Kysymys kuuluu: miksi ostaa croppikoon objektiivi?
Croppikokoja on useampia. Nikonilla kerroin on 1,5, Canonilla 1,6 ja Olympuksella 2,0. Muilla kuvasuhde on 3:2, Olympuksella 4:3.
Mitä hyötyä on ostaa näille eri croppikertoimille ja kuvasuhteille sovitettua optiikkaa, kun kinokennolle tarkoitettu optiikka käy kaikkiin?
Tuleeko croppioptiikalla parempia kuvia, ovatko valovoimaisempia, kevyempiä, edullisempia, laadukkaampia vai onko niissä joku muu etu?
Itse ajattelin ostaa vain kinokoon optiikka nykyiseen croppinikoniin. Teenkö siinä tyhmästi?
Croppikokoja on useampia. Nikonilla kerroin on 1,5, Canonilla 1,6 ja Olympuksella 2,0. Muilla kuvasuhde on 3:2, Olympuksella 4:3.
Mitä hyötyä on ostaa näille eri croppikertoimille ja kuvasuhteille sovitettua optiikkaa, kun kinokennolle tarkoitettu optiikka käy kaikkiin?
Tuleeko croppioptiikalla parempia kuvia, ovatko valovoimaisempia, kevyempiä, edullisempia, laadukkaampia vai onko niissä joku muu etu?
Itse ajattelin ostaa vain kinokoon optiikka nykyiseen croppinikoniin. Teenkö siinä tyhmästi?
Vastaukset 11
Vanhimmat
.... tyhmästi. Kinokoon optiikka on laadukkaampaa myös croppikoossa, koska se huonosti piirtävä reuna leikkautuu pois niin vähenee vinjetointi ja sen semmoinenkin. Jos olet aikeissa tulevaisuudessa hankkia kinokoon kameran, niin sama optiikka jatkaa elämäänsä siellä. Koko ja hinta on se syy miksi se voisi kannattaa ja laajispäähän kun mennään, niin cropille saadaan ihan samat laajikset kun kinarillekin kun ne mountataan kennon kokoon. Hinta ei mene ihan lineaarisesti esim Sigma 30mm ja 50mm f/1,4 ovat lähes saman hintaisia (Toinen kinonormaali ja toinen aps-c normaali). Mutta jos vertaat vaikkapa Sigman croppi 30mm f/1,4 ja esim Canon 35mm f/1,4 hintaeroa, niin hoksaat jujun. Toinen piirtää ison ympyrän ja maksaa vajaa tuhatneljäsataa ja toinen piirtää pinen ympyrän maksaen vajaa neljäsataa kuvakulma ja valovoima on molemmissa suunnilleen sama ja laadullisesti niissä tuskin juuri eroa ilman testitaulua näkyy (canoni on varmaan oikeastikin noista kahdesta paremi, mutta ei se sigmakaan kurja ole). Hintaero on kuitenkin sellainen, että siinä jo miettii kannattaako siihen kinotulevaisuuteen edeltäkäsin varautua. Kinoa tietty puoltaa sekin, että jos kuvaa samaan aikaan saman systeemin filmikameralla niin käy sitten samat kakkulat.
Sanoisin että asiassa on puolensa ja puolensa eikä samat perustelut sovi koko objektiivirepertuaarille vaan jokaisen objetkiivin kohdalla pitää miettiä erikseen ottaako sen kino vai croppikoossa. Siis ainakin itse mietin lähinnä tuon filmikameran kannalta koska kinokennoiseen digikameraan tuskin tulon kovin lyhyellä tähtäimellä siirtymään (minulle ne eivät tarjoa hintansa edestä lisäarvoa).
Kuten edellinen jo sanoikin, noita kannattaa katsella tapauskohtaisesti. Ihan hirveästi en laittaisi rahaa kiinni croppioptiikkaan, mutta hyviä&halpoja(tm) croppizoomeja kannattaa ehdottomasti käyttää, jos vaan niiden valovoima riittää.
Esim. Nikonilla edullisin hyvä FX-zoom taitaa olla 70-300VR...
Toisen kysymyksesi vastaus taitaa olla, että ovat lähinnä halvempia ja kevyempiä. Keskimäärin myös optisesti parempia, mutta se ei johdu piirtoympyrän koosta, vaan siitä että ovat keskimäärin uudempaa suunnittelua.
Että nikon zoom 70-300mm vr käy myös kinokoon kameroihin, luulin aina että se on tehty pikku kennoisiin kameroihin. Taas tuli uutta tietoa.
Tuossahan annat ymmärtää, että kinokoon optiikkaa ostamalla ei enää merkilläkään ole väliä.
Samalla lailla olisi voinut luetella taas kerran bajonettien erot.
Filmiaikaan nämä asiat olivat suhteellisen helppoja. Filmiaika jäi itselleni taakse 2003 kun hankin paidantaskuun menevän digipokkarin.
