kertokaa pliis miten saan sakusta ton ärsyttävän ulinan ja huudon automatkoilla pois..kirjotin toho alemmas jo ongelman.. tuun hulluks.aina aattelen et meenpä koiran kans metsäilee,ni hermot on paskana menomatkalla jo. ei tule mittää. se alkaa heti kun auton vauhti hiljenee hiekkatie tasolle.. ei lopu ennenkun auto pysähtyy ja avaan kontin.oon koittanu ajaa ihan hiljaa pikkuteitä ja kiljunu HILJAA! mut ei mitn.silmät pyörii vimmatusti ja koira on sekoomispistees.ja älkää vaan sanoko et liikunnan puute.se tekee saman vaik menisin kolmekymmentä kertaa samaan paikkaan päivässä.
sakuimmeiset hooooiii!!!
kommentaattori-72
10557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
oletko milloinkaan yrittänyt pitempää aikaa olla kiljumatta sille koiralle? Siis ei yhtä, kahta tai kolmea reissua vaan siis pitempää aikaa jolloin vaan puret hampaat yhteen etkä sano sille mitään?
Minulla on ollut kahden viimeisen vuoden aikana usein kyydissä nyt jo 13-vuotias "sekarotuinen schäfer" (75 % sakemannia), joka sai minut ensimmäisillä kerroilla tosiaan raivon partaalle, koska se piti kamalan elämän joka kerta kun nopeus laski alle 70 km / h. Silloin minulla ei ollut myöskään kunnollisia koirakaltereita autossa vaan pelkkä tavaraverkko, ja tämä ryökäle hyppäsi risteyksissä takakontista pois, mahtui juuri sen verkon sivusta tulemaan takapenkille.
Syy selvisi kun olin todistamassa koiran ja sen omistajan yhtä ajomatkaa, omistaja vastasi koiran jokaiseen ääntelyyn. Hän sanoi myös antavansa koiran olla jopa auton etuistuimella silloin kun ajaa yksin, eli sillä ei ollut edes vakituista yhtä ja samaa paikkaa autossa.
Vanha koira saattaa oppia uudet temput nuorta koiraa nopeammin, tämä ainakin rauhoittui loppujen lopuksi aika nopeasti. Ainakaan minun kyydissä se ei enää hillu. No ensinnäkin sain lopultakin laitettua kunnon kalterit, ja lisäksi vielä veräjän johon saa kiinnitettyä väliseinän, jolloin koiralla on vain puoli tavaratilaa käytössä ja näkyvyys vain yhdelle sivulle ja taakse. Mutta ennen kaikkea se ei ole saanut minulta minkäänlaista vastausta meteliinsä. Ei sen kieltäminen auttanut kuitenkaan yhtään mitään, se vain pahensi asiaa. Olen pysähdellyt huoltoasemilla ja muualla ja poistunut autosta koiraa noteeraamatta, luulen että sekin kyllästyi "komentamaan" lopulta minua. Ainakin se vaikuttaa siltä, että koiralla oli jonkinlainen tilanteen hallinnan tarve, se "tiesi" että kun auton vauhti hiljenee, se mitä ilmeisimmin tarkoittaa että nyt pääsee ulos. Se harhaluulo ainakin pitäisi saada koiralta pois, koiran ei "tarvitse" olla päättämässä yhtään mitään matkan teosta. Mitä jos pysähtelet, poistut autosta hetkeksi, tulet takaisin ja jatkat taas matkaa sanomatta koiralle mitään?
No, toivottavasti jollain on parempia neuvoja, tuo huomiotta jättäminen on hidasta ja suurta kärsivällisyyttä vaativaa, mutta luulen kyllä että jos koira lopulta antaa periksi, sen kanssa ei enää milloinkaan tarvitse tästä asiasta taistella.
Ja yhdyn tuohon ursan neuvoon.Omani oli alkuun automatkoilla justiinsa tollanen, huusi ja melskasi autossa heti kun vauhti hiljeni.
Huomiotta jättäminen ja korvatulpat :-)
Koira hakee huomiota ja on kiihtynyt kun tietää pääsevänsä jonnekkin kivaan paikkaan. Älä huuda sille ,älä edes puhu sille mitään kun se alkaa huutaa.
