusiin mahdollisuuksiin.Samalla sekin on joutunut myöntämään ettei kaikkia kuluttajia voi saada maksaviksi asiakkaiksi.Metsäteollisuuden mahdollisuudet ovat Eu:n käsissä,saatavilla ja päätettävissä.
Kuten jo vuosia sitten todettiin........
http://www.tekniikkatalous.fi/incoming/article57423.ece
onkin Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa.
Ei millään voida ajatella kaukolämmön jakamista joka torppaan kannattavasti.
Siksi luulisi olevan laajempaakin kiinostusta tekniikasta mitä kerroit Saksassa olevan käytössä.
Lisä infoa kiitos.
Jokatapauksessa selvää on puunkäytön lisääntyminen energianterpeen täyttämiseksi ja mielestäni isot toimijat pitävät huolen omista tarpeistaan ja eduistaan näin pienemmän tuotannon jäädessä "nopen osalle".
Luulisi olevan kansantaloudellisestikki varsinkin nyt laman/taantuman aikoihin syytä katsoa tilannetta hyvinkin kriittisesti ja miettiä vaihtoehtoja joilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia niin koko maan kannalta kuin alueellisestikkin.
Kehityksen esteenä on Suomessa ollut ns syöttötariffin puuttuminen.
Tieto,taito ja teknikaan hallitseminen ei yksin riitä vaan tarvitaan kansallinen tahtotila,sitä ei vielä valitettavasti Suomessa ole löytynyt.
Joten kotimaisten laitevalmistajien on tehtävä yhteistyötä siellä missä on tällä hetkellä parhaat edellytykset kehityksen eteenpäinviemiselle.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article74772.ece
tahtotilan (hyvä ilmaisu) löytymiselle antaa tämäkin esimerkki vaikkei aivan suoranaisesti metsään liitykkään.
http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article212845.ece?s=r&wtm=-04022009
Asiaan ollaan kuitenkin vähitellen onneksi heräämässä kuten "jätevirman" kaikessa hiljaisuudessa kasaama ketju minkä tarkoituksena on tuoda uusi valtakunnallinen ostaja kilpailemaan kuitu, kanto ja havuhakkeesta puhtaasti energaksi.
Metsänomistajille tuskin tälläkään on kummoisia vaikutuksia vaikka sitä niin hehkutetaan.
http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/energiapuusta-vauhtia-kuitupuun-kauppaan/351121
Korvaavien energialähteiden etsinnässä ei pitäisi keskittyä tehokkaaseen ja laajamittaiseen tuotantoon eikä suuriin yksiköihin.
Ratkaisuja tulisi etsiä enemmän makrotalouden tarpeita tyydyttävillä ehdoilla.Eli kehityksessä olisi mentävä yksi askel taaksepäin,jotta päästäisiin useampi askel eteenpäin.
Bioenergian osalta tiedoistusvälineet ovat luoneet ihmisille mielikuvan jätteistä,risuista,kannoista,päästöistä ja näpertelystä jne.
Metsänomistajankin olisi hyvä ymmärtää bioenergian käsitteen laajuus hieman syvällisemmin,eikä vain puupohjaisena mahdollisuutena.Bioenergiaan voidaan laskea lähes kaikki maanpäällä luonnossa syntyvä,riippumatta ihmisen toiminnasta ,koskien maata ,vettä ja ilmakehää.
Metsänomistajan mahdollisuudet hyötyä energiapuun osalta ovat riippuvaisia syöttötariffien saamisesta pienille laitoksille jotka tuottavat lämpöä ja sähköä,jolloin energiapuun käytön kannattavuuden kipurajana olis 20 €/kiinto m3 /tienvarteen toimitettuna lämpölaitosen läheisyydessä ( alle 20km).Näin jos asiaa tarkastellaan lämpölaitoksen kannalta.
Lämpöä ja sähköä tuottavan laitoksen huolenaiheeksi jäisi hukkalämmön hyödyntäminen niinä aikoina jolloin lämitystarvetta ei esiinny asiakkaiden keskuudessa. Tai vaihtoehtoisesti etsiä rakaisua ongelmaan kuinka hukkalämmöstä saisi tuotettua sähköä höyrystymispistettä alhaisemmissa lämpötiloissa.