Vuonna 2006 alkoi taas kuvan laatukin kiinnostamaan. Hankin Nikon D-80 kameran ja siihen pari objektiivia. Laukussa oli ennestään filmi-Ricoch ja kiinteitä putkia suodattimineen kaikkineen.
Ihastuin D-80 kameraan nopeasti, mutta sitten alkoi totuttelu todelliseen digiaikaan. Ennen käytössä oli yksi iso-luku ja aukkoa sekä suljinta säädeltiin (salaman lisäksi). Nyt säädetään iso-lukua, valkotasapainoa, aukkoa ja suljinta. Liikkumavaraa tuli huimasti lisää. Näiden, ja salaman kanssa pelatessa heräsi kysymys croppikennosta ja croppioptiikasta. Asia tuli hankintavaiheessa kuitattua 1,5 kertoimella.
Syödessään nälkä kasvaa ja nyt tekee mieli Nikon 700:sta tai sen seuraajaa sekä laadukasta optiikkaa. Kun satsaa n. 2000€/objektiivi haluaa tietää a) onko turhaan? b) voiko käyttää jatkossakin?
Tätä palstaa seuraamalla on oppinut asettamaan kysymyksiä ammattimyyjille jotka sitten opastavat laatulasien pariin. Käyttämässäni liikkeessä antavat kokeilla linssejä ennen ostosta.
Olen todella tyytyväinen siihen tulokseen mihin hankinnoillani ja harjoittelulla yllän. Pysyäkseni ladulla kyselen täällä silloin tällöin mieltäni askarruttavista asioista. Tripodin valinnassa palsta osoittautui varsin hyväksi. Ehkä suurin saavutus asiassa oli se että 12v. poikani ikuisti hylkäämälläni 20v. aluprofiili-Velbonilla ja Samsungin 6mpix pokkarilla kuvan joka tänään koristaa asuntomme seinää 10*40cm koossa.
Aika kaukana provosta ollaan.
2000 euron croppiputkia ei taida löytyä(ainakaan Nikonilta), joten kysymys on melko teoreettinen. Tonnin hintaluokasta löytyy pari ja jättäisin ne kyllä hyllyyn, jos FX-runko on toivelistalla. Käytettynä voisi toki hankkia ja laittaa kiertoon siinä vaiheessa kun siirryt isompaan kennoon.
Niin ja 2000e on mielestäni liikaa kaikesta muusta paitsi lintuputkista ja tilt/shift-objektiiveista.
"Itse ajattelin ostaa vain kinokoon optiikka nykyiseen croppinikoniin. Teenkö siinä tyhmästi?"
Kaikkia polttovälejä ei edes saa APS-koossa.
Kunnollisia suurivalovoimaisia teleitä ei juuri edes tehdä croppeina. Melkein kaikki erikoislinssit (mm. macrot ja ts-objektiivit) on täyskoon malleja. Tyypillinen APS-linssi on huonovalovoimainen zoomi. Keskeltä hirmu terävä, mutta pehmeä reunoilta ja vinjetoi runsaasti. Usein myös Cas on selvästi näkyvä.
Suurempi kinokoon linssi on kyllä painavampi ja isompi, mutta siinä on etunsa.
Pieni kenno käyttää siitä vain parhaan osan, jolloin APS-objektiiveille tyypillinen vinjetointi ja reunapehmeys leikkautuu pois tai ainakin vähenee.
Samaa objektiivia voi käyttää myös filmikamerassa, jos sellainen on ja kinokokoiset kennotkin näyttää yleistyvän.
Käytännössä vain laajat laajakulmat on melkein pakko hankkia croppina
"Suurempi kinokoon linssi on kyllä painavampi ja isompi, mutta siinä on etunsa. Pieni kenno käyttää siitä vain parhaan osan"
Luulisi tuolla perusteella päästävän parhaaseen tulokseen pienemmällä kennolla ja kinokoon objektiivilla. Ei tarvitsisi joka kerta rajata kuvasta huonoja reunoja pois jälkikäteen kuten isossa kennossa, joka käyttää myös nuo huonot osat.
... eikös noissa kinareissa (ainakin Nikon D3) ole mahdollisuus valita kuvaako APS-C kokoa vai kinoa. Vinjetointi ja huono reunapiirto on objektiivin ominaisuuksia (ei siis varsinaisesti vikoja), jotka tulevat esille isolla aukolla ja himmentämällä pari aukkoa ne katoavat. Niiden häiritsevyys on myös subjektiivista ja joskus ne ovat suorastaan haettuja ominaisuuksia. Parhaissa objektiiveissa virheet reunoilla ovat vähäisempiä, mutta täydellisiä ei ole missään. valokuvaus näin digiaikanakin on edelleen sitä samaa jatkuvaa kompromissin tekemistä haluttujen ominaisuuksien ja muiden välillä kuvauskohtaisesti.
> Mitä hyötyä on ostaa näille eri croppikertoimille ja kuvasuhteille sovitettua optiikkaa, kun kinokennolle tarkoitettu optiikka käy kaikkiin?
