RAHA; kuka maksaa ja mitä?

auttakaa!!

Moi!

Nyt tuntuu että olen ihan pulassa.. Olemme seurustelleet mieheni kanssa vasta puolisen vuotta ja muutettiin äskettäin yhteen. Hän nimenomaan halusi, puhui siitä jo todella aikaisin kun alettiin tutustua mutta minä jarruttelin koska en halunnut hätiköidä.

Noh, kuitenkin nyt muutin mieheni luokse, hänellä on omistusasunto, josta maksaa lainaa.
Muut kustannukset ovat melko pienet; yhtiövastike, netti, sähkö ja ruoka.

Olen aika tarkka raha-asioissani ja elän säästeliäästi. Minulla on melko pieni palkka, mutta minun menoillani tulen sillä toimeen.
Mieheni palkka on paljon minun palkkaani suurempi, mutta hänellä on myös paljon enemmän menoja. Kallis harrastus ja muut henkilökohtaiset menot.

Olemme koittaneet keskustella siitä miten maksamme yhteiset kulut, mutta emme pääse yhteisymmärrykseen! Minun mielestä omia menoja ei pidä ottaa huomioon yhteisiä maksaessa. Ehdotin yhteistä tiliä, johon molemmat laittaisivat tietyn PROSENTIN palkastaan esim 20% ja sieltä maksaisimme kaikki yhteiset menot.

Hän taas koko ajan sanoo että hänellä on enemmän menoja, kuten lainan maksu. Pitäisikö lainan maksu ottaa huomioon vai ei? Kun eihän se laina minulle kuulu tavallaan. Ja muut menot hänellä kuuluvat harrastuksiin, joten ovat vapaa-ehtoisia... En halua tästä asiasta riitaa, mutta joku ratkaisu täytyy saada.

Auttakaa ja antakaa neuvoja tai edes mielipiteitä asiaan..! Kiitos :)

141

22014

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tuo pitää sopia

      ennen kuin muutatte yhteen. ihan totta, ennen kuin muutatte yhteen.

      esimerkin vuoksi meillä on niin että on yhteinen tili, jonne kumpikin maksaa tietyn euromääräisen summan joka kuukausi, ja josta maksetaan yhteiset kulut. yli jäävä raha on kummallakin täysin vapaasti omassa käytössä.

      vinkki: älä maksa mitään osuuksia lainasta, joka ei ole (myös) sinun nimissäsi. maksa mieluummin miehelle vaikka vuokraa, tai maksa sinä ruoat ja mies maksaa asumisen, tms. sillä jos maksat lainaosuuksia jotka eivät ole nimissäsi, ja myöhemmin teille tulee ero, jäät nuolemaan näppejäsi.

      • Oletko naivi?

        Niin annoit ymmärtää että vasta seurustelette. Juu, ala vaan maksaa "miehesi" asuntolainaa, juu. Kun bänksit tulee (ne tulevat teille kuin manulle kapakala, 100%:sti kun jo nyt on hankaus tuolla tasolla), niin "miehesi" kiittää ja kumartaa ja pistää sinut luonnollisesti pihalle omasta asunnostaan. Ennen kuin alat maksaa mitään ylimääräistä, lyö "miehesi" eteen paperi, jossa allekirjoitatte mitkä ovat kimppamenoja (yhtiövastike, sähkö yms) ja se muu meno siellä päällä on asunnon lyhennystä. Tarkoittaa, että jos muuta maksat, on sinullakin omistusosuutta "miehesi" asuntoon. Siinä tapauksessa kannattaisi siirtää se laina molempien nimiin. Meinaan, sitten kun ero tulee (ja sehän tulee kuten jo vakuutin), niin saat jotain omiasi pois.

      • ILMAISEKSI
        Oletko naivi? kirjoitti:

        Niin annoit ymmärtää että vasta seurustelette. Juu, ala vaan maksaa "miehesi" asuntolainaa, juu. Kun bänksit tulee (ne tulevat teille kuin manulle kapakala, 100%:sti kun jo nyt on hankaus tuolla tasolla), niin "miehesi" kiittää ja kumartaa ja pistää sinut luonnollisesti pihalle omasta asunnostaan. Ennen kuin alat maksaa mitään ylimääräistä, lyö "miehesi" eteen paperi, jossa allekirjoitatte mitkä ovat kimppamenoja (yhtiövastike, sähkö yms) ja se muu meno siellä päällä on asunnon lyhennystä. Tarkoittaa, että jos muuta maksat, on sinullakin omistusosuutta "miehesi" asuntoon. Siinä tapauksessa kannattaisi siirtää se laina molempien nimiin. Meinaan, sitten kun ero tulee (ja sehän tulee kuten jo vakuutin), niin saat jotain omiasi pois.

        Et kertonut asunnon kokoa. Jos asunto olisi, vaikka kaksia ja asutte Helsingissä. Mielestäni SINUN täytyy maksaa vuokraa. Eli katoppa vähän paikkakuntasi vuokratasoa ja maksat siitä Hänelle puolet. Ei kukaan voi ilmaiseksi asua. Mies hoitakoon asuntolainansa. Niihin Sinun ei tarvitse puuttua. Mitä ne henkilökohtaiset menot sitten on? Siinäkin miettimistä jos joka viikko itsellesi esim. vaatteita ostat - ei ole kohtuullista. Ruoka, sähkö puoliksi. Ja se siitä. Tai etsi oma asunto. Olisi pitänyt todellakin tehdä selväksi nuo asiat ennen, kun luovuit omasta todennäköisesti vuokra-asunnostasi.

      • rfagdsf
        Oletko naivi? kirjoitti:

        Niin annoit ymmärtää että vasta seurustelette. Juu, ala vaan maksaa "miehesi" asuntolainaa, juu. Kun bänksit tulee (ne tulevat teille kuin manulle kapakala, 100%:sti kun jo nyt on hankaus tuolla tasolla), niin "miehesi" kiittää ja kumartaa ja pistää sinut luonnollisesti pihalle omasta asunnostaan. Ennen kuin alat maksaa mitään ylimääräistä, lyö "miehesi" eteen paperi, jossa allekirjoitatte mitkä ovat kimppamenoja (yhtiövastike, sähkö yms) ja se muu meno siellä päällä on asunnon lyhennystä. Tarkoittaa, että jos muuta maksat, on sinullakin omistusosuutta "miehesi" asuntoon. Siinä tapauksessa kannattaisi siirtää se laina molempien nimiin. Meinaan, sitten kun ero tulee (ja sehän tulee kuten jo vakuutin), niin saat jotain omiasi pois.

        Ja sinä "mieheni" -sanaan puuttuja:

        Jos on otettava kantaa muiden sanavalintoihin, valitse edes itse sellaisia sanoja, jotka osaat kirjoittaa.

      • LETTUJA
        rfagdsf kirjoitti:

        Ja sinä "mieheni" -sanaan puuttuja:

        Jos on otettava kantaa muiden sanavalintoihin, valitse edes itse sellaisia sanoja, jotka osaat kirjoittaa.

        Juupa juu - nyt kompastutaan lillukan varsiin, kun yksi LYÖNTIVIRHE: kaksia = kaksio. Et varmasti paljon lue näitä kirjoituksia. Aina näissä lyöntivirheitä läytöö. REPS!

      • hehehe!!!
        LETTUJA kirjoitti:

        Juupa juu - nyt kompastutaan lillukan varsiin, kun yksi LYÖNTIVIRHE: kaksia = kaksio. Et varmasti paljon lue näitä kirjoituksia. Aina näissä lyöntivirheitä läytöö. REPS!

        LOL!!!

      • Nyljetty
        Oletko naivi? kirjoitti:

        Niin annoit ymmärtää että vasta seurustelette. Juu, ala vaan maksaa "miehesi" asuntolainaa, juu. Kun bänksit tulee (ne tulevat teille kuin manulle kapakala, 100%:sti kun jo nyt on hankaus tuolla tasolla), niin "miehesi" kiittää ja kumartaa ja pistää sinut luonnollisesti pihalle omasta asunnostaan. Ennen kuin alat maksaa mitään ylimääräistä, lyö "miehesi" eteen paperi, jossa allekirjoitatte mitkä ovat kimppamenoja (yhtiövastike, sähkö yms) ja se muu meno siellä päällä on asunnon lyhennystä. Tarkoittaa, että jos muuta maksat, on sinullakin omistusosuutta "miehesi" asuntoon. Siinä tapauksessa kannattaisi siirtää se laina molempien nimiin. Meinaan, sitten kun ero tulee (ja sehän tulee kuten jo vakuutin), niin saat jotain omiasi pois.

        Ei saa omiaan pois ellei niin erikseen sovita. Avioliiton osituksessa pannaan kaikki yhteinen tasan. Perheen yhteiseen elatukseen tarvitut velat ja muut tulot. Kaikesta kannatta säilyttää kuitti.

      • 20v neiti
        ILMAISEKSI kirjoitti:

        Et kertonut asunnon kokoa. Jos asunto olisi, vaikka kaksia ja asutte Helsingissä. Mielestäni SINUN täytyy maksaa vuokraa. Eli katoppa vähän paikkakuntasi vuokratasoa ja maksat siitä Hänelle puolet. Ei kukaan voi ilmaiseksi asua. Mies hoitakoon asuntolainansa. Niihin Sinun ei tarvitse puuttua. Mitä ne henkilökohtaiset menot sitten on? Siinäkin miettimistä jos joka viikko itsellesi esim. vaatteita ostat - ei ole kohtuullista. Ruoka, sähkö puoliksi. Ja se siitä. Tai etsi oma asunto. Olisi pitänyt todellakin tehdä selväksi nuo asiat ennen, kun luovuit omasta todennäköisesti vuokra-asunnostasi.

        Jos puoliksi maksetaan asunnon sähkö ja vesi niin se saa riittää. Ehkä yhtiövastikkeesta osa. Jos miehen tarvii saada voittoa kumppanin asumisesta niin ei hänen kanssaa kannata muuttaa asumaan, hän voi etsiä vaikka itselleen kämppiksen jos omat rahat ei riitä asunnon maksamiseen.

      • olisi ok
        ILMAISEKSI kirjoitti:

        Et kertonut asunnon kokoa. Jos asunto olisi, vaikka kaksia ja asutte Helsingissä. Mielestäni SINUN täytyy maksaa vuokraa. Eli katoppa vähän paikkakuntasi vuokratasoa ja maksat siitä Hänelle puolet. Ei kukaan voi ilmaiseksi asua. Mies hoitakoon asuntolainansa. Niihin Sinun ei tarvitse puuttua. Mitä ne henkilökohtaiset menot sitten on? Siinäkin miettimistä jos joka viikko itsellesi esim. vaatteita ostat - ei ole kohtuullista. Ruoka, sähkö puoliksi. Ja se siitä. Tai etsi oma asunto. Olisi pitänyt todellakin tehdä selväksi nuo asiat ennen, kun luovuit omasta todennäköisesti vuokra-asunnostasi.

        Niin tuntuisi oudolta ottaa avopuolisolta sama vuokra kun tuikituntemattomalta vuokralaiselta, pienempi se pitäisi ainakin olla, esim. tuo täällä ehdotettu puolet (vaikka maksaisiko tuntematon kimppakämpästä kuinka paljon...). Ja kyllä sitten pitäisi tehdä vuokrasopimuskin ja avokilla olla samat oikeudet kuin kellä tahansa vuokralaisella.

      • juppeliaad
        20v neiti kirjoitti:

        Jos puoliksi maksetaan asunnon sähkö ja vesi niin se saa riittää. Ehkä yhtiövastikkeesta osa. Jos miehen tarvii saada voittoa kumppanin asumisesta niin ei hänen kanssaa kannata muuttaa asumaan, hän voi etsiä vaikka itselleen kämppiksen jos omat rahat ei riitä asunnon maksamiseen.

        Ei toisen siivellä pidä silti elää, ei omistusasunto ilmainen oo vaan lainalla maksettu.
        Yhtiövastikkeet on usein melko pieniä.

      • Köpi_O
        olisi ok kirjoitti:

        Niin tuntuisi oudolta ottaa avopuolisolta sama vuokra kun tuikituntemattomalta vuokralaiselta, pienempi se pitäisi ainakin olla, esim. tuo täällä ehdotettu puolet (vaikka maksaisiko tuntematon kimppakämpästä kuinka paljon...). Ja kyllä sitten pitäisi tehdä vuokrasopimuskin ja avokilla olla samat oikeudet kuin kellä tahansa vuokralaisella.

        Avokilla on samat oikeudet kuin vuokralaisella, jos on vuokrasopimus, ja maksaa TODELLISTA vuokraa.

        Missään ei voi asua ilmaiseksi, se, meneekö raha lainanlyhennykseen vai muuhun on kämpän omistajan asia, puolet (tai ositettu osuus) sähkö, netti, lämmityskuluista ei ole ihan riittävä, ihan samalla tavalla maksaisi kuka tahansa vuokraa, tässä tapauksessa vaan vähemmän (oletettavasti), mutta kyllä siitä tilastakin on aiheellista maksaa, ei se itsestään ole siihen tipahtanut.

    • ..............................

      Mielestäni lainaa ei pitäisi ottaa huomioon. Koska jos sinä nyt alat maksamaan miehesi lainaa, maksat tyhjästä. Eli jos miehesi haluaa, että maksat hänen kanssaan lainaa pois, myös sinun nimesi pitäisi olla asunnon omistuskirjassa. Jos hän ei suostu tai jos itse et sitä edes halua, silloin hänellä ei ole oikeutta käskeä sinua maksamaan tai ottamaan laina huomioon. Maksat sinä sitten jotain muuta.

      • mietityttää....

        niin tosiaan, mutta avomieheni kanta tuntuu niin jämäkälle ja miten hän asian minulle esittää, eli että minä asun melkein ilmaiseksi ja hän maksaa kaiken.

        yksi ehdotus tuli, että minä maksaisin asumiskulut, eli yhtiövastikkeen, sähkön ja netin, ja ruokakulut jaettaisiin.. minulle sillä muuten ei ole niin väliä, sillä summat ovat niin pieniä, mutta en halua että myöhemmin tulee kiistaa siitä, että "minä olen maksanut tätä ja sinä tuota.." jne.
        ja jos kaikki YHTEISET lasketaan niin minä maksan melkein kaiken, hän vain osuuden ruuasta. että periaatteessa se ei ole reilua.
        mutta hyvä pointti oli se että tavallaan jos maksaisin vuokraa koska asunto kuitenkin on hänen. ja niin, en maksa hänen lainaa vaan nimenomaan yhteisiä asumiskustannuksia.

        kyllä tuo minulle alkaa jo melkein järkeenkäypältä ajatukselta kuullostamaan, parisuhteessa, ja nimenomaan avoliitossa kuitenkin eletään eikä rahoja pidetä niin tiukasta omina. taidanpa kaikki laittaa silti paperille, aina on helpompi että on mustaa valkoisella ja molempien nimet alla niin ei tule jälkeenpäin mitään sanomista..

        kiitos teille, oli oikeasti apua tästä :)

      • Yhteinen tili
        mietityttää.... kirjoitti:

        niin tosiaan, mutta avomieheni kanta tuntuu niin jämäkälle ja miten hän asian minulle esittää, eli että minä asun melkein ilmaiseksi ja hän maksaa kaiken.

        yksi ehdotus tuli, että minä maksaisin asumiskulut, eli yhtiövastikkeen, sähkön ja netin, ja ruokakulut jaettaisiin.. minulle sillä muuten ei ole niin väliä, sillä summat ovat niin pieniä, mutta en halua että myöhemmin tulee kiistaa siitä, että "minä olen maksanut tätä ja sinä tuota.." jne.
        ja jos kaikki YHTEISET lasketaan niin minä maksan melkein kaiken, hän vain osuuden ruuasta. että periaatteessa se ei ole reilua.
        mutta hyvä pointti oli se että tavallaan jos maksaisin vuokraa koska asunto kuitenkin on hänen. ja niin, en maksa hänen lainaa vaan nimenomaan yhteisiä asumiskustannuksia.

        kyllä tuo minulle alkaa jo melkein järkeenkäypältä ajatukselta kuullostamaan, parisuhteessa, ja nimenomaan avoliitossa kuitenkin eletään eikä rahoja pidetä niin tiukasta omina. taidanpa kaikki laittaa silti paperille, aina on helpompi että on mustaa valkoisella ja molempien nimet alla niin ei tule jälkeenpäin mitään sanomista..

        kiitos teille, oli oikeasti apua tästä :)

        Oli miten oli laina on hänen ja asunto joten ne kulut ja hänen omat menot on hänen , muu jaettavissa.
        Ota yhteinen käyttö tili ja sano että sinne laitat ja myös hän ja siitä maksatte yhteiset menot .
        HÄN PYYSI sinua asumaan kanssaan sen takia että rakastaa sinua ? eikä siksi että rahastaa...(kai)

      • akkalainen
        mietityttää.... kirjoitti:

        niin tosiaan, mutta avomieheni kanta tuntuu niin jämäkälle ja miten hän asian minulle esittää, eli että minä asun melkein ilmaiseksi ja hän maksaa kaiken.

        yksi ehdotus tuli, että minä maksaisin asumiskulut, eli yhtiövastikkeen, sähkön ja netin, ja ruokakulut jaettaisiin.. minulle sillä muuten ei ole niin väliä, sillä summat ovat niin pieniä, mutta en halua että myöhemmin tulee kiistaa siitä, että "minä olen maksanut tätä ja sinä tuota.." jne.
        ja jos kaikki YHTEISET lasketaan niin minä maksan melkein kaiken, hän vain osuuden ruuasta. että periaatteessa se ei ole reilua.
        mutta hyvä pointti oli se että tavallaan jos maksaisin vuokraa koska asunto kuitenkin on hänen. ja niin, en maksa hänen lainaa vaan nimenomaan yhteisiä asumiskustannuksia.

        kyllä tuo minulle alkaa jo melkein järkeenkäypältä ajatukselta kuullostamaan, parisuhteessa, ja nimenomaan avoliitossa kuitenkin eletään eikä rahoja pidetä niin tiukasta omina. taidanpa kaikki laittaa silti paperille, aina on helpompi että on mustaa valkoisella ja molempien nimet alla niin ei tule jälkeenpäin mitään sanomista..

        kiitos teille, oli oikeasti apua tästä :)

        Meillä kumpikin laittaa saman summan yhteistilille josta hoidetaan yhteiset kulut. Minä omistan kaksi kämppää ja maksan niistä remontit yms. Asumamme asunnon yhtiövastikeen maksamme puoliksi. En ole maksattanut miehelläni omistusasuntojeni putki- enkä julkisivuremppoja muttei hän myös omista niistä rahtuakaan. En edes halua, että tunkee rahojaan minun kiinteään omaisuuteeni vaikka meillä on lapsia ja ollaan onnellinen vakiintunut pari. Hän on korkeasti koulutettu, minä en - joten hän on myös tehnyt palkkansa eteen hommia enemmän kuin minä. KOhtuus, että saa myös nauttia opiskelujensa tuloksista oman makunsa mukaan.

      • Kess1

        Tottakai laina pitää ottaa huomioon, kukaan ei asu missään pelkällä yhtiövastikkeen(puolikkaalla ainakaan), kohtuullisesta vuokrasta kohtuullinen osuus sekä puolet muista asumiseen liittyvistä kuluista.

        Siten jos haluaa asua ilmaiseksi, voi mennä ja etsiä sellaisen kämpän, jossa se onnistuu, ei nyt toisen asuntoon mennä asumaan ilmaiseksi, kyllä se sille toiselle on maksanut ja maksaa.