Tiedän, että se melskaaminen sattuu korviin mutta usko pois se vähenee ajan kanssa.Vaikea sanoa kuinka kauan joudut ulinaa kuuntelemaan, se on yksilöllistä. Jos tuntuu että koira käy liikaa ylikierroksilla ja se on ylen hermostunut voit kokeilla istua vaan autossa sen kanssa ilman että lähdet liikkeelle, palkitset heti kun se on hiljaa ja jos ulisee ja melskaa et ole kuulevinasikaan.
Ja tyiedetään ettei kyse ole siitä ettei koira saisi liikuntaa, sakemaanit on kovia kommentoimaan autossa :-))
oikean hermorakenteen omaavan,OIKEIN käyttäytyvän sakemannin käytöstä.Sakasanpaimenkoiran ei tule noin käyttäytyä kuin aloittaja kertoo,eikä sellaista käytöstä pidä hyväksyä.
ihan on kuule aika monelle sakuihmiselle tuttua, sakut nyt vaan on koirina kovia kommentoimaan omaa innostustaan, eihän siinä muusta ole kysymys, ei nyt ainakaan hermorakenteesta pönttö...
Sakut on piipittäviä,inisijöitä,urisijoita ja joka paikkaan kuononsa työntäviä otuksia ja joo kuule ne uliseekin aika kovaa kun ne haluaa kertoa kuinka ihqua on päästä taas jonnekkin mukaan ...
Ja tämän tietäsit jos sulla nyt koskaan olisi sakuja ollutkaan... :-/
ja sanoinko mä nyt taas että PITÄÄ HYVÄKSYÄ ??
onko sulla joku ongelma luetun ymmärtämisessä vai mikä mättää???
nyt vaan on sellanen ongelma että meille syntyy just vauva,ihan parin pv sisällä,ja sitä ajatellen nimittäin olis pikkasen hiljennyttävä,tai jätettävä suosiolla pois kyyistä kokonaan. tosi ällöö et joku opettaa koiraa tavoille joista ei ole mitään iloa. se ex omistaja oli kyllä muutenkin dille tapaus.
pakko kai koittaa kestää. toivon ettei opeta mun koiran pennulle samaa tapaa tää isompi.
asioissa samaa mieltä.
Meidän Marja alkaa sen inisemisen, vikinän ja piipityksen tasan sillä hetkellä, kun käännyt asfalttitietä soratielle.
jos yhdessä kulkevat, ja tietekin kulkevat, ethän sinä toista koiraa kotiin jätä. Vai jätätkö???
Onnea etukäteen jo sen lapsen takia, mutta huom. ei koira lapselle huonoa käytöstä opeta, eikä se edes hunoa käytöstä ole, kun lemmikki on innoissaan siitä että tietää pääsevänsä kohta "perille". Oli se sitten mitä tahansa.
että ne koirat aloittavat sen piipityksen joka kerta soratiellä sen vuoksi, että ne pääsevät ulos metsään tms. kivaa pian soratielle tulon jälkeen - joka ikinen kerta.
Tuntuu tietysti "tyhmältä" lähteä koiran kanssa joskus ajamaan soratielle asioikseen vain opettaakseen sille ettei se soratie suinkaan tarkoita aina samaa kuin ilonpito, mutta en oikein usko että muutakaan keinoa sen kiljumisen lopettamiseksi on. Jos koiran riehunta tuottaa tulosta joka ainut kerta, niin miksi se lopettaisi riehunnan?
Meillä onneksi aikoinaan ajeltiin sen vanhan schäferin kanssa niin paljon sorateitä (kun siellä sattuu olemaan niin h***tisti niitä!) että sille se nyt ei ainakaan aiheuttanut mitään riemunpurkauksia. Joskus se tarkoitti lenkille tai mökille pääsyä, joskus ei.
Kyllä ne saa ja pitääkin,mutta aloittajan kertoma käytös ei sakemannin luonteeseen kuulu.
Mä olen kisannut 7koiran,kahden pk-rodun,mulla on yksi KVA,ja 4 kasvattia KVA:ta.8v koirahoitola,saanut kasvatustyöstäni Vuolasvirtapalkinnon vuonna1987,ja suurin osa pisteistä tuli kasvattieni käyttötuloksista,kasvattini olivat ensimmäisten joukossa Suomessa joita jalostustarkastettiin,joten voitko olla nimittelemisetä pöntöksi,vaikka olenkin täysin eri mieltä kanssasi.
nimittelee ja uhhoo täälä ain sillee. elä wälitä!