Käy käy, mutta
1) laajakulmaa puuttuu:
Esim. 28-75 mm zoomin laajakulmapää muuttuukin croppikamerassa täydellisen epälaajakulmaksi, koska 28 mm on croppikameran (1,5...1,6x) normaalipolttoväli. Vaakasuorat kuvakulmat ovat öbaut
- täyskennoisella 65°
- ACP-C rungolla n. 45° (+/- 1° 1,5/1,6x kertoimella)
Täysikennoiselle on vaikeaa rakentaa valovoimaisia zoomeja, joissa on alle 24/28 mm laajakulmapää, ja minkäänlaisia zoomeja alle 15 mm polttovälillä, koska suuri linssien läpimitta tarkoittaa väistämättä myös niiden paksuuden kasvamista, eikä linssien liikuttelulle jää enää tilaa.
Korjaus: pienennetään piirtoympyrää -> voidaan rakentaa esim. 17-50/2,8, mikä vastaa kuvakulmaltaan em. 28-75 objektiivia. Tai 10 milliin yltävä laajakulma, jolla saadaa yhtä "laveat" näkymät kuin 15 millisellä täyskoon rungossa.
2) Pienempi koko & paino. Em. syystä voidaan hinnat alkaen -karvalakki/"sisäänheitto"malleille rakentaa hyvin pienikokoisia kittiobjektiiveja ja ennenkaikkea halvalla (=pienemmät materiaalikulut, 30 % linssien läpimitasta pois = 2/3-osaa linssien massasta/materiaalin määrästä pois). Tässä ryhmässähän mahd. pieni koko, paino ja ennenkaikkea hinta ovat myyntivaltteja.
Telepäässä cropin mahdollistamaa pienempää kokoa ei ole juurikaan hyödynnetty. Näin oikopäätä ei tule mieleen kuin Sigma 50-150/2,8, joka on 0,6 kg kevyempi kuin 70-200.
3) Parempi vastavalon/heijastusten hallinta. Croppiobjektiiveilla pitäisi vastavalon hallinta olla helpompaa, koska vastavalosuojalla yms. rakenteilla voidaan estää "turhan" valon pääsy objektiivin & kameran sisälle kimpoilemaan.
Pitkälti samaan pääsisi myös tekemällä ei-croppiobjektiiveille vastavalosuojat croppikameroiden kanssa käytettäväksi... eipä vaan ole näkynyt. Johtuen varmaankin siitä, ettei tämä ole mitenkään merkittävä puute teleobjektiiveilla ja laajispäässähän, missä vv-suojien tehottomuus on yleinen ongelma, käytetään jo muutenkin croppiobjektiiveja (hinta & muutoin ei saa yli 75° kuvakulmaa).
Olympuksella on vain yksi kennokoko, mutta toki sille on tulossa toinenkin järjestelmä m4/3, jotta ostettavia putkia riittäisi kaikille kalustonkerääjille :~)
Järjestelmän idea on siinä, että kaikki linssit sopivat kaikkiin runkoihin merkistä riippumatta.
Joku kirjoitti "2000 euron croppiputkia ei taida löytyä(ainakaan Nikonilta), joten kysymys on melko teoreettinen. ... 2000e on mielestäni liikaa kaikesta muusta paitsi lintuputkista ja tilt/shift-objektiiveista."
Muista pikkukennoisista poiketen Olympukselle tehdään kalliita linssejä. Olympuksella on pari yli 5000 putkea, jotka molemmat ovat lintuputkia. Minä olisin valmis maksamaan pari tuhatta todella kirkkaasta muotokuvaputkesta (esimerkiksi 40/f1.0), joka olisi loistava mm. hämärässä metsässä kasvien kuvaamiseen (pienestä kennosta johtuen kuvakulma vastaa kinon 80 mm ja syvyysterävyys f2) Toki haluaisin tilt/shift-objektiivinkin, mutta luultavasti sen käyttö olisi vieläkin vähäisempi kuin em. muotokuvalinssin.
" Mitä hyötyä on ostaa näille eri croppikertoimille ja kuvasuhteille sovitettua optiikkaa, kun kinokennolle tarkoitettu optiikka käy kaikkiin?"
4/3-järjestelmään ei ole olemassa kinokennoisia linssejä. Sovitteella saa siihen kiinni lähes kaikki kinolinssit.
" Itse ajattelin ostaa vain kinokoon optiikka nykyiseen croppinikoniin. Teenkö siinä tyhmästi?"
Varmaan teet viisaasti, jos aiot vaihtaa kinokennoiseen. Olen useinkin harkinnut halpaa kinokennoista kameraa, johon ostaisin vain yhden valovoimaisen linssin hämärässä tapahtuvaa kuvaamista varten. Filmiaikana monella oli tavallisen järkkärin lisäksi keskikoon kamera, joiden kokojen suhde oli suunnilleen sama kuin 4/3-järjestelmän ja kinon. Toki ostaisin mieluummin keskikoon kameran toiseksi, mutta ainakin vielä ne ovat liian kalliita meille harrastelijoille.