        Vaihtoehto on tietty ehdottaa yhteisen asunnon ostoa, jos se ei ota tuulta alleen, on vaihtoehdot joko eroaminen, tai tyytyminen vuokranmaksuun puolisolle, helppoa kuin mikä!

        Ihme jaagausta selvän asian kanssa...

    • tytti.

      Mun mielestä se PROSENTTI-ehdotus oli tosi JÄRKEVÄ ja kyllä tuollaisen JÄRKEVÄ mies ymmärtäisi!

      Katso, ettet kohta koe olevasi hyväksikäytetty suhteessanne!

      Nämä nyky-liitot ovat monimutkaisia monessakin suhteessa..."ennen vanhaan" kun mentiin heti ensiksi "reilusti naimisiin" ja sitten molemmat ikäänkuin säästivät yhteistä, vaikka toinen olisikin laittanut siihen suuremmista menoistaan enemmän...

      Nykyään tämä on helposti tällaista "kissanhännävetoa":..

    • Kissa-Liisa

      Oletko harkinnut, että ostaisit mieheltäsi osuuden asunnosta? Sehän olisi yksi vaihtoehto. Muussa tapauksessa sinun ei kannata sotkeutua miehen laina-asioihin.

      "yksi ehdotus tuli, että minä maksaisin asumiskulut, eli yhtiövastikkeen, sähkön ja netin, ja ruokakulut jaettaisiin.. minulle sillä muuten ei ole niin väliä, sillä summat ovat niin pieniä, mutta en halua että myöhemmin tulee kiistaa siitä, että "minä olen maksanut tätä ja sinä tuota.." jne.
      ja jos kaikki YHTEISET lasketaan niin minä maksan melkein kaiken, hän vain osuuden ruuasta. että periaatteessa se ei ole reilua.
      mutta hyvä pointti oli se että tavallaan jos maksaisin vuokraa koska asunto kuitenkin on hänen. ja niin, en maksa hänen lainaa vaan nimenomaan yhteisiä asumiskustannuksia. "

      Jos miehesi ehdottaa, että hän maksaa lainanlyhennyksiä ja sinä loput menot, tulee, ainakin minulle, väkisinkin sellainen mielikuva että hän haluaa sinusta rahoittajaa. Tällöinhän hänelle jää enemmän rahaa maksaa esim. suurempia lainanlyhennyksiä kun sinä maksat kaiken muun. Kun laina on maksettu ja jos tulee ero, olet puilla paljailla. Näitä tapauksia riittää. En nyt sano että miehesi on tällainen, mutta näinkin on joillekin käynyt.

      • gaägaä

        yhdessä asumisessa ole juuri se rahallinenkin etu että jää enemmän rahaa MOLEMMILLA!? Eli jos toinen pystyy maksamaan tämän myötä enemmän lainaa niin miksi se pitäisi toista haitata? Hänen oma päätöksensä ollut aikoinaan omistus asunto hommata ja toki hän sen edun myös saa. Eihän näitä pidä edes ajatella sillä silmällä että ero tulee!

      • ***__***
        gaägaä kirjoitti:

        yhdessä asumisessa ole juuri se rahallinenkin etu että jää enemmän rahaa MOLEMMILLA!? Eli jos toinen pystyy maksamaan tämän myötä enemmän lainaa niin miksi se pitäisi toista haitata? Hänen oma päätöksensä ollut aikoinaan omistus asunto hommata ja toki hän sen edun myös saa. Eihän näitä pidä edes ajatella sillä silmällä että ero tulee!

        ei pelkästään toisen ole tarkoitus maksaa kokonaan juoksevia asumiskuluja eli laskuja, vastikkeita, ruokaa jne, koska MOLEMMAT kuluttaa sähköä, vettä, lämpöä, ruokaa, vessapaperia jne. Silloin mies elelisi naisen siivellä ja saisi koko nettopalkallaan maksaa omia lainojaan pois ja ksutantaan harrastuksiaan.

        Juoksevat kulut EHDOTTOMASTI puoliksi! Pientä asumiskorvausta eli vuokraa nainen voi tietty maksaa "vuokrana", esim. vastikkeet kokonaan tai osittain. Mutta mitään ylimääräistä ei missään nimessä kannate pulittaa. Ei vaikka uskoisi ikuiseen rakkauteen, ja vaikka kyseessä olisikin ikuinen rakkaus.

      • XixL

        Jos kaikki yhteiset menot maksetaan puoliksi tai prosenttiosuuden mukaan, nainen hyötyy, koska säästyy maksamasta vuokraa, jota ei mitenkään huomioida laskelmissa.

        Oikeudenmukaisin tapa laskea menot olisi mielestäni se, että arvioitaisiin asunnon käypä vuokra.

        Vuokra jaettaisiin puoliksi (tai tulojen suhteessa) ja se olisi naisen osuus asumiskuluista (jolloin mies vastaisi yksin yhtiövastikkeesta ja muista asunnon kuluista).

        Muut kulut puoliksi tai tulojen suhteessa.

        Esim. asunnon käypä vuokra 800. Naisen osuus puolet 400. Nainen maksaa miehelle 400 ja muut kulut (ruoka, puhelin, televisiolupa, lehtitilaukset) jaetaan puoliksi. Mies maksaa yhtiövastikkeen ja lainan yksin.

      • gaägaä
        ***__*** kirjoitti:

        ei pelkästään toisen ole tarkoitus maksaa kokonaan juoksevia asumiskuluja eli laskuja, vastikkeita, ruokaa jne, koska MOLEMMAT kuluttaa sähköä, vettä, lämpöä, ruokaa, vessapaperia jne. Silloin mies elelisi naisen siivellä ja saisi koko nettopalkallaan maksaa omia lainojaan pois ja ksutantaan harrastuksiaan.

        Juoksevat kulut EHDOTTOMASTI puoliksi! Pientä asumiskorvausta eli vuokraa nainen voi tietty maksaa "vuokrana", esim. vastikkeet kokonaan tai osittain. Mutta mitään ylimääräistä ei missään nimessä kannate pulittaa. Ei vaikka uskoisi ikuiseen rakkauteen, ja vaikka kyseessä olisikin ikuinen rakkaus.

        Sitähän minäkin olen mieltä, mutta en näköjään artikuloinut tarpeeksi selvästi.. Ehkä alempana näkyvä toinen viesti selventää hieman. Se on saman suuntainen mitä tässä haet..

      • tomaattimies
        XixL kirjoitti:

        Jos kaikki yhteiset menot maksetaan puoliksi tai prosenttiosuuden mukaan, nainen hyötyy, koska säästyy maksamasta vuokraa, jota ei mitenkään huomioida laskelmissa.

        Oikeudenmukaisin tapa laskea menot olisi mielestäni se, että arvioitaisiin asunnon käypä vuokra.

        Vuokra jaettaisiin puoliksi (tai tulojen suhteessa) ja se olisi naisen osuus asumiskuluista (jolloin mies vastaisi yksin yhtiövastikkeesta ja muista asunnon kuluista).

        Muut kulut puoliksi tai tulojen suhteessa.

        Esim. asunnon käypä vuokra 800. Naisen osuus puolet 400. Nainen maksaa miehelle 400 ja muut kulut (ruoka, puhelin, televisiolupa, lehtitilaukset) jaetaan puoliksi. Mies maksaa yhtiövastikkeen ja lainan yksin.

        ..mutta..
        vuokra parisuhteessa. se on ihan sama kuin ulkopuoliselta saatava vuokratulo, eli pääomatuloverotukseen kuuluva tulomuoto. kannattaa unohtaa tämä vaihtoehto ihan kokonaan.

        asunnon ylläpidosta koituvat kulut puokkiin/jakoon, niin ei kumppani eikä verottaja pysty ikinä mäkättämään asiasta.

        jos toinen ei maksa varsinaisesta asumisesta mitään, niin aika ihmeellistä on.. asuntolaina ei ole varsinaisesti asumiskulu vaan itse haluamalla hankittu oman varallisuuden rahoitusmuoto. jos toinen maksaa kaikki asumiskulut, niin se on kumppanin varallisuuden hankinnan rahoitusta kun hänellä jää kaikki palkat asumiskulujen osalta kokonaan hanskaan ja toiselle ei jää käytännössä mitään. jos saat aina kumppanisi asumis osuutta vastaavan määrän osakkeita niin sitten se passaa hyvin.

        tässä Xixl :n esimerkissä on varmaan 250e tyhjää maksettavaa, joka kiinnostaa jo verottajaakin ja sitäpaitsi epäilen, että esimerkki ei tule juurikaan edullisemmaksi asua kuin yksinasuminen.

      • näin meillä menee
        ***__*** kirjoitti:

        ei pelkästään toisen ole tarkoitus maksaa kokonaan juoksevia asumiskuluja eli laskuja, vastikkeita, ruokaa jne, koska MOLEMMAT kuluttaa sähköä, vettä, lämpöä, ruokaa, vessapaperia jne. Silloin mies elelisi naisen siivellä ja saisi koko nettopalkallaan maksaa omia lainojaan pois ja ksutantaan harrastuksiaan.

        Juoksevat kulut EHDOTTOMASTI puoliksi! Pientä asumiskorvausta eli vuokraa nainen voi tietty maksaa "vuokrana", esim. vastikkeet kokonaan tai osittain. Mutta mitään ylimääräistä ei missään nimessä kannate pulittaa. Ei vaikka uskoisi ikuiseen rakkauteen, ja vaikka kyseessä olisikin ikuinen rakkaus.

        Vuokran maksaminen pitäisi ilmoittaa myös verottajalle, josta sitten mies joutuisi maksamaan verot. Näin se menisi oikeaoppisesti, jos hän ottaa vuokraa naiselta.

        Älä aloittaja tee sitä virhettä, minkä minä tein, että maksoin entisessä suhteessani kaikki ruuat, vedet, sähköt, pesuaineet jne jne ja mies lyhenteli isolla palkalla lainansa ja sitten kun se oli maksettu, pisti poikki suhteen. Olin hänelle pelkkä lypsylehmä. Minulle jäi rakot käteen, hänelle asunto. Minun piti yksin siivota, tehdä ruuat ja käydä linja-autolla kaupassa eikä mies lähtenyt autollaan kauppaan. Kun lopulta ostin oman auton, koska menin vuorotöihin ja bussilla ei enää päässyt, hän suuttui auton ostosta, kun jäi muka vähemmän rahaa ruokaan ja laskuihin. Onneksi se helvetillinen suhde päättyikin. En ymmärrä, miksi edes siedin sellaista elämää niin pitkään! Otin opikseni ja päätin, etten toista samanlaista tolloa ota ja se päätös on pitänyt.

        Nykyisessä suhteessamme meillä on kaikki yhteistä ja olemme avioliitossa. Kumpikin maksaa sen mukaan mitä tienaa, eli meillä on eri suuret palkat, joten meidän perheessä maksaa se, jolla on rahaa ja ensin maksetaan kaikki tärkeät laskut pois ja sitten yhdessä katsotaan, mitä jäi ja tarviiko joku perheenjäsen jotain esim. vauva nyt tulossa. Kun vauva syntyy, tulot tippuvat ja työssäkäyvän harteille jää isompi osa laskuista, mutta koska meillä on yhteinen elämä ja yhteiset rahat, niin meillä ei lasketa, kuka on minkäkin euron tienannut, sillä meillä ostetaan kaikille ruuat ja vaatteet ja pakolliset laskut hoidetaan ajallaan. Ikinä ei ole tässä suhteessa ollut riitaa rahasta.

        Olen huomannut elämäni varrella, että joittekin ihmisten kanssa perhe-elämä toimii ja toisten kanssa ei. Exäni kanssa ei olisi voinut kuvitellakaan, että raha-asiat olisi hoituneet näin mutkattomasti ja esim. perheen hankinnat olisi saatu tehtyä riitelemättä. Koen suunnatonta onnellisuutta siitä, ettei meidän tarvitse koskaan riidellä rahasta ja laskuista ja kumpikin on taloudellisia ihmisiä ja huolehtivaisia, ettei esim. osteta mitään turhaa ennen kuin vesilasku tai joku muu pakollinen on maksettu pois. Kummallakin on nyt myös halu säästää rahaa, koska tuleva vauva tarvitsee kaikenlaista. Koska rahaa ei ole liikaa, meillä on kirjanpito apuna, jotta talous pysyy kuosissa.

      • viisastuneena
        näin meillä menee kirjoitti:

        Vuokran maksaminen pitäisi ilmoittaa myös verottajalle, josta sitten mies joutuisi maksamaan verot. Näin se menisi oikeaoppisesti, jos hän ottaa vuokraa naiselta.

        Älä aloittaja tee sitä virhettä, minkä minä tein, että maksoin entisessä suhteessani kaikki ruuat, vedet, sähköt, pesuaineet jne jne ja mies lyhenteli isolla palkalla lainansa ja sitten kun se oli maksettu, pisti poikki suhteen. Olin hänelle pelkkä lypsylehmä. Minulle jäi rakot käteen, hänelle asunto. Minun piti yksin siivota, tehdä ruuat ja käydä linja-autolla kaupassa eikä mies lähtenyt autollaan kauppaan. Kun lopulta ostin oman auton, koska menin vuorotöihin ja bussilla ei enää päässyt, hän suuttui auton ostosta, kun jäi muka vähemmän rahaa ruokaan ja laskuihin. Onneksi se helvetillinen suhde päättyikin. En ymmärrä, miksi edes siedin sellaista elämää niin pitkään! Otin opikseni ja päätin, etten toista samanlaista tolloa ota ja se päätös on pitänyt.

        Nykyisessä suhteessamme meillä on kaikki yhteistä ja olemme avioliitossa. Kumpikin maksaa sen mukaan mitä tienaa, eli meillä on eri suuret palkat, joten meidän perheessä maksaa se, jolla on rahaa ja ensin maksetaan kaikki tärkeät laskut pois ja sitten yhdessä katsotaan, mitä jäi ja tarviiko joku perheenjäsen jotain esim. vauva nyt tulossa. Kun vauva syntyy, tulot tippuvat ja työssäkäyvän harteille jää isompi osa laskuista, mutta koska meillä on yhteinen elämä ja yhteiset rahat, niin meillä ei lasketa, kuka on minkäkin euron tienannut, sillä meillä ostetaan kaikille ruuat ja vaatteet ja pakolliset laskut hoidetaan ajallaan. Ikinä ei ole tässä suhteessa ollut riitaa rahasta.

        Olen huomannut elämäni varrella, että joittekin ihmisten kanssa perhe-elämä toimii ja toisten kanssa ei. Exäni kanssa ei olisi voinut kuvitellakaan, että raha-asiat olisi hoituneet näin mutkattomasti ja esim. perheen hankinnat olisi saatu tehtyä riitelemättä. Koen suunnatonta onnellisuutta siitä, ettei meidän tarvitse koskaan riidellä rahasta ja laskuista ja kumpikin on taloudellisia ihmisiä ja huolehtivaisia, ettei esim. osteta mitään turhaa ennen kuin vesilasku tai joku muu pakollinen on maksettu pois. Kummallakin on nyt myös halu säästää rahaa, koska tuleva vauva tarvitsee kaikenlaista. Koska rahaa ei ole liikaa, meillä on kirjanpito apuna, jotta talous pysyy kuosissa.

        Mitä siis tekisit eri tavalla, jos eläisit ensimmäisen suhteen uudestaan?? Ostaisitko puoli kämppää itselle vai asuisitko täysin ilmatteeksi??
        Mutta sehän on jokaisen oma valinta, että asuuko vuokralla, josta ei jää mitään käteen vai haluuaako omistaa, jossa on luonnollisesti omat riskinsä.

      • Jåå
        ***__*** kirjoitti:

        ei pelkästään toisen ole tarkoitus maksaa kokonaan juoksevia asumiskuluja eli laskuja, vastikkeita, ruokaa jne, koska MOLEMMAT kuluttaa sähköä, vettä, lämpöä, ruokaa, vessapaperia jne. Silloin mies elelisi naisen siivellä ja saisi koko nettopalkallaan maksaa omia lainojaan pois ja ksutantaan harrastuksiaan.

        Juoksevat kulut EHDOTTOMASTI puoliksi! Pientä asumiskorvausta eli vuokraa nainen voi tietty maksaa "vuokrana", esim. vastikkeet kokonaan tai osittain. Mutta mitään ylimääräistä ei missään nimessä kannate pulittaa. Ei vaikka uskoisi ikuiseen rakkauteen, ja vaikka kyseessä olisikin ikuinen rakkaus.

        Mitenkäs se mies nyt naisen siivellä eläisi, ei se asuinpaikka Kindermunasta ole tullut.

      • Köp_1
        XixL kirjoitti:

        Jos kaikki yhteiset menot maksetaan puoliksi tai prosenttiosuuden mukaan, nainen hyötyy, koska säästyy maksamasta vuokraa, jota ei mitenkään huomioida laskelmissa.

        Oikeudenmukaisin tapa laskea menot olisi mielestäni se, että arvioitaisiin asunnon käypä vuokra.

        Vuokra jaettaisiin puoliksi (tai tulojen suhteessa) ja se olisi naisen osuus asumiskuluista (jolloin mies vastaisi yksin yhtiövastikkeesta ja muista asunnon kuluista).

        Muut kulut puoliksi tai tulojen suhteessa.

        Esim. asunnon käypä vuokra 800. Naisen osuus puolet 400. Nainen maksaa miehelle 400 ja muut kulut (ruoka, puhelin, televisiolupa, lehtitilaukset) jaetaan puoliksi. Mies maksaa yhtiövastikkeen ja lainan yksin.

        Just näin, oikeudenmukainen ja helppo ratkaisu.

        Joku taas inisee, että vuokrarahat menevät taivaantuuliin, no niin ne menevät "oikeasti" vuokralla asuessakin.

        Jos toinen haluaa säilyttää alkuperäisen asuntonsa, niin toinen ei saa siitä mitään "siivua", eikä mitään oikeutta siihen, vuokra on normaalista asumisesta.

    • etsivä löytää

      Vasta puoli vuotta seurustelua:) Heh joo, katsokaa nyt ensin, missä suhde klikkaa, selviättekö käytännön asioissa ja säilyykö tunneside kaikesta huolimatta.

      Tilanne on kinkkinen siltä osin, että ilman mitään yhteiselon kustannuksia, olet tavallaan siivelläeläjä. Lainanmaksuun tässä vaiheessa sinun on turha sekaantua edes unelmissa. Asunto on kumppanisi. Toisaalta se, miten maksat asumiskustannuksesi, ja kuinka maksusi kumppanisi sitten käyttää (lainanlyhennyksiin tai muuhun) lie hänen asiansa.
      Mutta :
      Sata vuotta sitten naimisiin mennessäni olin varaton opiskelija, mieheni maksoi opintoni ja otti lainaa asuntoomme. Myöhemmin tietysti tilanne muuttui. Mutta lähdimme alkuun avioliitosta, sitoutumisesta ja suunnitelmista. Edelleen omat tilit, homma rulettaa pohtimatta.

      Tuo ehdottamasi yhteinen tili kuulostaisi hyvältä ratkaisulta ainakin aluksi, jos ja kun olette vielä varmuutta virittelevä suhde. Listaatte käytännön pakolliset menot. Sen ulkopuolelle - toiseen vihkoon:) laittaisin kumppanisi asuntovelan. Omaan mariginaaliin hk. menonne. Siitä sitten tsekkamaan mikä on "pakollisten" kulujen osuus, kuinka sen jaatte ja paljonko sen lisäksi kumppanisi haluaisi sinun lisäävän osuuttasi ja paljollako sinä kokisit olevasi valmis kohtuudella asumisestasi ja maksamaan.

