Potilaita pidetty eristyksissä (sidottuina?) jopa 100 päivää.
Lapsia ei ole päästety ulos kuuteen viikkoon.
"tätä ei voida missään tapauksessa hyväksyä komitea kirjoittaa raportissaan".
Viitteenä Aamulehti 21.1 2009.
Lapsia ei ole päästety ulos kuuteen viikkoon.
"tätä ei voida missään tapauksessa hyväksyä komitea kirjoittaa raportissaan".
Viitteenä Aamulehti 21.1 2009.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tässä kohtaa sana "eristyksissä" tarkoittaa sitä, ettei ole päässyt ulkoilemaan.
Psykiatriassa nuorten ja lasten puolella yhtenä hoitomuotona kyllä käytetään huone eristyksiä turvaamaan potilaan oleminen.
Faktaa sinullekin, jotta et lisää levitä hysteriaa ja väärää infoa.
Mielenterveyslain
luku 4 a 21.12.2001/1423).
Liikkumisvapauden rajoittaminen Potilasta saadaan kieltää poistumasta sairaalan alueelta tai tietyn hoitoyksikön tiloista. Potilaan
liikkumisvapauden rajoittamisesta hoitoyksikössä päättää häntä hoitava lääkäri.
Eristäminen Voidaan käyttää, jos potilas 1) on käyttäytymisensä tai uhkailunsa vuoksi muille vaaraksi,
2) vaarantaa muiden potilaiden hoitoa, omaa turvallisuuttaan tai vahingoittaa merkittävästi
omaisuutta tai 3) jos potilaan eristäminen on välttämätöntä muusta erittäin
painavasta hoidollisesta syystä.
Sitominen Voidaan käyttää, jos potilas on käyttäytymisensä tai uhkailunsa vuoksi muille vaaraksi.
Kiinni pitäminen Uhkaavissa tai vaarallisissa tilanteissa hoitohenkilökuntaan kuuluva saa käyttää potilaan
kiinni pitämiseen tämän eristämiseksi välttämättömiä voimakeinoja. Asiasta on välittömästi
ilmoitettava potilasta hoitavalle lääkärille.
Edellä mainittujen erityistoimien
kesto
Potilaan kiinni pitäminen, eristäminen tai sidottuna pitäminen on lopetettava heti, kun se
ei enää ole välttämätöntä. Yli 12 tuntia jatkuneesta potilaan eristämisestä ja yli kahdeksan
tuntia jatkuneesta potilaan sitomisesta on viipymättä ilmoitettava potilaan edunvalvojalle
tai lailliselle edustajalle. Kun potilas on määrätty eristettäväksi tai sidottavaksi,
on hänelle samalla määrättävä vastuuhoitaja, jonka tulee huolehtia siitä, että potilas
saa toimenpiteen aikana riittävän hoidon ja huolenpidon ja mahdollisuuden keskustella
hoitohenkilökunnan kanssa. Sidotun tai alaikäisen potilaan tilaa on jatkuvasti seurattava
siten, että hoitohenkilökunta on näkö‑ ja kuuloyhteydessä potilaaseen.
Omaisuuden haltuunotto Haltuun saadaan ottaa 1) päihteet, 2) esineet jotka vaarantaisivat muiden turvallisuutta,
3) rahat ja muut maksuvälineet, jos asianomainen todennäköisesti nämä hävittäisi, ja
4) järjestystä vakavasti vaarantavat välineet.
Omaisuuden ja lähetysten
tarkistaminen
Jos on perusteltua syytä epäillä, että potilaalla on hallussaan haltuunoton oikeuttavia
aineita tai esineitä, saadaan hänen käytössään olevat tilat tai hänen hallussaan oleva
omaisuus tarkastaa.
Henkilötarkastus ja henkilönkatsastus
Saadaan tehdä, jos on perusteltua syytä epäillä, että potilaalla on vaatteissaan tai muutoin
yllään haltuun otettavia aineita tai esineitä.
Yhteydenpidon rajoittaminen Potilaan yhteydenpitoa sairaalan ulkopuolelle saadaan rajoittaa, jos yhteydenpidosta on
vakavaa haittaa potilaan hoidolle, kuntoutukselle tai turvallisuudelle tai jos rajoittaminen
on välttämätöntä muun henkilön yksityiselämän suojaamiseksi.
Suomessakin on tällä vuosituhannella todistetusti pidetty ala-ikäisiä potilaita sidottuna yli kolme viikkoa ja kaiken lisäksi toimenpide suoritettiin osittain lainvastaisesti. Kyseessä oli 17-vuotias poika. Varmaan jäi todella positiivinen kuva hoidosta ja kohtelusta. En yhtään ihmettelisi jos hän on tuleva "ammuskelija" tai yhteiskuntavasteinen päihdeongelmainen. Tutustu oikeusasiamiehen omasta aloitteestaan tekemään kanteluun 1411/2004. Järkyttävää luettavaa minun mielestäni nykyajan psykiatrian toimintatavoista.
eoak 1411/2004 Potilaan sitominen psykiatrisessa sairaalassa
mutta kidutus on kyllä jotain IHAN muuta!
Oletko ikinä ollut lepareissa. Ne puuduttavat ja jossain vaiheessa alkavat satuttaa. Lisäksi aika on hyvin pitkää. Lisäksi oleellisena asiana lepareissa on nöyryytyksen tunne. Kuten jois luit kyseisen oikeusasiamiehenb päätöksen oli toimenpide osittain lainvastainen.
