Millä keinoilla voisi parantaa aran ja todella pehmeän luonteen omaavan koiran itseluottamusta. Koira on puolitoistavuotias ja kaverina sillä on kotona toinen, vanhempi ja huomattavasti itsenäisempi ja kovempi luonteinen koira. harrastetaan agilityä ja joskus tokoillaan. voiko tuo ujous helpottaa iän myötä?? ja olisko järkevää antaa välillä toinen pidemmäksi aikaa hoitoon ja touhuta tän nuoremman kanssa ja viedä sitä yksinään erilaisiin paikkoihin? vai pahentaako se vain asiaa?
vinkkejä otetaan vastaan!
vinkkejä otetaan vastaan!
Vastaukset 1
Vanhimmat
voittaa leikkejä. Paljon leikkejä! Siitä se rohkaistuu.
Meillä oli pentu, joka ei millään uskaltanut lelusta kiskoa. Sitten rupesin tekemään niin, että kun pikkaisen hampaat hipaisivatkin lelua, annoin pennun voittaa sen. Sitten myöhemmin uskalsi ottaa jo lelun kokonaan suuhunsa ja annoin sen taas voittaa sen. Siinä sitten itseluottamus kasvoi ja nyt jo riehuu lelunsa kanssa ihan kunnolla. Enää pentu ei tietenkään aina voita, vaan satunnaisesti, ettei mielenkiinto katoa.
Jotkut ovat sitä mieltä, että pennun ei ikinä pitäisi saada voittaa leikkiä, koska se muka luulee olevansa johtaja, mutta kun olen seuraillut tätä meidän penikkaa ja hänen vanhempaa koirakaveriaan kun he leikkivät, teki tämä vanhempi koira juuri samalla lailla: ensin pennun piti vaan vähän tökkäistä tätä vanhempaa koiraa, niin se heti kaatui ja pentu pääsi "hyökkäämään" tämän kimppuun. Sitten myöhemmin, kun pentu rohkaistui, niin ei enää riittänytkään pelkkä tökkäisy, vaan piti työntää vähän kovemmin jne jne... Eli vanhempi koira harvoin voittaa pennulta lelun, vaan yleensä sekin antaa pennun voittaa.
Muuten, kun koirat eivät leiki, niin huomataan selvästi, miten pentu alistuu vanhemmalleen. Tämä ei siis ole vaikuttanut vanhemman koiran arvoasemaan millään lailla.