      Toki kaikkien menojen yhteissumma on otettava huomioon selviämis-kustannussuunnitelmaa tehdessä.

      Joku lakineuvoja tms. asiantuntija olisi pätevä neuvomaan , mutta tehkää pohjasuunnitelma keskenänne .
      Toivottavasti löydätte sovussa molempia tyydyttävän ratkaisun.

      Nimi papereihin, kuitit talteen ja laaditut sopimukset, suurempaa yhteistä olette hankkimassa ...niin neuvotaan nykyään pahan päivän (mahdollisen eron koittaessa) varalle:)

    • miehen

      maksaa jos sillä enemmän rahaa. Senhän se on asuntokin. Maksa vaikka osa ruoasta, netistä jne. Mitä kuluja nyt asumisesta ja elämisestä tulee. Tai sitten se vaan tykkää että olet tavallaan siinä "siivellä". Meitä on moneksi!

      • puolitetaan

        muut asumiskulut,paitsi laina puoliksi ja jos osallistut lainaan,niin sinun nimesi myös asunnon omistus papereihin.Ja kaikesta mitä ostatte kukin omiin nimiin,kuitit talteen.

    • Virya

      Mitäs muuta olet velkaa miehellesi?

    • toimii näin

      Muutin myös mieheni omistamaan asuntoon ja meillä on toiminut hienosti järjestely että mieheni maksaa lainan lyhennyksen koska laina on hänen ja asunto, itse maksan vastikkeen ja sähkön. ruokakulut menee aika tasan. Itse myös tienaan huomattavasti vähemmän kuin mieheni.. Minun mielipiteeni on se että rahasta ei tapella millään lailla parisuhteessa. Jos me alkaisimme tappelemaan rahasta, siinä vaiheessa täytyy punnita suhdetta uudelleen.

    • gaägaä

      Itselläni on myös omistus asunto. Kuukaudessa asumiskuluja tulee semmonen 750€. Siihen päälle sit autot, ruoka kulut yms näitä en laskis mukaan ollenkaan.. Itselle kävis parhaiten semmonen "vuokra" tyyppinen ratkaisu. Esim 300€ jonka jälkeen toiselle ei jäis maksettavaks kuin omat laskunsa mitä nyt on puhelin yms.. Itse maksaisin omilla ja tällä "vuokralla" lainat,vastikkeet,kotivakuutus,sähkö vesi,netti,c . Varmasti halvempaa kuin erillään asuminen ruokakulut menis "puoliksi" joka toinen kerta toinen maksaa tyyliin. Itse olen kuitenkin nämä pystynyt hoitamaan niin miks pitäisi vaatia kaikkeen tasavertaisuutta? Varsinkin jos on omat tulot paremmat. Toisaalta jos toinen on myös töissä kuten tässä oletan niin ei olisi sit taas minua kohtaan reilua jos toiselle jää käyttörahaa monta sataa enemmän kuussa enemmän sen takia että "vuokra" olis esim 150€.. Meniköhän sekavaks, mut eiköhän sieltä pointti tullut esille..

    • ajatella niin että,

      Et maininnut minkä kokoisesta asunnosta on kyse mutta, esim vastaavan kokoisen asunnonvuokra hinnasta maksat puolet miehellesi ja esim sähkö, netti ym juoksevat kulut puoliksi. Miehesi saa sitten maksella lainaa pois ja muita kulujaan. Tai sitten sovitte jonkun tasaerän kuukautta kohti ja miehesi hoitaa kaikki asuntoon liittyvät maksut. Ruuan, autot ja muut hoidatte kumpikin tahoillaan ja muut omat menonne.

      On myös väärin ajatella että asunto on miehen maksakoon hän sen koska asuthan sinäkin siellä ja kohtuullinen osuus kuuluu myös sinulle. Miehesi lainanlyhennys osuudella ei ole mitään tekemistä vaan sillä minkä kokoinen asunto on ja mikä on siitä maksettava kohtuulinen hinta jaettuna teille molemmille.

      Kuulostaa kyllä silti sellaiselle että, olisi parempi kun ette muttaisi yhteen, kun ette saa sovittua alkumetreilläkään perusasioita!!!

    • ihmeen

      takia teidän pitää muuttaa yhteen,jos on alussa jo noin vaikeaa sopia "säännöistä"?Koska ajan myötä ongelmat vain suurenee.

    • kokemuksen sanelemaa

      Yhteiselämää ei voi elää niin että rahat ovat täysin erillään ja kumpikin kustantaa vain itsensä. Raha-asiat pitäisi sovitella niin että yhteistaloudessa kummallakin on suunnilleen samanlainen elintaso. Muissakin asioissa yhteiselon joustavuus ja suurpiirteisyys on asia jota kannattaa opetella.

      Hyvä tapa on pitää yhteinen tili yhteisiä kuluja varten, johon kumpikin panee prosentti- tai määräosuuden tuloistaan. Siitä maksetaan ruoka, yhteiset sähkölaskut, netti, vesi, pesuaineet, yhteiset huvittelut, eikä tarvitse laskea, kumpi syö enemmän tai kuluttaa vettä enemmän.

      Asuntolainaa maksaa se jonka nimissä asunto on. Toinen maksaa vuokraa sen verran kuin yhteisessä vuokra-asunnossa, ts. puolet tavallisesta vuokrasta, johon on huomioitu myös puolet yhtiövastikkeesta.

      Näin asunnon omistaja saa vuokrana helpotusta lainanmaksuun ja vuokranmaksaja pääsee pienemmällä vuokralla kuin yksin asuessaan.
      Molemmat siis hyötyvät.

      Parisuhteeseen kuuluu että toisistaan huolehditaan myös taloudellisesti. Parempituloinen kustantaa antamisen iloa tuntien toiselle samantasoista elintasoa myös yhteenkuuluvuuden ja rakkauden osoituksena. Tokihan rakastaan haluaa ilahduttaa ja esim. tehdä matkat yhdessä "tarjoamalla" matkakulut kumppanille. Useinkin maksajan osa vuorottelee luonnostaan tai maksaja saa muuta vastiketta rahalleen - mieluisan kumppanin, hyvää mieltä, perheen...

    • Starbuck1

      aivan selvästi patittaa oma osuutesi asumiskustannuksista.Sano ihmeessä oma mielipiteesi reilusti miesystävällesi!Ja jos ette pääse yhteisymmärrykseen asioista,niin erotkaa!Kuulostaa siltä,että jotain teillä on jo nyt vialla.Tulevaisuudessa niitä erimielisyyksiä on vaikka mistä jos edes näistä ette pääse sopimukseen.Molempien täytyy joustaa ei vain sinun vaan molempien pitää yhteisessä taloudessa joustaa se on sitä rakkautta,uhrautuvaisuutta yhteisen elämän puolesta.Rahan ei pitäisi ratkaista!Mutta nykyään kaikkea mitataan rahassa,jopa sitä rakkautta!

    • kokemuksesta puhun

      Heippa.

      Itse olin pari vuotta sitten samassa tilanteessa. Eli muutin mieheni omistamaan asuntoon.
      Se oli jo itsestään selvyys että mies makasaa lainanlyhennyksen. Minä maksoin yhtiövastikkeen, ja yhteiset laskut, eli noin 250€/kk.
      Ruoat maksettiin yhdessä ym.
      Laina on hänen, maksut ovat hänen, samoin myös mahdolliset voitot myydessä saati jos joskus tulee ero.

      Tänä syksynä ostimme yhteisen asunnon, jolloin asiat tietysti muuttuu.
      Joku ehdotti että ostaisit osuuden miehesi asunnosta. Sanoit että seurustelunne on kestänyt puoli vuotta ja nyt muutatte yhteen. en lähtisi ihan heti ostamaan yhteistä asuntoa. Se on iso askel. Suosittelen ensiksi katsomaan miltä yhteiselo tuntuu :D
      Tsemppiä teille.

    • neiti mv.84

      Asumme poikakaverini omistamassa asunnossa.
      Laskuissa toimimme niin,että maksan tietyn osuuden vastikkeessa vesimaksun. Maksan myös netin. Omat laskut hoidamme kumpikin omasta tilistä. Ruokaa ostamme molemmat.
      Poikaystäväni tienaa tällähetkellä enemmän, koska on vakituisessa työssä, minulla jatkuu opinnot vielä jonkin aikaa. Saan kuukaudessa rahaa n. 530 e, se riittää hyvin, koska olen muutenkin tottunut elämään pienellä summalla kuussa.Teen myös muutamana päivänä kuussa töitä, joten siitä tulee muutama satanen lisää. Hyvin olemme pärjänneet. Olemme sopineet että maksan enemmän vastiketta jne. kun valmistun...

    • näin..

      Ostimme vajaa vuosi sitten talon, joka on avomieheni ja hän myös lyhentää lainan. Minä maksan yhtiövastikkeen, sähkön, nettilaskun ja suunnilleen puolet ruoasta. Aluksi ajattelimme että maksaisinko hänelle vuokraa asumisestani (esim. 250e/kk), mutta sitten päädyimme kuitenkin siihen, että maksan sen rahan edestä laskuja.

      Omat laskut (puhelin, automaksut) maksamme tietysti itse.

      Avomieheni tulot ovat reilusti suuremmat kuin minun, olen opiskelija ja käyn työssä koulun ohessa, joten hän maksaa yleensä kaikki yhteiset hankinnat. Luonnollisesti hankitut tavarat jäävät sitten hänelle jos ero tulee.

    • vuokraa?

      Jos asut hänen omistusasunnossaan, etkä maksa vuokraa hänelle, niin mielestäni sinä voisit maksaa hieman enemmän yhteisiä kuluja, koska saat ilmaisen katon pään päälle.

    • Danzigi

      Itse oon kyllä sitä mieltä et ei missään nimessä sitä lainaa kannata ruveta makseleen. Ehkä noita yhtövastikkeita, sähköjä, yms. kuluja vois ennemminki puolittaa. Jotenki. Ei tuo laina tosiaankaan ole sun vastuulla. Tai sitten hoidat ruokapuolen.. onhan noita vaihtoehtoja kun rupee miettimään

      Itsellänikin lainaa eikä toinen osapuoli todellakaan osallistu siihen, enkä ole koskaan kysynyt et osallistuisko. Eriasia sitten nämä sähköt, televisiomaksut, kotivakuutus yms. Niistä yleensä sovitaan niin et jompikumpi maksaa. Yleensä riippuu niin tuosta taloudellisesta tilanteesta mikä milloinkin sattuu olemaan.

      Nuo harrastuksetkin on semmosia et niistähän voisi karsia jos todellakin on tiukkaa. Miten tämä mies on ennen sua pystynyt elämään jos ei nyt sitten pystykkään?


      Tuo yhteinen tili kuulostaa kyllä myös aika hyvältä idealta.

    • Punaiset verhot ja

      lyhty. Nykyajan suhde ? Eikö?

    • omat menot

      Eli tuon saman kokeneena...

      Yhteinen laina TAI sinä maksat esim yhtiövastikkeen.

      Ruoka yhteisestä kassasta.
      Pyykin ja astianpesuaineet,huuhteluaineet sisältyy siihen.
      Muut omat henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet omista kukkaroista.

      Harrastukset molemmat maksaa omansa.

      Sähkö, netti yms vastaavat laskut puoliksi.

      Näin ei tuu kinaa eikä narinaa "emäntä tuhlaa kaikki mun rahat" Tai toisinpäin "ukko nylki multa kaikki rahat"

      Tota valitusta tulee ihan liian helpolla. Jos miehesi haluaa jotain luxusta johon sinulla ei ole varaa niin sano se.

      Pääsääntöisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että kun asutaan yhdessä, olisi hyvä olla yhteiset rahat, se vaan ei kaikilla toimi.

      Hyvää jatkoa teille :)

      • kiitos sinulle

        juuri tuota hainkin, ja sellainen ratkaisu mulla on ollut mielessä :) ajattelin vain kysyä ihmisten mielipiteitä. ja niitä todellakin riittää!!

        sen takia se mietityttikin minua, kun olen aina ollu tarkka raha-asioissa ja muutenkin itsenäinen että haluan vaan että asiat on selvästi sovittu ettei myöhemmin tarvitse kummankaan valittaa ratkaisusta.

      • vain tuohon....

        Vähän asian vierestä kyllä. Mutta miten käytännössä laitat "muut omat henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet" erilleen ruokaostoista? Maksatko joka ostoskerralla erillisestä lompakosta henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet eli naisen rahoista tamponit-ryppyvoiteet-meikit ja miehen rahoista partaterät jne, ja kolmannesta lompakosta ruuat-pesuaineet-vessapaperit??
        Mitenkäs kun naisilla luonnostaa kuluu vessapaperia enemmän kuin miehillä! Hui ;-)

      • Ollut aina..

        Oudolta kuulostaa tämä keskustelu, en ole tajunnutkaan miten yleistä tällainen on, itse kun muutin mieheni luokse 10 vuotta sitte, kaikki rahat olivat automaattisesti yhteisiä.
        Rahoista ei keskusteltu tällaisia lainkaan, vaan ne olivat yhteisiä siitä puhumatta edes.
        Toisella kun oli rahapäivä maksettiin osalaskuista, jätettiin ruokaan, kummankin matkakustannuksiin jne..
        Laskuja kun mekasettiin ei katsottu lainkaan kumman tililtä ne hoidettiin kun tiesi että kaikki rahat ovat yhteisiä, jos toinen tarvitsi vaikka kengät tai vaatteita, ne ostettiin tiliin katsomatta, myös myöhemmin kun toinen tarvitsi jotain.
        Yhdessä olemme ostaneet huonekalut ja rahat olleet yhteisiä, ei meillä mietitä edes jos tulisi ero, vaan ostamme yhdessä mitä on tarvis ja mihin on varaa.
        Ymmärrän toki tämänkin järjestelyn, itse en ole koskaan joutunut miettimään näitä asioita, aloimme elämään kuitenkin yhdessä, yhteistä elämää jossa kummankin tarpeet huomiodaan miettimättä kumpi maksaa.

    • ja ehkä miehellesikin

      Kuulostaa tutulta tuo kuka maksaa ja mitä. Meillä on 20v ns tapeltu rahasta, ja kun silloin ensi huumassa en tajunnut pitää päätäni, on asia nyt vaikea korjata. Mieheni RAKASTAA omaisuutta, rahaa ja lskee kaiken rahassa. Mutta vain silloin kun kyse on hänen rahoisttaan. Minun rahani riittävät hänene mielestään vaikka mihin, niitä on aina liian vähän, olen huono hoitamaan raha-asioita, sotken hänenkn raha-asioitaan jne. loputtomasti. Kaikkea yksityiskohtia en viitsi tähän laittaa, mutta hyvin kuvaa tilannetta se, että jouduin oikeen rukoilemaan ruokarahaa mieheltäni lasten nähden tyyliin olistko nin kiltti että anatist edes pari kymppiä ruokaan...
      Mutta minut tämä on katkeroittanut sen vuoksi, että olen näiden vuosien aikan huomannut, että toiminpa raha-asioissa miten vain, olinpa työssä tai työtön, opiskelin tai hoidin lapsia kotona, aina vika talouspuolella oli minussa. Kun joskus teen jopa ympäripyöreää päivä töissä, ei ns omiin harrastuksiin jää rahaa, koska lasten menot on täysin harteillani. Vaikka enpä mitään kerkeisi harrastamaan kun kotityökin kaikki on minun tehtävä. Näiden vuosien aikan ei mieheni ole kertaakaan perunoita keittänyt, ei ainakkaan 4v imuroinnut, tms.
      Joten jos sulla menee jo pinna talousasioissa, eroa, tai ainakin muuta pois.
      Ja jos alat maksaa vuokraa, tee kirjallinen vuokrasopimis, joka on myös vuokrasopimuksen nimellä, näin voit eron tullessa osoittaa maksaneesi asumiskulut ja jos ollaan oikein ilkeitä, voit osoittaa miehesi saaneen pääomatuloja, jotka on verotuskelpoisia.
      Ja jos pääsette yhteisymmärrykseen keskutelujen jälkeen, pidä pääsi, mene pankkiin miehesi kanssa silloin kun asuntoa koskevia asioita käsitellään, lainan suuruudesta, tai siitä jos mies esim panttaa asuntonne jne.
      onnea

      • mmmeilllä

        Meillä on onneksi niin helppoa raha-asiotten hoito.. Se maksaa jolla on, mitään ei vertailla eikä maksella ns takas. Osa lainasta menee mun tililtä, osa miehen. Mun tililtä maksetaan enimmäkseen laskut ja miehen rahoilla sitten parhaamme mukaan elellään.
        Koskaan ei olla asiasta keskusteltu, se oli vaan molemmille selvyys alusta asti että näin tehdään eikä ole tarvinnut katua.
        Joskus olen peeaa, niin silloin jos todella tarvin rahaa niin haen mieheni tililtä. Jos molemmat on peeaa niin sitten ollaan ja kärvistellään. Rahasta ei olla koskaan riideltu, meillä on sitä todella vähän, just ja just selvitään, mutta muuten menee hyvin =)

        Ei ole tarvetta matkustella yms, vaatteita ostetaan sitten kun entiset suunnilleen menee rikki.
        Lasten harrastusksista ei säästellä ja vaatteita saadaan lapsille hyvin mm isovanhemmat ostaa ja peritään siskojen lapsilta.

    • ja se toimii

      Meillä asutaan miehen omistamassa asunnossa. Mies ilmoitti jo ennen yhteen muuttoa, että hän maksaa lainansa itse, minä en sihen koske. Hänen nimelläänhän se laina ja asunto on.

      Sovittiin että minä maksan vastikkeen, koska ilmaiseksi en suostu asumaan.

      Kaikki muut kulut esim. ruoka ja netti yritetään maksaa vuorotellen, ei mitään kirjaa nyt siitä pidetä, maalaisjärjellä mennään.

      Mitä omiin menoihin tulee esim. juhliminen, omat autot yms. hoidetaan myös omasta pussista.

      Tämä toimii meillä hyvin, eikä ole tullut sanomista. Toki tiukan paikan tullen ja yllättävissä isoissa kuluissa toinen jelppaa jos mahdollista, mutta ne oat poikkeuksia.

    • avoliitossa

      ja haluaa sellaisessa pysyäkin eli emme ole aikeissa sekoittaa rahojamme.

      Olemme aluksi asuneet minun omistamassani asunnossa, nykyisin omistamme asuntomme puoliksi.
      (Mies on lunastanut puolet minulta.)

      Teidän tapauksessanne mies omistaa asunnon, joten hän hoitaa lainansa ja niistä koituvat korot yksin.

      Miten sinä korvaat asumisesi? Mies voi periä sinulta haluamansa suuruista vuokraa, josta on sitten hyvä olla mustaa valkoisella = vuokrasopimus. Miehelle tämä taitaa olla itse asiassa sitten pääomaveron alaista tuloa, jos summa on suurempi kuin mitä sinun osuutesi asumisesta on.

      Toinen vaihtoehto (ja avoliitonomaiselle suhteelle ehkä luonnikkaampi) on, että maksat puolet vastikkeesta, puolet vesimaksusta, puolet sähköntasauslaskusta, eli puolet kaikista asumiseen liittyvästä kaiken aikaa kuluvasta menosta. Puolet myös tv-luvasta (paitsi jos itse äänestät televisiottomuuden puolesta ja pidät siitä kiinni) ja netti yms maksuista.

      Vakuutukset kannattaa käydä yhdessä läpi. Koti-irtaimiston vakuutus on pistettävä puoliksi, jos sinunkin kamojasi siellä irtaimistossa on. Autojen omistajuudesta ja käytöstä koituu kuluja, niitä on syytä miettiä.

