:( :(

Ei ollenkaan kivoja kavereita! Raskauden myötä saat varmaan uusiam joilla on samanlaisia harrastuksia! (Jos se ollenkaan lohduttaa...)

Ehkä sinun kaverit eivät tiedä miten olla, tai eivät katso että teillä on enää yhteisiä harrastuksia? (Siis niitten näkökulmasta katsottuna.) Selitä niille, että pystyt ja haluat tehdä sitä ja tätä vaikka olet raskaana.

yleensä kaverit kaikkoaa vasta kun vauva on syntynyt. Harmillista!

Täällä itsellä kävi niin päin että ihmiset kiinnostui vähän liikaakin ja sellaisetkin kaverit jotka ei ole yhteyttä yleensä pidelleet on olleet vähän liiankin kiinnostuneita raskaudestani. Pahimpia juttuja että asiaa leviteltiin aluksi niin että olisin vahingossa tullut raskaaksi, siitä yritettiin kylillä tehdä skandaalia, asiaa leviteltiin niillekin jotka ei minua edes tunteneet, tai ehkä yhden kerran tavanneet. Ja asiaa kauhisteltiin porukalla. Tosiasiassa vauvaa yritettiin tosissaan, tosin siitä julki huutelematta, ja meille muksu on siunaus ja mahdottoman ihana asia.

Tukea näiltä "ystäviltä" ei saa vaan se on se juttelu sitten sitä että "onpas sulla jo kauhean iso maha" ja "ootpa koomisen näköinen kun työnnät noita vaunuja ja oot ite noin pieni äiti"(kun tuli puheeksi lastenhuoneen nurkassa seisovat uudet vaunut) ja jos on jostain levinnyt sana että olen käynyt ylimääräisessä ultrassa tai virtsatieinfektion takia hakemassa lääkkeitä niin jopa jutturinki kiertää ja suurentelee että varmaan menee lapsi kesken tai on sairas.

Onneksi on lapsen isä tukena ja perheidemme jäsenet jotka aidosti tuntuvat olevan kiinnostuneita. Ja jokunen ystäväkin.

Sinuna menisin esim. tutustumaan mammakahviloihin tai avoimiin päiväkoteihin joissa tuoreita äitejä liikkuu. Sieltä voi löytyä uusia ystäviä yllättävänkin helposti ja juttuaiheita ainakin riittää :)

Onnea odotukseen ja toivotaan että ystäviäkin saisit tueksi. Tämä kotona möllötys on aika tylsää kun on äitiysloma ja odotuksen loppuviikot menossa. Kaikki muut on töissä ja koulussa ja ukko myös tietenkin. Kaipaisi juttukaveria huomattavasti enemmän kuin ennen. Järkevää sellaista.

olen pyytäny useesti käymään,mut ei mitn mahkuja..meille matkaa n.10 km,eli jos tänne joku vaivautuis tulemaan,niin ei ainakaan tunnin takia ajais.. ja sen takia en jaksa ees ketään pyytää,kun en jaksa koko päivää ketään kestitäkkään. jotenkin alkaa olemaan kaikkia hermot niin täys ettei kyllä mitään rajaa.
ainoa ystävä mikä oli,muuttui mustasukkaseks ja kateelliseksi,koska on tottunut että mun elämäs menee kaikki päin pehvaa,ja nyt onkin alkanu menee unelmat putkeen..joka asiassa oikeestaan,ni hän eikestäny ettei mulla aina ookkaan vaan valittamista..hän katkasi välit täysin..eikö oo upeeta. nooh..yksinäist on mutta eip oup kauaa..rv 41 menossa jo..
onneks on ihku mies mullakin.se on munkanssa ainakin .. heh