kustannusalalle?

No, sivuaineeksi kannattaa ehkä lisäksi ottaa jonkinlainen talouteen tai hallintoon viittaava oppiaine - vaikka edes suppeaksi sivuaineeksi. Suomen kieli kirjallisuus lienee aika yleinen aineyhdistelmä kustannusalalle hakeutuvilla (en kyllä 100% asiasta tiedä, joten ihan mutuiluahan tämä on). Tuosta voi sitten päätellä niinkin, että "jännittävämmällä" aineyhdistelmällä voisi olla alalla kysyntää. Aika usein muuten haetaan oppikirjojen kustannustoimittajiksi esim. jonkin oppiaineen opettajia, mutta sinulla on kenties mielessäsi kaunokirjallisuus.

Minä tiedän jopa yhden kustannusalalle päätyneen entisen englannin kielen opiskelijan (ja toisaalta tiedän yhden kirjalijaksikin päätyneen hepun). Gradunsa hän teki kirjallisuuteen, tarkemmin sanoen amerikkalaiseen tieteis- eli scifi-kirjallisuuteen liittyen. Muistaakseni hän toimi ensin kustannustoimittajana ja olisikohan siinä käynyt sitten niin, että hän vaihtoi työpaikkaa ja eteni kustannuspäälliköksi.

Pari näkökulmaa tähän keissiin:

Suosittelen "Kustannustoimittajan kirjan" (Teijo Makkonen (toim.) Suomen Kustannusyhdistys&Vastapaino 2004) lukemista kaikille, jotka haaveilevat alalle pyrkimisestä. Sen avulla voi palauttaa mieleen tiettyjä realiteetteja:

i) kustannusala on Suomessa pieni, joskin varsin vakaa toimiala. Tulevaisuudessa paikkoja tuskin on enempää. Digitaalisesta puolesta tosin kukaan ei tiedä vielä mitään.

ii) alalle on melko kova tunku, koska kustannustoimittajaksi ei ole muodollista koulutusta = lähes kaikki akateeminen (etenkin humanistis-valtiotieteellinen) tulee kyseeseen kustannustoimittajan tehtävässä

iii) kustannustoimittajat ovat palkkakuopassa, muut toimihenkilöt / pamput voivat tienata paremmin

Pidän aineyhdistelmääsi hyvin järkevänä - se olisi loistava, jos paikkoja olisi enemmän auki suhteessa tuollaisen tutkinnon suorittavien määrään. Aiemman kommentoijan ehdotus kaupallisesta osaamisesta on hyvä. Se voi myös edistää urakehitystä (joka kustannustoimittajilla ei muuten ole välttämättä kummoinen).

Tieto- (etenkin yritystieto-) ja oppikirjapuolelle voi ehkä päästä helpommin kuin kaunokirjalliselle. Kannattaa huomata, että ainakin Helsingissä yliopiston kirjallisuuden oppiaineilla on vakituisia harjoittelusopimuksia kustantamoihin. Suomen kielestä en tiedä.