      Meillä ison päivälehden tilaus on yhteinen, mutta kumpikin tilaa omat ammattilehtensä.

      Nykyisin asumme yhteisesti (puoliksi) omistamassamme kerrostaloasunnossa. Meillä on kummallakin omat tilit, mutta lisäksi meillä on yhteinen tili, johon ei pyritä kartuttamaan mitään. Euromääräisesti laitamme samat summat tilille, johon meillä kummallakin on pääsy. Vastikkeet yms yhteiset menot maksetaan tältä yhteiseltä tililtä. Toimii.

    • omaa maksaa pois

      Ei sitä asuntolainaa kuulu laskea yhteisiin menoihin mukaan, kun niitä laskeskelette. Lainallahan on ostettu kämppä, joka taas on miehen nimissä. Mies kartuttaa lainalla omaa omaisuuttaan. Älä hyvä likka hänen omaisuuttaan maksa.

      Eikö olisi tasapuolisinta, että laittaisitte sinne yhteiselle tilille tulojen suhteessa jonkun tietyn summan? Koska kyllähän se niin on että, kun tulot kasvavat niin kasvavat menotkin. Esimerkiksi kovin pienipalkkainen ei pidä sanomalehteä pakollisena kun taas parempi palkkainen pitää sitä välttämättömänä. Monet jutut muuttuvat välttämättömiksi mitä enemmän rahaa on käytössä. Pakollisia eivät kai ole kuin asumiskulut. Ne kalliit harrastukset taasen ovat vapaaehtoisia ja ei lasketa mukaan yhteisiin menoihin. Eipä sekään kovin hauskalta kuulosta, jos se hyvätuloinen elää leveää elämää harrastuksinen ja köyhä saa tyytyä kituutteluun. Rahojen jakaminenhan tulee sitten ikäänkuin itsestään suhteen vanhetessa. Meillä ainakin on mennyt niin, että aluks katsottiin tarkemmin mitä kukakin maksaa mutta nykyisin kaikki menee ikäänkuin yhteiseksi hyväksi. Tasapaino maksamisessa yritetään kuitenkin säilyttää.

    • AUTTOI PALJON!

      Enpä olis uskonut että asiaan otetaan näinkin paljon kantaa! Mutta niin, kiitos kaikille.

      Pakko sen verran selventää kun jotkut menee vähän asian vierestä, eli sen takia kirjoitin tänne, halusin ihmisten mielipiteitä koska olen ensimmäistä kertaa tällaisessa tilanteessa ja olen todella tarkka talousasioissa. Enkä halua ikinä mitää riitaa rahasta, siksi haluan toimivan järjestelyn heti aluksi tietysti.

      Mielipiteet avartivat näkemystäni sen verran että tajusin faktan, että asunto on mieheni ja tottakai maksan asumisesta. Puhuttiin asiasta ja nyt molemmat jo huomattavasti paremmalla kannalla. Vielä ei päätetty tarkalleen summia, mutta sovittiin että maksan joko tietyn summan HÄNELLE kuussa, ja hän hoitaa kaikki yhteiset laskut ja ruokarahat laitetaan yhteiselle tilille TAI minä maksan yhtiövastikkeen, sähkön ja netin ja ruokarahat yhteiselle tilille.

      Molemmat on tyytyväisiä ja asia on päätetty, ei tarvitse minunkaan hermoilla sitten myöhemmin että maksaisin hänen omia kulujaan.

      Ja jokatapauksessa pääsen halvemmalla kuin asuisin yksin, mutta minun pointti olikin siinä etten maksaisi kaikkia yhteisiä menoja vain sen takia että asunto on hänen. Uskon että tämä on meidän kannalta paras ratkaisu.

      Eikä todellakaan kaikkea mitata rahassa, varsinkaan minä. Se vaan sattuu olemaan aika merkittävä asia avoliitossa..

      Mutta kiitos vielä kerran :)

      • varsinaisia

        Mietippä vielä ennenkuin alat hölmöileen ja kaataan hyvän orastavan suhteesi. Nämä ylläolevat
        neuvot on syvältä suolesta. Näissä puusilmät näkee oman napansa. Epäilen et ovat tuhonneet oman suhteensa tälläisellä vouhotuksella.
        Olet löytänyt miehen jota rakastat, miehen jonka
        olet kelpuuttanut kumppaniksesi. Miksi ihmeessä alat vouhottaa tälläisestä pikkujutusta. anna ajan kulua vuosi ja nosta sen jälkeen kissa pöydälle. Jos rakkautta on ja mies herrasmies ei
        raha ratkaise. Jos ongelmia ilmenee olet väärässä
        seurassa. Sitäpaitsi tälläiset rahat on pähkinöitä jos suhde muuten toimii.

      • silmäsi?
        varsinaisia kirjoitti:

        Mietippä vielä ennenkuin alat hölmöileen ja kaataan hyvän orastavan suhteesi. Nämä ylläolevat
        neuvot on syvältä suolesta. Näissä puusilmät näkee oman napansa. Epäilen et ovat tuhonneet oman suhteensa tälläisellä vouhotuksella.
        Olet löytänyt miehen jota rakastat, miehen jonka
        olet kelpuuttanut kumppaniksesi. Miksi ihmeessä alat vouhottaa tälläisestä pikkujutusta. anna ajan kulua vuosi ja nosta sen jälkeen kissa pöydälle. Jos rakkautta on ja mies herrasmies ei
        raha ratkaise. Jos ongelmia ilmenee olet väärässä
        seurassa. Sitäpaitsi tälläiset rahat on pähkinöitä jos suhde muuten toimii.

        Suurin osa meistä vastanneista vastasikin omasta näkökulmastaan ja kokemuksestaan. Sillä kokemuksella me "puusilmät" olemme selvinneet. Ns. pieniä asioitahan ne ovat, mutta jos rahaa ei roskiksi saakka ole, on kullakin omat selviämisensä suoriettava.

        Älä lainkaan vähättele suhteitamme senkään takia, etä pienessä itsetunmnossasi nostaisit egosi hetkeksi saadessasi itse antaa kardinaalineuvon. Et sanonut mitään ennen mainitsematonta neuvoa, joten so?

        Aloittaja kysyi mielipiteitä, niitä hän sai. Hyvä niin. Onnea hänelle ja suhteelleen. Jokainen, kuten hekin, tekevät silti oman näköisensä ja heille parhaiten sopivan ratkaisun. Hienoa, että kysyi. Ei tällainen foorumi ole sen hassumpi paikka kysellä kuin kaveripiiri tai muu erilaisilla elämänkokemuksilla oleva sakki.

        Menestystä suhteessa heille.

      • kuuule..
        varsinaisia kirjoitti:

        Mietippä vielä ennenkuin alat hölmöileen ja kaataan hyvän orastavan suhteesi. Nämä ylläolevat
        neuvot on syvältä suolesta. Näissä puusilmät näkee oman napansa. Epäilen et ovat tuhonneet oman suhteensa tälläisellä vouhotuksella.
        Olet löytänyt miehen jota rakastat, miehen jonka
        olet kelpuuttanut kumppaniksesi. Miksi ihmeessä alat vouhottaa tälläisestä pikkujutusta. anna ajan kulua vuosi ja nosta sen jälkeen kissa pöydälle. Jos rakkautta on ja mies herrasmies ei
        raha ratkaise. Jos ongelmia ilmenee olet väärässä
        seurassa. Sitäpaitsi tälläiset rahat on pähkinöitä jos suhde muuten toimii.

        En minä niin teekään, niinkuin muut sanoo. Ja todellakin asia on ollut vain minulle ongelma, koska tein siitä ongelman :D mieheni on ihmetellytkin että miksi teen siitä niin vaikeaa, mutta vaikea luonne niin mikäs teet. Tottakai kiitän kaikkia kannan otosta ja myönnettävä on että joitain kirjoitukse piti silmät pyöreänä lukea että liekö vitsejä vai surullista totta :P
        Ja jos joku tulee tämän suhteen joskus kaatamaan niin se ei ole ainakaan raha-asiat!

      • vielä kerran!
        silmäsi? kirjoitti:

        Suurin osa meistä vastanneista vastasikin omasta näkökulmastaan ja kokemuksestaan. Sillä kokemuksella me "puusilmät" olemme selvinneet. Ns. pieniä asioitahan ne ovat, mutta jos rahaa ei roskiksi saakka ole, on kullakin omat selviämisensä suoriettava.

        Älä lainkaan vähättele suhteitamme senkään takia, etä pienessä itsetunmnossasi nostaisit egosi hetkeksi saadessasi itse antaa kardinaalineuvon. Et sanonut mitään ennen mainitsematonta neuvoa, joten so?

        Aloittaja kysyi mielipiteitä, niitä hän sai. Hyvä niin. Onnea hänelle ja suhteelleen. Jokainen, kuten hekin, tekevät silti oman näköisensä ja heille parhaiten sopivan ratkaisun. Hienoa, että kysyi. Ei tällainen foorumi ole sen hassumpi paikka kysellä kuin kaveripiiri tai muu erilaisilla elämänkokemuksilla oleva sakki.

        Menestystä suhteessa heille.

        juuri näin! :)
        nimenomaan mielipiteitä hain. ja onneksi niitä sain, kiva kuulla tuntemattomien mielipiteitä, joihin ei vaikuta muut seikat toisin kun tuttujen neuvoissa.

      • pähkinätjakoon
        kuuule.. kirjoitti:

        En minä niin teekään, niinkuin muut sanoo. Ja todellakin asia on ollut vain minulle ongelma, koska tein siitä ongelman :D mieheni on ihmetellytkin että miksi teen siitä niin vaikeaa, mutta vaikea luonne niin mikäs teet. Tottakai kiitän kaikkia kannan otosta ja myönnettävä on että joitain kirjoitukse piti silmät pyöreänä lukea että liekö vitsejä vai surullista totta :P
        Ja jos joku tulee tämän suhteen joskus kaatamaan niin se ei ole ainakaan raha-asiat!

        No niin sullahan on ihan oikea asenne !!
        Nämä vstaukset perustuu yksinomaan turvaamaan sinun rahasi. Jos olisit muuttanut miehesi luokse ansaitaksesi rahaa, tai muuten hyötyäksesi suhteesta taloudellisesti, olisi yllä esitetyt neuvot kohdallaan. Mutta kun ymmärtääkseni muutit rakkaudesta häneen, ei pieni ylimenokausi raha-asioissa merkitse mitään.
        Juttu on vaan niin, jos on kovin kärkäs mielipiteissään tälläisissä pikkujutuisa saatat menettää hyvän miehen. Luuseri on eri juttu, mutta ethän sinä fiksuna tyttönä luuseriin retkahda. Jos suhde perustuu osakeyhtiön kirjanpitoon ei hyvää seuraa.

      • kommentti tämä
        varsinaisia kirjoitti:

        Mietippä vielä ennenkuin alat hölmöileen ja kaataan hyvän orastavan suhteesi. Nämä ylläolevat
        neuvot on syvältä suolesta. Näissä puusilmät näkee oman napansa. Epäilen et ovat tuhonneet oman suhteensa tälläisellä vouhotuksella.
        Olet löytänyt miehen jota rakastat, miehen jonka
        olet kelpuuttanut kumppaniksesi. Miksi ihmeessä alat vouhottaa tälläisestä pikkujutusta. anna ajan kulua vuosi ja nosta sen jälkeen kissa pöydälle. Jos rakkautta on ja mies herrasmies ei
        raha ratkaise. Jos ongelmia ilmenee olet väärässä
        seurassa. Sitäpaitsi tälläiset rahat on pähkinöitä jos suhde muuten toimii.

        Että rakastaminen on sitä että edetään huumassa realiteeteistä piittaamatta, ja sitten vuoden kuluttua "nostetaan kissa pöydälle". Huh.

        Itse rakastan ja kunnioitan kumppaniani niin paljon, että haluan nämä asiat selvittää reilusti ensiksi. Haluan elää hänen kanssaan todellista elämää enkä mitään pumpulihuuhaata. Ehkä sinun elämäsi on kovin toisenlainen, ja totean että onneksi ei tarvitse tuollaisen ihmisen kanssa elää ja asua. Minäkin olen tarkka, kuten ap, enkä ole suoruudellani ja rehellisyydelläni suhteitani pilannut - saan sellaisen suhteen jonka ansaitsen. Ja kiitos, elän pitkässä ja onnellisessa, sekä selkeässä suhteessa.

      • ja toivon
        kommentti tämä kirjoitti:

        Että rakastaminen on sitä että edetään huumassa realiteeteistä piittaamatta, ja sitten vuoden kuluttua "nostetaan kissa pöydälle". Huh.

        Itse rakastan ja kunnioitan kumppaniani niin paljon, että haluan nämä asiat selvittää reilusti ensiksi. Haluan elää hänen kanssaan todellista elämää enkä mitään pumpulihuuhaata. Ehkä sinun elämäsi on kovin toisenlainen, ja totean että onneksi ei tarvitse tuollaisen ihmisen kanssa elää ja asua. Minäkin olen tarkka, kuten ap, enkä ole suoruudellani ja rehellisyydelläni suhteitani pilannut - saan sellaisen suhteen jonka ansaitsen. Ja kiitos, elän pitkässä ja onnellisessa, sekä selkeässä suhteessa.

        Ensiksikin kuuntele tarkemmin, kun mummosi lukee täitä tekstejä sinulle, tai opettele itse lukemaan, ei tule näin pahoja väärinkäsityksiä.
        Jos saat tekstistäni sellaisen käsityksen, mihin tämä ylläoleva hengentuotteesi sopii, uskon kaiken mitä kirjoitat. Luojaparatkoon jos sinunlaiset pääsisivät toteuttaan näitä fantasioita, ihan laajemmassa mittakaavassa.Neiti näppärä on niin valveutunut, ettei huomaa kohelluksensa keskellä muuta kun oman napansa ja mikä pahinta antaa vielä vinkkejä muillekkin. Ystävän neuvo, siinä tapauksessa kun raha alkaa viedä suhdetta on itkun aika. Raha on välttämätön mutta, isännäksi sitä ei pidä päästää. Jos elät tilikirjasi kansa, se sopii sinulle, nutta ei kovin usealle muulle.

      • hymyä vaan sinnekin
        ja toivon kirjoitti:

        Ensiksikin kuuntele tarkemmin, kun mummosi lukee täitä tekstejä sinulle, tai opettele itse lukemaan, ei tule näin pahoja väärinkäsityksiä.
        Jos saat tekstistäni sellaisen käsityksen, mihin tämä ylläoleva hengentuotteesi sopii, uskon kaiken mitä kirjoitat. Luojaparatkoon jos sinunlaiset pääsisivät toteuttaan näitä fantasioita, ihan laajemmassa mittakaavassa.Neiti näppärä on niin valveutunut, ettei huomaa kohelluksensa keskellä muuta kun oman napansa ja mikä pahinta antaa vielä vinkkejä muillekkin. Ystävän neuvo, siinä tapauksessa kun raha alkaa viedä suhdetta on itkun aika. Raha on välttämätön mutta, isännäksi sitä ei pidä päästää. Jos elät tilikirjasi kansa, se sopii sinulle, nutta ei kovin usealle muulle.

        Olen viisikymppinen nainen, ja elänyt aikanani kaksikymmentä vuotta avioliitossa, jossa elätin toista viimeiset kymmenen vuotta. Tein sen rakkaudesta, koska kumppanini oli sairas. Se oli yhteinen sopimus, mutta liitto päättyi muihin asioihin, ei rahaan - eikä minun aloitteestani.

        Seuraava parisuhteeni on avoliitto, joka on nyt kestänyt 7 vuotta. Raha-asiat on tarkkaan puitu selväksi aina sitä mukaa kun tilanne on muuttunut.

        Mitäköhän sinä tiedät rakkaudesta? Tai - ehkä olet itse joku elätti, jota suututtaa jo ajatuskin, että tästäkin asiasta pitää voida puhua.

      • pitihänsearvata
        hymyä vaan sinnekin kirjoitti:

        Olen viisikymppinen nainen, ja elänyt aikanani kaksikymmentä vuotta avioliitossa, jossa elätin toista viimeiset kymmenen vuotta. Tein sen rakkaudesta, koska kumppanini oli sairas. Se oli yhteinen sopimus, mutta liitto päättyi muihin asioihin, ei rahaan - eikä minun aloitteestani.

        Seuraava parisuhteeni on avoliitto, joka on nyt kestänyt 7 vuotta. Raha-asiat on tarkkaan puitu selväksi aina sitä mukaa kun tilanne on muuttunut.

        Mitäköhän sinä tiedät rakkaudesta? Tai - ehkä olet itse joku elätti, jota suututtaa jo ajatuskin, että tästäkin asiasta pitää voida puhua.

        Olen ikäisesi, elämää nähnyt.
        Epäilit tiedänkö mitään rakkaudesta miksi ?
        Tässähän oli kysymys rahasta tiesitkö ?
        Tottakai voi puhua, eikö voi olla muita mielipiteitä, kun se omasi höpöhöpö on ?
        Annoin käsi sydämmellä neuvon ja seison sen takana. Laskekaa vaan pennosianne, jos se tuo mielenrauhan. Sitten vaan eroamaan ja vaatimaan tasinkoa, näinhän fiksut tytöt tekee mielestäsi.
        Vihjailusi et olen luusri on kuvottava. Kysyn sinulta neiti kaikkitietävä mikä oli varallisuusvero. Sen periminen lopetettiin toissavuona. Paljonko maksoit ?? niin
        Minä maksoin 43.000 euroa

      • paremmin osoittaa
        pitihänsearvata kirjoitti:

        Olen ikäisesi, elämää nähnyt.
        Epäilit tiedänkö mitään rakkaudesta miksi ?
        Tässähän oli kysymys rahasta tiesitkö ?
        Tottakai voi puhua, eikö voi olla muita mielipiteitä, kun se omasi höpöhöpö on ?
        Annoin käsi sydämmellä neuvon ja seison sen takana. Laskekaa vaan pennosianne, jos se tuo mielenrauhan. Sitten vaan eroamaan ja vaatimaan tasinkoa, näinhän fiksut tytöt tekee mielestäsi.
        Vihjailusi et olen luusri on kuvottava. Kysyn sinulta neiti kaikkitietävä mikä oli varallisuusvero. Sen periminen lopetettiin toissavuona. Paljonko maksoit ?? niin
        Minä maksoin 43.000 euroa

        Mikään ei vois paremmin osoittaa luuseriuttasi kuin tuo ylläoleva kommentti.