Kaikki on suhteellista siinä mikä on kidutusta. Kidutuksen tarkoituksenahan on yleensä tuottaa kipua tai nöyryyttää tietyn päämäärän saavuttamiseksi tai tuhoto/muokata persoonallisuutta. Myös terveydenhoitomenetelmät voivat olla kidutusta joissain tapauksissa. Mitä mieltä esimerkiksi olet psykiatrian historian sellaisista hoitokeinoista kuin syövyttävien aineiden käyttö intiimialueilla hysterian hoidossa, sähköshokkiterapia alkuaikoinaan ilman kunnon lääkitystä / nukutusta (hoito tuotti myös tuloksia, mutta myös vähän luita sattui katkeilemaan), jäävesikylvyt. Todella inhimillistä. Entäs klorpomaani- ja insuliiniyliannostukset neuvostoveväjällä toisinajattelijoiden hoidossa. Ihminen ei voi muuta kuin maata tuskissaan paikoillaan.
Muista myös että 40-luvun alun huippulääkärit aikansa yhdessä vaikutusvaltaisemmassa sivistysvaltiossa olivat luvun loppupuolella tuomittuj/etsittyjä sotarikollisia. Hekin toimivat terveydenhoitoalalla ja aikansa mukaan ja ihmiskunnan parhaaksi ainakin omasta mielestään. Vaikka jotain hoitotoimenpidettä pidetään huippuhoitona ei se välttämättä aina ole niin kuten ylläolevat esimerkit osoittavat.
Mitä sitten kidutus on sinun mielestäsi...
Alastomia ja nöyryytettyjä irakilaisia Abu Graibissa (vai mikä se oli) pidettiin julkisuudessa kidutettuina.
15-vuotta sitten Suomen mielisairaaloissa ihmisiä eristettiin alasti.
Lisäksi 15 vuotias tyttö sidottuna sänkyyn kiinni ja hoitajat laskemassa housuja kun oin hätä ei onneksi ole nöyryyttävää tästä tytöstä tuntuen. Vai mitä...
kidutuksesta luetellen esimerkkejä. Kyllä, olen ollut lepareissa, eristyshuoneessa, saanut sähköshokkeja. Silloisessa tilassani en tuntenut olevani nöyryytyksen kohde. Siis olin mielisairaalassa enkä kyseenalaista mitään saamista hoidoista vaikka tapahtuikin yli 40 v sitten. Toivuin takaisin yhteiskuntaan ja jos en olisi ollut hoidossa en olisi enää tässä kirjoittamassa. On paljon muita, fyysisiäkin sairauksia joissa hoidot tuntuvat tuskallisilta, ne kuitenkin ovat hinta joka paranemisestaan täytyy maksaa. Jesuiittojen motto "tarkoitus pyhittää keinot" ikävä kyllä pätee sairaidenhoidossakin. Toki tapahtuu hoitovirheitäkin joihin en nyt ota kantaa.
Sinä olet näköjään parantunut. On paljon sellaisia jotka eivät koskaan parane. Silti näitäkin henkilöitä pitäisi kohdella inhimillisesti ja
ihmis- ja perusoikeuksia kunnioittavasti.
Sinä puhuit ja vertailit fyysisen sairauden hoitoa. Huomaa että siellä puolella yksi huomattava ero psykiatrisiin pakkohoitopotilaisiin verrattuna. Potilailla on siellä laajempi oikeus päättää omasta hoidostaan (toki rajoituksiakin on sielläkin). Käytännössä syöpäsairas voi useimmissa tapauksissa kieltäytyä turhasta ja elämää pidentävästä hoidosta. Entä jos potilas on psykiatrisesti täysin parantumaton ja ainoa hoitokeino on toimintakyvyttömäksi (siis sellaiseksi joka ei pysty itseään puolustamaan) lääkitseminen ja rajut perusoikeuksien rajoittamiset. Syöpäpotilas kuolee aikoinaan mutta psyykkisesti sairas elää mahdollisesti vankilaa huonommissa olosuhteissa lopun elämänsä. Hänellä ei ole oikeutta kieltäytyä hoidoista joka ei auta häntä. Tämä on vähän ankeaa ja julmaakin tekstiä. En osaa muotoilla asiaa paremmin.
Esitän vielä sinulle kysymyksen...
Noin 15 vuotta sitten potilaita eristettiin pitkiä aikoja alasti. Tänä päivä pitää antaa vaatteet. Mitä hyötyä on ollut siitä että valmiiksi mielisairasta ihmistä vielä alistetaan ja nöyryytetään. Useimmat mielenterveyspotilaat ovat kokeneet kovia (lapsena hakattuja, koulukiusattuja, seksuaalirikosten uhriksi joutuneita). Pitäisikö palata takaisin vanhaan aikaan ja riisua väkisin potilaita alasti eristykseen. Tämä on ollut ihan yleistä joissakin sairaaloissa aikoinaan. Eli sinun mielestäsi alasti pitäminen on auttanut näitä potilaita vaikka tänäpäivänä eristykseen annetaan vaatteet.
alasti pitämisen käytäntöä lainkaan, olin niin vahvasti lääkitty eristyksessä ollessani ettei muistikuvia ole, paitsi se että tulin huoneesta pois ihan mielelläni tokkurasta selvittyäni. Mitään vainoharhaisia "tunteita" en tuntenut. Voisin kuvitella että noilla eristämisillä estettiin mahdollisuus vahingoittaa itseään/muita. Tai riehuminen särkien tavaroita. Olin itsetuhoinen. Kokemus on ollut rankka mutta ilman sitä en olisi todellakaan tervehtynyt. Sanoisin että vaikka monet kauhisteleekin mielisairaaloiden käytäntöjä niin on parempi "jättäytyä" ammatti-ihmisten autettavaksi. Vanhusten kohtelua laitoksissa voisi myös pitää "kidutuksena" lääkitykset ym. Sekin on monelle ihan jokapäiväistä. Ei elämä ole kellekään helppoa.