kyyhkyn kujerrus. Mitä asiaa sillä tänään oli? Uusi kuu, kapea sirppi ja maassa lumi joka haavoittaa kovuudellaan ja terävyydellään.
Miksi ihmeessä olemme niin kovia ja ankaria toisiamme kohtaan? Miksi olemme niin valmiita tuomitsemaan olematta perillä asioiden todellisesta laadusta?
Miksi ihmeessä olemme niin kovia ja ankaria toisiamme kohtaan? Miksi olemme niin valmiita tuomitsemaan olematta perillä asioiden todellisesta laadusta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
tarkoittaakin kovilla ja ankarilla, ketä ne on. ?
ensimmäiseksi olettaa että vika on jossain toisessa. Kaikki ne jotka ensimmäiseksi katsovat omaan lompaakkoonsa onko yhtään euroa poissa sieltä. Kaikki ne jotka ovat täysin piittaamattomia muista ihmisistä kunhan itsellä pyyhkii hyvin.
ole meillä Suomessa, meillä on vähenevä kuu ja kuu siis vain ohuena sirppinä.
no se oli sitten vanha kuu. Paloma takaisin koulunpemkille.
ikivanha 'kirves ja lastu laineilla ylävirrasta'-syndrooma, vastustus kaikkea uutta, tuntematonta kohtaan, ainakin joskus?
Toisaalta, kova kohtalo kovettaa, ehkä katkeroittaakin joidenkin sydämet, ja silloin lienee helpompi olla kovia toisillekin, kun oma sisin on kivikova.
Vanha sanonta "tieto lisää tuskaa" on vain osatotuus, useinmiten tieto lisää ainakin suvaitsevaisuutta toisia kohtaan.
Olin jo huolissani sinusta kun ei kuulunut aikoihin kyyhkyn kujellusta ; )
Tänään "kyyhkyni" kertoi, yritä ymmärtää paremmin erilaisuutta. "Yritä" siksi, että muoto "ymmärrä erilaisuutta" on liian käskevä eikä se mene perille. Käskymuoto aiheuttaa vaistomaisesti vastarintaa, "mutta kun" jne. On annettava itselle mukautumisen varaa, että ei joutuisi syyttämään itseään liikaa epäonnistumisistaan. Konditionaalin käyttöä teoissa pitäisikin vähentää ja tarttua kaikkeen tässä ja nyt muodossa. Siihen ei ihmispoloinen kuitenkaan pysty ihan vain tosta noin.
Yritetään ; )
sille kyyhkylle siellä mun metsässä että suosii vaan suomalaista, erittäin komeaa, miehekästä, tyylikästä, kiinnostavaa takahikiäläistä. Saa olla kakiskymmentä vuotta nuorempikin, jaksaa sitten paremmin pilkkoa polttopuita mun liiterissä.
Miksi miksi miksi naiset nalkuttaa ja miksi niiltä saa asiatonta palautetta? (Kyyhky vastas just: suomalaisella sananparrella
NIIN METSÄ VASTAA KUIN SINNE HUUTAA
....ja kerroinpa kyyhkylle, jotta ei se paskempi valinta ole hyvin kasvatettu ulkolainen uroskaan. Nuorta en huoli, ikää pitää olla ja kokemusta. Äidiksi en klopeille tahdo kun jo kunnialla aikuiseksi sain omani. Polttopuita pilkotaan sitten kesän lämpimillä nyt saa mökki töröttää kylmillään ei enää vanha jaksa on osattava luopua nuoruuden huumasta ; )
että ollaan ankaria ja kovia tuomitsemaa.
Maailmassa on niin paljon asioita, ettei kukaan pysty kaikesta perillä olemaan.
Jokainen kuitenkin mielipiteensä muodostaa sillä tiedolla, joka sattuu olemaa.
Jos meinaa päätöksiä tehdä, asioita pitää pystyä yksinkertaistamaan.
Maailmassa mennään vahvemman ehdoilla, eikä heikomman puolelle kannata mennä, koska se ei hyödytä edes sitä heikompaa.
"Maailmassa mennään vahvemman ehdoilla, eikä heikomman puolelle kannata mennä, koska se ei hyödytä edes sitä heikompaa."
Just tota tarkoitin.
KAIKKI tarvitsee joskus pienen sysäyksen tai auttavan käden tai kuuntelevan korvan tai olkapään mihin nojata, vaikkapa vain hetkeksi.
Jopa tämän maailman rambot ja kallekottonit itkevät kuin pikkupojat kun kuviot menee tarpeeksi sekaisin.
Mistä tollanen porskuttaminen on kotoisin?
Meinasin panna jo äskeisen viestin loppuun.
Sinä kysyit, miksi olemme niin kovia ja ankaria toisillemme.
Minä vastaa posautin tyylini mukaisesti, niinkuin ajattelin asian olevan, vai oletko erimieltä.
Olisin toki voinut hiplattaa kauniita ajatuksia oppimisesta hyvyyteen, rakkauteen, ja ties mihin, mutta ihminen on yrittänyt opiskella noita asioita tuhansia vuosia. Taitaa olla vielä esikoulussa. En usko kummosta edistystä meidän aikana tapahtuvan.
Kyllä kai minun olkapäätäni vasten saa tulla nojailemaan, jos joku tuntee siitä apua saavan ja voin minä kuunnellakkin ja osaan olla hiljaa, koska en usko, että puhumalla voin kenenkään sielunelämää korjata.
Sen olen oppinut, että jos kuviot menevät sekaisin, niin mitä se itkeä kollottamalla paranee, sama sotku se on edessä itki tai ei.
Ethän nyt tästä suutu, koeta ymmärtää, vaikka vaikeaa se varmasti on.