      • öööööiiu
        pitihänsearvata kirjoitti:

        Olen ikäisesi, elämää nähnyt.
        Epäilit tiedänkö mitään rakkaudesta miksi ?
        Tässähän oli kysymys rahasta tiesitkö ?
        Tottakai voi puhua, eikö voi olla muita mielipiteitä, kun se omasi höpöhöpö on ?
        Annoin käsi sydämmellä neuvon ja seison sen takana. Laskekaa vaan pennosianne, jos se tuo mielenrauhan. Sitten vaan eroamaan ja vaatimaan tasinkoa, näinhän fiksut tytöt tekee mielestäsi.
        Vihjailusi et olen luusri on kuvottava. Kysyn sinulta neiti kaikkitietävä mikä oli varallisuusvero. Sen periminen lopetettiin toissavuona. Paljonko maksoit ?? niin
        Minä maksoin 43.000 euroa

        Että silleen.
        Sinä kerrot kuinka avopuolisosi kanssa tiukkaan keskustelette raha-asiat selviksi, kun tilanne muuttuu. just just annoit vastaavan neuvonkin.
        Kuuntele tarkemmin kun mummosi lukee näitä viestejä sinulle, tai opettele itse lukemaan, siitä on hyötyä vielä vanhanakin, uskotko ?
        Minä olen kokoajan yrittänyt kertoa ettei raha saa olla pääasia, siitä riitely on tuhoisaa.
        Jos olisin luuseri olisin TOSI kiinnostunut näistä pähkinöistä ja niiden jakautumisesta

      • heh heh
        öööööiiu kirjoitti:

        Että silleen.
        Sinä kerrot kuinka avopuolisosi kanssa tiukkaan keskustelette raha-asiat selviksi, kun tilanne muuttuu. just just annoit vastaavan neuvonkin.
        Kuuntele tarkemmin kun mummosi lukee näitä viestejä sinulle, tai opettele itse lukemaan, siitä on hyötyä vielä vanhanakin, uskotko ?
        Minä olen kokoajan yrittänyt kertoa ettei raha saa olla pääasia, siitä riitely on tuhoisaa.
        Jos olisin luuseri olisin TOSI kiinnostunut näistä pähkinöistä ja niiden jakautumisesta

        Löysi näppiksestä monta kirjainta.

    • Yubi

      Mun mielestäni pitäisi katsoa nettotuloja eli se mitä palkasta jää käteen miinus lainan kulut mutta harrastusmenoja ei pitäisi ottaa huomioon, sitten prosenttilaskuri käyntiin eli sama PROSENTTI molemmilta . . . tässä ei ehkä ole progressio paikallaan.

    • tämä ketju

      Hei! Luepa tällä palstalla, kolmossivulla oleva pitkä keskusteluketju "Miten jakaa kulut". Jostain syystä siinä aloittajan pohdinta vuokran perimisestä kumppaniltaan tyrmättiin melkoisen rajusti! Tässä ketjussa taas useatkin vastaajat ovat sillä kannalla, että asunnon omistajalle kuuluukin maksaa vuokraa... Kummaa, että noin erilaisia kommentteja eri ketjuissa. Jokatapauksessa molemmat saivat aikaiseksi vilkkaan keskustelun...

      • TOSIAAN...

        sitä ihmettelinkin miten vilkas keskustelu täällä käy. ihan hyvä vaan että ihmisillä on asiaa ja mielipiteitä :)
        minun mielestä vuokran maksu on paras ratkaisu, tai maksan "vuokraa" eli ne aikaisemmin mainitut kulut. ja niin me se ratkaistiinkin ja olen sitä mieltä että tällä keskustelulla oli osansa siinä, tai ainakin sain paljon eri näkökulmia.

        keskustelujen kulkuun vaikuttaa varmasti muiden mielipiteet kun lukee edellisiä juttuja ja että millä mielellä kirjoittaja on asian esittänyt.
        taidanpa käydä lukaisemassa sen toisen keskusteluketjun..jos olisin vaikka jotenkin avuksi siellä :P

      • sinne toiseen ketjuun
        TOSIAAN... kirjoitti:

        sitä ihmettelinkin miten vilkas keskustelu täällä käy. ihan hyvä vaan että ihmisillä on asiaa ja mielipiteitä :)
        minun mielestä vuokran maksu on paras ratkaisu, tai maksan "vuokraa" eli ne aikaisemmin mainitut kulut. ja niin me se ratkaistiinkin ja olen sitä mieltä että tällä keskustelulla oli osansa siinä, tai ainakin sain paljon eri näkökulmia.

        keskustelujen kulkuun vaikuttaa varmasti muiden mielipiteet kun lukee edellisiä juttuja ja että millä mielellä kirjoittaja on asian esittänyt.
        taidanpa käydä lukaisemassa sen toisen keskusteluketjun..jos olisin vaikka jotenkin avuksi siellä :P

        ...ja kiitos siitä... Joakatapauksessa en todellakaan ole vielä tässä vaiheessa omistjuuttani valmis jakamaan, niin lyhyt suhteemme kuitenkin on. Mutta - kiitos valaisevan keskustelun aikaansaamisesta tässä ketjussa.

    • ________öööööööööö_________

      Hän taas koko ajan sanoo että hänellä on enemmän menoja, kuten lainan maksu. Pitäisikö lainan maksu ottaa huomioon vai ei? Kun eihän se laina minulle kuulu tavallaan. Ja muut menot hänellä kuuluvat harrastuksiin, joten ovat vapaa-ehtoisia... En halua tästä asiasta riitaa, mutta joku ratkaisu täytyy saada......

      tuota teksiä lainaten ja varsinkin tuota laina sekoilu että rupea maksamaan miehellesi sitten vuorkaa vai yritätkö ilmaiseksi asua.
      ei sinun tarvitse huomioida miehesi harrastuksia ne ovat hänen vapaa ehtoisia rahan tuhlauksia

    • maksusta

      että jos asuisit vuokralla niin maksaisithan sinä vuokraa asumisestasi. Miehesi ehkä omistaa asunnon mutta samalla tavalla mielestäni sinun kuuluu maksaa asumisestasi puolet siitä mitä asunto ikinä tulee maksamaankaan. Yhteiset laskut kannattaa puolittaa jos esim ensi kuussa tulee sähkölasku ja netti lasku niin molemmat maksavat molemmista laskuista puolet. Puhelin laskut, harrastukset jne omat laskut maksatte sitten vaikka itse. Ruoka rahoille yhteinen tili johon molemmat laittavat samanverran. Jos rahat loppuvat molemmat laittavat lisää...Outoa että kaksi yhdessä asuvaa toisiaan rakastavaa ihmistä vääntävät rahasta kättä....ei pahalla mutta eikös parisuhteessa "muututa yhdeksi" siis jos ollaan vakavassa suhteessa....

    • jiitee

      no niin, suoraan itse asiaan. eli lainan maksua ei missään nimessä pidä ottaa huomioon. sitähän mies ystäväsi maksaa ikäänkuin itselleen, poislukien pankin saamat korot. joka tapauksessa hän on niitä maksanut yksin asuessaankin. eli nyt jos sinä maksat kaikki muut kulut ja hän lyhennykset niin miehesi asuu käytännössä ilmaiseksi, koska korkokuluistakin saa verohelpotusta. maksat mielestäni juuri sen verran mitä aiheutat kulujakin, eli ylimääräinen vedenkulutus ylimääräinen sähkönkulutus jos ei kuulu yhtiövastikkeeseen joku näistä. ei netti laskua koska siinä on kiinteä hinta ja sen miehesi maksaisi vaikka et asuisikaan hänen luonaan. eli maksat kulut jotka aiheutat. ei kai hän pyytänyt luokseen asumaan vain jotta saisi taloudellista hyötyä? jos tulot olisi toisin päin eli sinä tienaisit enemmän, niin sitten voisit jotain nimellistä vuokraa maksaa.

    • KYSYMYS EES!!!

      Olen naispuolinen hlö ja ei voi muuta kuin ihmetellä silmät suurena,että voi däämn,onko meitä tosiaan niin moneen junaan...Eikö nuo maksupuolet nyt ole PÄIVÄNSELVÄ asia???Siis asumiskustannuksista,sähköstä,vedestä,puolet - molemmat tasaveroisesti!Omat menot on omia,ne maksakoon molemmat itsekseen.Mutta yhteiset,ne laitetaan mun mielestäni fifty-fifty.
      Ellei tietysti mies oo sitten niin hyvätuloinen ja antelias,että haluaa maksaa enemmän,tulojen mukaan.Mutta muuten siis en todellakaan ymmärrä,miten tällasta ees kysellään...Ei hyvää päivää...

      • ........................

        Ei välttämättä aina tarvitse yhteisten menojen olla fifty-fifty. Jos toisella on selvästi suuremmat tulot, niin reiluinta olisi mielestäni suhteuttaa yhteisistä menoista maksettava summa tuloihin.

        Minä tulen todennäköisesti olemaan sitten kun työelämään lähden täysipäiväisesti, paremmin palkattu kuin mieheni ja minulle ei ainakaan olisi mikään ongelma maksaa menoja hieman enemmän. Toki tietenkin oletan, että tämä toimisi myös toisin päin.

        Kaikki pariskunnat eivät vain ole tulotasoltaan samassa asemassa ja mielestäni on melko epäreilua, että toinen joutuisi käyttämään lähes koko palkkansa menoihin, kun taas toiselle jäisi omiin menoihin sitten moninkertainen summa.

        Mutta en siis siivelläeläjää katselisi, mutta minun mielestäni toimivin systeemi on se, että molemmat osallistuvat menoihin sillä panoksella kuin mitä pystyvät antamaan.

        Eikä tässä aloituksessa nyt varsinaisesti edes ollut noista yhteisistä menoista kyse vaan miehen lainasta ja siitä, pitääkö aloittajan sen maksuun osallistua. Ja siihen minun vastaukseni on, että ei, ainakaan ilman asunnon osaomistusta.

      • siksi

        ettei mies tajua!!!

    • Ei mun asiani, mutta

      Ehkä vuokran maksaminen omana osuutena olisi rock'n roll. Muuten ajatuksesi olivat jees. miehesi vaikuttaa siltä, että voit keskustella hänen kanssaan. älä turhaan pihtaa mietteitäsi. uskon, että miehesi arvostaa, jos puhut hänelle suoraan ja tyynesti mietteistäsi, vaikkei samaa mieltä kaikesta olisikaan.
      a) varaa aikaa keskustelulle; että ehditte molemmat varmasti jutella homman mahdollisimman selväksi. Voihan sitä jatkaa, jollei se kerralla tunnu selviävän.
      b) varoita miestäsi etukäteen sitä, että sulla on tärkeää juteltavaa
      c) kun alat kertoa asiasta, sano pariin kerrtaan selvästi, että asia on sulle tärkeä ja että tahdot saada sen jotenkin vaikka paperille selväksi. Luvut ja muuta; että päätetäänkö yhdessä.
      Äijänä tiedän, että noi naurettaviltakin tuntuvat pikkuseikta voivat helpottaa homman hoitumista molemmin puolin tyydyttävästi.

    • tienaat niillä

      "rosenteilla", MUTTA samalla paljastuu "naisellinen" ITSEKKYYTESI, vaikka yritit verhota sen.

      YHTEINENTILI, jonne molemmat laittaa samanSUMMAN, ja josta maksetaan YHTEISET menot.
      Mies maksaa asuntoa, sinä "puolivuokraa".

    • roope-ankka

      Muuta pois sieltä heti sillä kohta miehesi ei maksa mitään ja lainakin jää sinun maksettavaksi. Ei muuta kuin paperille ylös yhteiset menot ja maksat puolet niistä jos ukko ei maksa niin ostakoon itse ruokansa, niin meilläkin tehtiin kunnes eukko tuli järkiinsä ja rupesi maksamaan puolet sapuskalaskusta.

    • Kukahan ilveilijä

      näitä muka aitoja kysymyksiä tehtailee?
      Aina tuntuu riittävän urpoja höynäytettäväksi...!

    • miiiiiiiii

      ei missään nimessä asuntolainaa. eikä harrastuksia oteta huomioon.eikä palkan pienuutta tai suuruuttakaan. se olis hyvä että kattoo sen kokoisen asunnon keskitason vuokran, maksat siitä puolet, sitten vielä mitä tulee yhteiskäytössä olevaa : netti, sähkö, vesi, tv-lupa... ne puoliks. ja noi on yleensä samat joka kk, eli annat ukolle sen summan käteen tai tilille miten parhaaksi näet. ja ruokaostokset puoliks tai miten ne sitte menee? toinen maksaa toinen tekee?

      vielä ei kannata ostaa yhdessä mitään kallista, vaikka sohvaa tai tv:tä. jos ostatte jotain uutta, niin ostakaa silleen että vain toinen maksaa tavaran että tiedätte molemmat että jos sattuu ero tulla niin kummalle se menee? tai toinen ostaa tv:n ja toinen ostaa sohvan. nykyään erotaan niin paljon ja riidellään kuka omistaa mitäki, että me tehdään noin vaikka ollaan jo 3v asuttu yhdessä riitelemättä.

      mä olen se jonka asuntoon mies muutti. jos maksais mun lainaa ni sitten voi eron sattuessa alkaa vaatimaan takasin osaansa. tai mua vaikka myymään asunnon jottai saisin maksettua sen ulos tms?? mutta vuokra on maksettu ja sitä ei makseta takaisin. jos nyt maksat lainaa, luuletko että saisit eron tullessa pitää vaikka kylppärin ittelläs :)
      joo , tiedän että oon kyyninen kun puhun vain erosta, mutta ota varmanpäälle, ja se on molempien kannalta reilua.

      ja olis hyvä tehä sitte vaikka sopimus että jos olette 5 vuoden päästä edelleen yhdessä ja onnellisia, niin siirrätte molempien nimiin asunnon, eli se vuokran maksu katsottais sun osaksi lainanmaksua. eli tehkää jonkinlainen sopimus paperille tämmösestä. jos erootte ni sun osuus oli vuokraa. eiks tommonen kuulostais hyvältä?

    • tuunari

      Asutaan omakotitalossa. Talo on minun ja itse makselen lainaani eikä toinen omista talosta kuin irtaimistoa.
      Kun muutettiin kimppaan, niin mietimme kaikki asumiseen liittyvät kiinteät kulut ja niitä listattiin seuraavanlaisesti:

      -sähkö
      -vesi
      -kodin vakuutukset
      -netti
      -tv maksut
      -nuohous
      -kiinteistövero
      -jätehuolto
      -aamulehti kuten hesari tai etelä-saimaa tms

      ja tulevaisuutta varten listassa
      -yhtiövastike
      -käyttövastikkeet kuten autopaikat saunamaksut yms

      Näistä kuluista osapuolet maksavat nettotulojen suhteessa prosenttiosuuden. Mietittin tasapeliäkin joka olisi ollut kaikkein selvintä ja olisi ollut yks hailee kunhan kuitenkin selvästi se sovittiin.
      Sovittiin samalla lainoista että jos asuntolainoja maksellaan avoliiton aikana, niin otetaan omat lainat pankista ja maksetaan niitä sekä ruuista yms muuttuvista yhteisistä kuluista sovittiin että kumpikin maksaa ja jos toisen rahat tekee loppuaan, niin varakkaampi laittaa enemmän.

      Asumisesta/asunnosta ei voi periä minkäänlaista vuokraa tai vuokraksi verrattavissa olevaa maksua koska:
      Jos kumppanini tai minä lähtee joskus vaikkapa jonkun salarakkaan matkaan, niin kumppani (siinävaiheessa EX) muistaa aivan varmasti soittaa verottajalle maksaneensa vuokraa toiselle.
      Lasketaanpa... vaikkapa 250e/kk vuokraa puolikkaasta kolmiosta avosiipalle 5vuotta tekee 15donaa. Tästä pääomatuloverot 29% olisi sitten karkeesti 4,5euro tonnia. Tietysti mätkynsaaja voi tehdä vähennyksiä, mutta eipä paljon lohtua irtoa jostain 7tunnin kynätyöstä verottajalle vastinetta päkertäessä itkusilmässä yömyöhään.

      Verottajalle ei kannata antaa mitään mahdollisuutta luulla jäävänsä paitsi verotulosta, joten vuokra-asiat kannattaa unohtaa heti.

    • ei oo ei tuuu

      -Jos laskut ym laitetaan puoliksi, pitää molemmilla olla sellaiset tulot, että on antaa laskuun puolet, entäpä jos jompikumpi on tuhlanut rahansa, tai vaikka sairatunut tms. Miten laskun käy?
      -Jos laitetaan yhteiselle tilille sama summa laskuja varten, niin miten niiden laskujen käy, jos toinen ei laita, sillä ei ole varaa, tai lasku on isompi kuin oletetaan, kumpi maksaa?
      -Kuka päättää laskujen määrän tai suuruuden? Vesi, yhtiövastike ym kiinteitä, mutta myös nousevia kuluja.Entä lehdet, sähkö, vesi, jne jos toinen haluaa tai käyttää enemmän?
      -Entä jos jompikumpi joutuu työttömäksi tai haluaa opiskella, tai tulee lapsia?
      -Jos asuntolainaa maksetaan puoliksi, on hyvä mennä pankkiin puolison mukana ja tehdä siellä selväksi, että puolet summasta tulee puolisolta. Viralliset paperit on viisasta tehdä.
      -Prosentti ajattelu, että kumpikin laittaa vaikkapa 50% palkasta. Eli meillä minä laittaisin 500euroa ja mies 1300euroa. Siitä saisi kuulla aina kun riidellään, kuinka toinen laittaa enemmän.
      Oli miten oli, vaikka raha ei ole parisuhteen tärkein asia, kiistat rahan käytöstä kaatavat monen suhteen. NIIN TAITAA OLLA PARASTA.

      • tuunari

        -kai kaikilla on varaa suomessa laittaa oma prosenttiosuutensa jatkuviin laskuihin. sosiaalihuolto on olemassa sitä varten.
        -laskun suuruudesta ei tule ikävää yllätystä jos niitä osaa vähänkään laskeskella ja ennakoida. me laskettiin kaikki laskut vuoden keskiarvon mukaan ja laitettiin niihin summiin 10-15%varoja päälle. jos lasku on isompi niin tilillä on jo ylimääräistä näitä kattamassa. jos kaikki laskut jää pienemmiksi niin kerta vuoteen mennään ravintolaan ryyppäämään ja kännissä ajellaan taksilla minne sattuu ja viimoselta herätään muijan kanssa tallinnasta hurjassa kankkusessa tili kuivana. sitten taas laitetaan samaan malliin.
        -eikai sähkölaskussa tai vesimaksussa lue kuka sitä vettä valutti.. "jaana kävi vannassa 7kertaa enemmin kun pekka" tai että "pekalla oli lohkolämmitin 2tuntii päällä kun oli vaan 3-astetta pakkasta aamulla..selvää tuhlausta"
        -työtöntä tulee tukea ja silloin prosentit toimii ja opiskelun aloittaminen tai lapset on vähän niinkuin sopimus asioita parisuhteessa.
        -jos ukkosi huomauttelee siitä kun se joutuu laittaa enemmän euroja asumiseen niin sinulla on mahdollisuus vaihtaa. elämän ei tartte olla vaikeata. mielestäni prosentit toimisi tässäkin kun kuitenkin ukollesi jää molemmissa tapauksissa paljon enemmän hanskaan tuhlattavaksi kuin sinulle.
        prosentit on yhtä paljon tulojen suhteessa eli justiinsa tasan 50%.

    • jos tulee ero

      Minä en ainakaan maksaisi mitään asuntolainaa tai asumiskuluja, jos en sitten sillä summalla saisi osuutta asuntoon eron tullessa. Eli monet naiset tekee juuri tässä typerästi.

      Naiset maksaa päivittäiset elinkustannukset, ruuat ja vaatteet jne, eli mies pelkän talon tai asunnon. Eron tullessa asunto jää miehelle, nainen jää tyhjän päälle.

      Jos asutte yhdessä, tulotason mukaan prosentit kaikesta. Maksa miehelle vuokraa tai osuus lainasta. Tällä rahalla saat osuutesi erossa asunnosta.
      Myös päivittäiset kulut jaetaan samoin, näin ei mies maksa vain itselleen omaisuutta ja saa ruokaa ja vaatteita ilmaiseksi.

      Tämän jälkeen omat harrasteet ja huvit = omasta pussista tai miten sitten sovitte.

      Ja, kaikesta teette kirjalliset sopimukset, näin ei eron tullen ole epäselvää/vähemmän riitaa.
      Jos näistä ette pysty sopimaan, kannattaa miettiä kahdesti onko suhteella tulevaisuutta.

