työministeriön julkaisusta 370/2006 "Maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijalasten katoamiset"
---
Kunniamurha ja kunniaväkivalta ovat myös ilmiöitä, jotka ovat tulleet viranomaisten
tietoisuuteen maahanmuuttajaväestön kasvaessa. Kunniaväkivallan yhteydessä on pohdittu,
miten se eroaa suomalaisen väestön keskuudessa esiintyvästä perheväkivallasta. Eroa voisi
kuvata siten, että perheväkivalta on yksilön reaktio, joka liittyy pettymyksiin läheisissä
ihmissuhteissa, kunniaväkivallassa on puolestaan kysymys yhteisön reaktiosta.
Maahanmuuttajayhteisössä kunniaväkivaltaan saatetaan turvautua, kun suvun tai perheen
kunnia on uhattuna. Tällöin väkivalta on kollektiivista ja harkittua, yhteisö painostaa
väkivaltaan ja hyväksyy sen. Väkivalta voi olla fyysistä tai henkistä. Se kohdistuu useimmiten
naisiin ja tyttöihin ja ilmenee itsemääräämisoikeuden rajoittamisena, estämisenä ja
pakottamisena. Estäminen tarkoittaa yleensä sitä, että kielletään osallistumasta valtaväestön
toimintoihin. Esimerkiksi tytöt suljetaan kotiin, nuoret eivät saa osallistua harrastuksiin eikä
erityisesti valtaväestöön kuuluvia ikätovereita, etenkään vastakkaista sukupuolta edustavia
ikätovereita saa tavata. Jopa kouluopetukseen osallistuminen saatetaan kieltää. Pakottaminen
liittyy usein avioliittoon pakottamiseen. Pakottaminen voi kohdistua myös poikiin ja miehiin.
Tavoitteena on varmistaa vanhempien ehdoton auktoriteetti ja tyttärien siveys. Suomessa ei
ole todettu yhtään kunniamurhaa, mutta epäilyjä kunniaväkivallasta on.
---
Kunniamurha ja kunniaväkivalta ovat myös ilmiöitä, jotka ovat tulleet viranomaisten
tietoisuuteen maahanmuuttajaväestön kasvaessa. Kunniaväkivallan yhteydessä on pohdittu,
miten se eroaa suomalaisen väestön keskuudessa esiintyvästä perheväkivallasta. Eroa voisi
kuvata siten, että perheväkivalta on yksilön reaktio, joka liittyy pettymyksiin läheisissä
ihmissuhteissa, kunniaväkivallassa on puolestaan kysymys yhteisön reaktiosta.
Maahanmuuttajayhteisössä kunniaväkivaltaan saatetaan turvautua, kun suvun tai perheen
kunnia on uhattuna. Tällöin väkivalta on kollektiivista ja harkittua, yhteisö painostaa
väkivaltaan ja hyväksyy sen. Väkivalta voi olla fyysistä tai henkistä. Se kohdistuu useimmiten
naisiin ja tyttöihin ja ilmenee itsemääräämisoikeuden rajoittamisena, estämisenä ja
pakottamisena. Estäminen tarkoittaa yleensä sitä, että kielletään osallistumasta valtaväestön
toimintoihin. Esimerkiksi tytöt suljetaan kotiin, nuoret eivät saa osallistua harrastuksiin eikä
erityisesti valtaväestöön kuuluvia ikätovereita, etenkään vastakkaista sukupuolta edustavia
ikätovereita saa tavata. Jopa kouluopetukseen osallistuminen saatetaan kieltää. Pakottaminen
liittyy usein avioliittoon pakottamiseen. Pakottaminen voi kohdistua myös poikiin ja miehiin.
Tavoitteena on varmistaa vanhempien ehdoton auktoriteetti ja tyttärien siveys. Suomessa ei
ole todettu yhtään kunniamurhaa, mutta epäilyjä kunniaväkivallasta on.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.