      • käsitä

        Minkä ihmeen takia tulotason mukaan prosentit kaikesta? Eurot on euroja.

        Sitten on taas eri juttu, jos ruvetaan miettimään ikuisesti yhteistä elämää, lasten hankkimista jne. Sitten on pakko panna rahat sekaisin, ja tosissaan miettiä sitä että luotanko tähän ihmiseen nyt tarpeeksi, mitkä on meidän yhteiset toiveet ja tavoitteet ja näin päin pois. Mutta avopari ennen muksuja - se on treenaamista eikä siipeilyä.

      • keino hoitaa asiat...
        käsitä kirjoitti:

        Minkä ihmeen takia tulotason mukaan prosentit kaikesta? Eurot on euroja.

        Sitten on taas eri juttu, jos ruvetaan miettimään ikuisesti yhteistä elämää, lasten hankkimista jne. Sitten on pakko panna rahat sekaisin, ja tosissaan miettiä sitä että luotanko tähän ihmiseen nyt tarpeeksi, mitkä on meidän yhteiset toiveet ja tavoitteet ja näin päin pois. Mutta avopari ennen muksuja - se on treenaamista eikä siipeilyä.

        "Minkä ihmeen takia tulotason mukaan prosentit kaikesta? Eurot on euroja."

        No mietihän itsekin. Kaikki eivät voi olla samalla tasolla tulojen kanssa. Esimerkkinä vaikka tilanne, jossa pariskunnan toiselle osapuolelle jää palkasta vaikka 1000e käteen ja toiselle 2000e ja pakolliset menot ovat vaikka 1500e.

        Ja jos ne jaettaisiin puoliksi, toiselle jäisi palkasta 250e käteen ja toiselle 1250e. Mielestäni ei kovin reilua.

        Mutta jos menot suhteutettaisiin tuloihin, tuhat euroa tienaava maksaisi kolmasosan menoista, koska tienaa kolmasosan rahoista ja 2000e tienaava kaksi kolmasosaa. Eli maksettavat summat olisivat nämä: Ensimmäinen maksaa 500e menoista, käteen jäisi toiset 500e ja toinen maksaa 1000e ja käteen jäisi toinen 1000e.

        Näin molemmat osallistuvat kodin menoihin sillä panoksella, jonka pystyvät antamaan ja molemmille jää rahaa omiin menoihin. Tai vaikka vähän laittaa säästöönkin, vaikka se taitaa monilla olla yhteinen paikka mihin ne säästörahat laitetaan, mutta silti.

        Omista rahoista on toki hyvä pitää kirjaa, ettei joudu siivelläeläjää hyysäämään, mutta liika itsekkyys on vain pahasta, kyllä joustaakin pitäisi osata.

      • sanomatta....
        keino hoitaa asiat... kirjoitti:

        "Minkä ihmeen takia tulotason mukaan prosentit kaikesta? Eurot on euroja."

        No mietihän itsekin. Kaikki eivät voi olla samalla tasolla tulojen kanssa. Esimerkkinä vaikka tilanne, jossa pariskunnan toiselle osapuolelle jää palkasta vaikka 1000e käteen ja toiselle 2000e ja pakolliset menot ovat vaikka 1500e.

        Ja jos ne jaettaisiin puoliksi, toiselle jäisi palkasta 250e käteen ja toiselle 1250e. Mielestäni ei kovin reilua.

        Mutta jos menot suhteutettaisiin tuloihin, tuhat euroa tienaava maksaisi kolmasosan menoista, koska tienaa kolmasosan rahoista ja 2000e tienaava kaksi kolmasosaa. Eli maksettavat summat olisivat nämä: Ensimmäinen maksaa 500e menoista, käteen jäisi toiset 500e ja toinen maksaa 1000e ja käteen jäisi toinen 1000e.

        Näin molemmat osallistuvat kodin menoihin sillä panoksella, jonka pystyvät antamaan ja molemmille jää rahaa omiin menoihin. Tai vaikka vähän laittaa säästöönkin, vaikka se taitaa monilla olla yhteinen paikka mihin ne säästörahat laitetaan, mutta silti.

        Omista rahoista on toki hyvä pitää kirjaa, ettei joudu siivelläeläjää hyysäämään, mutta liika itsekkyys on vain pahasta, kyllä joustaakin pitäisi osata.

        Hei, nyt eletään 2000-lukua... ehkä avoliitot eivät ennen aikaan olleet millään muotoa hyväksyttäviä, mutta nykyään ne ovat jo ihan yleisiä ja yleisesti hyväksyttäviä. Ja niihin pätevät samat taloudelliset panostukset kuin vaikka avioliittoon, eli maksetaan sen verran mitä tulotaso antaa myöten.

        Eiväthän kaikki mene ikinä naimisiin tai hanki lapsia, onko mielestäsi sitten kuusikymppisen lapsettoman avoparin elämäkin vain treenaamista? Ikuisesti voi pysyä yhdessä ilman avioitumistakin, eivät ne papin aamenet tee suhteesta kestävää, jos ihmiset eivät muuten sovi keskenään yhteen. (näkeehän sen jo avioerotilastoissakin...)

        Minun mielestäni avoliitto on aivan yhtä oikea suhde kuin avioliittokin - ilman lain velvotteita toki. Mutta ei se tee avoliitosta sen "huonompaa" tai tarkoita etteivät osapuolet olisi tosissaan. Ja voihan nykyään tehdä vaikka minkä sortin avioehtoja, joilla pidetään omaisuudet täysin erillään jne.

        Hus pois tuollaiset vanhoilliset ajatukset, ennen "susiparit" kivitettiin (ainakin henkisesti), mutta ajat muuttuvat.

      • honk honk
        sanomatta.... kirjoitti:

        Hei, nyt eletään 2000-lukua... ehkä avoliitot eivät ennen aikaan olleet millään muotoa hyväksyttäviä, mutta nykyään ne ovat jo ihan yleisiä ja yleisesti hyväksyttäviä. Ja niihin pätevät samat taloudelliset panostukset kuin vaikka avioliittoon, eli maksetaan sen verran mitä tulotaso antaa myöten.

        Eiväthän kaikki mene ikinä naimisiin tai hanki lapsia, onko mielestäsi sitten kuusikymppisen lapsettoman avoparin elämäkin vain treenaamista? Ikuisesti voi pysyä yhdessä ilman avioitumistakin, eivät ne papin aamenet tee suhteesta kestävää, jos ihmiset eivät muuten sovi keskenään yhteen. (näkeehän sen jo avioerotilastoissakin...)

        Minun mielestäni avoliitto on aivan yhtä oikea suhde kuin avioliittokin - ilman lain velvotteita toki. Mutta ei se tee avoliitosta sen "huonompaa" tai tarkoita etteivät osapuolet olisi tosissaan. Ja voihan nykyään tehdä vaikka minkä sortin avioehtoja, joilla pidetään omaisuudet täysin erillään jne.

        Hus pois tuollaiset vanhoilliset ajatukset, ennen "susiparit" kivitettiin (ainakin henkisesti), mutta ajat muuttuvat.

        Pois se minusta että moralisoisin susiparina, sellaisen puolisko olen itsekin. En oikein käsitä nyt taas tätäkään miten tuosta semmoisen käsityksen voi saada.

        Mutta kyllä ne on sitten varmaan ne köyhimykset jotka on sitä mieltä, että oikeinhan se vaan on että rikkaampi heitä elättää.

        Tienaan kaksi kertaa enemmän kuin avomieheni. Olen viisitoista vuotta nuorempi, ja elätän yksin kahta nuortani. Mieheni on uransa ja sijoituksensa tehnyt. Vaikka rakastan miestäni, en edes pystyisi hänen elämäänsä tällä hetkellä rahoittamaan, enkä aio sitä ruveta tulevaisuudessakaan tekemään.

      • yhteiset menot
        honk honk kirjoitti:

        Pois se minusta että moralisoisin susiparina, sellaisen puolisko olen itsekin. En oikein käsitä nyt taas tätäkään miten tuosta semmoisen käsityksen voi saada.

        Mutta kyllä ne on sitten varmaan ne köyhimykset jotka on sitä mieltä, että oikeinhan se vaan on että rikkaampi heitä elättää.

        Tienaan kaksi kertaa enemmän kuin avomieheni. Olen viisitoista vuotta nuorempi, ja elätän yksin kahta nuortani. Mieheni on uransa ja sijoituksensa tehnyt. Vaikka rakastan miestäni, en edes pystyisi hänen elämäänsä tällä hetkellä rahoittamaan, enkä aio sitä ruveta tulevaisuudessakaan tekemään.

        puoliksi ja sillä sipuli. Pitäähän sinullekkin jäädä jotain "sukanvarteen" pahan päivän varalle.Kannattaa muuten tutustua laki ja oikeus sivuille aiheesta avoliitto ja oikeudet esim.avooerossa.En tarkoita tällä että olisitte eroamassa,mutta eihän se tieto ole koskaan pahaksi.

      • honk honk
        yhteiset menot kirjoitti:

        puoliksi ja sillä sipuli. Pitäähän sinullekkin jäädä jotain "sukanvarteen" pahan päivän varalle.Kannattaa muuten tutustua laki ja oikeus sivuille aiheesta avoliitto ja oikeudet esim.avooerossa.En tarkoita tällä että olisitte eroamassa,mutta eihän se tieto ole koskaan pahaksi.

        Kiitoksia neuvostasi. Meillähän yhteiset menot ovat puoliksi. Omia nuoriani elätän itse, en halua miehen osallistuvan siihen. Kuten en myöskään aio ryhtyä rahoittamaan hänen aikuisten lastensa yrityksiä tai taloja. Mies ja minä rakastamme toisiamme. Minun nuoreni ja mieheni aikuiset lapset kuuluvat meidän kummankin omaan elämään - tästäkin syystä raha-asiamme pyrimme pitämään selkeinä. Mitä nyt yhdessä omistamme, siitä on paperit tehtynä pahan päivän varalle, eli että perinnöt menevät oikeudenmukaisesti ja toiminta-aika on kuitenkin kohtuullinen. Toivon että kummankaan ei ainakaan tarvitse tapella toisen lasten kanssa.

      • jadets
        keino hoitaa asiat... kirjoitti:

        "Minkä ihmeen takia tulotason mukaan prosentit kaikesta? Eurot on euroja."

        No mietihän itsekin. Kaikki eivät voi olla samalla tasolla tulojen kanssa. Esimerkkinä vaikka tilanne, jossa pariskunnan toiselle osapuolelle jää palkasta vaikka 1000e käteen ja toiselle 2000e ja pakolliset menot ovat vaikka 1500e.

        Ja jos ne jaettaisiin puoliksi, toiselle jäisi palkasta 250e käteen ja toiselle 1250e. Mielestäni ei kovin reilua.

        Mutta jos menot suhteutettaisiin tuloihin, tuhat euroa tienaava maksaisi kolmasosan menoista, koska tienaa kolmasosan rahoista ja 2000e tienaava kaksi kolmasosaa. Eli maksettavat summat olisivat nämä: Ensimmäinen maksaa 500e menoista, käteen jäisi toiset 500e ja toinen maksaa 1000e ja käteen jäisi toinen 1000e.

        Näin molemmat osallistuvat kodin menoihin sillä panoksella, jonka pystyvät antamaan ja molemmille jää rahaa omiin menoihin. Tai vaikka vähän laittaa säästöönkin, vaikka se taitaa monilla olla yhteinen paikka mihin ne säästörahat laitetaan, mutta silti.

        Omista rahoista on toki hyvä pitää kirjaa, ettei joudu siivelläeläjää hyysäämään, mutta liika itsekkyys on vain pahasta, kyllä joustaakin pitäisi osata.

        Ihan hyvin perusteltu näkökanta, mutta sen voi nähdä myös toisin.
        Onko se oikein, että paremmin tienaava maksaa enemmän yhteisiä menoja, koska aika varmasti on opiskellut pitempään. Ottanut kaksi, kolme, ehkä neljä kertaa suuremman opintolainan kuin huonommin tienaava. Paremmin tienaavalla on ehkä vielä opintolainaa, kun muutetaan yhteen tai juuri saanut sen maksettua. Huonommin tienaava on todennäköisesti tehnyt pidemmän työuran ja hänen rahatilanteensa voikin olla huomattavasti parempi.

        Eli ei nämä asiat aina niin yksiselitteisiä ole, vaikka mukavahan se on jakaa menoja sen hetkisten tulojen mukaan. Mutta voidaan myös kysyä, että eletäänkö liian leveästi tuloihin nähden kyseisessä esimerkki tapauksessa. Harvemmin huonommin tienaava laittaa vastaan, jos pääsee asumaan paremmin mitä tulot edellyttäisi.

    • ggfdg

      Minä ajattelisin tämän näin että asunto laitettaisiin myös sinun nimiin,eli olisit myös maksamassa lainaa ja olisit myös omistamassa asuntoa,koska jos te olette tosisaan tässä yhteiselämässä,miksi asuntolaina on vain toisen nimissä,vaikka mies on sen ehtinyt ennen suhdetta hankkia,sitten isompaa hankkiessa mies tuo tavallaan isomman potin "yhteiseen" ja sekään ei ole sitten yhteinen että emäntä lentää kun leppäkeihäs siitäkin..ja muut yhteiset menot sitten puoliksi..asuin kerran tavallaan avoliitossa miehen kanssa asunto oli kyllä mminun nimillä ja minä maksoin vuokrat ja laskut ja mies ruoka menot ja aika paljon muutakin minun tilpehöörejä,herramiehenäkö lie..mutta molemmista silti tuntui että maksaa itse enemmän,että olisi varmaan ollut parempi että oltaisiin maksettu laskut ja kaikki muut reilusti puoliksi.Mutta toisaalta suhteen edetessä ei tällaisia ongelmia välttämättä ole..toisen ex avokin kanssa makso se jolla oli rahaa ja lapsen syntymän jälkeen mies toi lähes kaiken rahan pöytään ja minä huolehdin siitä miten se käytetään ja kodista tietenkin...toiselle sopii toinen tapa toiselle toinen ja näistä pitäsi keskustella enne yhteen muuttoa,tiedän nyt.. :)

    • ninde87

      ketään ennen kuin minulla on työpaikka, mutta täällä rovaniemellä ei pääse töihin ilman koulutusta.
      vuoden kestävät koulut on aikuisille joilla on jo työkokemusta.
      työkkärin kirjoille en pääse ainakaan pariin vuoteen, koska olen kuntoutustuella.
      nyt maksaa keskustassa 40 000 3h kk ja p.
      autojakin saa 2000 ihan hienoja nettiautosta tai jostain sinne päin.

    • realismiville

      Asiaa voi myös miettiä siltä kannalta miten toimisi, jos itse asuisi omistusasunnossa ja mies muuttaisi siihen. Olisiko se ihan ok, että mies asuisi ilmaiseksi?? Sanoisiko feministi myös tässä tapauksessa, että kyllä nainen joutaa maksamaan kaiken, koska rakastaa ja vielä pyytää muuttamaan yhteen.

      Eli vuokra-asunto olisi aina kaikista paras, kulut helppo laittaa puoliksi, eikä kummankaan tarvitse ajatella että toinen erotilanteessa hyötyisi. Sitten yhdessä tuumin se omistusasunto, joka tulee molempien nimiin.
      Toinen seikka joka kannattaa huomioida on auto. Maksaako molemmat oman autonsa vai pärjätäänkö yhdellä ja kuinka sen kulut jaetaan, jos molemmat sitä käyttää. Pitemmän päälle kannattaa myös miettiä, jos tulee lapsia ja niitä hoidetaan kotona niin lasten kanssa olevalle ei luonnollisestikaan kerry eläkettä.

      Eli kyllä ne asiat saadaan sovittua, jos molemmat niin haluaa, eikä tarkoituksena ole vain toisen hyväksikäyttö.
      Jokainen kyllä pystyy vaikuttamaan omiin tuloihinsa, eli isot tulot ja isot henkiökohtaiset menot eivät ole synti.

    • Gimma

      Minulla oli vähän samantapainen tilanne aikoinaan kun muutin exmiehen kanssa asumaan.

      Muista nyt että jos sinä et omista asunnosta prosenttiakaan niin et kyllä mene myöskään maksamaan siitä mitään. Yhtiövastikkeen maksuun voit osallistua, jäihän sinulta vuokran maksu pois.

      Me teimme niin että laitoimme palkoistamme yhteiselle tilille tietyn summan kuussa automaattisesti. Sieltä sitten ostimme ruuat, bensat ja maksettiin sähköt yms. yhteiset kulut, esim. ehkäisypillerit! Mies maksoi enemmän, koska hänellä oli isompi palkka.

      Siihen osuuteen, mikä molemmille jäi omalle tilille, ei toisella ollut sanomista (vaikka yritystä välillä löytyikin) vaan sen sai käyttää omiin vaatteisiinsa, harrastuksiinsa tai mihin tahansa itsensä hemmotteluun mitä mieli teki.

      Ei tämä ollut helppo vääntö mutta se oli sellainen keskustelu, joka kannatti käydä koska siihen loppui sanominen raha-asioita. Ja voin vakuuttaa että ennen tätä järjestelyä aiheesta väännettiin kättä usein ja hartaasti - siihenhän se suhde olisi loppunut heti alkumetreille, jos tästä asiasta ei oltaisi päästy yhteisymmärrykseen.

      Tsemppiä - ota härkää sarvista!

    • jotain uutta

      Millä perusteella toisen omistusasunnossa asuminen ilmaiseksi on suotavaa, mutta toisen vuokra-asunnossa asuminen ilmaiseksi ei ole suotavaa?? Se että maksaa yhtiövastikkeen on halpahinta asumisesta omistusasunnossa.

    • Vuokran maksu

      maksatte kaikki yhteiset menot puoliksi, kuten yhtiövastikkeet jne, niin mielestäni se ei sinun puoleltasi tässä tapauksessa riitä. Sinun kuuluisi maksaa myös "vuokraa" tai miten sitä nimittäisikin miehelle, joka kustantaa sinunkin asumisesi. Summaa voisi laskea esimerkiksi sitä kautta, kuinka paljon olet maksanut vuokraa ennen kuin muutit miehen luokse. Voihan se olla, että olet ennenkin maksanut vuokranantajasi lainaa hänen sijoitusasunnostaan asuessasi siellä, mutta silloin maksoit sen suosiolla, koska se oli nimeltään vuokra. Käytännössä kuitenkin elämä helpottuisi huomattavasti, jos sopisitte, miten paljon kumpikin maksaa yhteisistä menoista ja eläisitte sen mukaan. Ei yhdessä asuessa ole helppoa ja mielekästä laskea jokaista senttiä.

      • daredare

        Sehän ei ole ongelma, että pyytää asunnonvälittäjän käymään omistusasunnossa ja pyytää tätä määrittelemään vuokrahinnan. Kyseisen summan kun jakaa kahdella, niin varmasti maksaa toisen asunnossa asumisesta oikean hinnan.
        Helposti vain unohtuu sekin seikka, että vuokralla asujalla peruslaitteet ovat vuokranantajan vastuulla, eli jos sellainen särkyy, niin senkun vaivautuu soittamaan ja uusi laite toimitetaan. Omistusasunnon omistaja maksaa omasta pussista joka ikisen mööpelin mikä asuntoon on laitettu.

        Jotenkin on vain helpompi maksaa vuokraa tuntemattomalle, vaikka kyseessä olisikin varakas bisnesmies tai nainen. Mutta kumppanille vuokranmaksu nähdään jotenkin aina hyväksikäyttönä.

    • voi räkä

      Näin meillä.'
      Tämä kuulostaa joistakin unelma ratkaisulta mutta itse en tykkää
      Asumme avopuolison kanssa hänen vanhempien omistamassa kaksiossa. maksan hänen isälleen kuukaudessa 150e kuukaudessa. eli naurettavan vähän. Viereinen ja samanlainen talo on opiskelijasuntola jossa samallainen huoneisto maksaa melkein 500 kk. Kultani ei tietenkään maksa mitään. Hänellä on isän sponsoroima luottokortti jolla tehdään 80% ruokaostoksista. Eli silloin maksan itse jos vaikka töiden jälkeen kän ostamassa kaupasta jonkun hassun maitopurkin. Eli minä maksan lähinnä omat menot. Olen päässyt töihin kultani isän firmaan. Ja minulle tarjotaan yrityksen tuotteita ilmaiseksi. Melkein 50per kuukausi.Pakollista menoa... Muut työntekijät maksavat tuotteista -20% Palkkani on tosin erittäin pieni 800 euroo...
      kultani opiskelee joten ei hänelläkään suuret tulot ole...
      Älkää kukaan sotkeko itseänne näin limaiseen soppaan
      En pääse täältä pois. Jos menetän poikaystävän menetän myös asunnon ja työn...

      • juustopäää

        Se vain on niin ihmeellistä, että asiat jotka ovat ilmaisia tai liian helposti saatuja niin eipä niitä osaa arvostaa.

        Oletko sitä miettinyt, että jos työskentelet noin pienellä palkalla kovin kauan niin eipä se kerrytä paljoakaan sinun eläkettä. Ja jos niitä lapsia siunaantuu ja hoidat niitä kotona, niin eläkekertymä jää entistäkin pienemmäksi. Joten saat kyllä vielä eläkepäivinäsi pitää kiinni kullastasi...........

      • Tyttöystävä.,.,
        juustopäää kirjoitti:

        Se vain on niin ihmeellistä, että asiat jotka ovat ilmaisia tai liian helposti saatuja niin eipä niitä osaa arvostaa.

        Oletko sitä miettinyt, että jos työskentelet noin pienellä palkalla kovin kauan niin eipä se kerrytä paljoakaan sinun eläkettä. Ja jos niitä lapsia siunaantuu ja hoidat niitä kotona, niin eläkekertymä jää entistäkin pienemmäksi. Joten saat kyllä vielä eläkepäivinäsi pitää kiinni kullastasi...........

        Miesystävälläni omistusasunto. Hän maksaa lainaa. Minä maksan yhtiövastikkeen, oman osuuteni vedestä ja osan ruuasta. Mies syö kuin hevonen, eli paljon paljon enemmän kuin minä. Siksi minä käyn kaupassa ostamassa täydennystä (maito, leipä, juusto ym. pieni) ja mies sitten ostaa lihat ja maksaa isommat ostokset. Mies tienaa paritonnia kuukaudessa, minä "tienaan" opintotuen verran. Mies maksaa myös sähkön ja netin. Molemmat maksavat itse omat henk- koht. harrastukset, laskut ja menot.

        en tiedä vielä tässä vaiheessa kuinka paljon minusta on "hyötyä" miehelle rahallisest. Toisaalta jos yhdessä pysytään ja jossain vaiheessa hankitaan omakotitaloa, niin hyvähän tämä vanha asunto on myydä kun on maksettu ja hyvin pidetty.

      • elämä on
        Tyttöystävä.,., kirjoitti:

        Miesystävälläni omistusasunto. Hän maksaa lainaa. Minä maksan yhtiövastikkeen, oman osuuteni vedestä ja osan ruuasta. Mies syö kuin hevonen, eli paljon paljon enemmän kuin minä. Siksi minä käyn kaupassa ostamassa täydennystä (maito, leipä, juusto ym. pieni) ja mies sitten ostaa lihat ja maksaa isommat ostokset. Mies tienaa paritonnia kuukaudessa, minä "tienaan" opintotuen verran. Mies maksaa myös sähkön ja netin. Molemmat maksavat itse omat henk- koht. harrastukset, laskut ja menot.

        en tiedä vielä tässä vaiheessa kuinka paljon minusta on "hyötyä" miehelle rahallisest. Toisaalta jos yhdessä pysytään ja jossain vaiheessa hankitaan omakotitaloa, niin hyvähän tämä vanha asunto on myydä kun on maksettu ja hyvin pidetty.

        Näin se vaan helposti muuttuu miehen asunto yhteiseksi, maksettu ja hyvin pidetty :)

      • PetruskaII
        Tyttöystävä.,., kirjoitti:

        Miesystävälläni omistusasunto. Hän maksaa lainaa. Minä maksan yhtiövastikkeen, oman osuuteni vedestä ja osan ruuasta. Mies syö kuin hevonen, eli paljon paljon enemmän kuin minä. Siksi minä käyn kaupassa ostamassa täydennystä (maito, leipä, juusto ym. pieni) ja mies sitten ostaa lihat ja maksaa isommat ostokset. Mies tienaa paritonnia kuukaudessa, minä "tienaan" opintotuen verran. Mies maksaa myös sähkön ja netin. Molemmat maksavat itse omat henk- koht. harrastukset, laskut ja menot.

        en tiedä vielä tässä vaiheessa kuinka paljon minusta on "hyötyä" miehelle rahallisest. Toisaalta jos yhdessä pysytään ja jossain vaiheessa hankitaan omakotitaloa, niin hyvähän tämä vanha asunto on myydä kun on maksettu ja hyvin pidetty.

        Muutin mieheni omistusasuntoon. Hän maksaa asuntolainansa. Yhtiövastikkeen, sähkön, veden, tv-luvan vakuutukset ym. kulut maksamme puoliksi. Meillä on yhteinen tili, jolle kumpikin laittaa saman verran rahaa kuussa ja sieltä maksetaan ruuat. Muut kulut maksetaan itse.

        Asumiskustannukseni ovat alhaiset, koska en osallistu lainakuluihin. Muutin miehen perässä toiselle paikkakunnalle ja tämä tulotasoni putosi useita satoja euroja, koska minun piti jättää asiallisesti palkattu työni. Siksipä minua on nyt ihan reilua, että asumiskustannukseni ovat suhteellisen alhaiset sillä oma uhraukseni yhteenmuutolle oli käytössäni olevan rahan määrä. Kun työtilanteeni toivon mukaan muuttuu joskus myöhemmin, otan mielelläni oman lainan ja ostan puolet miehen asunnosta.

    • hehlol

      mies on itsekäs. jos homma ei muutu tasapuoliseksi, jätä se.

      • FelFelFem

        Anna miehen maksaa yksin asuntolainaa ja maksa itte sähkö ym. pikkukulut. Tai ruoka.

      • deretsd
        FelFelFem kirjoitti:

        Anna miehen maksaa yksin asuntolainaa ja maksa itte sähkö ym. pikkukulut. Tai ruoka.

        On kyllä tullut hyvin selväksi, että naiset ovat vain ja ainoastaan rahan perään. Jos nainen asuu yksin vuokralla niin se on ihan ok ettei hyödy siittä mitään. Mutta jos asuu miehen kämpässä niin siittä pitäisi jotain hyötyä, jopa omien menojen maksaminen tuntuu ylivoimaiselta.

      • meppis
        deretsd kirjoitti:

        On kyllä tullut hyvin selväksi, että naiset ovat vain ja ainoastaan rahan perään. Jos nainen asuu yksin vuokralla niin se on ihan ok ettei hyödy siittä mitään. Mutta jos asuu miehen kämpässä niin siittä pitäisi jotain hyötyä, jopa omien menojen maksaminen tuntuu ylivoimaiselta.

        Ei se nyt ihan noinkaan ole! Tai ainakaan kaikkien kohdalla!

        Itse autoin miesystävääni taloudellisesti kun hän oli pitkällä sairaslomalla ja tulot putosi sen takia ja itsellä kuitenkin tulot säilyi koko ajan sillä olinhan töissä. Emme ole avopari vielä mutta suunnittelemassa yhteenmuuttoa. Mielestäni rakkaudessa ei rahaa lasketa vaan mennään niin eteenpäin et se maksaa jolla on rahaa, tai näin ainakin meillä on alusta asti menty. Ei siinä kumpikaan laske et nyt mie oon ostanu viik.lopun ruoat et nyt on sit sun vuoro..tuo nyt on äärettömän tyhmää ajattelua! Ylipäänsä sekin pitää huomioida et jos toisen tulot on pienemmät kuin toisen niin luonnollisesti sitten se kellä on suuremmat tulot maksaa menoista enemmän. Eihän se ole millään tavalla reilua et jos toinen vaikka tienaa 1000€ ja toinen 2000€ niin et molemmat pistäisi vaik 500€ yhteisiin menoihin..ei todellakaan! Silloin se kumpi tienaa paremmin pistää myös rahallisesti enenmmän. Eli ei tuo 50%-50% todellakaan toimi!

      • deretsd
        meppis kirjoitti:

        Ei se nyt ihan noinkaan ole! Tai ainakaan kaikkien kohdalla!

        Itse autoin miesystävääni taloudellisesti kun hän oli pitkällä sairaslomalla ja tulot putosi sen takia ja itsellä kuitenkin tulot säilyi koko ajan sillä olinhan töissä. Emme ole avopari vielä mutta suunnittelemassa yhteenmuuttoa. Mielestäni rakkaudessa ei rahaa lasketa vaan mennään niin eteenpäin et se maksaa jolla on rahaa, tai näin ainakin meillä on alusta asti menty. Ei siinä kumpikaan laske et nyt mie oon ostanu viik.lopun ruoat et nyt on sit sun vuoro..tuo nyt on äärettömän tyhmää ajattelua! Ylipäänsä sekin pitää huomioida et jos toisen tulot on pienemmät kuin toisen niin luonnollisesti sitten se kellä on suuremmat tulot maksaa menoista enemmän. Eihän se ole millään tavalla reilua et jos toinen vaikka tienaa 1000€ ja toinen 2000€ niin et molemmat pistäisi vaik 500€ yhteisiin menoihin..ei todellakaan! Silloin se kumpi tienaa paremmin pistää myös rahallisesti enenmmän. Eli ei tuo 50%-50% todellakaan toimi!

        Ainahan vähä pitää kärjistää, mutta kommentti oli tarkoitettu etupäässä edelliselle, joka olettaa että asumiseen riittä sähkölaskun maksu. Eihän kenenkään kannattaisi omistaa, jos vuokraksi riittää sähkön ja ruuvan maksu.
        Vaikka rakkautta ois muille jakaa niin kummasti se katoaa ero tilanteessa.

        Ja sehän on jokaisen oma asia, jos on mahdollista maksaa oma asuminen ja eläminen luonnossa. Ei siinäkään mitään väärää ole, jos näin on sovittu. Ongelmat tulee siittä, että olettaa asioita. Kyllä puolet asunnosta kuuluu minulle, koska asun siinä ja maksan peräti sähkölaskun.

      • .............
        deretsd kirjoitti:

        Ainahan vähä pitää kärjistää, mutta kommentti oli tarkoitettu etupäässä edelliselle, joka olettaa että asumiseen riittä sähkölaskun maksu. Eihän kenenkään kannattaisi omistaa, jos vuokraksi riittää sähkön ja ruuvan maksu.
        Vaikka rakkautta ois muille jakaa niin kummasti se katoaa ero tilanteessa.

        Ja sehän on jokaisen oma asia, jos on mahdollista maksaa oma asuminen ja eläminen luonnossa. Ei siinäkään mitään väärää ole, jos näin on sovittu. Ongelmat tulee siittä, että olettaa asioita. Kyllä puolet asunnosta kuuluu minulle, koska asun siinä ja maksan peräti sähkölaskun.

        "Mutta sehän on jokaisen oma valinta, että asuuko vuokralla, josta ei jää mitään käteen vai haluuaako omistaa, jossa on luonnollisesti omat riskinsä."

        Entä jos mies on ostanut seurustelun aikana omistusasunnon ja nainen muuttaa myöhemmin tähän miehen omistamaan asuntoon? Ja jos mies ei esimerkiksi halua myydä omistamastaan asunnosta puolikasta naiselle? Mitä silloin pitäisi tehdä?

        Haluaisin itsekin omistaa asunnon joskus, mutta todennäköisesti meillä tulee eteen sellainen tilanne, että muutan miehen omistamaan asuntoon. Ja luulen, ettei mies todellakaan ole ainakaan lähiaikoina halukas myymään asunnostaan puolta minulle.

      • deretsd
        ............. kirjoitti:

        "Mutta sehän on jokaisen oma valinta, että asuuko vuokralla, josta ei jää mitään käteen vai haluuaako omistaa, jossa on luonnollisesti omat riskinsä."

        Entä jos mies on ostanut seurustelun aikana omistusasunnon ja nainen muuttaa myöhemmin tähän miehen omistamaan asuntoon? Ja jos mies ei esimerkiksi halua myydä omistamastaan asunnosta puolikasta naiselle? Mitä silloin pitäisi tehdä?

        Haluaisin itsekin omistaa asunnon joskus, mutta todennäköisesti meillä tulee eteen sellainen tilanne, että muutan miehen omistamaan asuntoon. Ja luulen, ettei mies todellakaan ole ainakaan lähiaikoina halukas myymään asunnostaan puolta minulle.

        Itse tekisin aikataulun selväksi, milloin tämä omistaja olisi valmis myymään puolikkaan. Ja koska omistaja tietää sen, että haluan myös omistajaksi, niin tällä perusteella voi vaatia asumisesta kevennettyä maksua tälle odotusajalle.
        Mutta miksi miehesi hankki itsellensä omistusasunnon, vaikka teillä on aikomuksena muuttaa yhteen? Hieman myöhemmin sitten olisitte hankkineet yhdessä. Vai oliko niin hyvä asunto, että oli pakko ottaa heti.
        Kannattaa siis sopia ennen muuttoa, eikä jäädä pelkkien olettamuksien varaan.

    • that's me

      "Ensinnäkin, hän ei ole miehesi!"

      -> mistä tässä nyt on kyse? Onko tää taas joku kirkkoon päin kumartaja joka jaksaa nipottaa siitä, että mieheksi ei voi sanoa ennen kuin ollaan naimisissa, ja kihlat ei ole kihlat, ellei olla menossa kirkossa naimisiin? Et ole eläessäsi varmaan päivääkään yliopistossa yleistä kielitiedettä opiskellut, mutta siellä opitaan, että ihminen on laiska ja kieli pyrkii aina ekologisuuteen (eli lyhyyteen ja yksinkertaisuuteen for dummies). Siksi moni käyttää puheessaan näitä HIRVITTÄVIÄ VIRHEILMAUKSIA JOIDEN TAKIA JOUDUMME KAIKKI HELVETTIIN, vai mitä. Avioliitto ei ole vastaus kaikkeen. Mies nyt vain on helpompi sanoa kuin "miesystävä" tai muu vastaava. Jos olisimme sivistysvaltio, niin ehkä meilläkin olisi helpompi sana miesystävälle, kuten ranskan mec, niin sitten ei tarvitsisi ärsyttää teitä pilkunnuolijoita.

      Mutta sitten asiaan. Yhteinen tili olisi mielestäni hieno ja helposti toimiva/kontrolloitava idea. Vaikka muutatkin MIEHESI kotiin, elätte parisuhteessa, ja hänen tulee ymmärtää, ettei voi juoksuttaa ja pompottaa sinua miten tahtoo ja sanella sääntöjä, vaan sinullakin täytyy olla lupa vaikuttaa siihen, miten kuluistanne sovitte.

      Kuitenkin, jos miehesi ei maksaisi lainaa omistusasunnon eteen, asuisitte vuokralla. Etkö silloin maksaisi osuuttasi vuokrasta? Minun mielestäni lainan vähennykset on toki huomioitava, onhan ne selkeitä ja pakollisia menoeriä. Vaikee juttu. Kannattaisiko kysyä apua joltain vanhemmalta, jolla olisi enemmän kokemusta?

    • tarkkapennonen

      yhteinen tili on sinällään hyvä jos sieltä maksetaan kaikki ne yhteiset pakolliset menot kuten
      ruoka
      sähkö
      vesi
      nettiyhteys

      mutta jos et maksa hänelle vuokraa, niin voisit varmaan maksaa "asunnon kulutuksesta" vaikka kokonaan sen yhtiövastikkeen, sehän olisi kelpo vuokra etkä silloin asuisi siivellä. joka tapauksessa joutuisit maksaa jotain vuokraa jos yksin asuisit.

      exän kanssa meillä oli tuollainen yhteinen tili jonne sitten laittoi molemmat tietyn summan rahaa joka kuukausi, siihen aikaan se oli 1500 mk ja se riitti juuri kaikkien pakollisten yhteisten kulujen kattamiseen. tämän päälle molemmilla oli omat pankkilainat asunnosta ja omat muut menonsa molemmat maksoi omista pusseistaan.
      toimi todella hyvin.
      toki ennen tuon summan lopullista määrän määräämistä pidimme laskelmaa ja katsoimme kulutusta kuittien perusteella. muistaakseni aloitimme ensin laittamalla tonnit tilille mutta kun ei riittänyt niin sitten isonsimme summaa.

      • Tuskinpa vain

        Ei se nyt mitenkään hyvin voinut toimia kun olette eronneet. Miksi naisen pitäisi maksaa miehen koko yhtiövastike? Kuluttaako nainen asuntoa jotenkin enemmän kuin pelkkä mies?

    • Järki käteen

      Asunto on saatava yhteisiin nimiin jos kerran sinun tarvii sitä maksaa. Yhteiset menot maksetaan yhdessä ja loput omat rahasi kuluta miten haluat.

    • Muumineiti

      Olen samassa tilanteessa ja asia on päivänselvä:
      Minä maksan puolet sähköstä, netistä, hoitovastikkeesta jne. Asunto on miehen omaisuutta, joten en osallistu mitenkään siitä johtuviin tai sitä kerryttäviin maksuihin. Ruuat ja yhteiset menot ostetaan suunnilleen vuorotellen. Minä maksan omat harrastukseni ja henk. koht. hullutukseni ja hän omansa.

      Mitä epäselvää tässä voi olla?!

      Ei se rakkaus paljon paina kun mietit eronneena rahaa jota suorastaan syydit ukon taskuihin, kun olisit voinut nekin vaikka laittaa itsellesi säästötilille.

      • Joku vaan

        Eli asut käytänössä ilmaiseksi. Siipeilet. Mies maksaa asunnon korkomenot jne. Sinä et mitään. Ei se omistusasunnossa asuminen aina ole kannattavempaa asua kuin vuokrasunnossa. Mitä jos muuttaisitte vuokralle? Miehelle se olisi noilla sinun järjestelyilläsi erittäin paljon halvempaa.

    • Mies_gsqs

      menotkin pitää ottaa huomioon. Miehellä on kalliimat harrastukset, ja sitten, kun tulee lapsia niin tyttöystävä ja maksulliset naiset vievät rahaa, auto vie rahaa...

      Eli mies maksaa kaikista menoista 40% ja nainen 60% on oikea!

      • niinnn

        meillä myös asunto on avomieheni,ja hän maksaa siitä lainaa.Hän sanoi alun alkaenkin hoitavansa itse,OMAN lainansa.minä maksan sitten juoksevista menoista puolet eli,sähkö,öljy ja vesilaskuista.ruokamenoja ei niin lasketa,mutta suurinpiirtein puoliksi nekin menee.hyvin on toiminut meillä näin.

    • syvällä rinta äänell

      JOS käy niin että eroatte, et saa maksuillesi mitään vastiketta. Osake on poikaystäväsi ja sellaisena pysyy vaikka maksaisit osasi. Osta osakkeesta puolet ja maksa oma laina, maksa puolet vastikkeesta sen jälkeen. Muut laskut sitten puoliksi, ns. ruotsin malli on tulossa myös Suomeen eli et ole myöskään ilmainen siivooja/sisäkkö/kokki!!! Katkeraa, sanovat varmaan muut mutta pidähän huoli ettei käy niin kuin minullekin että ex vei kaiken... Säästettiin aikoinaan varainsiirtoverossa ja lainhuuto haettiin pelkästään avokkaan nimiin kun ei ollut omistanut aikaisemmin asuntoa Suomessa niin kas, vaikka töissä kävin ja maksut maksettiin yhdessä niin eron tullen kaikki olikin hänen. Toki tiedän että asianajajan kanssa näitä olisi voinut selvitellä mutta kellä sellaiseen riittää voimia kun pitää selvitä erostakin???

      • neuvot

        Sama summa molemmilta. Prosenttiosuus suosii vähemmän ansaitsevaa.
        Ei parempituloisen pitäisi elättää toista jos pienempituloinen vielä saa asua ilman vuokraa.
        Jos kaverisi onkin paremmin palkattu, sinä hyödyt siitä paremman asunnon kautta. Älä ole ahne ja käytä tilannetta hyväksesi.

        Kuten monet ovat jo sanoneet. Älä myöskään maksa kaverisi lainaa.

      • jarmusch
        neuvot kirjoitti:

        Sama summa molemmilta. Prosenttiosuus suosii vähemmän ansaitsevaa.
        Ei parempituloisen pitäisi elättää toista jos pienempituloinen vielä saa asua ilman vuokraa.
        Jos kaverisi onkin paremmin palkattu, sinä hyödyt siitä paremman asunnon kautta. Älä ole ahne ja käytä tilannetta hyväksesi.

        Kuten monet ovat jo sanoneet. Älä myöskään maksa kaverisi lainaa.

        kuulostaapa melko oudolla jos maksaisit miehelle vuokraa. eikö järkevämpää olis maksaa muita laskuja sopivassa suhteessa. ei sulla ole mitään osaa miehes lainoihin joten miks sun pitäis hänen lainaansa helpottaa vuokralla. sehän olis sama kun maksasit lainaa sillon itekin, ainoa vaan että mitään et asunnosta saa jos ero tulee. tuntuu sille et miehes haluu vähän hyötyä susta rahallisesti mikä on kyllä aika peestä jos sulla on vielä tosi pieni palkka.

    • avovaimo_Kuhmo

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9365947
      Linkkaan oman viestiketjuni tähän.

      Meilläkin tilanne niin, että asutaan avokin omistusasunnossa. Minä OPISKELEN ja avomies on töissä.
      Hänen mielestään minun pitäisi maksaa puolet vastikkeesta lainanlyhennyksestä = noin 750e/kk.
      Minulla on tuloja vajaa 500 euroa kuussa (kelalta 200, töistä vajaa 300), josta olen maksanut avokille 250 euroa kuussa. Hänen mielestään se on liian vähän.. Minä mietin, että miksihän minun pitäisi hänen lainaansa ylipäätään lyhentää?? EI MIKSIKÄÄN, tiedän. Eihän avomieskään ala lyhentämään minun opintolainaa, kun opintoni loppuvat!

      Minulle asumiskulujen (250e) jälkeen jää käteen kuussa ALLE 250 euroa! Siitä pitäisi voida osallistua puoliin ruokaostoksista (noin 60e/viikko), maksaa omat harrastukset, lääketarpeet ja KAIKKI. Onnistuuko? EI!

      Lukekaa ihmeessä myös tuon yllä näkyvän linkin takana oleva tekstini. Kaipaisin mielipiteitänne!

    • Laskeskelija =)

      Vanha aloitus, mutta mielenkiintoinen aihe!

      Itse juuri laskeskelin, minkä verran "veloittaisin" miesystävältäni osakkeessani asumisesta/ kk.
      Ruokaostoksia ei ole huomioitu.

      - asuntolainan korosta 1/2 (ei lyhennyksestä)
      - yhtiövastikkeesta 1/2 (hoitovastike, ei sisällä rahoitusvastiketta)
      - netti 1/2
      - sähkö 1/2
      - vesi 1/2
      - TV-lupa 1/2
      Kotivakuutus ei sisälly yllä olevaan listaan (menee bonuksista).

      Tällä hetkellä tuo kaikki on noin 315 €/ kk. Summa muuttuu, kun asuntolainan korko lähtee jälleen nousemaan.

      Omat perusmenoni kaikkineen ovat n. 2100 €/kk ruoka, joten kyllähän yhteenmuutosta olisi minulle pieni hyöty - kuin myös miesystävälleni, josta tulisi oman asuntonsa myynnin jälkeen velaton mies =).

    • vain huomioon

      Nämä on jokaisen parin yhdessä sovittavia asioita. Joku tapa sopii toiselle, toinen toiselle. Ei ole yhtä oikeaa tapaa. Mutta nyt tuo ei ainakaan tunnu oikealta, koska sinä et selvästikään ole tilanteeseen tyytyväinen ja tunnet tilanteen epäreiluksi.

      Samaa mieltä olen kyllä minäkin. Meillä vain yhteiset menot maksetaan puoliksi. Lopuilla rahoilla kumpikin saa tehdä mitä haluaa. Itse esim. käyn kuntosalilla ja maksan jäsenmaksuni itse. Tottakai, miten se miehelle kuuluisi? Mutta ei meillä nyt niin kauhean tarkkoja olla, kyllä me voidaan joskus maksaa toisenkin ns. omia menoja. Ja useat pari maksaa toisen harrastuksetkin ja/tai rahat on yhteiset. Varsinkin jos toinen on varakkaampi niin hän voi "sponssata" toista.

      Jos asuntolaina on miehen nimillä ja te asutte yhdessä asunnossa niin se ei olekaan ehkä niin selkeä juttu kuin esim. harrastukset. Toisten mielestä toiselle pitäisi maksaa jonkinlaista vuokraa. Toisten mielestä taas riittää, että maksaa osan yhtiövastikkeesta. Ja/tai osallistuu remontteihin (molemmat kuluttaa asuntoa ja hyötyy rempoista jollain tavalla). Aina on helpompaa, jos ostetaan asunto yhdessä.

      Mitä jos sinäkin päättäisit alkaa harrastamaan kalliita harrastuksia ja shoppailemaan yms. tuhlaisin rahasi ja sanoisit, että mulla oli näin paljon menoja , joten sun tarvii maksaa yhteiset menot? Tuskin miehestä olisi reilua?

    • asunnosta?

      Voisitko ostaa avomiehesi asunnosta osuuden? Oisko siinä mitään järkeä? Tai onko mahdollista, että mies myisi asunnon ja ostaisitte uuden yhteisen?

      Vähän ikävältähän sitä tuntuu maksaa toisen lainaa. Toinen kartuttaa omaisuutta ja sulle ei eron sattuessa jää mitään käteen. Toisaalta miehestä varmaan tuntuu epäreilulta, että sinun ei tarvitse maksaa asumisesta mitään. Helpompaa olisi sopia tuollaiset asiat ennen yhteenmuuttamista. Mutta harva varmaan tekee niin.

    • suhdettaeilaskuteta

      Puoli vuotta...ja jo tuossa vaiheessa...Auts!

      Eli kuvittelet suomeksi miehesi maksavan asumisesi. Varmasti voisi näin tehdäkin, jos ei pitäisi sinua onnenonkijana tämän suhteen. Hiukan varmasti miettii asennettasi lainaan. Miten ihmeessä olet ennen asunut kun kuvittelet ettei lainan maksu ole yhteinen meno. Tietenkin jos näet jo nyt ettei teillä ole tulevaisuutta siiveile toki.

      Meillä meni kulut noin puoliksi ensimmäisen vuoden, mutta koska kumpikaan emme perusta elämäämme rahaan, repesi rahojen laskeminen yhteiseksi melko pian. Toisaalta olemme molemmat melko pihejä, emme harrasta tai osta mitään muuta kuin välttämättömyyksiä. Jos on täysin vastakohtainen tapa kuluttaa voi sekin koitua suhteen menoksi.

    • Money Man

      Lähdettiin siitä, että koska asunnon omistamisesta muodostuu kuluja niin jaetaan myös pääomakulut. Mutta reilussa suhteessa, eli Euribor korkotasolla. Eli jos asunnon arvo on vaikka 200000€ niin tuosta euribor ja sitten puoliksi ja se osuus on maksettava. Se ei ole tietenkään yhtä korkea summa kuin mitä vuokra olisi. Mutta antaa kuitenkin juuri sopivan korvaustason. Päälle sitten tietenkin nuo selvemmät juoksevat kulut jaettuna asianmukaisesti.

      Eihän tää nyt niin vaikeeta ole, miten tästä on saatu tällainen keskustelu aikaiseksi. Taulukkolaskenta auki, luvut sisään ja avot.

    • Kaukaa Viisas

      Minä tekisin niin, että laittaisin ihan kaikki maksut puoliksi, paitsi asuntolainan, jota poikaystävä kyllä saa maksella ihan itse pois, koska se on hänen nimissään. Minun mielestäni sillä ei ole väliä, että tienaako toinen enemmän vain vähemmän, menot kylmästi puoliksi! Jokainen elää varojensa mukaan. Jos menet makselemaan enemmän teidän menoja, niin hyvin nopeasti kuset siinä itseäsi silmään, poikaystäväsihän voi käyttää sinua hyväkseen rahallisesti! Pidä vain tiukasti linjasi ja pää kylmänä ettet tule höynäytetyksi. Sitten olisi eri asia, jos olisitte olleet kimpassa kauemmin ja esim. naimisissa.

      • yhteiset menot

        Avoliitossa ei ole elatusvelvollisuutta. Ja jos omatkin tulot on sellaiset, että tule etoimeen omillaan niin ei kait ole tarvetta jakaa kuluja tulojen suhteen. Samaa mieltä siis, että ei ole väliä tienaako toinen enemmän vai vähemmän.

    • yhteinen maksuerä

      Jos oletetaan, että vuokrasi yksin eläessäsi oli n 450 eur. Ja oletetaan että mies lyhentää vaikka asunto-ja autolainaa, mitä molemmat siis käytätte sen 1000 eur kuussa. Sinun osuutesi tuosta riippuu tietty tuloistasi, mutta kyllä sinun tuon oman vuokrasi verran tulisi lyhentää miehen kanssa lainojakin. Vai oletko vain välipysäkillä hyötymässä toisesta?

    • luppa69

      Hitto mä maksan muijani laskut/velat/ryyppäämiset! niitä mitä hän on tehnyt edellisessä suhteessa ja muija on kuin kusipää ja mä kestän sitä vielä ;) hetken

    • suhteessa köyhtyvä

      Meillä on kans ihan täysin tiedossa, miten talouden menot jaetaan. Mies maannut yli vuoden työttömänä ja minä maksan kaiken. Repikää siitä.

    • aanem84

      Meillä menee niin, että molemmat laittaa kuukausittain saman summan yhteiselle tilille, josta sitten maksetaan vastike, sähkö, netti ja ruuat. Kaikki henkilökohtaiset menot maksaa kumpikin itse. Sitten jos tulee esim. ylläri veden tasauslasku tms. niin maksetaan puoliksi.

      Itse olen opiskelija osa-aika työssä ja avomieheni käy töissä täyspäiväisesti. Asumme miehen omistamassa asunnossa. En koe että miehen pitäisi maksaa enemmän koska tienaa enemmän, vaan haluan säilyttää tasa-arvoisuuden tässä asiassa, jätän vaikka sitten ostamatta yhdet kengät vähemmän että pysyn itse budjetissa.

    • Anonyymi

      Kommentoin nyt vuosien päästä ihan koska mulla oli tämä tilanne joskus. Mies omisti kämpän, maksoin hänelle vuokraa ja lisäksi maksoin liki kaiken ruuan. Kun ero tuli 10v päästä kaikki arvokas jäi tietenkin miehelle. Miehellä oli omistusasunto, pörssiosakkeita ja ties mitä. Helppohan hänen oli sijoittaa kun maksoin arjen juoksevat kulut ja mies halusi tietenkin syödä pihviä ja muuta kallista. Nyt olen kohta 40 ja jälleen vuokralla kun en saanut yhdessä ollessa mitään säästöön. Eli nämä päätökset voi tuntua epäoleellisilta kun rakastuu, mutta älkää antako hyväksikäyttöä itseänne vaan ottakaa puolet asunnosta nimiinne ja vasta sen jälkeen maksatte niitä kuluja! Silloin saatte edes jotain erossa kun miehen pitää ostaa sinut ulos tai kämppä myydään ja saat vakuuden omaa elämääsi varten.

    • Anonyymi

      Meillä näin: hölmönä muutin miehenä puolisoni perässä toiselle paikkakunnalle, jätin hyvän työpaikan, omistusasuntoni ja yritykseni. Nainen sitten maksatti kaiken elämiseen liittyvän minun kustannuksellani. Hänen asuntolainasta minun piti maksaa korot. Vastike kuului minulle hänen mielestään. Ruuat minun piti maksaa yksin molemmille. Nainen kävi minun autollani työmatkoillaan, ja tietenkin minun bensoillani. Tekosyy oli, että hän ei osaa muka tankata. Noh, kävin tankkaamassa täyteen ja hänen reissunsa jälkeen uusiksi täyteen. Ei maksanut bensoja koska aina olin hänelle muka jostain velkaa tai että hän ei maksa minun ajeluita, ööö, mutta kävit just omalla työmatkallasi, se oli hänen mielestä minun kulumista!?! Auton kulut maksoin yksin ihan kaiken. Nainen sai muutamassa vuodessa km-korvauksia työnantajaltaan n. 20000e siitä, että ajoi ne minun autollani. Kertaakaan hän ei suostunut maksamaan auton vakuutusta tai veroa sillä perusteella että auto on minun eikä hänen. Kysyin sitten, että miksi minun pitää sitten maksaa hänen asunnostaan? Hän sanoi aina, että kun olen siellä niin pitää maksaa. Lopputuloksena, nainen säästi muutamassa vuodessa itselleen 50000 euroa ja minä hävisin 80000 euroa. Asuntolainasta tehtiin sopimus, että saan osuuden, kun asunto myydään kun sitä maksoin. Lopulta nainen varasti sopimuksen ja veti wc-pystystä alas, jotta en siitä mitään saisi kun asunto myytiin. Ja niinhän siinä sitten kävikin, hän väitti, että en ole maksanut siitä mitään. Tilisiirrot kyllä kertoo toista. Tässä mietin, että täytyykö sitä käräjille oikeasti lähteä tämän hyväksikäyttäjän kanssa.

    • Anonyymi

      Luulisi sen nyt jo järjenkin sanovan, että omat menot ovat OMIA menoja, eikö toisen kuulu niihin osallistua. Jos OMAT menot ovat liian isot, niin sitten asianosainen itse karsii niistä. Lainanlyhennys, edes korot, eivät kuulu toiselle osapuolelle, jollei hän myös omista osaa siitä asunnosta. Mihinkään "juu, korvataan se sulle sitten, kun tämä myydään" -juttuihin tmv. ei kannata koskaan suostua eikä lähteä mukaan. Puolison tehtävä ei ole kartuttaa yksipuolisesti sen toisen puolison onaisuutta

    • Anonyymi

      Vanha alotus, mutta taas erinomainen esimerkki siitä, että sopikaa ne raha-asiat ETUKÄTEEN. Älä muuta yhtään mihinkään, ennen kun olet a) sopinut sen miten maksut yhdessä asuessa hoidetaan ja b) miettinyt ja harkinnut ja laskenut huolella lävitse sen, että koet kyseisen järjestelyn oikeudenmukaiseksi. Kukaan ei tietenkään kiellä maksamasta myös suhteessa enemmän, mutta se pitää tehdä niin, että sen on harkinnut ja kokee sen olevan ok. Itsekin maksan suhteessa enemmän, mutta se on harkittu päätös, joka perustuu omaan mukavuuteeni.

    • Anonyymi

      Tosiaan vanha aloitus, mutta vastaanpa kuitenkin oman ajatukseni. Aloittajan avokki on ostanut asuntonsa ennen yhteisasumista. Hän on siis aiemmin maksanut ne kulut ihan itse ja jos hän asuisi yksinään hän maksaisi ne itse. Sihen ei ole mitään perustetta, että uusi avokki maksaisi yhtään mitään asunnon lainaan liittyviä kuluja. Jos aloittajan avokki haluaa vuokralaisen, niin hän etsii sitten sellaisen, jollei kerta pysty itse oman asuntonsa lainakuluja makaamaan. Puolet vastikkeesta, puolet sähköstä, puolet vedestä, puolet internetkustannuksista, puolet ruakakuluista jne. kuluista on hyvä määrä. Se, että aloittajan avokki on päättänyt ostaa asunnon, on hänen päätöksensä, eikö sitä kuulu maksattaa muilla. Mikäli aloittaja maksaa avokilleen vuokraa, niin siitä kuuluu sitten myös maksaa verot vuokratulona.

      • Anonyymi

        Tuo on hyvä pointti muistaa jokaisen, joka ajattelee, että puolison pitäisi maksaa "vuokraa", kun "ei missään ilmaiseksi asuta". Myöskään vuokraa ei peritä ilmaiseksi, vaan siitä pitää sitten maksaa se 30% veroa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on hyvä pointti muistaa jokaisen, joka ajattelee, että puolison pitäisi maksaa "vuokraa", kun "ei missään ilmaiseksi asuta". Myöskään vuokraa ei peritä ilmaiseksi, vaan siitä pitää sitten maksaa se 30% veroa.

        Näinpä. Ei ole olemassa myöskään ilmaista vuokraa. Sellainen on laitonta ja minä aivan taatusti mahdollisen riitaisen eron sattuessa käräyttäisin toisen verottajalle sen "vuokrasopimukseni" kanssa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinpä. Ei ole olemassa myöskään ilmaista vuokraa. Sellainen on laitonta ja minä aivan taatusti mahdollisen riitaisen eron sattuessa käräyttäisin toisen verottajalle sen "vuokrasopimukseni" kanssa.

        Juu. Yllättävän monella tuntuu näissä parisuhdekuvioissa pääsevän unohtumaan, että vuokra on verotettavaa tuloa ja että avoliitossa varallisuus ei ole lain silmissä ihan samalla tavalla yhteistä kuin avioliitossa. Tietysti meillä viranomainen käytännössä katsoo hyvin löyhästi ja sormiensa välistä sitä miten avoparikin talouttaan hoitaa. Kynnys siihen, että noita lähdetään tutkimaan on korkea. Ei se silti muuta mihinkään sitä, että periaatteessa kaikki mitä avoliitossa maksaa yli oman kulutuksensa toisen hyväksi on rahan lahjoittamista sille toiselle osapuolelle ja se kiinnostaa myös verottajaa jos aletaan puhua riittävän isoista summista. Käytännössähän tuollaisten todistaminen on melkein mahdotonta, jollei se sitten ole se oma puoliso, joka k.rpiintyy riittävästi, käräyttää ja antaa vielä todisteetkin siitä tilanteesta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      19
      5670

    2. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      3146

    3. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      119
      2916

    4. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      635
      2162

    5. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      155
      2049

    6. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      70
      1412

    7. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      42
      1395

    8. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      1188

    9. Veda uskonto vs. muut uskonnot

      Mitenkähän tuo Veda(Krisha)uskonto loppujen lopuksi eroaa muista niin sanotuista ilmoitus uskonnoista? Siinäkin vedotaan
      Ateismi
      406
      1126

    10. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1097
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt